Siirry sisältöön

Peruspalveluministerille kotiläksyjä

Blogi Verkkouutisissa 29.8.2011

Viime viikon perjantaina julkaistu tuoreehkon peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin (sd.) haastattelu sai monet meistä hieraisemaan silmiään. Ministeri väitti Turun Sanomien mukaan, että nykyisellä hallituksella on kehittämisrahaa, jota hän aikoo ohjata kuntiin, jotka torjuvat palvelujen yksityistämistä.

Ministerin lausunnon luettuani on pakko sanoa, että kotiläksy peruspalveluministerille on enemmän kuin tarpeen. Ministerin on syytä lukea nykyisen hallituksen ohjelma ja ehkäpä hieman kerrata sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä.

Aivan ensiksi on todettava, että kunnilla on selkeästi lakiin kirjattu velvollisuus järjestää lakisääteiset palvelut, mutta myös lain mukaan oikeus valita kuka palvelut tuottaa. Kunnat voivat siis ostaa palveluita esimerkiksi yksityiseltä yritykseltä, mutta palvelu on edelleen sama julkinen palvelu. Sen sijaan lakisääteisten hyvinvointipalveluiden yksityistäminen ei ole lain mukaan mahdollista, joten ministerin puheet kuulostavat kovin kummallisilta.

Toiseksi on todettava, että peruspalveluministerin esittämiä tavoitteita kannustaa kuntia tuottamaan kaikki palvelut itse ei ainakaan hallitusohjelmasta löydy. Päinvastoin hallitusohjelmassa on kirjattu selkeästi tavoite kannustaa kuntia tuottamaan palvelut nykyistä kustannustehokkaammin niin, että vähemmällä saadaan enemmän ja että olemassa olevilla voimavaroilla voidaan turvata peruspalvelut yhdenvertaisesti.

Hallitusohjelmassa lukee selkeästi: ”Kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustannusvaikuttavalla tavalla. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja kokemuksia hyödynnetään.” Edellä oleva on siis suora lainaus hallitusohjelmasta.

On täysin selvää, että terveydenhuoltomme on oltava julkisen vallan päävastuulla ja pääosin verovaroin rahoitettu. Suomessa ei ole yhtään puoluetta, joka muuta olisi esittänyt. Keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tästä hallitus on ohjelmassaan yksimielinen.

Palveluja tarvitsevien ihmisten etu on se, että kunnat tekisivät saumatonta yhteistyötä yksityisen sektorin ja järjestöjen kanssa. Kuntien on kehitettävä omaa osaamistaan palveluiden tuottajana ja tilaajina niin, että palveluita osataan hankkia sieltä, mistä se on tarkoituksenmukaista, laadukasta ja kustannustehokasta. Tähän yhteistyöhön on myös ministerin syytä kuntia hallitusohjelman mukaisesti kannustaa. Ehkä lausunnossa voi olla kyse vielä uuden hallituksen kesähelteillä tapahtuneesta alkuverryttelystä, joka loppuu syksyn tullen. Näin asia toivottavasti on.

Hyvä on myös peruspalveluministerin muistaa, että tuoreessa valtiovarainministeri Urpilaisen (sd.) budjettiesityksessä kuntien valtionosuuksia vähennetään hallitusohjelman mukaisesti. Onko tosiaan niin, että peruspalveluministeri antaisi lisärahaa niille kunnille, jotka kieltäytyvät etsimästä monimuotoisia tapoja tuottaa palveluja? Tätä en kyllä usko.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistuminen on pääministeri Kataisen hallituksen yksi keskeinen onnistumisen mitta. Siksi on välttämätöntä, että ihan alkumetreillä tehdään selväksi mikä on uuden hallituksen tavoite ja mikä ei ole.

Olen varma siitä, että ihmisille eivät ole tärkeitä kuntarajat, eikä se, onko esimerkiksi oman vanhemman vanhuspalvelut kunnan omaa palvelutuotantoa vai onko palvelu ostettu vaikkapa yrittäjältä. Olennaista on, että palvelun saa oikea-aikaisesti, tasavertaisesti ja että palvelut ovat laadukkaita.

Kaikessa uudistamisessa on olennaista muistaa, että ihmiset tekevät palveluiden laadun. Sosiaali- ja terveydenhuollon houkuttelevuudesta työpaikkana on viisasta pitää kiinni. Tekijöitä tarvitaan niin julkiselle ja kolmannelle sektorille kuin yrityksiinkin.

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram