Kategoria: Blogi

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilevälautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. On välttämätöntä, budjettiriihessä tehdään esityksiä vaikuttavista lisäsuojelutoimista. Itämeren pelastuspaketilla on vauhditettava kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemisessä ja purettava Saaristomeren lantapommia.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Olen toistuvasti kirittänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

Saaristomerta sairastuttavan ”lantapommin” taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän erityisesti Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia.

Vakava tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.

Rahaa on löydettävä uudelleen kohdentamalla ja on pohdittava myös lisävoimavaroja. Budjettikuri on pidettävä tiukalla, mutta Itämeri eikä varsinkaan Saaristomeri voi odottaa. Itämerensuojelu on myös nostettava seuraavan hallituksen ympäristöpolitiikan vahvaksi painopisteiksi.

Jatkossa on välttämätöntä nostaa lainsäädännön edellyttämää suojelutasoa ja uudistaa maatalouden ympäristötukia vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun iso osa maatalouden päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on myös ympäristötuet kohdennettava riskialueille. Toistan vaateeni lisätä peltojen kipsikäsittely yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi.

Itämeren tilaa uhkaa myös meren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarojen puute. Suomen merentutkimuksen tulevaisuus on tutkijoiden mukaan vaakalaudalla ja esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Lisäksi Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole tällä hetkellä takuita. Kannustan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista myös toimiin, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. Asia on monin tavoin merkittävä. Sen vuoksi esimerkiksi Arandan käyttömahdollisuudet on välttämätöntä turvata.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Aloitimme eduskunnassa pitkään odotetun lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain käsittelyn. Lain tavoite on edistää lapsen etu ja modernisoida säädökset vastaamaan nykyisiä perheolosuhteita. Laki on mittava loikka eteenpäin. Perheet ovat hyvin erilaisia mutta samanarvoisia.

Vaikka vanhempien parisuhde päättyy, vanhemmuus jatkuu. Uudistettu lapsen huoltolakiesityksen keskeinen tavoite on tukea erilaista vanhemmuutta, lapsen oikeutta molempiin vanhempiin sekä muihin läheisiin ihmissuhteisiin kuten isovanhempiin. Olen erittäin tyytyväinen, että perheiden kipeitä ongelmia helpottava laki on nyt eduskunnassa. Se on eduskunnan huolellisesti käsiteltävä ja arvioitava lapsen ja erilaisten perheiden etu edellä.

Lakiin ehdotetaan myös kirjattavaksi lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä huomioon otettavia seikkoja, kuten vanhemman kyky asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle. Laissa esitetään myös uusia säännöksiä huoltajien velvollisuudesta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Esityksessä myös ehdotetaan useita lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla pyritään nykyistä tehokkaammin ehkäisemään nk. vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia tapaamisoikeuden toteutumisen ongelmatilanteita ja antamaan keinoja puuttua niihin.

Vuoroasuminen on yleistyvä muoto järjestellä vanhemmuus eron jälkeen. Nykyään vuoroasuminen on toteutettu ns. laajana tapaamisoikeutena. Epäoikeudenmukaiseksi on koettu se, että toinen vanhemmista on vain ’tapaava vanhempi’, vaikka lapsi asuu lähes yhtä paljon molempien vanhempien luona. On hienoa, että laissa ehdotetaan säännöksiä, joiden mukaan vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin voi päättää, että lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Vuoroasuminen otettaisiin myös elatuslaissa huomioon. Lakiesityksen mukaan vuoroasumista koskevaan sopimukseen kirjattaisiin tieto siitä, kumpi kodeista ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Myös tuomioistuimen olisi annettava tästä määräys tarvittaessa. Tällä ehkäistäisiin erillisiä riitoja lapsen virallisesta asuinpaikasta. Toive kahdesta tasavertaisesti virallisesta kodista on tullut perheiltä. Tässä esityksessä ei siihen ole löydetty ratkaisua.

On tärkeä todeta, että parhaillaan työryhmässä pohditaan, miten sosiaaliturvassa huomioitaisiin vuoroasuminen. Tämä on välttämätöntä, koska monet etuudet ja palvelut pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. On pohdittava, miten perheiden tukemiseen tarkoitetuissa toimissa tuettaisiin jaettua vanhemmuutta ja vuoroasumista. Tämä on ennen kaikkea lapsen etu. Esimerkiksi Ruotsissa lapsilisät ja koulumatkatuki voidaan jakaa molempien vanhempien kesken ja lapsi voi asua virallisesti kahdessa osoitteessa yhtä aikaa.

Oikeudenkäyntien venyminen tuo lapselle ja koko perheelle kohtuuttomia tilanteita. Lakiesityksessä on toimia oikeudenkäyntien nopeuttamiseen ja tarpeettomien uusintakäsittelyjen karsimiseen. Lapsen kannalta on merkittävää, että laissa ehdotetaan useita säännöksiä, joiden tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta saada äänensä kuuluville ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Purjehtiessa ja merellä liikkuessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Ja miksi emme ole tehneet enempää Itämeren pelastamiseksi.

Mieleen on jäänyt etenkin yksi kesälomapurjehdus kohti Gotlantia. Haiseva sinilevä oli valloittanut Nynäshamnin ja lähialueen rannat. ”Kyllä nuo ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat merensä sotkeneet”, kommentoi lapseni. Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja kiukun keskellä melkein hymyilyttivät. Oli vaikea selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

Valtioiden tekemistä lupauksista huolimatta Itämeren elpyminen on ollut tuskastuttavan hidasta. Meren tila on jossain määrin jopa huonontumassa.

Itämeren rantavaltiot allekirjoittivat kymmenen vuotta sitten Itämeren suojeluohjelman, Baltic Sea Action Planin. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat sitoumuksistaan. Myös Suomi, vaikka maamme arvioitiin Ruotsin jälkeen suojelutoimissaan parhaimmaksi.

On täysin selvää, ettemme tällä menolla saavuta tavoitetta Itämeren ekologisesti hyvästä tilasta vuonna 2021. Tämä tietää kaikille Itämeren maille, Suomelle ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) laiskanläksyjä.

Ensinnäkin maatalouden ympäristöpolitikkaa on uudistettava vaikuttavammaksi. Rehevöityminen on meremme suurin ympäristöongelma ja merkittävin kuormituslähde on maatalous. Maatalouden ympäristötuki ei kohdennu vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi suojelutoimet kohdennettava riskialueille.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Kipsistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Tuoreen tutkimuksen mukaan kipsikäsittelyllä voisi vähentää maatalouden fosforivalumaa Itämereen lähes suojelukomissio Helcomin Suomelle asettaman vähennystavoitteen verran.

Olen jo usean vuoden ajan toistuvasti ehdottanut, että peltojen kipsikäsittely on otettava yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi. Nyt tässä on vauhdilla toimittava. Suomi aloittaa heinäkuussa Helcomin puheenjohtajamaana ja silloin on saatava sisällytettyä kipsin käyttö myös Helcomin suosituksiin.

Toiseksi Suomen on kirittävä kaikkia toimia hallitsemattoman roskaantumisen pysäyttämiseksi. Varsinkin muovi on vakava ongelma. Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ei edes tunneta. Esimerkiksi ravintoketjun kautta ihmisen elimistöön kulkeutuvat mikromuovin mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisää tutkimusta tarvitaan kipeästi.

Roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous. Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa, jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki toimia, joita on kirittävä.

Kaupungeilla on myös paljon tehtävää alueidensa roskisten kehittämisessä ja sijoittelussa. Kotikaupungissani Helsingissä roskaantuminen rannoilla mittava ongelma, jota ei vielä olla otettu toisissaan. Kestävin keino on meistä jokaisen huolehtia, ettei omat roskat päädy luontoon.

Kolmanneksi on ministerin priorisoitava toimia, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla. Esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa.

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. On hälyttävää, että Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole takuita. Toimia on tehtävä jo syksyn budjettiriihessä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtioiden tekemistä lupauksista huolimatta Itämeren elpyminen on ollut tuskastuttavan hidasta. Meren tila on jossain määrin jopa huonontumassa.

Itämeren rantavaltiot allekirjoittivat kymmenen vuotta sitten Itämeren suojeluohjelman, Baltic Sea Action Planin. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat sitoumuksistaan. Myös Suomi, vaikka maamme arvioitiin Ruotsin jälkeen suojelutoimissaan parhaimmaksi.

On täysin selvää, ettemme tällä menolla saavuta tavoitetta Itämeren ekologisesti hyvästä tilasta vuonna 2021. Tämä tietää kaikille Itämeren maille, Suomelle ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) laiskanläksyjä.

Ensinnäkin maatalouden ympäristöpolitikkaa on uudistettava vaikuttavammaksi. Rehevöityminen on meremme suurin ympäristöongelma ja merkittävin kuormituslähde on maatalous. Maatalouden ympäristötuki ei kohdennu vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi suojelutoimet kohdennettava riskialueille.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Kipsistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Tuoreen tutkimuksen mukaan kipsikäsittelyllä voisi vähentää maatalouden fosforivalumaa Itämereen lähes suojelukomissio Helcomin Suomelle asettaman vähennystavoitteen verran.

Olen jo usean vuoden ajan toistuvasti ehdottanut, että peltojen kipsikäsittely on otettava yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi. Nyt tässä on vauhdilla toimittava. Suomi aloittaa heinäkuussa Helcomin puheenjohtajamaana ja silloin on saatava sisällytettyä kipsin käyttö myös Helcomin suosituksiin.

Toiseksi Suomen on kirittävä kaikkia toimia hallitsemattoman roskaantumisen pysäyttämiseksi. Varsinkin muovi on vakava ongelma. Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ei edes tunneta. Esimerkiksi ravintoketjun kautta ihmisen elimistöön kulkeutuvat mikromuovin mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisää tutkimusta tarvitaan kipeästi.

Roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous. Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa, jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki toimia, joita on kirittävä.

Kaupungeilla on myös paljon tehtävää alueidensa roskisten kehittämisessä ja sijoittelussa. Kotikaupungissani Helsingissä roskaantuminen rannoilla mittava ongelma, jota ei vielä olla otettu toisissaan. Kestävin keino on meistä jokaisen huolehtia, ettei omat roskat päädy luontoon.

Kolmanneksi on ministerin priorisoitava toimia, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla. Esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa.

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. On hälyttävää, että Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole takuita. Toimia on tehtävä jo syksyn budjettiriihessä.

Purjehtiessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Ja miksi emme ole tehneet enempää Itämeren pelastamiseksi.

Mieleen on jäänyt etenkin yksi kesä. Haiseva sinilevä oli valloittanut Nynänshamnin ja lähialueen rannat. ”Kyllä nuo ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä”, kommentoi lapseni. Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja kiukun keskellä melkein hymyilyttivät. Oli vaikea selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

Perjantaina valmistunut perustuslakivaliokunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta antaa uudistukselle luvan edetä, mutta edellyttää useita muutoksia. Lausunnon myötä eduskunta pääsee työssään eteenpäin. Aloitamme sosiaali-ja terveysvaliokunnassa välittömästi paneutumisen perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Ensi lukemalta nostan esille muutamia huomiota.

1) On hyvä, että perustuslakivaliokunnan muutosvaateet eivät ole niin suuria, etteikö niitä eduskunnassa voitaisi yhteistyössä ministeriöiden kanssa tehdä.

2) Näyttää siltä, että muutokset eivät murra eivätkä nakerra sote- rahoituskehystä eikä ihmisten yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden kannalta tärkeän valinnanvapauden laajentamista. Sotelle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

3) Lausunnossa ei tule muutosta siihen, mitä perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut koko sote-uudistuksesta. Perustuslakivaliokunta näytti jo aiemmin vihreää valoa uudistuksen perusperiaatteille ja sen osana valinnanvapaudelle. Perustuslakivaliokunta näki valinnanvapauden tärkeänä ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistajana.

4) Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta on mittavan uudistuksen ja erityisesti valinnanvapauden laajentamisessa katsottava vielä rytmitystä niin valinnanvapauspalveluittain kuin alueittain. Tämä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävä huolella. Onhan valinnanvapaus juuri se osa, jolla vauhditetaan peruspalveluiden vahvistumista. Lisäaika on tervetullut erityisesti metropolimaakunta Uudellemaalle, joka on alueista mittavammin toivonut lisäaikaa uudistukseen valmistautumiseen.

5) Valinnanvapauspilottien käyntiin saaminen on tärkeä osa uudistusta. Tähän perustuslakivaliokunta edellytti lainsäädännöllisiä tarkennuksia, jotka on tehtävä niin, että pilotoinnit saadaan heti lakien hyväksymisen jälkeen liikkeelle. Pilotti on erityisen tärkeä Helsingille ja Uudenmaan kunnille, joiden pilottihakemus on jo hyväksytty. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. pilottien myötä ihmiset pääsevät valinnanvapauden piiriin. Tämä on palveluja käyttävän ihmisen suuri etu. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin.

6) Perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali-ja terveysvaliokunnan on viettävä ensimmäisen käsittelyn käynyt mietintöluonnos niin maakuntalaista kuin valinnanvapauslaista yhdessä vielä kerran perustuslaillisen tarkasteluun. Tämä tuo aikatauluun yhden lisähaasteen muiden joukossa.

7) On sanottava, että soten uudistava lainsäädäntö on viisasta ja täysin välttämätöntä viedä maaliin tällä eduskuntakaudella. Seuraavakin hallitus tekee kyllä takuu varmasti uudistuksen, jossa sote saa leveämmät hartiat. Maakunnat tulevat ja niitä voi olla SDP:n mielestä jopa enemmän, kuin nyt esitetään. Vihreätkin vannovat maakuntamallin, verojen ja vaalien nimeen, mutta valinnanvapautta he eivät antaisi ihmisille vaan maakunnille. Näyttää ilmeiseltä, että muissa kuin nykyisessä hallituskokoonpanossa uudistuksesta jäisi puuttumaan aivan olennaiset elementit kuten järjestäjän ja tuottaja erottaminen ja ihmisen valinnanvapauden laajentaminen. Nämä ovat juuri ne uudistuksen elementit, joilla päästään pois nykyisestä järjestelmä- ja tuottajakeskeisyydestä miettimään, millaiset palvelut ovat oikeasti vaikuttavia ja ihmisille hyviä. Siksi tämän hallituksen ja eduskunnan on uudistus nyt tehtävä.

8) Työaikaa tarvitaan niin ministeriössä ja varsinkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa meillä on edessä poikkeuksellisen mittava ja vaativa tehtävä. Perustuslakivaliokunnan muutokset edellyttävät ministeriöiden virkamiehiltä vaativaa valmistelua ja ministereiltä malttia sekä huolellisuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut lausuntoja perustuslakivaliokunnan lisäksi myös muilta valiokunnilta ja asiantuntiajoukolta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on synnytettävä kokonaisuus, joka solahtaa perustuslakivaliokunnan seulan läpi ja joka ennen kaikkea antaa koko Suomelle puitteet saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet yhdenvertaisista ja vaikuttavista palveluista sekä kustannusten kasvun hillinnästä. Sote-palvelut ovat tärkeitä kaikille suomalaisille mutta yhtä tärkeää on huolehtia, että suomalaisten sivistykselliset oikeudet toteutuvat ja raha riittää myös laadukkaaseen koulutukseen sekä tutkimukseen.

9) Aikataulusta on todettava, että se on äärimmäisen tiukka. Työtä tehdään ripeästi mutta huolella ja lainsäädännön laatu edellä. Hallituksen tavoite on saada kokonaisuus istuntosaliin vielä heinäkuun alussa. Realismia kuitenkin on, että siihen pääseminen edellyttää vähintäänkin pieniä ihmeitä. Ja niitä tietenkin tavoitellaan mutta ei työn laadun kustannuksella. Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on taata sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja eduskunnalle työrauha.

10) Hallituksen ja kaupunkien on tehtävä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Kaupunkipolitiikan vahvistaminen on koko suomen etu. Hallituksen on kirittävä ja saatava valmiiksi työnalla oleva kaupunkipoliittinen ohjelma, jossa on löydettävä ratkaisuja kaupunkien kestävään kasvuun. Hallituksen on myös tuotava eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko. Kaupunkipolitiikka on jäänyt vielä osin hallitukselta hyödyntämättömäksi voimavaraksi ja selonteko olisikin keino läpivalaista metropolialueen sekä suurimpien kaupunkien merkitys. Vaikka sote muuttuu ja uudistuu kaupungit pysyvät koko maan hyvinvoinnin ja kasvun vetureina.

Itämeri on meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Useista suojelutoimista huolimatta kotimeremme on edelleen maailman saastuneimpia merialueita. Erityisen haastavaa on ollut löytää vaikuttavia keinoja maatalouden päästöjen kuriin saamiseksi.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on upea ja kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta. Kipsin käyttöä on kokeiltu Varsinais-Suomessa ja nyt siitä on saatu ilahduttavat tutkimustulokset. Kipsistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Fosforikuormituksen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren kirkastamisessa.

Kipsi muuttaa maa-ainesta estäen fosforin liukenemisen valumavesiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan kipsikäsittelyllä voitaisiin vähentää maatalouden fosforivalumaa Suomessa 200–300 tonnia vuodessa. Määrä vastaa Itämeren suojelukomissio Helcomin Suomelle asettamaa fosforikuormituksen vähennystavoitetta lähes kokonaisuudessaan. Koko Itämeren tasolla kipsin avulla maatalouden fosforikuormitusta voitaisiin leikata jopa neljänneksellä eli noin 1 500–2 000 tonnia vuodessa.

Kipsikäsittelyyn sopivia peltoja on Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilla noin 540 000 hehtaaria. Samanlaisia peltoja on myös muualla Euroopassa. Peltojen kipsikäsittely ei ideana ole uusi, vaan siitä on puhuttu 1930-luvulta saakka. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidetään idean isänä Suomessa. Näytöt ovat nyt kiistattomat.

Ideaan on tarttunut myös John Nurmisen säätiö, joka on tähänkin saakka tehnyt ansioitunutta työtä Itämeren hyväksi. Kipsikäsittely laajenee syksyllä Uudellemaalle, kun John Nurmisen Säätiö aloittaa kipsinlevitysprojektin Vantaanjoella.

Nykyinen maatalouden ympäristötuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti vieläkään kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi suojelutoimet kohdennettava myös täsmällisemmin riskialueille. Kipsikäsittely on täsmätoimena tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä. Kipsikäsittely vähentää fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaa jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa.

Olen jo usean vuoden ajan toistuvasti ehdottanut, että peltojen kipsikäsittely on otettava yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Nyt tässä on vauhdilla toimittava. Suomi aloittaa heinäkuussa Helcomin puheenjohtajamaana ja silloin on saatava sisällytettyä kipsin käyttö myös Helcomin suosituksiin.

Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa   kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Huoli Kelan järjestämän kuntoutuksen tulevaisuudesta on noussut vahvana eri tahoilla, eikä syyttä. Hallituksen ei pidä hätiköiden siirtää Kelan järjestämää kuntoutusta maakuntiin ennen kuin vielä perustumattomien maakuntien toimintakyky, kuntoutusosaaminen ja tuoreet kuntoutuskomitean asettamat reunaehdot sekä siirron tarkoituksenmukaisuus on tutkittu. On myös arvioitava, millainen kuntoutus on järkevä järjestää valtakunnallisesti. Maltti on nyt valttia ja kuntoutuspalveluita käyttävän ihmisen etu.

Sosiaali- ja terveysministeriö näyttää linjauksissaan kaavailevan etunojassa Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtoa maakuntiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedotteessaan todennu, että kokeilut alkaisivat jo vuoden 2020 aikana ja varsinainen siirto vuonna 2022 tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin. Kuntoutuksen siirtoon ei pidä mennä suoraa päätä vaan on maltettava edetä komitean linjausten mukaan.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean yksimielinen esitys oli, ettei Kelan järjestämää kuntoutusta siirretä maakuntiin ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalveluiden asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu. Ehdoksi linjattiin myös se, että maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat lääkinnällisen kuntoutuksen ja psykoterapiaa koskevat palvelut. Näiden edellytysten täyttymistä edellytettiin arvioitavan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla aikaisintaan vuonna 2025. Lisäksi on arvioitava erikseen tarve keskittää valtakunnallisesti harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea linjasi myös, että Kelan vastuulla olevien kuntoutuksen järjestämisvastuiden siirtoa maakuntiin kokeillaan riittävässä laajuudessa muutamassa erikokoisessa maakunnassa.

Kela on toiminut vahvana kuntoutuksen kehittäjänä valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä kuitenkin kelan kuntoutusprosessiin pääsy on osin jäykkää ja saumattomat hoitopolut eivät aina toteudu. Kelalla on meneillään asian korjaamiseen tähtääviä kokeiluja, joita on tärkeää edistää.

Selvää on, että kuntoutus on nivottava osaksi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on tosin viisasta ja välttämätöntä. Myös maakuntien kantokyvystä ja kuntoutusosaamisesta tulee olla varmuus, jotta kuntoutukseen pääsy ei vaarannu.

Minulla oli ilo olla mukana sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa kuntoutuksen uudistamiskomiteassa, jonka tarkoituksena oli valmistella kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Tavoitteena työllemme oli yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla vahvistetaan kuntoutujaa pärjäämään omissa toimintaympäristöissään. Komiteamme teki 55 ehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi. Ehdotustemme lähtökohtana on, että kuntoutus on osa hyvinvointipalvelukokonaisuutta. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on viisasta ja välttämätöntä.

Toistan ehdotukseni kuntoutustakuusta, jossa asetettaisiin määräajat kuntoutukseen pääsystä. Hyvä ensiaskel olisi asettaa nuorten psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Määräaikaa ehdotimme yhdessä mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa. Kuntoutustakuun tavoite on varmistaa kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen. Kuntoutuksen kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä ihmisen elämänlaadun, että palveluiden järjestämisen kustannustehokkuuden näkökulmasta viisasta.

Oikea-aikaiselle kuntoutukselle on huutava tarve kaikenikäisille. Kun haluamme pidentää työuria ja lyhentää sairauspäiväjaksoja alusta, keskeltä ja lopusta on ihmisten saatava apua ja tukea sekä kuntoutusta ajoissa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mittava ja se on herättänyt paljon kysymyksiä. Hallituksen kehysriihi vastasi useisiin Helsinkiä ja helsinkiläisiä askarruttaviin kysymyksiin. Metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on koko sote-uudistuksen etenemisen edellytys.

Olen esittänyt hallitukselle viisi vaadetta, joiden toteuttaminen on välttämätöntä metropolialueen kannalta. Nämä ehdot pitävät sisällään valinnanvapauspilotin aloittamisen Helsingissä yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa, uudistuksen muutoskustannusten kattamisen, ratkaisun löytymisen opetuksen ja sote-tutkimuksen määrärahojen riittävyyteen, kaupunkien kasvuohjelman laatimisen sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon antamisen eduskunnalle.

Merkittävä edistysaskel kaupunkipolitiikan saralla oli, kun hallitus päätti kehysriihessä sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien määrärahan tuplaamisesta 200 miljoonaksi euroksi. Päätös on vahva ele siihen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan yhdessä tekemä valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön.

On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla valinnanvapauspalveluita metropolin puolesta. Valinnanvapauden pilotointi on koko sote-uudistuksen onnistumisen edellytys. Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Erityisen tervetullutta helsinkiläisille on peruspalveluiden vahvistaminen ja sujuva hoitoon pääsy. Pilotit voivat alkaa, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.
Helsingin sote-huoliin tervetullut vastaus oli myös se, että hallitus lupasi yhdessä kaupunkien kanssa tarkemmin arvioida muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisaation todellista tasoa. Pilotoinnin yhteydessä on viisasta myös kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen tarve laadukkaan palveluneuvonnan varmistamiseksi. Henkilöstöön liittyvistä asioista muutoksen yhteydessä on tarkkaan säädettävä ja huolehdittava.
On välttämätöntä, että uuden sote-järjestelmän aloitus sujuu hyvin. Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Kaavaillun aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on luvattu arvioida, kuten Helsingistä on toivottu, ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018. On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevät näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä.

Keskustelua on käyty myös Helsingin ja Uudenmaan sote-rahoituksesta. Laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua.

Uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Näin yksi tahoa vastaa kokonaisuudesta niin koko terveydenhuollosta kuin sosiaalipalveluista sekä rahoituksesta. Näin luodaan nykyjärjestelmästä puuttuva mahdollisuus johtaa sote- kokonaisuutta ja luoda palveluja käyttävän ihmisen kannalta vaikuttavat hoitopolut. Saman tyyppisesti on toimittu useissa Euroopan maissa, kuten myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tästä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä sekä hyvinvoivia kaupunkeja. Mikä olennaista terveydenhuollon palvelut toimivat verrattain hyvin ja valinnanvapaus on tutkitusti lyhentänyt jonoja perusterveydenhuollossa.

Seuraavaksi hallituksen on kirittävä työnalla olevan kaupunkiohjelman valmistelua. Siinä on löydettävä vastaukset kasvavien kaupunkien tarpeisiin. Tulevien maakuntien roolia kaupunkien rinnalla on selvennettävä. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

Ihmisten mahdollisuus saada yhdenvertaisesti laadukkaat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksen tärkein tavoite. Siksi sote-uudistus tehdään. Helsingissä on samoja ongelmia hoitoon pääsyssä ja ihmisten pompottelussa kuin muualla Suomessa. Osa ongelmista on Helsingissä jopa suurempia, kuten vaikeudet saada ajoissa kiireettömiä peruspalveluja. Korjaustoimet ovat aivan välttämätöntä esimerkiksi keskeisten kansansairauksien kuten diabeteksen hoidossa, jossa Helsinki on osin jäljessä muita pääkaupunkiseudun suuria kaupunkeja.
Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta vaikuttavasti hoidetut sosiaali- ja terveyspalvelut niin kotikaupungissamme kuin koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina ja ennen kaikkea ihmisten parempana toiminta- ja työkykynä sekä ihmisten hyvinvointina.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

Monista ponnisteluista huolimatta Itämeri on kaikilla ekologisilla mittareilla mitattuna maailman saastuneimpia merialueita. Se minne me suomalaiset laitamme lääkejätteemme on yksi Itämeren ja vesistöjen kuntoon vaikuttava asia. Intohimoisena Itämeren suojelijana ilahduin suunnattomasti, kun tutustuin lääkkeetön Itämeri- kampanjaan. Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa kaikkia toimimaan Itämeren ja muiden vesistöjemme suojelemiseksi.

Lääkejätettä syntyy sekä kotitalouksissa että terveydenhuollossa. Lääkejätettä ovat kaikki käyttämättä jääneet ja vanhentuneet sekä käyttökiellossa olevat lääkkeet. Lääkejäte on aina vaarallista jätettä, joka on hävitettävä oikein. Tutkimusten mukaan noin kolmannes suomalaisten lääkejätteistä joutuu kuitenkin sekajätteisiin tai viemäriin. Luonnossa ne voivat aiheuttaa monenlaisia haittoja. Lääkkeiden käyttö lisääntyy Suomessa jatkuvasti ja siten on myös oletettavaa, että lääkejätteen määrä nousee.

Viemäriin joutuneet lääkkeet kulkeutuvat jätevedenpuhdistamoihin, joita ei ole suunniteltu niitä poistamaan. Suureen vesimassaan laimenevat lääkejäämät pääsevät kulkemaan puhdistamon läpi vesistöihin ja lietteeseen. Lääkejäte päätyy lopulta Itämereen ja muihin vesistöihin, jossa ne pikkuhiljaa vaikuttavat eliöihin. Eläviin organismeihin vaikuttavina aineina lääkkeet ovat luonnossa ongelmajätettä. Ihmiset, eläimet ja kasvit altistuvat niille elinympäristön kautta. Lääkejäämien on todettu vaikuttavan erityisesti kalojen terveyteen ja käyttäytymiseen. Lääkkeiden ympäristövaikutuksiin on herätty vasta 20 viime vuoden aikana. On päivän selvää, että tutkimusta ja tietoa tarvitaan lisää.

Ympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksen on oltava olennainen osa koko yhteiskuntaamme. Apteekkien on tärkeää olla siinä vahvasti mukana, neuvomassa ja kannustamassa lääkejätteen oikeaoppiseen hävittämiseen, ja myös ehkäisemässä sen syntymistä. Suomessa asia on organisoitu varsin hyvin verrattuna Itämeren valuma-alueella oleviin muihin maihin. Silti meillä on hyvin paljon parannettavaa.

Jokamiehen ja -naisen teot ovat välttämättömiä Itämeren tilan kohentamisessa. Jokainen yksilö voi arjen valinnoillaan osallistua Itämeren suojeluun.

Lääkejätteen määrää voi vähentää hankkimalla lääkkeitä vain todelliseen tarpeeseen.

Käyttämättömäksi jääneet, vanhentuneet lääkkeet on hävitettävä palauttamalla ne apteekkiin. Apteekkiin tuodut lääkejätteet toimitetaan Ekokemille, Riihimäelle, jossa ne poltetaan. Samalla syntyy sähköä ja kaukolämpöä. Omaa tai läheisten lääkejätettä voi vähentää myös ottamalla annosjakelukäyttöön, silloin kun lääkkeitä on käytössä paljon.

Apteekkien ja päättäjien on osaltaan tärkeä aktiivisesti innovoida tapoja vähentää lääkejätteen syntymistä. Itämeren pelastamiseen tarvitaan tietenkin kaikki Itämeren valuma-alueen maat. Vesiensuojelun tiimoilta tehtävässä kansainvälisessä yhteistyössä on oltava aina mukana myös tavoite edistää lääkejätteen vähentämistä ja oikeaa käsittelyä. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja