Helsinki olisi aivan erilainen kaupunki asua ja elää ilman järjestöjen tuomaa toimintaa, palveluita, vertaistukea ja moninaisia osallistumismahdollisuuksia. Onneksi kaupungissamme toimii runsaasti erilaisia järjestöjä.
Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Helsingin on viisasta tiivistää palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä kumppanuutta järjestöjen kanssa.
Ei ollut ihme, että virkamiesesitys Helsingin ensi vuoden järjestöavustuksista herätti valtavaa huolta helsinkiläisten keskuudessa. Esityksessä avustusmäärät olivat merkittävästi pienempiä ja täysin ilman rahoitusta oli jäämässä moni keskeinen toimija, kuten esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) tilapäinen lastenhoitoapu. Esityksen valuvikoihin vaikutti ilmeisemmin ainakin aluehallintouudistukseen valmistumisen tuoma byrokratia ja uudet käytännöt.
Kiitos saamastani valtavasta ja tärkeästä palautteesta. Palaute on välitetty ja välittynyt eteenpäin. Asiasta päättävä sosiaali- ja terveys- ja pelastusjaosto palautti yhteistuumin esityksen uudelleenvalmisteluun.
Tavoitteena on avustussummien uudelleen arviointi sekä keinojen etsiminen avustusrahojen tason saamiseksi lähemmäksi viime vuotta. Jaosto käsittelee asiaa vasta saatuaan uuden virkamiesesityksen. Uudelleen valmisteltu esitys on joulukuun alussa sosiaali-, terveys- ja pelastusjaoston käsittelyssä.
Helsingin kaupungin avustusehdotuksessa esitettiin, että MLL tilapäinen lastenhoitoapu lopetetaan Helsingistä kokonaan. MLL:n järjestämä tilapäinen hoitoapu on ollut monelle perheelle pelastus arjessa selviytymiseen ja siksi hoitoavun tarjoamista pitäisi vahvasti edistää eikä missään nimessä lopettaa sen tukemista.
Tilapäistä lastenhoitoapua on tänäkin koronavuonna 2022 käyttänyt yli 600 helsinkiläistä perhettä yhteensä yli 11 000 tuntia. Lastenhoitoapu auttaa helsinkiläisiä perheitä jaksamaan tavallisessa arjessa. Lastenhoitoavun välitysjärjestelmään on rekisteröitynyt yli 4 000 helsinkiläistä perhettä. Lisää tulee toista sataa joka kuukausi.
MLL:n palvelu on useille perheille korvaamaton apu arjessa jaksamiseen ja asioiden sujumiseen kotona. On kohtuutonta, että tilanteessa, jossa lapsiperheiden hyvää arkea ja vanhemmuutta pitäisi kaikin tavoin edistää, romutettaisiin lukuisille perheille olennainen arjen selviytymisapu.
Toiminta myös tarjoaa hoitajina toimiville nuorille väylän työelämään. MLL:n hoitoapua ei pidä missään nimessä lopettaa. Päin vastoin, jos matalalla kynnyksellä saavutettavaa hoitoapua ei olisi, pitäisi se keksiä.
Suomessa lähes 40% väestöstä tekee vapaaehtoistyötä ja usein juuri järjestöissä. Vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti ja siksi sitä on vahvasti vaalittava. Kolmannella sektorilla on vahva rooli esimerkiksi nuorten, perheiden ja senioreiden asioissa.
Järjestöjä tarvitaan terveyden ja liikunnan edistämiseen, yksinäisyyden kitkemiseen ja perheiden tukemiseen. Helsingin on löydettävä kestävät ratkaisut järjestöjen toiminnan tukemiseksi ja vauhdittamiseksi.
Keskustelen mielelläni ideoista ja ehdotuksista. On olennaista saada järjestöjen avustusasiat ripeästi kuntoon ja päästää toimijat epävarmuudesta vielä ennen joulua.