Siirry sisältöön

Kirjallinen kysymys: Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lukumäärän ja vastaavien määrärahojen lisäämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Ennakointikamarin selvityksen mukaan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lukumäärä jää selvästi muita maakuntia alhaisemmaksi suhteessa alueen toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin. Ennakointikamarin selvitys tarkastelee korkeakoulujen aloituspaikkamääriä ja korkeakoulujen vetovoimaisuutta.

Helsingin seudulla toimii neljä yliopistoa ja seitsemän ammattikorkeakoulua. Vaikka aloituspaikkojen lukumääriä on viime vuosina nostettu, Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikat ja opiskelemaan valittujen opiskelijoiden määrät ovat jääneet alemmalle tasolle verrattuna muiden maakuntien korkeakouluihin. Samaan aikaan Uudenmaan osuus maan opiskeluikäisestä ja työikäisestä väestöstä on kasvanut, ja yritysten osaajapula on pahentunut voimakkaasti. 

Ennusteiden mukaan työ- ja opiskeluikäisen väestön määrä Uudellamaalla kasvaa aina 2030-luvulle asti, ja samaan aikaan alueen yrityksillä on kasvava osaajatarve, mutta maakunnan korkeakouluille myönnetyt korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat jäljessä. Uudenmaan korkeakoulujen kova vetovoima näkyy hyvin Laurea-ammattikorkeakoulussa, johon oli kevään 2021 yhteishaussa 6,2 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Luku oli maan korkein. 

Aloituspaikkojen määrä Uudenmaan korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa opiskelupaikkojen kysyntään, jota indikoivat Uudenmaan 2. asteen tutkintojen korkea osuus sekä maakunnan korkeakoulujen ensisijaisten hakijoiden suuri osuus suhteessa koko maahan. Silti Uudenmaan korkeakoulujen osuus koko maan aloituspaikoista ja opiskelemaan valituista on laskenut useita prosenttiyksiköitä vuodesta 2016 vuoteen 2021. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten kynnys päästä opiskelemaan Uudenmaan korkeakouluihin on huomattavasti korkeampi kuin muun Suomen korkeakouluihin.

Tämä korkeakoulujen aloituspaikkojen alimitoitus on johtanut siihen, että Uudenmaan 2. asteen tutkinnon suorittaneiden hakemukset muun Suomen ja ulkomaisiin korkeakouluihin ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, sen sijaan muualta Suomesta Uudellemaalle kasvu on ollut vähäistä.

Useissa korkeakouluissa on opintoaloja, joihin valittujen opiskelijoiden määrä ylittää ensisijaisten hakijoiden määrän, ja suuri osa valituista ei ota vastaan tarjottua opiskelupaikkaa.  Korkeakoulujärjestelmä on tehoton, jos siihen sisältyy pitkäaikaisesti useita opintoaloja, joissa korkeakoulujen väliset erot ovat erittäin suuria ensisijaisten hakijoiden ja opiskelijoiksi valittavien välisessä suhteessa.

Viime vuosina noin 7 500 Uudellamaalla asuvaa nuorta aloitti vuosittain opiskelun muiden maakuntien korkeakouluissa ja noin 4 000 muissa maakunnissa asuvaa Uudenmaan korkeakouluissa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden muuttovirta suuntautuu kuitenkin muista maakunnista Uudellemaalle, jossa on eniten tarjolla korkeakoulutusta vastaavia työpaikkoja. Väestöennusteiden mukaan suurimpien kaupunkiseutujen maakuntien ulkopuolella työikäinen ja opiskeluikäisen väestön supistuminen tulee jatkumaan, ja potentiaalisten korkeakouluopiskelijoiden määrä tulee vähenemään.

Uudellamaalla tilanne on päinvastainen: työikäinen ja opiskeluikäinen väestö kasvaa ennusteiden mukaan ainakin 2030-luvun lopulle asti. Muutos vähentää erityisesti maakuntakorkeakoulujen opiskelupaikkojen kysyntää, mutta lisää edelleen Uudenmaan opiskelupaikkojen tarvetta. Työikäisen ja myös opiskeluikäisen väestön väheneminen suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella tulee siis johtamaan siihen, että korkeakoulumaakuntien välinen eriytyminen tulee jatkumaan, sillä selvityksen mukaan Uudellamaalla ja osin suurissa korkeakoulumaakunnissa omien nuorten hakemukset tulevat edelleen kasvamaan ainakin 2020-luvulla, samalla kun keskisuurissa ja pienissä korkeakoulumaakunnissa alueiden omien nuorten hakemukset maakuntien korkeakouluihin tulevat supistumaan, jolloin todellinen opiskelupaikkakysyntä tulee laskemaan.

Ennakointikamarin mukaan sekä työvoiman kysyntä että osaajapulasta raportoivien työnantajien osuus ovat Uudellamaalla palanneet ennen koronaa käynnistyneelle kasvu-uralle, eikä tilanteeseen ole nähtävissä ratkaisua ilman riittäviä panostuksia alueella tarjottavaan koulutukseen.

Uudenmaan korkeakouluihin on suunnattava lisäaloituspaikkoja. Lisäksi niiden on saatava tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat. Tämä on niin Uudenmaan kuin koko maan kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Vallitseva tilanne on sekä huonoa korkeakoulu- että aluepolitiikkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

-Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja vastaavien korkeakoulujen määrärahojen nostamiseksi? 

Helsingissä 10.02.2022

Sari Sarkomaa kok.

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram