Kategoria: Blogi

Perustuslaissa eduskunnalle on säädetty suora Kansaneläkelaitoksen valvontatehtävä. Kela on eduskunnan alainen itsenäinen sosiaaliturvalaitos. Valvontaa suorittavat eduskunnan nimeämät valtuutetut, joiden puheenjohtajana toimin.

Kelan rooli ja rahoitus on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi. Pidän tärkeänä arvioida Kelaa koskeva lainsäädäntö sekä Kelan asema ja valvonta kokonaisuutena. On arvioitava, onko maailman ja muun lainsäädännön muuttuessa Kelaa koskeva lainsäädäntö ajan tasalla? Ja onko Kelan valvonta nykyisellään riittävää ja tarkoituksenmukaista? Ja onko Kelan ja ministeriöiden toimivaltasuhteet Kelan nykyisiä ja tulevia tehtäviä ajatellen kohdallaan?

Arviointityötä on viisasta asettaa tekemään asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävä olisi laatia arvio ja sen pohjalta toimenpide-ehdotukset.

Kutsun kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat keskustelemaan Kelaa koskevan lainsäädännöstä ja Kelan asemasta sekä valvonnasta syysistuntokauden alussa.

Kela-lain uudistaminen on välttämätöntä monestakin syystä. Yhtenä kuvaavana esimerkkinä mainittakoon, että Kelan johtajia ei ole mahdollista valita määräaikaiseksi. Tämä on täysin vastoin sitä, miten valtion hallinnon ylimpien virkamiesten valinnasta on säädetty. Valtion ylimpiin virkoihin nimitetään virkamieslain mukaan pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi. On vaikea nähdä syitä, miksi nopeasti muuttuvassa maailmassa Kelan johtajat jatkossa valittaisiin toistaiseksi eli ns "eläkevirkoihin".

Toinen esimerkki on pykälä, joka tarkkaan määrittää mitkä tahot on oltava edustettuna Kelan hallituksessa. Kela-laki edellyttää, että Kelan hallituksessa on aina esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton edustaja. Kysymys kuuluu, vastaako pykälä uudistuneen Kelan tarpeita.

Nykyisin työnantajien ja työntekijöiden sairausvakuutusmaksut ovat enää vain 26 prosenttia ja valtion rahoitus on jo 68 prosenttia Kelan rahoituksesta. Tämä on syytä huomioida kela-lain ja valvonnan arvioinnissa. Kela maksoi etuuksia vuonna 2016 14 miljardia ja sen toimintamenot olivat 431 miljoonaa euroa.

Vien ehdotukseni arviointiryhmän asettamisesta Kelan valtuutettujen päätettäväksi. Selvää on, että Kelan henkilöstön näkemyksiä on arvioinnissa tarkkaan kuultava. Olemme Kela-valtuutettujen roolissa jo pyytäneet esityksen Kelan johdon näkemyksistä Kela-lain muutostarpeista syksyn ensimmäiseen valtuutettujen yleiskokoukseen.

Sote- ja maakuntauudistuksessa on viisasta hyödyntää Kelan osaamista. Monessa valtakunnallinen toimija on viisaampi, osaavampi ja kustannusvaikuttavampi, kuin yksittäinen maakunta.

Kela on edelläkävijä tietojärjestelmien kehitystyössä. Tietojärjestelmiä voidaan kehittää niin, että ne palvelevat eri toimijoita maakunta sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa.

Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten arjen ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan noin kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

Perustuslakivaliokunta antoi kotiläksyt hallitukselle, mutta päästi sote-uudistuksen luokalta. Oli tärkeä askel eteenpäin, kun sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille: sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille.

Hallituksen on nyt ministeri Rehulan ja pian hänen tilalleen vaihtuvan Saarikon johdolla tehtävä huolella perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset maakunta-ja järjestämislakiin sekä valinnanvapauslakiin.

Täydentävä lakiesitys on vietävä lausuntokierrokselle ja lainsäädännön laatu on asetettava aikataulujen edelle. Hallituksen on aikataulujen arvioinnissa varmistettava, että mittavan uudistuksen käsittelylle jää eduskunnassa riittävä aika. Hännän ei pidä heiluttaa koiraa eikä tammikuulle kaavailtujen maakuntavaalien ajankohdan houkuttaa hosumiseen. Ensimmäisille maakuntavaaleille on hallituksen katsottava oma uusi sopiva aikansa.

Tämän viikon torstaina kokoonnumme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen kuulemaan hallituksen parhaillaan työstämän korjaussarjan elementit. Viisainta olisi edetä sote-palvelut edellä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan maakuntia ei voitaisi velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon kustannusten vertailtavuus ja läpinäkyvyys on turvattava muilla keinoilla. Yhtiöittäminen keinona ei ole ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeintä on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat.

Valinnanvapaus on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa että uudistaa perustason palveluita. Valinnanvapauden laajentamisella luomme mahdollisuudet huolehtia yhdenvertaisuudesta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Uudistuksen sote-tantereella jarrulla jalkaa pitävät näyttävät unohtaneen sote-palveluiden epätasa-arvoisen nykytilan. Uudistuksen viivytyksestä kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Epävarmuus nakertaa palveluntuottaja puolella pieniä yrittäjiä ja järjestöjä. On tärkeää, että uudistukseen valmistautuvalle sote-kentälle ja koko henkilöstölle menee selvä viesti siitä, että lainsääntökokonaisuus viedään tällä eduskuntakaudella määrätietoisesti maaliin.

Sari Sarkomaa

 

Usein kuulen kysyttävän, miksi Suomen hyvä ja toimiva palvelujärjestelmä halutaan romuttaa soten myötä. Suomi oli ensimmäinen maa, joka vahvisti potillaan asemaa säästämällä potilaslain vuonna 1993. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. OECD:n vertailuissa pidämme joukon perää yhdessä mm. Yhdysvaltojen kanssa, mitä tulee terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Työlliset ja työttömät ovat eriytyneet ja rahalla voi ostaa vapauden nopeampaan hoitoon. Eriarvoinen pääsy peruspalveluihin on asia, joka vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin eroja. Valinnanvapauslailla ja koko sote-uudistuksella on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi.

Jokaiselle suomalaisille tärkeä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on eduskunnan käsittelyssä. Sote-lakipaketti on valmisteltu vuorovedoin eri hallitusten ja kaikkien puolueiden voimin ja nyt pitäisi urakka saada maaliin.

Valmistautuminen uudistukseen on käynnissä myös joka maakunnassa. Tätä työtä on tärkeä tehdä yhdessä niin, että mukana henkilöstö, palveluja tuottavat yritykset ja järjestöt. Yhdessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajien kanssa olemme vahvasti kannustaneet maakuntia ottamaan henkilöstön mukaan sote-valmisteluun. Monilla alueilla näin on tehtykin.

Uudellamaalla valmistellaan 1,6 miljoonaa asukasta koskevaa uudistusta ja 60 000 työntekijää koskevaa henkilöstön siirtoa erittäin kiireisellä aikataululla. Uudenmaan valmistelu on eronnut muista maakunnista erityisesti henkilöstön syrjään jättämisellä. Henkilöstön mukaan saamiseksi olen vedonnut maakunnan johtaviin toimijoihin.

Viedessäni pari viikkoa sitten eduskunnasta sote-terveiset koolla olleelle Uudenmaan Tehyn ja hoitohenkilöstön joukoille, kuulin myös tiedon kulun ongelmista liittyen sote-uudistukseen. Lähetimme kokouksesta vahvan vetoomuksen Uudenmaan maakuntajohdolle ottaa henkilöstön edustus mukaan sote-uudistusta valmistelevien työryhmiin. Viestiin vastauksena tuli vihdoin lupaus kutsua henkilöstö mukaan. Tämä korjausliike oli välttämätön uudistuksen onnistumiseksi. On olennaista varmistaa, että suurimman henkilöstöryhmät, hoitotyön ja sen johdon edustus on mukana. Hoitotyön johtajat vastaavat siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, asiakaslähtöisesti ja näyttöön perustuen. Uudellamaalla on sote-yhteistyöryhmiä nimettynä kuusi. Työryhmissä kartoitetaan aluksi Uudenmaan 26 kunnan terveydenhuollon erityispiirteet ja parhaita käytäntöjä, joiden pohjalta valmistaudutaan yhteisiin kriteereihin ja toimintaan. Henkilöstönäkökulman vahvistaminen työryhmätyöskentelyssä on tulevana syksynä välttämätöntä, kun valmistelua suunnataan kohti palvelustrategian laadintaa ja turvallisen muutoksen varmistamista. Uudellamaalla jatketaan myös henkilöstöfoorumin säännöllisiä kokoontumisia. Foorumissa työstetään uudistuksen henkilöstön näkökulmia ja uudistuksen henkilöstövaikutuksia.

Eduskunta urakoi sote-lakipaketin äärellä valiokunnissa näillä näkymin koko kesän.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

 

 

 

 

 

Paranneltu valinnanvapausmalli on eduskunnan käsittelyssä. Mittava urakka on tehtävä huolella. Oli välttämätöntä, että hallitus huomioi lausuntokierroksen laajan palautteen. Nyt on eduskunnan vuoro varmistaa, että esitys tukee tehokkaasti koko sote-uudistuksen tavoitteita. Ihmisten kannalta tervetullutta on peruspalveluiden vahvistaminen ja mahdollisuus saada yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti vaikuttavat sote-palvelut.

Valinnanvapaus tuo kipeästi kaivatun kannusteen kustannusvaikuttavaan toimintaan, jatkuvaan kehittämiseen ja innovaatioihin. Aiemmista sote-yrityksistä on tämä olennainen pala puuttunut.

Onnistuminen edellyttää tietojärjestelmien yhteensovittamista, täysin uudistunutta moniammatillista johtamista, koko henkilöstön vahvaa mukanaoloa sekä huolellista yhdessä tekemistä. Lait luovat puitteet. Onnistumisessa avain asemassa on maakuntien osaaminen ja kyky. Johtamisen on uudistuttava.

Lausuntokierroksen pohjalta esityksessä tarkennettiin sote-keskuksien palvelutarjonta, kaikkia koskeva palveluohjauksen ja palvelujen yhteensovittamisen vaade. Tärkeää on, tarkennettu velvoite yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin tuottajille taata sujuvat palveluketjut. Nykyisestä ihmisten pallottelusta on päästävä sujuviin hoitoketjuihin, jossa ihminen on se tärkein eikä järjestelmä.

Muutoksia tehtiin tuottajakorvauksiin siten, että ihmisen henkilökohtainen hyvinvointi- ja terveysriski, hoitoisuus, huomioidaan. VATT on korostanut, että onnistuneella korvausjärjestelmällä voidaan saavuttaa tavoitteet kustannuksien hillinnästä ja eriarvoisuuden kaventamisesta.

Muokatulla korvauksella on mahdollista kitkeä vääränlaisia kannusteita kuten ns kerman kuorintaa ja kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaisesti. Korvauksen mitoitus on uudistuksen onnistumisen kannalta keskeinen. Sitä on seurattava ja tarpeen mukaan ripeästi muovattava, kun vaikutuksista saadaan tietoa. Sama pätee koko sote- ja maakuntauudistukseen.

Valinnanvapauslain vaikutusarviointien mukaan uudistetulla suomalaisella valinnanvapausmallilla voidaan kannustaa tuottajia toteuttamaan asiakkaiden palvelut kokonaisuuksina ja siten, että niihin liitetään tarpeen mukaan ennaltaehkäiseviä toimia. Mallilla voidaan parantaa palveluiden tarjontaa heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville ja luoda edellytyksiä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiselle.

Sote-keskukseen pääsyn nopeutuminen ehkäisee ongelmien kasautumista ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan sijoittuminen osaksi suoran valinnan palveluja mahdollistaa ihmisten ohjaamisen myös esimerkiksi järjestöjen vertaistukeen.

Järjestöjen toimintamahdollisuudet ja rahoitus on turvattava. Sote-pykäliin on lisättävä eduskunnassa niistä puuttunut maakunnan velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut ovat aloilla, joilla jo nyt on yksityisiä toimijoita. Pienten ja keskisuurten yritysten määrä on lain vaikutusarvioinneissa todettu pysyvän ennallaan tai lisääntyvän jonkin verran mm. asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin ansiosta. Suoran valinnan palvelun tuottajilta edellytetty palvelukokonaisuuden laajuus johtanee siihen, että toimijoina on vain suurehkot yritykset. Asiaan vaikuttaa myös se, kuinka korkeaksi maakunnat määrittelevät kapitaatiorahoituksen. Eduskunnan on varmistettava, ettei kynnys perustaa sote-keskusta tai uuden yrittäjän tai järjestön tulo valinnanvapaustuottajaksi ole liian korkea. Suurten yritysten temmellyskenttää eikä oligopoleja emme saa päästää muodostumaan.

Markkinoiden muodostumisessa käynnistymisvaihe on kriittisin. Valinnanvapauden toimeenpanon osalta maakunnat voivat päättää niille parhaiten sopivasta aikataulusta.  Maakuntien mittavat kokoerot eivät saa johtaa päätöksiin, joilla kampataan Uudenmaan uudistumista. Uudenmaan sote-rahoituksen on vastattava sen asukas määrää ja saamia erityistehtäviä.

Sote-aikataulu on poikkeuksellisen kireä. Julkinen tuotanto joutuu sopeutumaan uudenlaiseen toimintaympäristöön. Nopeat muutokset ovat haasteellisia mm. erityisesti henkilöstösiirtojen ja mahdollisen sopeuttamistarpeen takia. Ydinasia ei muutu: ihmisten palvelujen tuottamista varten julkinen sote- sektori on olemassa. Se on osattava kääntää vahvaksi kilpailueduksi. Uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia henkilöstöön, koska se voi johtaa työtehtävien, työnantajan ja työpaikan sijainnin vaihtumiseen. Henkilöstön on oltava mukana uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Henkilöstöstä hyvä huolenpito on koko uudistuksen onnistumisen edellytys. Hehän palvelut tekevät.

Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi on tärkeää seurata ja verrata maakuntien tekemiä ratkaisuja läpinäkyvästi ja yhteisesti. Muiden maiden kokemukset osoittavat tuottajan vaihtamisen olevan vähäistä, joten uudistuksen käynnistymisvaiheessa muodostuvat markkinaosuudet saattavat jäädä pitkäaikaisiksi. Vuoden aikaraja palvelun tuottajan vaihtamisessa on verrattain pitkä ja ilman muuta yksi eduskunnassa pohdittava asia.

Valinnanvapausmalli tarjoaa huolellisesti toteutettuna mahdollisuuksia menokehityksen hillitsemiseen. Kustannusten hillinnän tavoitteet ovat kuitenkin erittäin vaativat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii maakunnilta jatkuvaa ohjausta ja tavoitteiden saavuttamista tukevien toimintaedellytysten rakentamista. Digitalisaatioon liittyvien sekä taloudellisten että toiminnallisten hyötyjen saaminen ajoittunee 2020-luvun jälkimmäiselle puoliskolle.

Ohjauksen edellyttämän tietopohjan luominen ja tietojärjestelmien laajat kehittämistarpeet muodostavat riskin valinnanvapausmallin nopealle toteuttamiselle. Valinnanvapausjärjestelmän edellyttämien ict-hankkeiden toteuttaminen vaatii investointeja, kansallista ohjausta, toteutukseen liittyvien vastuiden nopeaa selkeyttämistä sekä hallittua etenemistä.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa:

09 432 3033

 

 

Professori Heikki Hiilamo esitti Ylen kolumnissaan väitteen, että sote- ja valinnanvapausuudistuksella ei yritettäisi parantaa ihmisten palveluja vaan motiivit olisivat toiset. Poikkeuksellisen kova väite on puhtaasti mielipide, joka on ilmeisen selvästi enemmän entisen Ylen toimittaja Hiilamon kynästä kuin tutkijan. Perusteluja ei väitteelle kolumnissa juuri ollut.

Valinnanvapauslain tavoite on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Ihmisten mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ei ole Kokoomuksen eikä edes hallituksen keksintö, vaan yleinen kehityssuunta Länsi-Euroopassa.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että valinnanvapauden laajentamisella on onnistuttu tekemään uudistuksia palveluita käyttävien ihmisten parhaaksi. Kansainväliset tutkimustulokset valinnanvapaudesta osoittavat myös sen, että valinnanvapauden toteutumista on tarkkaan seurattava ja kokemuksen kertyessä on tarvittaessa tehtävä muutoksia ripeästi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen pitäisi olla jatkuvaa eikä nykyisen kaltainen usean vuosikymmenen patoutunut kertarysäys. Valinnanvapaus on aiemmista sote-uudistuksista puuttunut moottori, joka pitää uudistuksen liikkeessä ja ihmisen ensisijaisena.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos esitti ensimmäisen kerran jo vuonna 2013 raha seuraa potilasta mallia peruspalveluiden vahvistamiseen. THL:n Jonotta hoitoon malli perustui asiakkaan valinnanvapauden muodostamalle ajurille ja syntyi mm. Pohjoismaisten esimerkkien pohjalta. Työssä oli laajasti asiantuntijoita mukana, myös itse professori Hiilamo. Keväällä 2015 ajatus valinnanvapauden laajentamisesta kirjattiin hallitusohjelmaan, jota nyt toimeenpannaan. Lukuisien valmistelutyötuntien jälkeen on syntymässä Suomen oma malli, jossa valinnanvapaus on se tekijä, jonka tavoite on valtavassa uudistuksessa turvata yhdenvertaisuus sekä lähipalvelut kukkaron sisällöstä riippumatta.

Viimeksi tiistaina uutisoitiin siitä, että OECD:n vertailuissa pidämme joukon perää yhdessä mm. Yhdysvaltojen kanssa mitä tulee terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Työlliset ja työttömät ovat eriytyneet ja rahalla voi ostaa vapauden nopeampaan hoitoon. Eriarvoinen pääsy peruspalveluihin on asia, joka vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin eroja. Valinnanvapauslain vaikutusarvioiden mukaan jonot peruspalveluissa tulevat lyhenemään, joka tarkoittaa  kaikille varallisuudesta riippumatta yhdenvertaisesta ja ripeämpää pääsyä hoidon piiriin.

Valinnanvapauslain vaikutusarvioinnissa todetaan, että lausuntokierroksen jälkeen uudistetulla suomalaisella valinnanvapausmallilla voidaan parantaa palveluiden tarjontaa heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville. Uudistetulla tuottajille maksetulla korvauksella on mahdollista kitkeä vääränlaisia kannusteita, kuten kerman kuorintaa ja kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaisesti.

Olemme aloittaneet eduskunnassa valinnanvapauslain käsittelyn. Työ on tehtävä huolella ja asiantuntijoita tarkkaan kuunnellen. Kaikille suomalaisille merkittävän uudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että maamme keskeiset tutkijat ovat vahvasti mukana asiantuntijoina lain käsittelyssä ja uudistuksen toimeenpanon seurannassa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Uutiset Kätilöopiston sairaalan tilanteesta pistävät vakavaksi. Kätilöopiston rakenteista on löytynyt sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus luopuu Kätilöopiston tiloista puolen vuoden sisällä.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Kätilöopiston sisäilmaongelmat ovat sairastuttaneet kymmeniä tiloissa työskenteleviä. Henkilökunta on oireillut usean vuoden ajan. Päättäjänä on pakko pohtia ja kysyä, miten asiassa olisi voitu toimia paremmin? Oliko sisäilmaongelmien puuttumiseen pelisäännöt sovittuna ja kaikkien tiedossa? Onko käytössä tutkittuun tietoon perustuvat toimintatavat niin, että sisäilmaongelmiin osataan puuttua ajoissa ja ennaltaehkäisevästi. Ja onko lainsäädäntömme kohdallaan? Onko sisäilmaongelman ennaltaehkäisyssä ja ilmaantuessa vastuut sekä velvoitteet määritelty riittävän selvästi? Onko sairastuneen oikeusturva ja tuki kunnossa?

Kätilöopiston kaltaiset sisäilmaongelmat ovat hälyttävän yleisiä. Turun yliopisto ja Tehy ovat julkaisseet tutkimuksen sosiaali- ja terveysalan toimipisteiden sisäilmasta. Selvityksen mukaan sote-alan työntekijät oireilevat selvästi enemmän kuin muu väestö. Kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla. Vastaajista 15 prosenttia on joutunut vaihtamaan työpistettä tai työpaikkaa sisäilmaongelman vuoksi. Hengitystiesairauksia kuten astmaa ja infektiosairauksia on vastaajien joukossa selvästi enemmän kuin keskimäärin väestössä. Sisäilmaongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä. Sisäilmaongelmat piinaavat yhtälailla kouluja ja päiväkoteja.

Kätilöopisto on jäävuoren huippu isosta ongelmasta, joka aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.

Kuntapäättäjillä on vahva vastuu kunnan tilojen turvallisuudesta ja terveydestä. Valmistelin yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa toimenpideohjelman, joka sisältää työkaluja kunnalliseen päätöksentekoon sisäilmaongelmien kitkemiseksi ja ennaltaehkäisyksi. Samalla haastoimme uudet valtuustot aktiivisesti kitkemään sisäilmaongelmaa.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sairaala-investoinnit siirtyvät kuntataloudesta maakuntien omistamalle toimitilapalveluista vastaavalle palvelukeskukselle. Uudistus on mahdollisuus ottaa koppi kosteusvaurioiden nykyistä paremmasta hoidosta.

Eduskunta pui perusteellisesti sisäilmaongelmaa tarkastusvaliokunnan vuonna 2012 tekemän ansiokkaan raportin pohjalta. Raporttiin oli koottu asiantuntijakuulemisen pohjalta laajat toimenpide-ehdotukset eri toimijatahoille. Ikävä kyllä selvää edistystä sisäilmaongelmien ratkaisuksi ei ole näkyvissä. Lisätoimia kaivataan kipeästi.

Eduskunnan tarkastuvaliokunnan mukaan home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamat terveydelliset kustannukset ovat vuosittain arviolta 450 milj. euroa.

Pidän perusteltuna, että hallitus asettaisi viipymättä selvitysryhmän tai henkilön pohtimaan sisäilmaongelmiin liittyvää lainsäädäntöä ja tekemään lainsäädäntö sekä toimenpide-ehdotukset siitä, miten saamme koko kansakuntaa piinaavasta kosteusvaurioasiasta niskaotteen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Eri puolelta Suomea kuuluu hälyttäviä viestejä, ettei hoitohenkilöstön edustus sote-uudistuksen paikallisessa valmistelussa toteudu. Tähän on viisasta ja välttämätöntä tehdä korjausliike. On välttämätöntä, että jokaisessa kunnassa ja maakunnassa otetaan hoitohenkilöstön ja hoitotyönjohdon edustus mukaan sote-uudistuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon.

Koko henkilöstön sitoutuminen on mittavan muutoksen onnistumisen edellytys. Sote- ja maakuntauudistus koskettaa yli 200 000 sote- työntekijää, joista noin 75 % on hoitoalan ammattilaisia. Uudistus ei onnistu, ellei suurin henkilöstöryhmät ole edustettuina kaikilla tasoilla ja vahvasti mukana vaikuttamassa siihen, miten uudistus käytännössä toteutetaan.

Uusien rakenteiden, toimintamallien ja työnjaon suunnittelussa on oltava mukana moniammatillinen edustus, kun tavoitteena on saada koko koulutetun henkilöstön osaaminen käyttöön. Tämä on välttämätöntä etenkin siksi, että rakenteet, toimintatavat ja hoitoketjut sekä diagnostiset tukipalvelut muotoutuvat sellaisiksi, että sosiaalityön eri sektoreiden, vanhus- ja vammaispalvelujen ja terveydenhuollon asiakaslähtöinen yhteistyö tulee toteutumaan palveluja käyttävän ihmisen näkökulmasta onnistuneesti.

Sote-lakipaketti on parhaillaan eduskunnan arvioitavana. Lain hyväksymisen jälkeen muodostettava maakuntien väliaikaishallinto tekee koko soten kannalta merkittäviä päätöksiä. Siksi on varmistettava, että henkilöstön - mukaan lukien hoitohenkilöstön johdon - edustus on myös tulevassa väliaikaishallinnossa.  Uudessa maakunnassa on sosiaali-ja terveyspalveluiden hallinnossa oltava vahvat johtamisosaamisen ammattilaiset. Kaikilla tasoilla on oltava monialaisen hoitohenkilöstön osaamisen tuntevia, koulutettuja hoitotyön johtajia. Hoitotyön johtajat tuntevat hoitotyön koulutuksen, osaamisen, työn sisällön ja kehittämistarpeet. Koko johtaminen on uudistettava moniammatilliseksi, jotta asiakaslähtöisyys voi toteutua.  Hoitotyön johtajat vastaavat siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, asiakaslähtöisesti ja näyttöön perustuen.  Nämä asiat on eduskunnassa pykälätasolla varmistettava.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Maksutonta kouluruokaa parempaa innovaatiota saa etsiä. Kouluateria on tehokas täsmätoimi lasten oppimisen ja kasvamisen tukemiseksi. Jos kouluruokailua ei olisi, pitäisi se keksiä. Monelle lapselle kouluruoka on päivän ainoa ja monipuolinen ateria. Koululaisten hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi syö terveellisen aterian koulussa.

Vuoden alussa päivitetyt kouluruokasuositukset Syödään ja opitaan yhdessä tähtäävät oikea-aikaisiin, riittäviin, oppimista ja terveyttä edistäviin yhteisiin aterioihin. On hyvä suunta, että kouluruokailussa korostetaan entistä vahvemmin ruokakasvatusta.  Uudet suositukset on viisasta ottaa käyttöön Helsingin kouluissa. Terveelliset ruokailutottumukset vähentävät terveyseroja ja ovat tärkeä osa kasvatusta.

Kokoomus on tehnyt työtä kouluruuan laadun edistämiseksi. Helsingissä kouluruokia on kehitetty oppilaiden palautteen perusteella. Roskiin menevä ruoka vähentynyt. Ruokaa saa aina ottaa lisää ja kasvisruokaa on tarjolla päivittäin. Vanhemmille on annettu mahdollisuus tutustua lasten kouluruokailuun tilaisuuksissa, joissa kerrotaan kouluruokailun tavoitteista ja käytännöistä. Lisäksi vanhemmat saavat maistella kouluruokaa. Vanhemmat ovat olleet iloisen yllättyneitä siitä, mitä kouluruoka tänä päivänä on. Tämä käytäntö on saatava joka kouluun.

Helsingissä ruuan maittavuuden ja kouluruokailun mielekkyyden eteen on tehty sitkeää työtä mutta kehittämisen tarvetta on. Moni lapsi jättää kouluruuan syömättä tai syö vain osan ateriasta. Erot koulujen välillä ovat suuret. Ateria korvataan usein epäterveellisillä välipaloilla. Huoli lasten ja nuorten epäterveellisestä ruokavaliosta on aiheellinen.  Kouluruuan ja -järjestelyjen on tuettava kaikkien osallistumista ja osallisuutta.

Pikkukoululaiset osallistuvat ruokailuun, mutta syöminen voi jäädä vähäiseksi. Kouluruoka ei auta, jos lapsi ei sitä syö. Lapsen jaksamisen ja kouluyhteisön kannalta seuraukset ovat ikävät, mikäli koululounas jää väliin. Nälkäinen lapsi ei opi, eikä jaksa keskittyä. Koulutielle lapsiaan saattavien vanhempien on hyvä kannustaa ja kertoa lapsille, miksi koululounas on tärkeää syödä joka päivä.

Kodin ja koulun yhteistyössä on tärkeää ottaa yhteiseksi tavoitteeksi se, että jokainen lapsi syö päivittäin terveellisen aterian koulussa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

Valinnanvapausuudistus on mittava ja se on ymmärrettävästi herättänyt kysymyksiä ja huolta. Lakiluonnos on lausuntokierroksella tämän kuun loppuun asti. Koska valmistelu on kesken, on selvää, että tarkennusta vaativia kohtia on useita. Siksi laki lausuntokierrokselle on laitettu. Se, että muutoksia tehdään ei tietenkään tarkoita sitä, että lain tarkoitus olisi huono. Kyse on siitä, että laista halutaan tehdä yhteisvoimin paras mahdollinen.

Toivon lausuntokierrokselta rakentavia ja ratkaisukeskeisiä kehitysideoita. Nyt on vaikuttamisen paikka. Asiantuntijoiden ja sote-henkilöstön näkemykset on hallituksen vastuuministeri Rehulan johdolla tarkkaan puitava ja hyödynnettävä. Olen toistuvasti sanonut, että eduskuntaan emme huonoa laki käsiteltäväksi huoli. Hallituksen tulee istua avokonttorissaan niin pitkään, että vielä auki olevat kysymykset on ratkottu. Viimeisteltynä on oltava myös vedenpitävät vaikutusarviot ja kunnollinen tietopohja koko lainsäädäntökokonaisuuden vaikutuksista.

Valinnanvapauslaki on aivan olennainen osa sote-lakipakettia, joka on eduskunnan arvioitava kokonaisuutena.  Kaupunkilaisjärkikin sanoo, ettei yksi osa voi eduskunnassa edetä ilman muita. Tämä on aikataulutuksessa huomioon otettava. Valinnanvapaus on opposition sote-ehdotuksista puuttuva osa, jonka tarkoitus on vahvistaa peruspalveluja ja yhdenvertainen pääsy hoitoon ja tietenkin nostaa ihminen keskiöön järjestelmälähtöisyyden sijaan. Ilman valinnanvapautta uudistus olisi torso. Se, että peruspalvelun tuottamiseen varattu julkinen raha seuraa ihmisen valintaa, on keino varmistaa, että ihminen saa palvelun eikä häntä jätetä jonoon. Valinnanvapaus on palveluja tarvitsevan ihmisen puolella.

Peruspalveluiden vahvistamiseen on yritetty etsiä keinoja vuosikymmeniä. Esimerkiksi Helsingissä ei voimavaralisäyksilläkään ole onnistuttu pääsemään terveysasemien eriarvoistavista jonoista. Työssäkäyvillä on mahdollisuus käyttää työterveyshuoltoa ja jonoista pääsee ostamalla yksityisiä palveluja tai ottamalla terveysvakuutus. Kelan ja THL:n tutkimuksen mukaan vain terveyskeskuslääkärin hoitamia lapsia on Helsingissä enää 36 %. On hyvinvointipolitiikkamme irvikuva, että oikea-aikainen pääsy peruspalveluihin on kiinni kukkaron paksuudesta. Tähän haluemme muutoksen.

Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa. Näin verorahat käytetään valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Valinnanvapaus on myös mahdollisuus turvata lähipalveluja. Pohjoismaiset esimerkit osoittavat, että valinnanvapauden laajentamisella on onnistuttu vahvistamaan hoitoon pääsyä ja perusterveydenhuollon laatua. Oikea-aikainen hoito lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja.

Valinnanvapautta on tarkoitus laajentaa ensisijaisesti peruspalveluissa niin, että myös yritykset ja kolmannen sektorin toimijat voisivat tarjota sote-keskuspalveluja julkisen vallan määrittelemin tiukin ehdoin. Näin saadaan vaihtoehtoja. Julkinen valta määrittelee valinnan vapauden piirissä olevat palvelut, korvauksen palvelun tuottajille ja laatukriteerit. Ihmiselle asiakasmaksut ovat samat riippumatta palveluntuottajasta. Valinta on mahdollisuus ei pakko. Jos valintaa ei halua tehdä, osoitetaan jokaiselle läheltä sopiva sote-keskus. Palvelun tuottajat eivät voi valita asiakkaitaan. Vastuu palveluiden järjestämisestä on vahvasti julkisella vallalla.

Mikään iso uudistus ei ole helppo, heti täydellinen tai tehtävissä ilman muutosvastarintaa. Uudistuksen pysäyttämisestä kärsisi eniten hoitoa tarvitseva ihminen. On jokaisen suomalaisen etu, että uudistus viedään huolella ja yhteistyössä maaliin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

 

 

 

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi.

Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (FIMEA)  osalta.

Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse.

Euroopan lääkevirastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on 4 000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet muun muassa Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja Italia.

Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä muun muassa yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa.

Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa.

Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.

Ennen kuin lähdemme vaikuttamaan Euroopan lääkeviraston sijaintiin on meidän kyettävä päättämään oman lääkevirastomme sijainnista siten, että sen toimintakyky ja kehittymismahdollisuudet ovat suotuisimmillaan.

Selvitystyöryhmä ja selvityshenkilö Osmo Soininvaara ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kummatkin esittivät perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

Suomalaisten lääketurvallisuuden ja alan korkeatasoisen osaamisen kannalta olennaisten toimintojen vaarantaminen tai heikentäminen on kestämätöntä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033