Siirry sisältöön

Sillä siisti!

22.8.2011 Lauttasaari-lehti

Palattuani elokuun alussa kesälomalta vein ensimmäisen työpäivän päätyttyä lapset lähimmälle uimarannallemme. Suureksi pettymykseksi oli vesi sinilevän takia uimakelvotonta. Ajattelin, että ainakin eväät voimme rannalla syödä, vaikka uida ei voisikaan. Harmistusta lisäsi se, että ennen eväiden syöntiä oli pakko siivota rantaa ja kerätä sieltä suurimmat roskat. Muutama muukin oli ollut eväsretkellä. Grillaus- ja eväsroskia oli jätetty tuulen levitettäväksi sinne tänne hiekkarannalle ja mereen.

Helsingin kadut ja puistot täyttyvät etenkin kesäisin roskista. "Joku sen kuitenkin sieltä siivoaa", on kuulunut puistossa piknikillä olevan suusta. Roskaaminen on kaupungissamme ikävää arkipäivää josta kärsivät niin ympäristö kuin asukkaatkin. Lasipullojen rikkominen aiheuttaa suuren tapaturmariskin niin uimarannoilla, puistoissa kuin pyöräteilläkin.

Roskaaminen on välinpitämättömyyttä ja laiskuutta. Varsinkin juhlapäivät ja ulkotapahtumat näyttävät monen mielestä olevan oikeutettu syy jättää roskat lojumaan muiden siivottavaksi. Ajatus ja asenne "joku muu hoitaa aina asiat puolestani eikä minun tarvitse piitata", on huolestuttava. Se johtaa vastuun ulkoistamiseen muille ihmisille.

Ei ole oikein eikä millään muotoa perusteltua, että saamme kaikki maksaa roskaajien jälkien siivoamisen ja kärsiä roskaamisen aiheuttamista vahingoista sekä mielipahasta. Roskaamistilanne ei ole ongelma vain meille helsinkiläisille, vaan se haittaa myös pääkaupunkimme mainetta matkailukohteena.

Jokaisen on muistettava ja kannettava vastuunsa ympäristöstä. Sen, minkä jaksaa puistoon, rannalle tai kadulle kaupasta kantaa, pitää myös jaksaa sieltä pois roskakoriin asti viedä.

Välttämätöntä on myös se, että vanhemmat ja muut aikuiset opettavat lapsille, miten roskakoreja käytetään ja miten yhteisestä ympäristöstä huolehditaan. Varsinkin päiväkotien pihojen roskaaminen on iso riski lasten turvallisuudelle. Oman päiväkodin pihalta oli viime viikolla taas siivottu pullollinen vodkaa, tyhjiä rikottuja pulloja, roskia ja oksennusta. Päiväkodin henkilöstöllä on kädet täynnä työtä ilman, että piha pitää siivota aamulla epämiellyttävistä ja lapsille vaarallisista roskista.

Ei ole yllätys, että monet kuntapäättäjät Helsingissä haluaisivat puuttua tiukemmin roskaamiseen esimerkiksi rikemaksun avulla. Mahdollisuus antaa sanktio roskaamisesta halutaan mukaan kuntien keinovalikkoon herättämään ihmisiä kantamaan vastuuta omista roskistaan ja ympäristöstään. Mielestäni vaateet ovat järkeviä ja kannatettavia.

Olen kannustanut uutta hallitusta selkeyttämään lainsäädäntöä niin, että kunnilla olisi nykyistä selkeämpi oikeus sanktioida roskaamista. Sakottamisoikeus olisi vahva viesti siitä, että roskaamiseen halutaan saada nollatoleranssi. Jätin asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä asian kuntoon laittamiseksi.

Sakkorangaistus on ollut toimiva keino monissa suurkaupungeissa pitää kadut ja puistot siisteinä. Myös naapurimaassamme Ruotsissa on havahduttu ongelmaan. Ruotsissa on kesällä astunut uusi laki voimaan, jonka johdosta roskaajalle saa antaa sakon heti paikan päällä.

Julkisuudessa on keskusteltu myös siitä, vähenisikö roskaaminen jos kaupunkiin saataisiin isompia roskakoreja. On hyvä, että Helsingin rakennusvirasto pohtii parhaillaan, millaisia uudet roska-astiat voisivat olla. Ylipäätään on tärkeä myös pohtia, miten voisimme vähentää jätteen syntyä. Selvää kuitenkin on, että suuremmat roskikset eivät auta, jos roskia ei vaivauduta sinne laittamaan. Asenteet ja tottumukset kaipaavat muutosta. Roskakorien käyttäminen on taito, joka jokaisen kaupunkilaisen tulee osata ja sitä taitoa pitää myös viitsiä käyttää. 

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram