Siirry sisältöön

Haastattelu Töölöläinen-lehdessä

5.6.2011 

Kotikulmiemme vaalia
Töölöläinen / Petri Laaksonen

Munkkiniemeläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa haluaa olla mukana rakentamassa Suomea, jossa kaikilla on hyvä asua ja elää.

Mikä sinua kiinnostaa politiikassa?

"Tulin politiikkaan mukaan opiskelijapolitiikan kautta. Siitä siirryin suoraan eduskuntaan poliittiseksi sihteeriksi. Työskentely Sauli Niinistön puheenjohtaja-aikana kokoomuksen eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä on antanut laajan osaamisen eri politiikan osa-alueille.

Kansanedustajan työssä olen saanut tehdä paljon ja olla vastuullisissa tehtävissä niin puoluejohdossa kuin opetusministerinäkin. Olen ollut vahvasti vaikuttamassa kokoomuksen suuntaan ja politiikan sisältöön. Vedin kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen kanssa työryhmää, jossa valmisteltiin kokoomuksen hyvinvointi- ja veropoliittiset linjaukset tälle vaalikaudelle. Olen myös kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja. Olin valmistelemassa kokoomuksen kannanottoa hyvästä ja perheystävällisestä työelämästä. Viimeisimpänä on ollut ilo olla taas mukana Säätytalolla synnyttämässä Suomen uudelle hallitukselle suuntaviivoja.

Eduskuntatyön lisäksi olen vaikuttanut Helsingin asioihin kaupunginvaltuutettuna. Helsinkiläisten palveluista, arjen hyvinvoinnista ja ympäristöstä huolehtiminen on haastava ja tärkeä tehtävä. Työ kaupunginvaltuutettuna tukee eduskuntatyötä. Kansanedustajana on välttämätöntä tietää, mitä Helsingin päätöksenteossa tapahtuu ja päinvastoin. Haluan olla mukana rakentamassa sellaista Suomea ja Helsinkiä, jossa kaikenikäisillä on hyvä asua ja elää."

Mitä pidät tärkeimpinä asioina uudessa eduskunnassa tulevana vaalikautena?

 "Olen parhaillani Säätytalolla hallitusneuvotteluissa. Tuntuu siltä, että se oli juuri eilen kun olin neljä vuotta sitten mukana neuvotteluissa. On tärkeä löytää linjat uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja hyvän työelämän edistämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen sekä terveydenhuollon laatu on varmistettava. Asumisesta Helsingissä ei saa tehdä liian kallista. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja metropolipolitiikan vauhdittaminen ovat meidän helsinkiläisten kannalta aivan olennaisia. 

Edessä on vastuunkantoa ja vaikeita päätöksiä. Talouden vakauttaminen on vaikeaa mutta välttämätöntä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Vastuullinen kansa ei maksata velkojaan lapsenlapsillaan. Valtion talouden tasapainottaminen on tehtävä niin, että toimet ovat oikeudenmukaisia eri sukupolville. Tarvitsemme ennen kaikkea toimia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa.

Jatkan mielelläni eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, jonka tehtävänä on käsitellä valtiontalouden kehykset, valtion talousarvioesitys ja lisätalousarvioesitykset sekä veroja ja muita raha-asioita koskevat lainsäädäntöasiat. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsen."

Miten suhtaudut arvonlisäveron korotukseen? Eikö korotus heikentäisi esimerkiksi lapsiperheiden asemaa hintojen nousun muodossa?

 "Kannatan ekologisen verouudistuksen jatkamista, jossa työn tekemiseen ja työllistämiseen liittyvää verotusta pyritään keventämään ja korotuspaineita siirretään ympäristö-, kulutus- ja haittaverotukseen, joita maksetaan kulutuksen mukaan. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa. Samalla verotus ohjaa kulutusta ympäristöystävälliseen suuntaan. Verotuksen painopisteen siirtäminen pois työn tekemisestä ja teettämisestä tuo uusia työpaikkoja ja lisää palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa. Asumisen kustannuksia nostavissa veronkorotuksissa on oltava erityisen varovainen. Tavallisella helsinkiläisellä on oltava varaa asua ja elää kotikaupungissaan.

Minkään veron korottaminen ei ole helppoa. Verouudistuksesta neuvotellaan hallitusneuvotteluissa. Pidän tärkeänä sitä että kaikki työ kannattaa. Arvonlisäveron korottaminen ei ole ongelmatonta. Arvonlisäveron kiristäminen on yksi vaihtoehto nopeaksi lääkkeeksi talouden tasapainottamiseen siinä missä kasvun luominen tuo lisää verotuloja pidemmällä aikavälillä. Kulutusverojen tuoma hintojen nousu korvataan heikommassa asemassa oleville yhteiskunnan tukia saaville indeksikorotusten myötä. Arvonlisäveron nostaminen kahdella prosenttiyksiköllä nostaisi Suomen yleisen ALV-kannan samalle tasolle kuin mitä Ruotsissa ja Norjassa on tällä hetkellä."

Miten lapsiperheiden asemaa voisi mielestäsi parantaa?

 "Suomalaisten perheiden, niin lapsiperheiden kuin muidenkin perheiden, kannalta olennaista on, että Suomessa on työpaikkoja. Lapsiperheille tärkeää ovat palvelut. Esimerkiksi se, että löytyy sopiva päivähoitopaikka riittävän läheltä ja pienille koululaisille iltapäivähoitopaikka. Varmaan eniten helsinkiläisiä lapsiperheitä huolestuttaa asumisen kalleus. Mielestäni vaalikauden tärkeimpiä asioita ovat ne toimet, joilla edistetään asumiskustannusten kurissa pysymistä ja uusien kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista metropolialueelle.

Pidän tärkeänä, että työn verotusta ei kiristetä, jotta tavallisella perheellä on mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään ja asua omassa kotikaupungissaan.

Suomalaisen lapsiperheen nettotulot ovat verotuksen ja lapsilisien jälkeen monesti pienemmät kuin samapalkkaisen perheen muualla Euroopassa, koska Suomen verotuksessa ei huomioida vanhempien hoito- ja elatusvastuuta lapsistaan.

On hyvä arvioida, olisiko lapsivähennyksestä modernin perhepolitiikan välineeksi. On järkevä pohtia, olisiko verovähennyksestä toimivaksi keinoksi purkaa lapsiperheiden kannustinongelmia tai tukea yksinhuoltajia. Myös yhteishuoltajuudessa etävanhemman tukeminen vaatii uusia innovaatioita."

Miten sovitat eduskuntatyön ja tavallisen arjen kolmen lapsen äitinä?

 "Työ on minulle aina ollut tärkeää ja suhtautuminen siihen intohimoista. Koen olevani onnekas, kun olen voinut tehdä työtä, jonka koen tärkeäksi. Innostun helposti uusista asioista. Vasta elämänkokemus on tuonut viisautta ja kykyä antaa enemmän tilaa perheelleni ja muulle elämälle. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun ehdin itse olemaan mukana lasten arjessa ja elämään omaa elämääni enkä vain organisoi lastenhoitoa. Olen varmasti näin myös parempi päätöksentekijä. Iso apu ovat isovanhemmat joita ilman en pärjäisi.

Kansanedustajan työpäivät eivät ole koskaan 8 - 16 – työtä, ja jokainen päivä on erilainen. Työpäivät ovat aina vaarassa venyä ja ajankäytön kanssa on oltava tarkka. On osattava priorisoida ja sanoa myös ei. Aikaa on jäätävä myös asioiden valmisteluun ja uuden oppimiseen sekä ajatteluun, mutta myös omaan elämään, perheelle ja ystäville.

Vaikka työt ja lasten harrastukset täyttävätkin ison osan perheemme arjesta, pyrimme löytämään päivittäin ainakin yhden yhteisen ruokailuhetken perheen kesken. Silloin voimme rauhassa vaihtaa päivän kuulumisia ja jakaa ilot ja surut. Mieheni Kim on loistava kokki, mikä on onnenpotku, koska itse olen huonohko ruoanlaittaja, mutta leipomisessa jo paljon parempi.

Perheemme yhteisiin harrastuksiin kuuluu mm. luonnossa liikkuminen, lukeminen ja lasten kanssa leipominen sekä kesäisin purjehtiminen."

Asutte perheineen Munkkiniemessä. Minkälainen paikka Munkkiniemi on mielestäsi asua? Kauanko olette alueella asuneet?

 "Olemme asuneet Munkkiniemessä 5 vuotta. Munkkiniemen parhaita puolia ovat luonnon läheisyys sekä sujuvat joukkoliikenneyhteydet. On upeaa, että ratikka ja meri ovat lähes takapihalla. Lapset voivat kävellä kotoa kouluun ja pienimmän päiväkoti on meidän kotikadullamme. Munkinseudulta löytyvät myös Helsingin parhaat kahvilat ja hyvä kirjasto. On mukavaa asua alueella, jossa lähes kaikki tuntevat toisensa."

Mitä paikkoja haluaisit esitellä Munkkiniemestä tuntemattomille vieraillesi?

"Seurasaari, Munkkiniemen merenrannat, kesällä meidän puukkari (puukioski)."

Mitä parannettavaa on mielestäsi Munkkiniemessä ja lähialueessa?

"Mielestäni tärkeimpiä asioita on huolehtia meidän merenrantojemme siisteydestä ja ympäristön tilasta. Toinen asia on alueen liikenneturvallisuus. Puistotien remontti pitää saada liikkeelle ja myös muita toimia tarvitaan jotta nykyistä turvallisempi liikkuminen on alueella mahdollista.

Lähiaikoina Munkkiniemen rannan viimetalvinen lumenkaatopaikka on herättänyt paljon huolta ja harmia. Eikä ihme, sillä se onkin ollut kovin ikävän näköinen mustine maineen, kivineen ja roskineen. Olen puhunut vastaavien virkamiesten kanssa ja siivous on luvattu hoitaa. Vaikka paikalle oli tarkoitus tuoda vain puhdasta lunta, ei lopputulos siltä näytä. Kaupungissa harmillisen yleinen roskaaminen näkyy myös lumikuormissa. On huolehdittava siitä, että ensi talvena aluetta ei käytetä lumenkaatopaikkana. Olen varmistanut että rantaviivaa siivotaan. On tärkeää, että yhdestä Helsingin parhaista uimarannoista ja alueen tärkeästä virkistysalueesta pidetään huolta."