Siirry sisältöön

Ympäristöministerille puoliväliriiheen herätyskello soimaan – Saaristomeren hätään on vihdoin herättävä!


Saaristomeren ja koko Itämeren pelastaminen edellyttää ympäristöministeri  Mikkoselta (vihr.) ja koko hallitukselta ripeitä toimia Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava puoliväliriihessä niin, että se auttaa oikeasti Itämerta ja etenkin Saaristomerta hädässä. Ympäristöministerin on vihdoin herättävä.

On pakko kysyä, mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ovat tiedossa ja rahoitustakin on käytettävissä. Kyse on poliittisesta tahdosta. Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudella käytettävissä 250 miljoonaa euroa. Rahoitus tulisi hallituksen puoliväliriihessä kohdentaa satojen pienten hankkeiden sijasta vaikuttaviin toimiin Saaristomeren alueella. Tarvittavia muutoksia puoltavat faktat ja asiantuntijoiden näkemykset. 

Hallituksen on asetettava selkeä tavoite Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta. Saaristomeren alue on Suomen ainoa jäljellä oleva niin sanottu hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOM:in pahimpien kuormittajien listalla. On vakava vaara, että viime eduskuntakaudella vauhtiin saatu Itämeren suojelutyö hautautuu selvitystöihin. 

Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää vaikuttavasti tulosten varmistamiseksi. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita valuteta Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan.

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta. Maaliskuussa valmistuneen selvityksen mukaan vesiensuojelun ravinnekuormituskatot on mahdollista saavuttaa fosforin osalta vain toteuttamalla maatalouteen liittyvät suojelutoimet kaikessa laajuudessaan. Lounais-Suomen maataloudessa syntyvä ylijäämälanta onkin saatava kiertoon.

Edessämme on valtava kiertotalouden haaste. Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Muutos korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus kartoitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Voimme samalla avata uuden oven suomalaisen kiertotalousosaamisen kehittämiselle ja sen viennille.

Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia.

Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi olisi järkevää luoda kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri. Hallituksen on tehtävä samalla päätökset, joilla turvataan vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti ravinnevalumien ehkäisy hyödyntämällä peltojen kipsikäsittelyllä.

Teimme viime eduskuntakaudella kokoomuksen vauhdittamana päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin ripeästi lisää vaikuttavuutta. Ympäristöministerin ja koko maan hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren rehevöitymistä.

Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa  kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja