Kategoria: Blogi

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme loppumetreillä ensi vuoden valtion talousarvion käsittelyssä. Valmista on oltava jouluksi. Tänään on julkaistu meidän hallituspuolueiden edustajien tekemät budjettimuutokset. Epävarmassa taloustilanteessa on lohdullista, että ainakin kahdesta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, talous on tasapainotettava. Painopiste on oltava työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisessä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Toiseksi, toimet, joita teemme lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sivistyksellisen tasa- arvon edistämiseksi, ovat kullanarvoisia.

 
Lisävoimavaroja perusopetukseen

Hyvä peruskoulu ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii jatkuvaa kehittämistä. On huolehdittava siitä, että opettajilla on hyvät mahdollisuudet tehdä työtään ja jokaisella lapsella mahdollisuus oppimisen iloon. Tämä on erityisen vaativaa tiukan talouden aikana. Opetusministeriaikana aloitin perusopetus paremmaksi -hankkeen, jonka toteuttamiseen suunnattiin uusi perusopetuksen laadunkehittämisraha. Tärkeä tavoite oli ylisuurten ryhmäkokojen kitkeminen. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Aloitin myös valtakunnallisen ryhmäkokojen seurannan.

Talouden säästötalkoissa perusopetuksen voimavarat on nyt viety äärirajoille eikä enää ole varaa leikata. Päinvastoin on etsittävä keinoja vahvistaa koulutusta. Siksi ehdotuksestani yhdistimme budjetissa olevat sirpaleiset kehittämisrahat yhdeksi kokonaisuudeksi, johon lisäsimme vielä hieman määrärahaa. Näin kunnat ja koulut voivat käyttää voimavaroja vaikuttavammin esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään ryhmäkokojen pienentämiseen tai koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen.

Laadukas varhaiskasvatus on koulutuksen ja sivistyksen vankka kivijalka. Se luo perustan lapsen koulutielle ja siihen olisi kansakunnan viisasta investoida. Varhaiskasvatuksen vielä eduskunnan käsittelyssä kesken olevat vaka-lain muutokset sisältävät monin tavoin kipeitä ja kiperiä kysymyksiä. Ja niihin on jatkossa löydettävä paremmat vastaukset.

On kullanarvoista, että osaavien lastentarhanopettajiemme koulutusta lisätään ensi vuonna. Lastentarhanopettajien koulutusresursseja on vahvistettu eduskunnassa useana vuonna ja jatkossakin on huolehdittava pedagogisen osaamisen riittävyydestä koko Suomessa.

Viime kaudella aloitettua nuorisotakuuta kehitetään ja yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen välillä syvennetään nuorten hyväksi. Koulutussektorin kipeiden leikkausten vuoksi pidimme eduskunnassa tärkeänä lisätä voimavaroja siitä, mitä hallitus esitti nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle.

Suomen tulevaisuuden kannalta on kaikkein olennaisinta varmistaa, että laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun edistäminen ovat parasta työtä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokainen heistä jatkaa vähintään toisen asteen koulutukseen.

Kerhotoiminta edistää liikuntaa ja turvallista iltapäivää

On ilahduttavaa, että nykyisin lähes joka kunnassa on vilkasta kerhotoimintaa. Saimme budjettikäsittelyssä kohdennettua kerhotoimintaan lisää määrärahoja hallituksen esityksen sisältävien supistettujen voimavarojen vahvistamiseksi.

Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. On hyvä tavoite, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen läpi peruskoulun.

Päihteetön vanhemmuus tukemisen arvoinen asia

Olemme eduskunnassa viisi kertaa pelastaneet päihdeäitien palvelut. Näin meidän oli tehtävä myös ensi vuoden budjetin osalta. Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmänmäärärahoja ei eduskunnan vaateesta huolimatta ollut sisällytetty ensi vuoden talousarvioon. Pidä kiinni –hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiön vaurioita äidin päihteettömyyttä tukemalla raskauden aikana ja tukea koko perheen hyvinvointia ja päihteettömyyttä myös lapsen syntymän jälkeen.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Raskaudenaikainen päihteidenkäyttö voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lapselle korjaamattoman kehitysvamman. Hoitojärjestelmän tukemisella säästetään yhteiskunnan kustannuksia mm. huostaanottojen ja pysyvän laitoshoidon tarpeen vähenemisenä. Inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Päihdeäitien hoidon rahoituksen pallottelu vuosi toisensa perään on loputtava. Siksi pidän välttämättömänä, että vastaava ministeri etsii rahoitukselle kestävän pohjan eduskunnan edellyttämällä tavalla.

 
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus harppasi värikkään väännön jälkeen merkittävän askeleen eteenpäin. Tehty ratkaisu luo puitteet valmistella mittavaa uudistusta eteenpäin ja rakentaa sosiaali-ja terveydenhuoltoon Suomen mallia. Uudistus on mittava mahdollisuus luoda peruspalveluiden malli, jossa toisin kuin muissa Pohjoismaissa, on lääkärikeskeisyyden sijaan nykyistä vahvempi rooli sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä.

Työnjakoa on uudistettava ja koko henkilöstön osaaminen on saatava nykyistä parempaan käyttöön. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä asiakaslähtöisiä toimintatapoja kehittämällä sekä hoitopolkujen ja -ohjeiden uudistamista ja osaavaa johtamista kaikilla tasoilla.

Sote-uudistus on merkittävin suomalaisten hyvinvointiin vaikuttava uudistus sitten vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain. Nyt ei pidä jämähtää pelkkään sairaalaverkkokeskusteluun. Selvää on, että toimipisteverkkoa on uudistettava ja työnjakoa tehtävä. Se ei ole kuitenkaan uudistuksen pihvi. Fokus on pidettävä ihmislähtöisessä peruspalveluiden ja valinnanvapauden vahvistamisessa ja varhaisen puuttumisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen juurruttamisessa ydinosaksi uutta sotea.

Osana uutta sote-mallia tulee tarkastella myös nykyisten terveysasemien roolia. Viisasta olisi luoda uudenlaisia hyvinvointi- ja terveyskeskuksia, joissa ote on vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ennalta ehkäisevien palveluiden tarjoamisessa ja näitä tukevassa ketterässä ja moniammatillisessa henkilöstön työnjaossa.

Tavoitteena on oltava ihmisen tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen. Tämä edellyttää esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, terveydenhoitajien, päihde- ja mielenterveyshoitajien ja suuhygienistien matalan kynnyksen vastaanottoja. Esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä mutta ovat vielä vähän käytössä oleva toimintatapa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla.

Myös digitalisaatio ja erilaiset mobiilipalvelut ovat mullistava mahdollisuus uudistaa sote-järjestelmää. Digitalisaatio uudistaa tapaamme hoitaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä sosiaalipalveluiden avulla ratkaistavia ongelmia. Mobiiliteknologia tuo mittavia mahdollisuuksia omahoitoon sekä terveydenhuollossa täysin liian vähälle huomiolle jääneeseen terveellisten elämäntapojen kuten liikuntaan kannustamiseen.

Valinnanvapauden laajentaminen on tervetullut mahdollisuus vauhdittaa palveluiden kehittämistä ihmisen näkökulmasta ja irrottautua pois järjestelmäkeskeisyydestä. Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät potilas/asiakasrajapinnassa, kun eri alojen sote-ammattilaiset kohtaavat asiakkaan kanssa. Henkilöstölle on luotava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä turvata riittävät voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen vaikuttavien hoitokäytäntöjen löytämiseksi.

Olennaista on ottaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstö vahvasti mukaan uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Vaikka järjestelmämme muuttuu, se ei muutu, että ihmiset, alan henkilöstö, tekevät palvelun laadun. Uudistuksen keskeinen onnistumisen edellytys on, että korkeasti koulutetulle henkilöstölle luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet olla parhaimmillaan ja keskittyä työssään olennaiseen palvelua tarvitsevan ihmisen kannalta.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja, THM
sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen
www.sarisarkomaa.fi

Lokakuun viimeisenä päivänä vietettiin naisten palkkapäivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota naisten ja miesten väliseen palkkaeroon. Palkkatasa-arvon eteneminen on ollut Suomessa hidasta ja tehokkaampia toimia sen edistämiseksi tarvitaan joka taholla. Yksi vaikuttava keino on edistää perhevapaiden käytön jakamista vanhempien kesken.

On tärkeä muistuttaa, että perhevapaat on alun perin säädetty ja tarkoitettu äitiysrahakautta ja isäkuukautta lukuun ottamatta molempien vanhempien käytettäväksi perheen omien valintojen mukaan. Vain harva suomalainen isä uskaltautuu isäkuukauden lisäksi käyttämään muita vanhempainvapaita. Lakisääteiset perhevapaat isäkuukautta lukuun ottamatta koetaan useimmilla työpaikoilla ja monissa perheissä edelleen naisten asiaksi. Äidit käyttävät kaikista perhevapaista edelleen yli 90 prosenttia.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää niitä sitten isä tai äiti.

Kannustan jokaista työnantajaa näkemään myös isät vanhempina siinä missä äiditkin. Useat tilastot osoittavat, että näin ei vielä ole. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska monet työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin negatiivisesti. Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen.

Työ, talous ja tasa-arvo -tutkimusjulkaisusta käy ilmi, että lapsiperheissä miesten ja naisten tuloerot ovat tutkimuksen mukaan suurimmillaan lapsen ollessa alle 3-vuotias, jolloin isät ansaitsevat keskimäärin kolminkertaisesti äiteihin nähden. Äitien huonon palkkakehityksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset asenteet, mutta myös niitä luovat järjestelmät.

Isän aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen sekä etenkin lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin vahvistamista. Tämän ratkaisemiseksi tarvitsemme ja toivottavasti myös löydämme muitakin keinoja kuin kiintiöt. Esimiehen näyttämällä esimerkilläkin on iso merkitys työyhteisössä.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat käytössä; naiset ja miehet työelämässä sekä isät ja äidit vanhemmuudessa. Lapsilla on oikeus vanhempiensa aikaan ja molemmilla vanhemmilla on oikeus aikaan perheensä kanssa. Suomi tarvitsee työtä ja työntekijöitä, mutta myös lapsia ja heidän kanssaan aikaa viettäviä vanhempia.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eteni värikkään väännön jälkeen ratkaisuksi. Sopu oli välttämätöntä vastuunkantoa, jotta Suomen vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa ei kompastuta vuosikausia velloneeseen uudistukseen. Kokoomus on sitoutunut siihen, että tämä eduskunta vie sote -uudistuksen maaliin.

Tehty ratkaisu ei ole täydellinen mutta riittävän hyvä luomaan puitteet uudistuksen onnistumiseksi. Urakka on kuitenkin vasta alussa ja siinä riittää kiperiä kysymyksiä purtavaksi.

On pakko sanoa, että riemun tunne on valtava, kun valinnanvapauslainsäädännöstä saatiin yhteisymmärrys. Niin mittavaa on ollut sen vastustus.

Valinnanvapauslainsäädäntö mahdollistaa, että käyttäjä valitsee palvelunsa tuottajan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin väliltä. Hallitus linjasi, että pääsääntöisesti valinnanvapaus toteutuu perustason palveluissa ja jossain määrin myös erikoistason sote-palveluissa. Valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 2019 alusta.

Viime eduskuntakaudella johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsin matkalta vuonna 2012 tuliaisena tuomamme valinnanvapauslaki on nyt toteutumassa. Ehdotimme mallia kesäkuussa 2012 (HS 16.6.2012) kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolaisen kanssa.

Ruotsin mallia ei tietenkään kopioida suoraan, vaan teemme oman suomalaisen mallin. Valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton painavin perustelu on se, että se on purkanut perusterveydenhuollon jonot ja lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkäriin viikon sisällä. Ero on valtava Suomeen verrattuna.

Terveyskeskusjonoissa seisovat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat tasa-arvoisen terveyspolitiikan irvikuva. Terveyserot Suomessa johtuvat osaltaan eriarvoisesta mahdollisuudesta päästä terveysasemalle. Hyväosaisilla sen sijaan on mahdollisuus saada nopeasti palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee käyttämällä yksityistä terveydenhuoltoa tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Tähän halutaan saada muutos.

Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottajalle, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat – voivat toimia palveluntuottajana. Hallitus ei ole yksityistämässä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan niiden järjestämisvastuu kuuluu jatkossakin julkiselle vallalle.

Ruotsin valinnanvapauslainsäädännön vaikutuksia seurataan naapurissa tarkkaan usean tutkimuslaitoksen toimesta ja Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. Raha seuraa ihmisen valintoja – perusidea sisältyy THL:n vuonna 2013 esittämään jonotta hoitoon – malliin. THL on esittänyt valinnanvapauslainsäädäntöä juuri eriarvoistavan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja kaikkien voimavarojen käyttöönottamiseksi. THL:n malli on hyvä pohja työstää valinnanvapauslainsäädäntöä eteenpäin.

Valinnanvapaus toteutuu jo muualla EU:ssa – miksi ei Suomessa. Muutos on siis suuri terveyspoliittinen askel kohti muita länsimaita. On mahdotonta ymmärtää, miksi ihmisen oman valinnan lisääminen saa näin vahvan vastustuksen varsinkin kun mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa ei ole perusterveydenhuollon vahvistamiseksi esitetty.

Valinnanvapauslailla korvataan osittain raskasta kilpailuttamismenettelyä ja mahdollistetaan se, että peruspalveluja tuotetaan ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmän. Ihmisen valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja. Uudet innovaatiot syntyvät potilasrajapinnalla. Kun ihmiselle palvelun hinta on sama riippumatta kuka palvelun tuottaa, muodostuu kilpailutekijäksi hinnan sijaan hoidon laatu ja hoitoon pääsy.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaava
parlamentaarisen sote-seurantaryhmän jäsen
 

Suomi on yhdessä taloushistoriansa vaikeimmassa tilanteessa. Talouden tasapainottamistoimissa tehdään kertarysäyksellä useita muutoksia mm. etuuksiin, asiakasmaksuihin ja verotukseen. On perusteltua, että toimien kokonaisvaikutuksia arvioidaan ja tehdään läpinäkyviksi. Helppoja vaihtoehtoja ei ole mutta ratkaisujen kohdentuminen eri väestöryhmiin on tiedettävä ja ymmärrettävä, ettei mikään väestöryhmä joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Pidän tärkeänä, että valtioneuvosto tehostaisi ja uudistaisi esitystensä vaikutusarviointia.

Yksittäisten lakiesitysten vaikutukset arvioidaan mutta muutosten yhteisvaikutuksien arviointia ei systemaattisesti tehdä. Valtion talousarvion nykyisen pääluokkiin perustuvan tarkastelun rinnalle tulee rakentaa väestöryhmittäinen tarkastelu.

Puhtaalta pöydältä ei hallituksen tarvitse vaikutusarviointien uudistamiseen lähteä. Ehdotusta on jo selvitelty valtiovarainministeriössä (Valtiovarainministeriön julkaisuja 18/2015). Tarkoituksenmukaista olisi, jos jo ensi vuoden valtion talousarvioon lisätäisiin täydennyksenä nykyistä paremmin dokumentoitua vaikutusarviointia esitetyistä talouden sopeutustoimista ja uudistuksista.

Olen kirittänyt, että kaikki ministeriöt tekisivät vaikutusarviot talousarvioesitykseen sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö tekisi yhteenvedon kokonaisvaikutuksista. Luonteva paikka väestöperusteisille vaikutusarvioille on valtion talousarvion yleisperustelut. Olen jo vauhdittanut asiaa tekemällä ministerille kirjallisen kysymyksen (KK 172/2015) valtion budjetin ja julkisen talouden suunnitelman vaikutusarvioinneista.

Konkreettinen esimerkki vaikutusarviointien tärkeydestä on eläkeläisten asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen määräytymisperusteiden erilaisuudesta johtuen olisi leikkaus vaikuttanut monen eläkeläisen saamaan tukeen jopa yli sadan euron verran. Oli viisasta, että hallitus päätti, että asumistukeen kohdistuvaa leikkausta lievennetään 30 miljoonalla eurolla. Huojennuksen mallia valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Asumistukeen etsitään mallia, jolla vältetään kohtuuttomuudet paitsi vanhusten myös tukea saavien vammaisten osalta. Asumistukiuudistuksella ei saa kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta.

 
Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsen

 

Rintasyövän varhaisessa toteamisessa tärkeä rooli on naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla. Tosiasia on, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

Terveysjärjestö ProMama ry on opastanut yli 20 vuotta naisia tutustumaan rintoihinsa ja siten edistämään rintasyövän varhaistoteamista. Järjestön viesti on, että kaikenikäisiä naisia tulee opastaa säännönmukaiseen ja oikeanlaiseen rintojen omatarkkailuun. Omatarkkailuohjaus tulee olla jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen keinovalikoimassa niin julkisessa kuin yksityisessä terveydenhuollossa.

Mammografia on tärkeä menetelmä rintasyövän diagnosoinnissa. Seulontojen avulla pyritään löytämään piilevässä vaiheessa oleva sairaus usein oireettomalta naiselta. Rintasyövän maksuttomat seulonnat aloitettiin Suomessa 1987 ja kohdistettiin ensin 50 – 59- vuotiaille ja myöhemmin myös ikäryhmä 60 – 69 otettiin mukaan seulontoihin. On huomattava, että lähes kaikki alle 50 – vuotiaat ja yli 70 –vuotiaat naiset ovat vailla järjestelmällistä valtakunnallista seurantaa.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumisen laadukkaana ja täysipainoisena. Tähän työhön tarvitaan sekä terveydenhuollon ammattilaisia että järjestöjä, kuten ProMamaa ja sen omatarkkailuun erikoistuneita kouluttajia ja muita syöpäjärjestöjä, jotka tekevät tärkeää työtä syöpätietoisuuden levittämisessä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 4800 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla. Valitettavasti sairaus on ollut viime vuosina yleistymään päin.

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Hyvä uutinen kuitenkin on, että jotakin voimme myös itse tehdä ehkäistäksemme rintasyövän riskiä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka pienentävät riskiä sairastua.

Olin mukana hallitusneuvotteluissa ja aloitteestani hallitusneuvotteluissa eduskuntakauden yhdeksi kärkihankkeeksi sovittiin kansanterveyden parantamisen. Tarkoitus on tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi kaiken ikäisten ihmisten lähiympäristössä.

Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Useimpiin kansansairauksiin sairastumisen riskiä voidaan pienentää liikuntaa lisäämällä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamalla. Samat keinot tepsivät tehokkaasti sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä ja sairastumisesta huolimatta hyvinvoinnin edistämisessä.

Kansanterveys 2.0 –kärkihankkeen ideana on kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukevia kokeiluja mutta ennen kaikkea juurruttaa hyväksi todettuja toimintatapoja vauhdittaa terveyttä edistävää liikuntaa, ravintotottumuksia ja muita terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä. Työtä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa.

Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.

On ensiarvoisen tärkeää, että terveyttä edistävät valinnat on tehty helpoiksi ja houkutteleviksi arjessa. Esimerkiksi rintojen omatarkkailu rintasyövän varalta on vastuunottoa omasta terveydestä parhaimmillaan. Näihin terveystalkoisiin jokainen nainen voi lähteä mukaan täysin rinnoin.

Roosa nauha on rintasyövän vastaisen taistelun maailmanlaajuinen symboli. Roosa nauha –päivää vietetään tänään 9. lokakuuta. Päivää koordinoi Syöpäsäätiö ja sen avulla kerätään varoja syöpätutkimukseen sekä neuvonta- ja tukipalveluihin. Roosa nauha –päivän lisäksi eri syöpäjärjestöt järjestävät koko lokakuun aikana useita eri tilaisuuksia aiheeseen liittyen. Itse olen mukana ProMama ry:n ja Rintasyöpäyhdistyksen järjestämässä Breast Health Dayssa Kampin palvelukeskuksessa to 15.10. klo 18. Tervetuloa mukaan tapahtumaan vaikka ystävän kanssa!

 

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
ProMama ry:n puheenjohtaja ja eduskunnan Syöpäverkoston vetäjä
www.sarisarkomaa.fi

 

 

 

Hallitus on tehnyt esityksen aikuiskoulutustuen rahoituksen lakkauttamisesta osana talouden tasapainottamistoimia. Esityksen perusteella valtion rahoitus poistuisi kokonaan ja valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa muuttuisi lainaksi 1.1.2017 alkaen.

Katsele, odota ja velkaannu – asenne olisi vastuutonta. Tekemättä ei voi jättää mutta päätösten vaikutukset on tiedettävä ja tunnettava. Erityisesti tässä työmarkkinatilanteessa – voimakkaassa rakennemuutoksessa – työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan poistaminen valtion toimesta on asia, jonka vaikutuksia on vielä kerran pohdittava ja ehkäpä ”kätilöitävä”.

90% prosenttia aikuiskoulutustuen käyttäjistä käyttää etuutta tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Noin kaksi kolmasosaa edunsaajista on naisia ja lähes puolet työskentelee sosiaali- ja terveysalalla.

Esitys lakkauttaisi kokonaan yrittäjien aikuiskoulutustuen ja sovitellun palkansaajien aikuiskoulutustuen, mikä on tarkoitettu työn ja opintojen yhdistämiseen. Palkansaajien täysimääräisestä aikuiskoulutustuesta jäisi jäljelle vain työttömyysvakuutusmaksuista rahoitettu ansio-osa.

Päätös herättää monta kiperää kysymystä. Romuttaisiko hallituksen päätös käytännössä kokonaan aikuiskoulutustukijärjestelmän ja poistaisi työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvakeinon? Erityisesti pienituloisten taloudelliset mahdollisuudet kouluttautua huolestuttavat.

Aikuiskoulutustuki on tärkeä ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Kolmasosa nykyisistä työtehtävistä ja ammateista tullee katoamaan vuoteen 2030 mennessä. Digitalisaation seurauksena kaikkiaan työtehtävien osaamisintensiivisyys kasvaa ja vaatimukset osaamisen uudistamiseen. Työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa tarvitaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan osaamisen uudistamista työuralla ja myös ammatinvaihto, erityisesti jos omalla alalla uhkaa työttömyys.

Opintovapaa ja aikuiskoulutustuki voi olla myös yritykselle vaihtoehto lomautukselle / irtisanomiselle heikossa taloudellisessa tilanteessa. Aikuiskoulutustuki on tutkitusti toimivaksi osoittautunut työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan keino.

Aikuiskoulutustuki on osa ennaltaehkäisevää muutosturvaa, jolla mahdollistetaan yksilölle osaamisen uudistaminen tai kokonaan uudelleen suuntaaminen ennen työttömyyttä. Aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että taloudelliset syyt ovat merkittävin este kouluttautumiselle ja tuki mahdollistaa taloudellisesti opiskelun monelle sellaiselle henkilölle, jotka muuten eivät olisi voineet lähteä opiskelemaan.

Ammatillisen kehittymisen ja ammatinvaihdon mahdollistumisen lisäksi aikuiskoulutustuki tutkitusti parantaa työkykyä ja työssä jaksamista. Siten aikuiskoulutustuki on myös keino pidentää työuria.

Hallituksen etsiessä parhaillaan toimenpiteitä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi välttämätön edellytys työmarkkinoiden kilpailukyvylle on, että työvoiman osaamisen kysyntä vastaa tarjontaa. Työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen ei onnistu, mikäli työvoiman osaaminen ei uudistu vastaamaan uusia osaamistarpeita ja ammatteja.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

 

 

 

 

 

On rehellistä sanoa, että koulutussektorin leikkaukset ovat kova pala nieltäväksi. Olen kirittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle rakenteellisia uudistuksia, jotta leikkaukset osuisivat mahdollisimman vähän opetuksen ja tutkimuksen laatuun. Eduskunnan on vielä tarkkaan arvioitava OKM:n osuus ensi vuoden valtion talousarviosta.

Vihreät ovat vaihtoehtonaan koulutukseen kohdistuville leikkauksille esittäneet ympäristölle haitallisten tukien karsimista. Tämä on kuitenkin lähinnä retorinen sumutus, sillä vaihtoehdossa on naamioitu veronkorotuksia ympäristölle haitallisten tukien vähentämiseksi. Vihreiden vaihtoehto on kova veronkiristys, joka kolahtaisi kipeästi suomalaiseen työhön ja työpaikkoihin.

Kokonaisveroasteen kiristys vauhdittaisi leikkauksien noidankehää ja lisäisi todennäköisesti tulevaisuudessa leikkaustarvetta. Ehdotuksesta kärsisivät eniten pienituloiset, sillä tuotannon ja kuljetuksen kustannusten nostaminen aiheuttaa paineita palveluiden ja tuotteiden hintojen nousuun. Tämä olisi suoraan pois kuluttajien rahapussista.

Taloudellinen tilanne Suomessa on vaikea, eikä helppoja ratkaisuja ole. Tekemättä ei voi kuitenkaan jättää. Hallituksen ja eduskunnan on tarkkaan seurattava koulutussäästöjen vaikutuksia ja pohdittava väsymättä tapoja koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseksi.

Vahva viesti on myös esitettävä opetusministeriöön, että laadusta palkittaisiin. Tervetullutta oli, että Helsingin yliopistoon ja Itä- Suomen yliopistoon epäreilusti kolahtavat apteekkimaksun kompensaation poisto siirtyi vuodella. Nyt on etsittävä keinoja, joilla näin suurelta huippuyliopistoomme kohdistuvalta leikkaukselta vältyttäisiin.

Pureksittavaa riittää vielä varhaiskasvatusta koskevissa esityksissä. Vaikka maailma muuttuu, yksi asia pysyy – lapset tarvitsevat aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen

Istuvassa Suomessa tikittää kansanterveydellinen aikapommi. Kaikenikäisten suomalaisten liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä on yhteydessä terveys- ja hyvinvointieroihin.

Erityisen huolestuttavaa on nuorten ja jopa päiväkoti-ikäisten liikkumattomuus. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa. Liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää. Valitettavasti myös iso osa ikäihmisistä liikkuu aivan liian vähän, vaikka liikunnalla olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia heidän toimintakykyynsä ja sosiaalisiin suhteisiin.

Olin mukana hallitusneuvotteluissa kokoomuksen joukkueessa ja jäsenenä hyvinvointipolitiikasta vastuussa olevassa neuvotteluryhmässä. Nostimme hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi kansanterveyden parantamisen erityisesti liikuntaa edistämällä. Tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa. Tarkoitus on tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi lähiympäristössä.

Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista. Useimpiin kansansairauksiin sairastumisen riskiä voidaan pienentää liikuntaa lisäämällä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamalla. Samat keinot tepsivät tehokkaasti sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä ja sairastumisesta huolimatta hyvinvoinnin edistämisessä.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa sopimamme kärkihanke pohjautuu eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa me valtiovarainvaliokunnan jäsenet painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja. Väestön toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.

Työtä liikkuvamman Suomen eteen on tehtävä joka saralla. Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategiaan ytimeen liikunnan edistämisen. Paljon on tehtävissä myös ilman lisärahaa. Joka kuntaan voidaan luoda ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa vapaaehtoinen ja yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi. Myös työpaikoilla voidaan vähentää työpäivän aikaista istumista ja aktivoida liikuntaa harrastamattomia työntekijöitä matalan kynnyksen liikuntaryhmillä.

Liikunta tuo iloa ja hyvinvointia kouluarkeen. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että Liikkuva koulu-hanke laajennetaan valtakunnalliseksi kaikkiin peruskouluihin. Liikunnan lisääminen tukee oppimista.

Hyviä käytäntöjä ja malleja liikunnan lisäämiseksi löytyy runsaasti. Tärkeää on levittää parhaat käytännöt koko Suomeen. Myös terveydenhuollossa voidaan tehdä paljon enemmän liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan puheeksiottaminen sekä varsinainen liikuntaneuvonta ja -reseptit ovat edelleen aivan liian vähässä käytössä.

Tuttuja tapoja ja rutiineja on vaikea muuttaa, mutta mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Liikunnan lisääminen on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä jotain. Talous- ja hyvinvointitalkoisiin voi lähteä lisäämällä omaa liikuntaa ja huolehtimalla oman perheen sekä lähipiirin liikunnasta.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

 

Tänään on tärkeä muistuttaa budjettiriiheen kokoontuvaa maan hallitusta eduskunnan toistuvasti esittämästä tiukasta vaateesta laittaa päihdeäitien hoitorahojen pallottelulle viimein piste. Budjettiriihessä on poikkeuksellisen mittavia ja vaikeita asioita mutta se ei saa olla este etsiä ratkaisuja kysymyksiin, joihin eduskunta on erityisesti ja toistuvasti hallitusta velvoittanut.

Tänään 9. syyskuuta vietetään kansainvälistä FASD-päivää, joka muistuttaa raskaudenaikaisen päihteiden käytön vaaroista sikiön terveydelle. FASD-oireyhtymän (Fetal Alcohol Spectrum Disorder) syntyminen johtuu äidin raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä. Se on monimuotoinen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva oirekuva.

Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut ja lisänneet useana vuonna peräkkäin valtion budjettiin määrärahoja päihdeäitien pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Kyseessä on ollut vuosittain noin kahden miljoonan euron määräraha. Jotta toiminta saataisiin pitävälle pohjalle, annoimme asiasta tämän vuoden valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman. Lausumassa eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Lausuman myötä asiasta lähti vahva viesti hallitukselle.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan vakava korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa.

Päihdeäitien hoidossa on kyse viisaasta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea.