Siirry sisältöön

Uutiset Kätilöopiston sairaalan tilanteesta pistävät vakavaksi. Kätilöopiston rakenteista on löytynyt sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus luopuu Kätilöopiston tiloista puolen vuoden sisällä.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Kätilöopiston sisäilmaongelmat ovat sairastuttaneet kymmeniä tiloissa työskenteleviä. Henkilökunta on oireillut usean vuoden ajan. Päättäjänä on pakko pohtia ja kysyä, miten asiassa olisi voitu toimia paremmin? Oliko sisäilmaongelmien puuttumiseen pelisäännöt sovittuna ja kaikkien tiedossa? Onko käytössä tutkittuun tietoon perustuvat toimintatavat niin, että sisäilmaongelmiin osataan puuttua ajoissa ja ennaltaehkäisevästi. Ja onko lainsäädäntömme kohdallaan? Onko sisäilmaongelman ennaltaehkäisyssä ja ilmaantuessa vastuut sekä velvoitteet määritelty riittävän selvästi? Onko sairastuneen oikeusturva ja tuki kunnossa?

Kätilöopiston kaltaiset sisäilmaongelmat ovat hälyttävän yleisiä. Turun yliopisto ja Tehy ovat julkaisseet tutkimuksen sosiaali- ja terveysalan toimipisteiden sisäilmasta. Selvityksen mukaan sote-alan työntekijät oireilevat selvästi enemmän kuin muu väestö. Kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla. Vastaajista 15 prosenttia on joutunut vaihtamaan työpistettä tai työpaikkaa sisäilmaongelman vuoksi. Hengitystiesairauksia kuten astmaa ja infektiosairauksia on vastaajien joukossa selvästi enemmän kuin keskimäärin väestössä. Sisäilmaongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä. Sisäilmaongelmat piinaavat yhtälailla kouluja ja päiväkoteja.

Kätilöopisto on jäävuoren huippu isosta ongelmasta, joka aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.

Kuntapäättäjillä on vahva vastuu kunnan tilojen turvallisuudesta ja terveydestä. Valmistelin yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa toimenpideohjelman, joka sisältää työkaluja kunnalliseen päätöksentekoon sisäilmaongelmien kitkemiseksi ja ennaltaehkäisyksi. Samalla haastoimme uudet valtuustot aktiivisesti kitkemään sisäilmaongelmaa.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sairaala-investoinnit siirtyvät kuntataloudesta maakuntien omistamalle toimitilapalveluista vastaavalle palvelukeskukselle. Uudistus on mahdollisuus ottaa koppi kosteusvaurioiden nykyistä paremmasta hoidosta.

Eduskunta pui perusteellisesti sisäilmaongelmaa tarkastusvaliokunnan vuonna 2012 tekemän ansiokkaan raportin pohjalta. Raporttiin oli koottu asiantuntijakuulemisen pohjalta laajat toimenpide-ehdotukset eri toimijatahoille. Ikävä kyllä selvää edistystä sisäilmaongelmien ratkaisuksi ei ole näkyvissä. Lisätoimia kaivataan kipeästi.

Eduskunnan tarkastuvaliokunnan mukaan home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamat terveydelliset kustannukset ovat vuosittain arviolta 450 milj. euroa.

Pidän perusteltuna, että hallitus asettaisi viipymättä selvitysryhmän tai henkilön pohtimaan sisäilmaongelmiin liittyvää lainsäädäntöä ja tekemään lainsäädäntö sekä toimenpide-ehdotukset siitä, miten saamme koko kansakuntaa piinaavasta kosteusvaurioasiasta niskaotteen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Eri puolelta Suomea kuuluu hälyttäviä viestejä, ettei hoitohenkilöstön edustus sote-uudistuksen paikallisessa valmistelussa toteudu. Tähän on viisasta ja välttämätöntä tehdä korjausliike. On välttämätöntä, että jokaisessa kunnassa ja maakunnassa otetaan hoitohenkilöstön ja hoitotyönjohdon edustus mukaan sote-uudistuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon.

Koko henkilöstön sitoutuminen on mittavan muutoksen onnistumisen edellytys. Sote- ja maakuntauudistus koskettaa yli 200 000 sote- työntekijää, joista noin 75 % on hoitoalan ammattilaisia. Uudistus ei onnistu, ellei suurin henkilöstöryhmät ole edustettuina kaikilla tasoilla ja vahvasti mukana vaikuttamassa siihen, miten uudistus käytännössä toteutetaan.

Uusien rakenteiden, toimintamallien ja työnjaon suunnittelussa on oltava mukana moniammatillinen edustus, kun tavoitteena on saada koko koulutetun henkilöstön osaaminen käyttöön. Tämä on välttämätöntä etenkin siksi, että rakenteet, toimintatavat ja hoitoketjut sekä diagnostiset tukipalvelut muotoutuvat sellaisiksi, että sosiaalityön eri sektoreiden, vanhus- ja vammaispalvelujen ja terveydenhuollon asiakaslähtöinen yhteistyö tulee toteutumaan palveluja käyttävän ihmisen näkökulmasta onnistuneesti.

Sote-lakipaketti on parhaillaan eduskunnan arvioitavana. Lain hyväksymisen jälkeen muodostettava maakuntien väliaikaishallinto tekee koko soten kannalta merkittäviä päätöksiä. Siksi on varmistettava, että henkilöstön - mukaan lukien hoitohenkilöstön johdon - edustus on myös tulevassa väliaikaishallinnossa.  Uudessa maakunnassa on sosiaali-ja terveyspalveluiden hallinnossa oltava vahvat johtamisosaamisen ammattilaiset. Kaikilla tasoilla on oltava monialaisen hoitohenkilöstön osaamisen tuntevia, koulutettuja hoitotyön johtajia. Hoitotyön johtajat tuntevat hoitotyön koulutuksen, osaamisen, työn sisällön ja kehittämistarpeet. Koko johtaminen on uudistettava moniammatilliseksi, jotta asiakaslähtöisyys voi toteutua.  Hoitotyön johtajat vastaavat siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, asiakaslähtöisesti ja näyttöön perustuen.  Nämä asiat on eduskunnassa pykälätasolla varmistettava.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Maksutonta kouluruokaa parempaa innovaatiota saa etsiä. Kouluateria on tehokas täsmätoimi lasten oppimisen ja kasvamisen tukemiseksi. Jos kouluruokailua ei olisi, pitäisi se keksiä. Monelle lapselle kouluruoka on päivän ainoa ja monipuolinen ateria. Koululaisten hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi syö terveellisen aterian koulussa.

Vuoden alussa päivitetyt kouluruokasuositukset Syödään ja opitaan yhdessä tähtäävät oikea-aikaisiin, riittäviin, oppimista ja terveyttä edistäviin yhteisiin aterioihin. On hyvä suunta, että kouluruokailussa korostetaan entistä vahvemmin ruokakasvatusta.  Uudet suositukset on viisasta ottaa käyttöön Helsingin kouluissa. Terveelliset ruokailutottumukset vähentävät terveyseroja ja ovat tärkeä osa kasvatusta.

Kokoomus on tehnyt työtä kouluruuan laadun edistämiseksi. Helsingissä kouluruokia on kehitetty oppilaiden palautteen perusteella. Roskiin menevä ruoka vähentynyt. Ruokaa saa aina ottaa lisää ja kasvisruokaa on tarjolla päivittäin. Vanhemmille on annettu mahdollisuus tutustua lasten kouluruokailuun tilaisuuksissa, joissa kerrotaan kouluruokailun tavoitteista ja käytännöistä. Lisäksi vanhemmat saavat maistella kouluruokaa. Vanhemmat ovat olleet iloisen yllättyneitä siitä, mitä kouluruoka tänä päivänä on. Tämä käytäntö on saatava joka kouluun.

Helsingissä ruuan maittavuuden ja kouluruokailun mielekkyyden eteen on tehty sitkeää työtä mutta kehittämisen tarvetta on. Moni lapsi jättää kouluruuan syömättä tai syö vain osan ateriasta. Erot koulujen välillä ovat suuret. Ateria korvataan usein epäterveellisillä välipaloilla. Huoli lasten ja nuorten epäterveellisestä ruokavaliosta on aiheellinen.  Kouluruuan ja -järjestelyjen on tuettava kaikkien osallistumista ja osallisuutta.

Pikkukoululaiset osallistuvat ruokailuun, mutta syöminen voi jäädä vähäiseksi. Kouluruoka ei auta, jos lapsi ei sitä syö. Lapsen jaksamisen ja kouluyhteisön kannalta seuraukset ovat ikävät, mikäli koululounas jää väliin. Nälkäinen lapsi ei opi, eikä jaksa keskittyä. Koulutielle lapsiaan saattavien vanhempien on hyvä kannustaa ja kertoa lapsille, miksi koululounas on tärkeää syödä joka päivä.

Kodin ja koulun yhteistyössä on tärkeää ottaa yhteiseksi tavoitteeksi se, että jokainen lapsi syö päivittäin terveellisen aterian koulussa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Valinnanvapausuudistus on mittava ja se on ymmärrettävästi herättänyt kysymyksiä ja huolta. Lakiluonnos on lausuntokierroksella tämän kuun loppuun asti. Koska valmistelu on kesken, on selvää, että tarkennusta vaativia kohtia on useita. Siksi laki lausuntokierrokselle on laitettu. Se, että muutoksia tehdään ei tietenkään tarkoita sitä, että lain tarkoitus olisi huono. Kyse on siitä, että laista halutaan tehdä yhteisvoimin paras mahdollinen.

Toivon lausuntokierrokselta rakentavia ja ratkaisukeskeisiä kehitysideoita. Nyt on vaikuttamisen paikka. Asiantuntijoiden ja sote-henkilöstön näkemykset on hallituksen vastuuministeri Rehulan johdolla tarkkaan puitava ja hyödynnettävä. Olen toistuvasti sanonut, että eduskuntaan emme huonoa laki käsiteltäväksi huoli. Hallituksen tulee istua avokonttorissaan niin pitkään, että vielä auki olevat kysymykset on ratkottu. Viimeisteltynä on oltava myös vedenpitävät vaikutusarviot ja kunnollinen tietopohja koko lainsäädäntökokonaisuuden vaikutuksista.

Valinnanvapauslaki on aivan olennainen osa sote-lakipakettia, joka on eduskunnan arvioitava kokonaisuutena.  Kaupunkilaisjärkikin sanoo, ettei yksi osa voi eduskunnassa edetä ilman muita. Tämä on aikataulutuksessa huomioon otettava. Valinnanvapaus on opposition sote-ehdotuksista puuttuva osa, jonka tarkoitus on vahvistaa peruspalveluja ja yhdenvertainen pääsy hoitoon ja tietenkin nostaa ihminen keskiöön järjestelmälähtöisyyden sijaan. Ilman valinnanvapautta uudistus olisi torso. Se, että peruspalvelun tuottamiseen varattu julkinen raha seuraa ihmisen valintaa, on keino varmistaa, että ihminen saa palvelun eikä häntä jätetä jonoon. Valinnanvapaus on palveluja tarvitsevan ihmisen puolella.

Peruspalveluiden vahvistamiseen on yritetty etsiä keinoja vuosikymmeniä. Esimerkiksi Helsingissä ei voimavaralisäyksilläkään ole onnistuttu pääsemään terveysasemien eriarvoistavista jonoista. Työssäkäyvillä on mahdollisuus käyttää työterveyshuoltoa ja jonoista pääsee ostamalla yksityisiä palveluja tai ottamalla terveysvakuutus. Kelan ja THL:n tutkimuksen mukaan vain terveyskeskuslääkärin hoitamia lapsia on Helsingissä enää 36 %. On hyvinvointipolitiikkamme irvikuva, että oikea-aikainen pääsy peruspalveluihin on kiinni kukkaron paksuudesta. Tähän haluemme muutoksen.

Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa. Näin verorahat käytetään valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Valinnanvapaus on myös mahdollisuus turvata lähipalveluja. Pohjoismaiset esimerkit osoittavat, että valinnanvapauden laajentamisella on onnistuttu vahvistamaan hoitoon pääsyä ja perusterveydenhuollon laatua. Oikea-aikainen hoito lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja.

Valinnanvapautta on tarkoitus laajentaa ensisijaisesti peruspalveluissa niin, että myös yritykset ja kolmannen sektorin toimijat voisivat tarjota sote-keskuspalveluja julkisen vallan määrittelemin tiukin ehdoin. Näin saadaan vaihtoehtoja. Julkinen valta määrittelee valinnan vapauden piirissä olevat palvelut, korvauksen palvelun tuottajille ja laatukriteerit. Ihmiselle asiakasmaksut ovat samat riippumatta palveluntuottajasta. Valinta on mahdollisuus ei pakko. Jos valintaa ei halua tehdä, osoitetaan jokaiselle läheltä sopiva sote-keskus. Palvelun tuottajat eivät voi valita asiakkaitaan. Vastuu palveluiden järjestämisestä on vahvasti julkisella vallalla.

Mikään iso uudistus ei ole helppo, heti täydellinen tai tehtävissä ilman muutosvastarintaa. Uudistuksen pysäyttämisestä kärsisi eniten hoitoa tarvitseva ihminen. On jokaisen suomalaisen etu, että uudistus viedään huolella ja yhteistyössä maaliin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

 

 

 

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi.

Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (FIMEA)  osalta.

Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse.

Euroopan lääkevirastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on 4 000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet muun muassa Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja Italia.

Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä muun muassa yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa.

Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa.

Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.

Ennen kuin lähdemme vaikuttamaan Euroopan lääkeviraston sijaintiin on meidän kyettävä päättämään oman lääkevirastomme sijainnista siten, että sen toimintakyky ja kehittymismahdollisuudet ovat suotuisimmillaan.

Selvitystyöryhmä ja selvityshenkilö Osmo Soininvaara ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kummatkin esittivät perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

Suomalaisten lääketurvallisuuden ja alan korkeatasoisen osaamisen kannalta olennaisten toimintojen vaarantaminen tai heikentäminen on kestämätöntä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Sote-lakipaketti on tulos poikkeuksellisen pitkästä valmistelusta. Sote on usean hallituksen ja kaikkien puolueiden vuorovedoin lähes 20 vuotta yrittämä ja urakoima uudistus. Kaikki olemme yhtä mieltä, että uudistus on välttämätön.

Kansankunnan edun nimissä olisi nyt vastuullista yhdistää voimat ja viedä tämä vuosikausien yhteisurakoinnin tulos eduskunnassa yhteistyössä maaliin.

Soten palauttaminen lähtöruutuun ei ole kenenkään etu. Vähiten jonossa ilman palveluita odottavan ihmisen. Mutta ei myöskään yhdenkään puolueen etu. Kyse on koko politiikan uskottavuudesta.

Vaikeissa asioissa me suomessa olemme yhdistäneet voimamme. Nyt on sen paikka. Sote- uudistus tehdään palveluja tarvitseville ihmisille ja heidän etunsa on meidän kyettävä laittamaan etusijalle.

Seisova sote- vesi jäytää koko hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita. Sote-henkilöstökin on lopen uupunut vatvomiseen. Tekemättä ei voi enää jättää.

Malli ei varmastikaan täytä kaikkia 200 edustajan toiveita. Eikä se ole yhdenkään puolueen oma malli. Myönnän avoimesti, että vaikeaa on ollut hyväksyä kantokyvyltään eri mittaisten 18 maakunnan malli. Isompien lihasten viisi sote-aluetta olisi vastannut parhaiten tulevaisuuden haasteisiin.

Mieluiten olisin ottanut valinnanvapauslain eduskuntaan yhtä aikaa maakunta- ja sote-järjestämislain kanssa. Ymmärrän kuitenkin hallituksen aikataulun valmistella valinnanvapauslaki laajan kansalaiskeskustelun kautta kuntoon. Kaupunkilaisjärkikin sanoo, että paketti on kokonaisuus ja kokonaisuutena eduskunnan on se arvioitava.

Pettymys oli myös se, etteivät pääkaupunkiseutu ja hallitus eivät löytäneet Metropolialueen sote- erillisratkaisua. Jokaisella meillä on lakipakettiin liittyviä kipeitä kohtia.

Kaikkiin kysymyksiin pureudumme valiokuntatyössä. Kaikki uudistuksen tavoitteita eteenpäin vievät korjausehdotukset-  oppositiosta yhtälailla- ovat enemmän kuin tervetulleita. Selvä on, että opposition tehtävä on esittää kritiikkiä. Sitä on tehtykin. Silti oppositiolla ei ole yhtenäistä mallia sotesta eikä todellista vaihtoehtoa.

Pelkästään palveluiden integraatiosta oppositio on täysin levällään. Rkp jättäisi vanhustenhuollon ja sosiaalipalvelut kuntiin. Vasemmisto sen sijaan katsoo integraatiota täysin järjestelmäkeskeisesti ajatellen, että integraatio tarkoittaa vain seiniä. Hallituksen sote-mallissa on ihmiselle sote-palveluiden integraatio ydin ja siinä tehdään megaloikka kokoamalla koko sote vahvan järjestäjän sateenvarjon alle. Integraatio on tiedon kulkua ja palveluiden räätälöimistä ihmiselle eikä niinkään seiniä.

Epäselväksi on jäänyt myös oppositiopuolueiden omat sote-mallit ja niiden todellinen toteuttamiskelpoisuus. Kukaan ei tunnut tietävän esimerkiksi mikä on tarkkaan ottaen sdpn aluekuntamalli ei edes keskeiset demarit itse.

Tämä kuvaa sote-uudistuksen vaikeutta.

On hyvä rehellisesti todeta, ettei ole olemassa täydellistä ideaali-sotea. Sellainen ei ehkä ole käsittelyssä olevakaan. Toivon todella, että oppositio myöntää, viimeistään paneuduttuaan sote-lakipakettiin- että hallituksen esitys on historiallinen harppaus eteenpäin ja luo oivat mahdollisuudet turvata yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat hyvinvointipalvelut- Ja että esityksen hyväksyminen on joka suomalaisen etu. Kysyn oppositiolta olettehan mukana yhteisrintamassa tekemässä uudistusta, ja repimisen sijaan rakentamassa.

Sote-järjestelmä ei tule koskaan valmiiksi. Kehittämistyötä on tehtävä jatkuvasti. Sote-uudistuksen seurannasta ja tutkimisesta on tehtävä selkeä päätös. Havaittuja epäkohtia on korjattava aina välittömästi. Soten uudistaminen ei saa enää koskaan olla vuosikymmeniä urakoitu myöhästynyt megaluokan kertarysäys. Jatkuvaa ihmisen näkökulmasta tapahtuvaa uudistumista vauhdittaa lausunnolla oleva valinnanvapauslaki.

Vetoan oppositioon, että yrittäisitte voittaa vastenmielisyyden ihmisten osallisuuden lisäämiseen. Asiaan, joka on tavallista arkea muissa pohjoismaissa ja Euroopassa.

Suomi oli ensimmäinen maa, joka vahvisti potillaan asemaa säästämällä potilaslain vuonna 1993. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. Valinnanvapauslailla ja koko sote-uudistuksella on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi. Siinä on hyvä tehdä yhteistyötä koko eduskunnan.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

(Puheenvuoro 7.3.2017 lähetekeskustelussa)

Helsinkiläisten kansanedustajana teen työtä lukuisin tavoin rakkaan kotikaupunkini eteen ja painan kaasua helsinkiläisten parhaaksi tehtävässä asioissa. Kiitän kannustuksesta, kysymyksistä ja positiivisesta palautteesta liittyen lähestyviin kunnallisvaaleihin. Kyllä, olen kunnallisvaaleissa vahvasti mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumisen. Ehdokkaana näissä vaaleissa en ole.

Olen toiminut politiikassa monessa ja myös yhtä aikaa valtuutettuna ja kansanedustajana. Asioita on aina vain enemmän ja eduskuntatyö on entistäkin haastavampaa. Liian usein työssäni on jo nyt tilanne, että pitäisi eduskuntatyön takia olla useassa paikassa yhtä aikaa. Asioihin on ehdittävä paneutua. Politiikka ja Helsinki on täynnä asioita, joissa on innostavaa olla mukana, mutta kaikkea ei ehdi tekemään. Elämän ja politiikan viisaus on osata priorisoida.

Kaiken lisäksi edessä on mitä todennäköisemmin maakuntavaalit 2018. Vaaleissa valitaan päättäjät, jotka käytännössä toteuttavat työn alla olevan sote-uudistuksen. On oma kysymyksensä, mistä saadaan ehdokkaita, joilla asiaan on aikaa ja asiantuntemusta. Oma pohdintansa on myös se, että onko tarkoituksenmukaista, että samat henkilöt ovat ehdolla kunnissa, maakunnissa ja eduskunnassa? Olisiko viisasta, että vaalit olisivat jopa kaikki yhtä aikaa?

Puolivälitarkastuksessa työllisyys ykkösagendalle

On toivoa antavaa, että taloudessa on orastavaa valoa näkyvissä. Tosiasia kuitenkin on, että hallitusohjelman tavoitteita ei saavuteta ilman lisätoimia. Hallituksen on puolivälitarkistuksessa päätettävä tuntuvista lisätoimista yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ja erityisesti me kokoomuslaiset valtiovarainvaliokunnan jäsenet työstämme ministeri Orpolle esityksiä puoliväliriiheen uusien työpaikkojen syntymisen vauhdittamiseksi ja kaiken työn kannattavaksi tekemiseksi. Olennaista on, että hallitus keskittyy olennaiseen ja unohtaa veneveron kaltaiset esitykset, joiden kokonaisvaikutus talouteen olisi ollut selvästi miinuksella.

Hallituksen on puoliväliriihessään saatava liikkeelle perhevapaauudistus, jonka vauhdittamiseksi olemme kokoomuksessa tehneet oman mallimme.

Helsinkiläisille hyvä sote-uudistus

Eduskuntatyössä on poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia, joissa on pidettävä Helsingin puolta ja samalla vietävä ne onnistuneesti maaliin. Tekemättä ei voi jättää, kuten arvostettu tasavallan presidenttimme Sauli Niinistö on sanonut. Maakunta- ja sote-uudistus on yksi eduskuntakauden mittavimmista urakoista. Toimin kokoomuksen edustajana asiaa käsittelevässä sote-parlamentaarisessa työryhmässä, jossa työstämme viikoittain uudistusta eteenpäin. Tapaan aktiivisesti Helsingin kaupungin sote-toimijoita, jotta yhdessä saisimme näkemykset ministeri Rehulan johtamaan valmisteluun. Hallituksen on viisasta ymmärtää pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja asema.

Ammattiapteekin rooli uudessa sotessa?

Koska 100 vuotta täyttävän suomen tilanne on historiallisen haastava, työstämme uudistuksia hallituspuolueiden eduskuntaryhmien yhteistyönä. Viime viikolla nimettiin uusin työryhmä, jossa olen kokoomuksen edustaja, käsittelemään apteekkien toimintaa tulevaisuudessa.

Helsinki-kierrokseni jatkuvat

Mielestäni Helsingin kokoomus on onnistunut ehdokas asetannassa ja meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa kunnallisvaalit ja pormestarivaali. Loistotulos edellyttää tietenkin kovaa työtä, mutta siinä kokoomuksen Helsingin järjestöväki on parhaimmillaan.

Helsinki-kierrokseni jatkuvat. Kevään aikana vierailen mm. yrityksissä, kouluissa sekä sote-virastomme eri toimipisteissä. Olen mukana erilaisissa tilaisuuksissa ja tietenkin vaalitapahtumissa eri puolella Helsinkiä. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan!

Hyvää kevättä toivottaen

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

puh. 050 511 3033

Koulu ei saa olla pelkkää istumista ja paikallaan oloa. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista. Monipuolinen liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille.

Liikunnan ja terveyden edistäminen on kansanedustajatyössäni ollut aina vahvasti mukana. Tämä siksi, että moni lapsi liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Opetusministerikautenani käynnistin aktiivisen liikunnan lisäämisen kouluissa ja koulujen kerhotoiminnan vahvistamisen. Tavoitteeksi asetimme, että jokaisella lapsella olisi halutessaan mahdollisuus peruskoulun aikana yhteen harrastukseen.

Nykyistä hallitusta muodostettaessa kokoomuksen neuvottelujoukkueemme aloitteesta sovimme, että jokainen Suomen peruskoulu olisi liikkuva koulu. Tähän työhön suuntasimme koulujen tueksi 21 me lisämäärärahat vuosille 2016-2018.

Kiitos Helsingin osaavien rehtoreiden ja opettajien tänä vuonna jokainen koulumme on toteuttamassa liikkuvan koulun periaatteita. Jokaisessa koulussamme on otettu käyttöön uudenlaisia aktiivista oppimista tukevia toimintatapoja. Tutkimusten mukaan liikkuminen koulupäivän aikana on yhteydessä oppimiseen ja hyvään koulumenestykseen.

Jokainen koulumme toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Kouluissa istutaan vähemmän. Perusidea on joustavoittaa koulupäivää ja sisällyttää liikkuminen osaksi koulujen arkea ja oppiaineiden kokonaisuutta. Esimerkiksi matematiikkaa voidaan opetella ulkona liikkumalla.

Käsitellessämme valtion talousarviota valtiovarainvaliokunnassa tuplasimme kuluvan vuoden koulujen kerhomäärärahat. Näin Helsingin kouluissa on mittava mahdollisuus lisätä lasten harrastusmahdollisuuksia. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tai muun tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa.

Liikkuva koulu –ohjelma ja koulujen kerhot ovat lisänneet lasten ja nuorten liikkumista ja monipuolista harrastamista koulupäivän lomassa merkittävällä tavalla. On ilahduttavaa, että vähän liikkuvia lapsia on saatu innostettua liikkumaan. Tarkoitus on, että liikunnallisuus ja yhdessä tekeminen koulun ja myös kodin kanssa jää pysyväksi toimintatavaksi.

Helsingin seuraava iso ponnistus on koulupihojen kuntoon laittaminen leikkiin ja liikuntaan innostavaksi. Varsinkin kantakaupungin ja vanhimpien koulujemme pihat vaativat ripeää uudistamista.

Otan mielelläni vastaan ajatuksia ja palautetta kaupunkimme palveluiden kehittämiseksi. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

Naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla on tärkeä rooli rintasyövän varhaisessa toteamisessa. On tärkeä tosiasia, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

Tunne rintasi ry on opastanut 25 vuotta naisia tutustumaan rintoihinsa ja siten edistämään rintasyövän varhaistoteamista. Järjestömme viesti on, että kaikenikäisiä naisia tulee opastaa säännölliseen rintojen omatarkkailuun. Säännöllisellä omatarkkailulla opit tuntemaan rintasi ja huomaat, jos niissä tapahtuu muutoksia. Omatarkkailuohjaus tulee olla jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen keinovalikoimassa.

Omatarkkailu kannattaa opetella jo nuorena - minkä nuorena oppii, sen aikuisena taitaa. Omatarkkailu on parhaimmillaan elämänmittainen tapa, jolla opitaan tuntemaan keho ja siinä tapahtuvat muutokset. Omatarkkailu vie kuukausittain viisi minuuttia, joten se on fiksu ja kaikille saatavilla oleva teko omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Yhdistyksemme tavoitteena on, että vuonna 2020 rintojen omatarkkailu ja sen merkitys rintojen terveydelle on tunnettu koko maassa ja eri ikäryhmissä. Tähän uudistunut toimintamme antaa hyvät mahdollisuudet.

Viime vuonna lanseeraamamme OMAKUU-sovellus on hieno innovaatio, joka omatarkkailun opastusvideoiden ohella tavoittaa laajan joukon ihmisiä ja vie heitä tärkeän asian äärelle. OMAKUU-sovellus toimii sekä kuukautiskalenterina että muistuttaa joka kuukausi rintojen omatarkkailusta, ja näin ollen kannustaa naisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 5000 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla. On tärkeää tiedostaa, että rintasyöpää voi sairastua myös miehetkin, vaikka se on harvinaista.

Mammografia on tärkeä menetelmä rintasyövän diagnosoinnissa. Seulontojen avulla pyritään löytämään piilevässä vaiheessa oleva sairaus usein oireettomalta naiselta. Rintasyövän maksuttomat seulonnat aloitettiin Suomessa 1987 ja kohdistettiin ensin 50 – 59 -vuotiaille ja myöhemmin myös ikäryhmä 60 – 69 otettiin mukaan seulontoihin. On huomattava, että lähes kaikki alle 50 -vuotiaat ja yli 70 -vuotiaat naiset ovat vailla järjestelmällistä valtakunnallista seurantaa.

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka edistävät terveyttä ja pienentävät myös sairastumisen riskiä. On hienoa asia, että rintasyövän ennuste paranee koko ajan varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumiseen laadukkaana ja täysipainoisena. Terveydenedistämistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, järjestöjen ja etenkin vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö on kaiken perusta. Tunne rintasi omatarkkailuun erikoistuneita kouluttajat ja vapaaehtoiset tekevät korvaamatonta työtä. Tähän työhön toivotan uudet toimijat lämpimästi tervetulleeksi.

Maailman syöpäpäivä on lauantaina 4.2.2017. Oma terveys on hyvä syy tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi aloittaa rintojen omatarkkailu, lähteä liikkumaan, aloittaa tipaton viikonloppu tai savuton, nikotiiniton loppuelämä.

Jaa oma päätöksesi sosiaalisessa mediassa hashtagilla #tunnerintasi #omatarkkailu #wecan #ican #mevoimme #minävoin ja olet mukana levittämässä Maailman syöpäpäivän ja rintojen omatarkkailun teemaa eteenpäin.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Tunne rintasi ry:n puheenjohtaja

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Suomalainen valinnanvapausmalli syntyi juuri ennen joulua. Tammikuussa malli lähtee lausuntokierrokselle. Tasa-arvoinen mahdollisuus valita ja vaikuttaa rahapussin paksuudesta riippumatta on uudistumisen vahvin käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä puuttunut moottori, joka pitää uudistumisen liikkeessä ja ihmisen ensisijaisena.

Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa parempia ja kustannustehokkaita palveluja ja mahdollistaa loikan pois järjestelmäkeskeisyydestä. Uudet toimintatavat ja palveluinnovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilas-asiakasrajapinnalla.

Hallituspuolueiden yhteisvoimin synnytetty valinnanvapausmallia on valmisteltu erityisesti vahvistamaan tasa-arvoista hoitoon pääsyä, peruspalveluja ja kustannusvaikuttavuutta. Jonot tulevat kalliiksi, varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen hoito ovat aina edullisinta.

On sanottava, että olen tyytyväinen työvoittoon siitä, että ensimmäistä kertaa jo vuonna 2012 esittämäni raha seuraa ihmistä- malli on toteutumassa (HS 16.6.2012). Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi Suomen mallissa myös erilaisia mahdollisuuksia valita.

Jatkossa ihmiset voivat valita sote-asemansa ja suun hoidon yksikön, joka voi olla maakunnan, yrityksen tai järjestön ylläpitämä. Sote-keskusten on täytettävä julkisen vallan asettamat laatu ja muut kriteerit. Valita saaAsiakasmaksut ja siten palvelun hinta on sama riippumatta palvelun tuottajasta.

Lisäksi käyttöön tulee uusia “valinnanvapausvälineitä”. Palveluseteliä muistuttavat maksu -ja asiakassetelit mahdollistavat valintojen tekemisen ihmisen hoito- ja hoivaketjujen eri vaiheissa. Käyttöön otetaan myös henkilökohtainen budjetti. Se vahvistaa erityisesti vammaisten ja vanhusten itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaa palveluiden räätälöinnin ihmisen oman elämän näköiseksi.

Uudistuksessa säilyy nykyinen mahdollisuus valita julkinen terveyskeskus ja sairaala. Julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa olennaisen tärkeitä. Uudistuksen tarkoitus on antaa julkiselle sektorille mahdollisuus olla parhaimmillaan.

Valinnanvapauslinjauksissa toteutuu mainiosti kokoomuksen valinnanvapausteesit. Esimerkiksi se, että suun terveydenhuolto on olennainen osa uudistusta. Ja se, että Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö jatkaa hyväksi todettua toimintaansa ja sen palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakoulu opiskelijoita.

Alkavalta lausuntokierrokselta odotan tuoreeseen valinnanvapausmalliin paljon kehittämisedotuksia. Monopoleja tai oligopoleja ei saa päästää syntymään. Pienten yritysten ja ammatinharjoittajien yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet ovat uudistuksen peruskivi ja tämän varmistamiseksi on vielä urakkaa. Toinen keskeinen onnistumisen edellytys on moniammatillisuus ja se, että koko koulutetun sote-henkilöstön osaaminen hyödynnetään ja työnjakoa vauhditetaan.

Järjestelmää ei pidä virittää luomaan suoritteita ja käyntejä vaan edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia palkitsemalla palvelun tuottajaa esimerkiksi diabeteshoitotasapainosta. Valinnanvapausmalli rahoitusratkaisuineen vaatii vedenpitävän vaikutusarvioinnin.

Sotea eikä valinnanvapausmallia ei saada kerralla kohdalleen vaan kehittämistyötä on jatkettava tavoitteellisesti. Valinnanvapauslain ja koko sote-uudistuksen vaikutusten seurannasta ja tutkimisesta on tehtävä selkeä suunnitelma ja päätös. Jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen ei pidä olla usean eri hallituksen voimin urakoitu myöhästynyt megaluokan kertarysäys vaan uudistumisen pitää olla jatkuvaa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja