Kategoria: Blogi

Aikansa eläneen joustamattoman ja erilaisia perheitä epätasa-arvoisesti kohtelevan perhevapaajärjestelmän uudistamisen aloittaminen oli budjettiriihen päätöksistä odotetuimpia ja keskeinen kokoomuksen neuvottelutavoite.

Kokoomukselle on tärkeää, että perhevapaauudistus valmistellaan lapsi- ja perhelähtöisesti. Joustavuus ja erilaisten perheiden yhdenvertainen kohtelu ovat lähtökohta. Työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa lisätään. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet. Perheiden tukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja kehitetään nykyisestä. Mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona säilytetään. Uudistuksessa etsitään keinoja edistää ja joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään sekä viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja. Nämä ovat eilen sovitut peruskivet uudistukselle. Uudistuksen yksityiskohdista sovitaan kuluvan vuoden kuluessa.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2019. Uudistusta tehdään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Työssä on tärkeä kuulla perheitä sekä lapsi-ja perhejärjestöjä.

Kokoomusvoimin valmistelemamme perhevapaamalli on toimiva perusta, koska se täyttää kaikki budjettiriihessä uudistustyölle sovitut reunaehdot. Mallissamme lähdetään siitä, että perheet itse tietävät parhaiten, mikä on lapselle parasta.

Hallituksen eilen sopima budjettiesitys saa lapsiystävällisyydestä kiitettävän arvosanan. Sitä ei voi edes oppositio kiistää. Lapsiemme ja lasten lastemme kannalta oli reilua, ettei talouskasvu harhauttanut vastuuttomien menonlisäyksiin. Vastuullista talouspolitiikkaa on jatkettava, ettemme ahnehdi tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

Riihessä tehtiin vastuullisesti talouskehysten puitteissa useita perheiden arkea parantavia päätöksiä. Tulevana vuonna lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee. Kansallista ylpeydenaihetta Äitiyspakkausta kehitetään ja pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee. Opiskelevat lapsiperheet saavat huoltajakorotuksen.

Riihessä sovittiin useasta toimesta, joilla edistetään varhaiskasvatuksen laatua ja osallistumisastetta. Varhaiskasvatusmaksujen 70 miljoonaan euron alennukset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Näin puretaan kannustinloukkuja ja edistetään työllisyyttä. Toisen lapsen sisaralennus esitetään nostettavaksi 50 prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää. Lisäksi käynnistetään kokeilu viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämiseen kohdennetaan lisävoimavaroja.

Peruskoulun tasa-arvoa vahvistetaan panostamalla haastavilla alueilla toimiviin kouluihin. Opettajien perus- ja täydennyskoulutusta uudistetaan 23 miljoonalla eurolla. Lisäpanostukset varhaiskasvatuksen ja koulutukseen ovat kullanarvoisia. Sata vuotta täyttävän Suomen tulevaisuus on lapsissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

On huolestuttavaa, että vain neljäsosa suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Perusta lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan varhaislapsuudessa, siksi vanhemmille on tärkeä

antaa tukea ja tietoa lukemisen hyödyistä jo ennen lapsen syntymää. Vanhempien ja muiden läheisten, kuten isovanhempien, merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Siksi neuvoloiden tehtäväksi olisi viisasta vahvistaa vanhempien ja lasten läheisten aikuisten innostaminen ja kannustaminen lukemaan lapselle.

Muista Euroopan maista ainakin Saksassa ja Iso-Britanniassa pidetään huolta siitä, että vanhemmat saisivat tietoa, ohjeita ja materiaaleja lapselle lukemiseksi neuvolatarkastusten yhteydessä. Suomen on syytä ottaa tästä mallia. Lapsille lukeminen on vaikuttava tapa edistää lapsen kehittymistä, oppimisen edellytyksiä, vahvistaa vanhemmuutta ja samalla vähentää kasvussa olleita lasten oppimistulosten eroja. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Lukukeskus on tuottanut materiaalipaketin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä jaettavaksi neuvoloille. Pidän Lukukeskuksen vauhdittamia neuvolapilotteja lukemaan kannustamisesta hyvinä ja ehdotan, että toimintamalli otettaisiin käyttöön kaikissa neuvoloissa. Mukana pilotissa on kymmenen kunnan neuvolat ja kokemukset ovat olleet todella lupaavia.

Piloteissa materiaaleja jaetaan äitiysneuvoloissa jo ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Kaksivuotistarkastuksessa jaetaan muistutuksena faktatietoa puhumaan opettelevan lapsen vanhemmalle. Äitiyspakkauksen Lystileikit vauvan kanssa-kirja toimii tukena tiedon levittämisessä.

Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielen kehitykseen, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko.

Kotona ääneen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita. Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille, mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella. Pieni ja tavallinen on suuri ja ihmeellinen lapselle.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. Tästä kertoo eduskuntaan viime keväänä saapunut eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta. Laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon avulla elämän viimeiset viikot voivat olla ihmiselle merkityksellisiä.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia. Pidän erittäin huolestuttavana nykytilaa, joka on johtanut räikeään eriarvoisuuteen elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä.

Myönteistä on, että sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla yhtenäiset saattohoidon ja kivunlievityksen perusteiden hoitosuositukset. Pelkät suositukset eivät riitä vaan saattohoitolailla on varmistettava suositusten käyttöönotto koko maassa. Pidän välttämättömänä, että syksyn budjettiriihessä tehdään päätös saattohoitolain säätämisestä ja määrärahan osoittamisesta saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen.

Sairaanhoitajaliiton teettämän jäsenkyselyn mukaan merkittävä osa vastanneista sairaanhoitajista (89%) koki, ettei saattohoitoa ole kehitetty riittävästi. Suurin osa sairaanhoitajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta saattohoidosta. Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon sekä osaamisen lisääminen ovatkin aivan olennainen osa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa.

On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan ja koko henkilöstön rooli sekä vastuut.

Sosiaali- ja terveysministereiden vastuu ja velvollisuus on huolehtia, ettei saattohoidon kehittäminen jää valtavan sote- uudistuksen jalkoihin.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia ajankohtaisista asioista. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

EU-ministerivaliokunta teki viime metreillä päätöksen nimetä Helsinki sijaintipaikaksi Suomen Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen. Oli koko maan etu, että mahdollisuutta saada Suomeen iso EU-virasto ja sen myötä työtä sekä kasvua ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Helsinki on maassamme ainoa paikka, joka täyttää EMA-kriteerit.

Lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollisiksi todetun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) pakkoalueellistamisen peruminen ja työrauhan turvaaminen mahdollistavat EMA-hakemuksen jättämisen. Ensin oli päätettävä oman vuosikausia vatuloinnin kohteeksi joutuneen lääkeviraston toiminnasta, jotta voimme uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomaiseen tapaan. Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja Fimean johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta. Aluepolitiikka ei enää estä järkeviä ratkaisuja. Pakkoalueellistamisen pysäyttäminen oli hartaasti toivottu päätös alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle. Vuosien selvitysten jälkeen vihdoin on hallitus, joka sai asian päätettyä.

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan EMA:n uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on noin 900 työntekijää ja sen ympärillä on runsas 4 000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat EU-maat ovat Suomen lisäksi liikkeellä ja käynnissä on kiivas lobbaustyö, jossa Suomen europarlamentaarikoilla on näytön paikka.

EMA-hakemus on jätettävä heinäkuun aikana. Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehittämistyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa. EMA Suomessa vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja toisi maamme kaipaamaa uutta kasvua ja työtä.

Nyt on viisasta jättää pulinat pois ja ryhtyä yhteistyöhön. Suomi nousee vain uskomalla itseensä ja osaamiseensa. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Perustuslakivaliokunta antoi hallitukselle kotiläksyt, mutta päästi sote-uudistuksen luokalta. Huomenna torstaina kokoonnumme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen kuulemaan ministeri Rehulan johdolla valmistellut sote-ja maakuntauudistuksen jatkoaskeleet.

Hännän ei pidä heiluttaa koiraa eikä tammikuulle kaavailtujen maakuntavaalien ajankohdan houkuttaa hosumiseen. Ensimmäisille maakuntavaaleille on hallituksen katsottava oma uusi sopiva aikansa. Viisainta olisi edetä sote-palvelut edellä ja keskittää voimavarat niiden uudistamisen laadukkaaseen valmisteluun.

Oli tärkeä askel eteenpäin, kun sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille: sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille.

Hallituksen on nyt ministeri Rehulan ja pian hänen tilalleen vaihtuvan Saarikon johdolla tehtävä huolella perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset maakunta-ja järjestämislakiin sekä valinnanvapauslakiin.

Täydentävä lakiesitys on vietävä lausuntokierrokselle ja lainsäädännön laatu on asetettava aikataulujen edelle. Hallituksen on aikataulujen arvioinnissa varmistettava, että mittavan uudistuksen käsittelylle jää eduskunnassa riittävä aika. Valmistelussa on vielä kerran varmistettava se, että monituottajamalli syntyy ja suurten sote-yritysten oligopolien syntymiselle luodaan lukot. Vaikutusarviot ovat mittavassa uudistuksessa kaiken A ja O.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan maakuntia ei voitaisi velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon ja eri kokousten maakuntien kustannusten vertailtavuus sekä läpinäkyvyys on turvattava muilla keinoilla. Yhtiöittäminen keinona ei ole ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeintä on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat.

Valinnanvapaus on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa että uudistaa perustason palveluita. Valinnanvapauden laajentamisella luomme mahdollisuudet huolehtia yhdenvertaisuudesta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Uudistuksen sote-tantereella jarrulla jalkaa pitävät näyttävät unohtaneen sote-palveluiden epätasa-arvoisen nykytilan. Terveysvakuutukset ovat valtaamassa sote-kenttää. Uudistuksen viivytyksestä kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Epävarmuus nakertaa palveluntuottaja puolella pieniä yrittäjiä ja järjestöjä. On tärkeää, että uudistukseen valmistautuvalle sote-kentälle ja koko henkilöstölle menee selvä viesti siitä, että lainsääntökokonaisuus viedään tällä eduskuntakaudella määrätietoisesti maaliin.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Perustuslaissa eduskunnalle on säädetty suora Kansaneläkelaitoksen valvontatehtävä. Kela on eduskunnan alainen itsenäinen sosiaaliturvalaitos. Valvontaa suorittavat eduskunnan nimeämät valtuutetut, joiden puheenjohtajana toimin.

Kelan rooli ja rahoitus on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi. Pidän tärkeänä arvioida Kelaa koskeva lainsäädäntö sekä Kelan asema ja valvonta kokonaisuutena. On arvioitava, onko maailman ja muun lainsäädännön muuttuessa Kelaa koskeva lainsäädäntö ajan tasalla? Ja onko Kelan valvonta nykyisellään riittävää ja tarkoituksenmukaista? Ja onko Kelan ja ministeriöiden toimivaltasuhteet Kelan nykyisiä ja tulevia tehtäviä ajatellen kohdallaan?

Arviointityötä on viisasta asettaa tekemään asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävä olisi laatia arvio ja sen pohjalta toimenpide-ehdotukset.

Kutsun kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat keskustelemaan Kelaa koskevan lainsäädännöstä ja Kelan asemasta sekä valvonnasta syysistuntokauden alussa.

Kela-lain uudistaminen on välttämätöntä monestakin syystä. Yhtenä kuvaavana esimerkkinä mainittakoon, että Kelan johtajia ei ole mahdollista valita määräaikaiseksi. Tämä on täysin vastoin sitä, miten valtion hallinnon ylimpien virkamiesten valinnasta on säädetty. Valtion ylimpiin virkoihin nimitetään virkamieslain mukaan pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi. On vaikea nähdä syitä, miksi nopeasti muuttuvassa maailmassa Kelan johtajat jatkossa valittaisiin toistaiseksi eli ns "eläkevirkoihin".

Toinen esimerkki on pykälä, joka tarkkaan määrittää mitkä tahot on oltava edustettuna Kelan hallituksessa. Kela-laki edellyttää, että Kelan hallituksessa on aina esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton edustaja. Kysymys kuuluu, vastaako pykälä uudistuneen Kelan tarpeita.

Nykyisin työnantajien ja työntekijöiden sairausvakuutusmaksut ovat enää vain 26 prosenttia ja valtion rahoitus on jo 68 prosenttia Kelan rahoituksesta. Tämä on syytä huomioida kela-lain ja valvonnan arvioinnissa. Kela maksoi etuuksia vuonna 2016 14 miljardia ja sen toimintamenot olivat 431 miljoonaa euroa.

Vien ehdotukseni arviointiryhmän asettamisesta Kelan valtuutettujen päätettäväksi. Selvää on, että Kelan henkilöstön näkemyksiä on arvioinnissa tarkkaan kuultava. Olemme Kela-valtuutettujen roolissa jo pyytäneet esityksen Kelan johdon näkemyksistä Kela-lain muutostarpeista syksyn ensimmäiseen valtuutettujen yleiskokoukseen.

Sote- ja maakuntauudistuksessa on viisasta hyödyntää Kelan osaamista. Monessa valtakunnallinen toimija on viisaampi, osaavampi ja kustannusvaikuttavampi, kuin yksittäinen maakunta.

Kela on edelläkävijä tietojärjestelmien kehitystyössä. Tietojärjestelmiä voidaan kehittää niin, että ne palvelevat eri toimijoita maakunta sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa.

Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten arjen ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan noin kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

Perustuslakivaliokunta antoi kotiläksyt hallitukselle, mutta päästi sote-uudistuksen luokalta. Oli tärkeä askel eteenpäin, kun sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille: sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille.

Hallituksen on nyt ministeri Rehulan ja pian hänen tilalleen vaihtuvan Saarikon johdolla tehtävä huolella perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset maakunta-ja järjestämislakiin sekä valinnanvapauslakiin.

Täydentävä lakiesitys on vietävä lausuntokierrokselle ja lainsäädännön laatu on asetettava aikataulujen edelle. Hallituksen on aikataulujen arvioinnissa varmistettava, että mittavan uudistuksen käsittelylle jää eduskunnassa riittävä aika. Hännän ei pidä heiluttaa koiraa eikä tammikuulle kaavailtujen maakuntavaalien ajankohdan houkuttaa hosumiseen. Ensimmäisille maakuntavaaleille on hallituksen katsottava oma uusi sopiva aikansa.

Tämän viikon torstaina kokoonnumme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen kuulemaan hallituksen parhaillaan työstämän korjaussarjan elementit. Viisainta olisi edetä sote-palvelut edellä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan maakuntia ei voitaisi velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon kustannusten vertailtavuus ja läpinäkyvyys on turvattava muilla keinoilla. Yhtiöittäminen keinona ei ole ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeintä on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat.

Valinnanvapaus on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa että uudistaa perustason palveluita. Valinnanvapauden laajentamisella luomme mahdollisuudet huolehtia yhdenvertaisuudesta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Uudistuksen sote-tantereella jarrulla jalkaa pitävät näyttävät unohtaneen sote-palveluiden epätasa-arvoisen nykytilan. Uudistuksen viivytyksestä kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Epävarmuus nakertaa palveluntuottaja puolella pieniä yrittäjiä ja järjestöjä. On tärkeää, että uudistukseen valmistautuvalle sote-kentälle ja koko henkilöstölle menee selvä viesti siitä, että lainsääntökokonaisuus viedään tällä eduskuntakaudella määrätietoisesti maaliin.

Sari Sarkomaa

 

Usein kuulen kysyttävän, miksi Suomen hyvä ja toimiva palvelujärjestelmä halutaan romuttaa soten myötä. Suomi oli ensimmäinen maa, joka vahvisti potillaan asemaa säästämällä potilaslain vuonna 1993. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. OECD:n vertailuissa pidämme joukon perää yhdessä mm. Yhdysvaltojen kanssa, mitä tulee terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Työlliset ja työttömät ovat eriytyneet ja rahalla voi ostaa vapauden nopeampaan hoitoon. Eriarvoinen pääsy peruspalveluihin on asia, joka vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin eroja. Valinnanvapauslailla ja koko sote-uudistuksella on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi.

Jokaiselle suomalaisille tärkeä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on eduskunnan käsittelyssä. Sote-lakipaketti on valmisteltu vuorovedoin eri hallitusten ja kaikkien puolueiden voimin ja nyt pitäisi urakka saada maaliin.

Valmistautuminen uudistukseen on käynnissä myös joka maakunnassa. Tätä työtä on tärkeä tehdä yhdessä niin, että mukana henkilöstö, palveluja tuottavat yritykset ja järjestöt. Yhdessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajien kanssa olemme vahvasti kannustaneet maakuntia ottamaan henkilöstön mukaan sote-valmisteluun. Monilla alueilla näin on tehtykin.

Uudellamaalla valmistellaan 1,6 miljoonaa asukasta koskevaa uudistusta ja 60 000 työntekijää koskevaa henkilöstön siirtoa erittäin kiireisellä aikataululla. Uudenmaan valmistelu on eronnut muista maakunnista erityisesti henkilöstön syrjään jättämisellä. Henkilöstön mukaan saamiseksi olen vedonnut maakunnan johtaviin toimijoihin.

Viedessäni pari viikkoa sitten eduskunnasta sote-terveiset koolla olleelle Uudenmaan Tehyn ja hoitohenkilöstön joukoille, kuulin myös tiedon kulun ongelmista liittyen sote-uudistukseen. Lähetimme kokouksesta vahvan vetoomuksen Uudenmaan maakuntajohdolle ottaa henkilöstön edustus mukaan sote-uudistusta valmistelevien työryhmiin. Viestiin vastauksena tuli vihdoin lupaus kutsua henkilöstö mukaan. Tämä korjausliike oli välttämätön uudistuksen onnistumiseksi. On olennaista varmistaa, että suurimman henkilöstöryhmät, hoitotyön ja sen johdon edustus on mukana. Hoitotyön johtajat vastaavat siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, asiakaslähtöisesti ja näyttöön perustuen. Uudellamaalla on sote-yhteistyöryhmiä nimettynä kuusi. Työryhmissä kartoitetaan aluksi Uudenmaan 26 kunnan terveydenhuollon erityispiirteet ja parhaita käytäntöjä, joiden pohjalta valmistaudutaan yhteisiin kriteereihin ja toimintaan. Henkilöstönäkökulman vahvistaminen työryhmätyöskentelyssä on tulevana syksynä välttämätöntä, kun valmistelua suunnataan kohti palvelustrategian laadintaa ja turvallisen muutoksen varmistamista. Uudellamaalla jatketaan myös henkilöstöfoorumin säännöllisiä kokoontumisia. Foorumissa työstetään uudistuksen henkilöstön näkökulmia ja uudistuksen henkilöstövaikutuksia.

Eduskunta urakoi sote-lakipaketin äärellä valiokunnissa näillä näkymin koko kesän.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

 

 

 

 

 

Paranneltu valinnanvapausmalli on eduskunnan käsittelyssä. Mittava urakka on tehtävä huolella. Oli välttämätöntä, että hallitus huomioi lausuntokierroksen laajan palautteen. Nyt on eduskunnan vuoro varmistaa, että esitys tukee tehokkaasti koko sote-uudistuksen tavoitteita. Ihmisten kannalta tervetullutta on peruspalveluiden vahvistaminen ja mahdollisuus saada yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti vaikuttavat sote-palvelut.

Valinnanvapaus tuo kipeästi kaivatun kannusteen kustannusvaikuttavaan toimintaan, jatkuvaan kehittämiseen ja innovaatioihin. Aiemmista sote-yrityksistä on tämä olennainen pala puuttunut.

Onnistuminen edellyttää tietojärjestelmien yhteensovittamista, täysin uudistunutta moniammatillista johtamista, koko henkilöstön vahvaa mukanaoloa sekä huolellista yhdessä tekemistä. Lait luovat puitteet. Onnistumisessa avain asemassa on maakuntien osaaminen ja kyky. Johtamisen on uudistuttava.

Lausuntokierroksen pohjalta esityksessä tarkennettiin sote-keskuksien palvelutarjonta, kaikkia koskeva palveluohjauksen ja palvelujen yhteensovittamisen vaade. Tärkeää on, tarkennettu velvoite yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin tuottajille taata sujuvat palveluketjut. Nykyisestä ihmisten pallottelusta on päästävä sujuviin hoitoketjuihin, jossa ihminen on se tärkein eikä järjestelmä.

Muutoksia tehtiin tuottajakorvauksiin siten, että ihmisen henkilökohtainen hyvinvointi- ja terveysriski, hoitoisuus, huomioidaan. VATT on korostanut, että onnistuneella korvausjärjestelmällä voidaan saavuttaa tavoitteet kustannuksien hillinnästä ja eriarvoisuuden kaventamisesta.

Muokatulla korvauksella on mahdollista kitkeä vääränlaisia kannusteita kuten ns kerman kuorintaa ja kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaisesti. Korvauksen mitoitus on uudistuksen onnistumisen kannalta keskeinen. Sitä on seurattava ja tarpeen mukaan ripeästi muovattava, kun vaikutuksista saadaan tietoa. Sama pätee koko sote- ja maakuntauudistukseen.

Valinnanvapauslain vaikutusarviointien mukaan uudistetulla suomalaisella valinnanvapausmallilla voidaan kannustaa tuottajia toteuttamaan asiakkaiden palvelut kokonaisuuksina ja siten, että niihin liitetään tarpeen mukaan ennaltaehkäiseviä toimia. Mallilla voidaan parantaa palveluiden tarjontaa heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville ja luoda edellytyksiä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiselle.

Sote-keskukseen pääsyn nopeutuminen ehkäisee ongelmien kasautumista ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan sijoittuminen osaksi suoran valinnan palveluja mahdollistaa ihmisten ohjaamisen myös esimerkiksi järjestöjen vertaistukeen.

Järjestöjen toimintamahdollisuudet ja rahoitus on turvattava. Sote-pykäliin on lisättävä eduskunnassa niistä puuttunut maakunnan velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut ovat aloilla, joilla jo nyt on yksityisiä toimijoita. Pienten ja keskisuurten yritysten määrä on lain vaikutusarvioinneissa todettu pysyvän ennallaan tai lisääntyvän jonkin verran mm. asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin ansiosta. Suoran valinnan palvelun tuottajilta edellytetty palvelukokonaisuuden laajuus johtanee siihen, että toimijoina on vain suurehkot yritykset. Asiaan vaikuttaa myös se, kuinka korkeaksi maakunnat määrittelevät kapitaatiorahoituksen. Eduskunnan on varmistettava, ettei kynnys perustaa sote-keskusta tai uuden yrittäjän tai järjestön tulo valinnanvapaustuottajaksi ole liian korkea. Suurten yritysten temmellyskenttää eikä oligopoleja emme saa päästää muodostumaan.

Markkinoiden muodostumisessa käynnistymisvaihe on kriittisin. Valinnanvapauden toimeenpanon osalta maakunnat voivat päättää niille parhaiten sopivasta aikataulusta.  Maakuntien mittavat kokoerot eivät saa johtaa päätöksiin, joilla kampataan Uudenmaan uudistumista. Uudenmaan sote-rahoituksen on vastattava sen asukas määrää ja saamia erityistehtäviä.

Sote-aikataulu on poikkeuksellisen kireä. Julkinen tuotanto joutuu sopeutumaan uudenlaiseen toimintaympäristöön. Nopeat muutokset ovat haasteellisia mm. erityisesti henkilöstösiirtojen ja mahdollisen sopeuttamistarpeen takia. Ydinasia ei muutu: ihmisten palvelujen tuottamista varten julkinen sote- sektori on olemassa. Se on osattava kääntää vahvaksi kilpailueduksi. Uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia henkilöstöön, koska se voi johtaa työtehtävien, työnantajan ja työpaikan sijainnin vaihtumiseen. Henkilöstön on oltava mukana uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Henkilöstöstä hyvä huolenpito on koko uudistuksen onnistumisen edellytys. Hehän palvelut tekevät.

Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi on tärkeää seurata ja verrata maakuntien tekemiä ratkaisuja läpinäkyvästi ja yhteisesti. Muiden maiden kokemukset osoittavat tuottajan vaihtamisen olevan vähäistä, joten uudistuksen käynnistymisvaiheessa muodostuvat markkinaosuudet saattavat jäädä pitkäaikaisiksi. Vuoden aikaraja palvelun tuottajan vaihtamisessa on verrattain pitkä ja ilman muuta yksi eduskunnassa pohdittava asia.

Valinnanvapausmalli tarjoaa huolellisesti toteutettuna mahdollisuuksia menokehityksen hillitsemiseen. Kustannusten hillinnän tavoitteet ovat kuitenkin erittäin vaativat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii maakunnilta jatkuvaa ohjausta ja tavoitteiden saavuttamista tukevien toimintaedellytysten rakentamista. Digitalisaatioon liittyvien sekä taloudellisten että toiminnallisten hyötyjen saaminen ajoittunee 2020-luvun jälkimmäiselle puoliskolle.

Ohjauksen edellyttämän tietopohjan luominen ja tietojärjestelmien laajat kehittämistarpeet muodostavat riskin valinnanvapausmallin nopealle toteuttamiselle. Valinnanvapausjärjestelmän edellyttämien ict-hankkeiden toteuttaminen vaatii investointeja, kansallista ohjausta, toteutukseen liittyvien vastuiden nopeaa selkeyttämistä sekä hallittua etenemistä.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa:

09 432 3033

 

 

Professori Heikki Hiilamo esitti Ylen kolumnissaan väitteen, että sote- ja valinnanvapausuudistuksella ei yritettäisi parantaa ihmisten palveluja vaan motiivit olisivat toiset. Poikkeuksellisen kova väite on puhtaasti mielipide, joka on ilmeisen selvästi enemmän entisen Ylen toimittaja Hiilamon kynästä kuin tutkijan. Perusteluja ei väitteelle kolumnissa juuri ollut.

Valinnanvapauslain tavoite on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Ihmisten mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ei ole Kokoomuksen eikä edes hallituksen keksintö, vaan yleinen kehityssuunta Länsi-Euroopassa.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että valinnanvapauden laajentamisella on onnistuttu tekemään uudistuksia palveluita käyttävien ihmisten parhaaksi. Kansainväliset tutkimustulokset valinnanvapaudesta osoittavat myös sen, että valinnanvapauden toteutumista on tarkkaan seurattava ja kokemuksen kertyessä on tarvittaessa tehtävä muutoksia ripeästi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen pitäisi olla jatkuvaa eikä nykyisen kaltainen usean vuosikymmenen patoutunut kertarysäys. Valinnanvapaus on aiemmista sote-uudistuksista puuttunut moottori, joka pitää uudistuksen liikkeessä ja ihmisen ensisijaisena.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos esitti ensimmäisen kerran jo vuonna 2013 raha seuraa potilasta mallia peruspalveluiden vahvistamiseen. THL:n Jonotta hoitoon malli perustui asiakkaan valinnanvapauden muodostamalle ajurille ja syntyi mm. Pohjoismaisten esimerkkien pohjalta. Työssä oli laajasti asiantuntijoita mukana, myös itse professori Hiilamo. Keväällä 2015 ajatus valinnanvapauden laajentamisesta kirjattiin hallitusohjelmaan, jota nyt toimeenpannaan. Lukuisien valmistelutyötuntien jälkeen on syntymässä Suomen oma malli, jossa valinnanvapaus on se tekijä, jonka tavoite on valtavassa uudistuksessa turvata yhdenvertaisuus sekä lähipalvelut kukkaron sisällöstä riippumatta.

Viimeksi tiistaina uutisoitiin siitä, että OECD:n vertailuissa pidämme joukon perää yhdessä mm. Yhdysvaltojen kanssa mitä tulee terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Työlliset ja työttömät ovat eriytyneet ja rahalla voi ostaa vapauden nopeampaan hoitoon. Eriarvoinen pääsy peruspalveluihin on asia, joka vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin eroja. Valinnanvapauslain vaikutusarvioiden mukaan jonot peruspalveluissa tulevat lyhenemään, joka tarkoittaa  kaikille varallisuudesta riippumatta yhdenvertaisesta ja ripeämpää pääsyä hoidon piiriin.

Valinnanvapauslain vaikutusarvioinnissa todetaan, että lausuntokierroksen jälkeen uudistetulla suomalaisella valinnanvapausmallilla voidaan parantaa palveluiden tarjontaa heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville. Uudistetulla tuottajille maksetulla korvauksella on mahdollista kitkeä vääränlaisia kannusteita, kuten kerman kuorintaa ja kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaisesti.

Olemme aloittaneet eduskunnassa valinnanvapauslain käsittelyn. Työ on tehtävä huolella ja asiantuntijoita tarkkaan kuunnellen. Kaikille suomalaisille merkittävän uudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että maamme keskeiset tutkijat ovat vahvasti mukana asiantuntijoina lain käsittelyssä ja uudistuksen toimeenpanon seurannassa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033