Siirry sisältöön

Muistisairaus koskettaa koko perhettä

Julkaistu Muistilehden pääkirjoituksena 7.6.2023

Muistisairaus on kansansairaus, joka koskettaa tavalla tai toisella lähes jokaista suomalaista. Sairastuneen henkilön lisäksi muistisairaus muuttaa koko lähipiirin elämää. Sairauden edetessä avuntarve lisääntyy ja roolit arjessa muuttuvat niin parisuhteessa kuin perheen sisälläkin. Jo sairauden alkuvaiheessa on hyvä yhdessä pohtia myös tulevaisuutta sekä ratkaisuja, joilla turvataan arjen sujumista. Muistiliitto rakentaa muistiystävällistä Suomea, jossa muistisairas ja hänen läheisensä voivat elää hyvää elämää ja saavat tarvitsemansa tuen sekä palvelut.

Muistisairauksiin liittyvän tiedon hankkiminen ja vertaistuki ovat usein hyvä tapa selventää oman perheen tilannetta. Muistiluotsit ovat mainioita asiantuntija- ja tukikeskuksia, jotka tarjoavat tukea ja toimintaa muistisairaille ja heidän läheisilleen. Oman muistiyhdistyksen ja vapaaehtoistoimijoiden tarjoama vertaistuki on monelle ollut kaikkein tärkein avun ja tuen muoto. Odotukset uusille hyvinvointialueille ovat suuret. Muistisairaiden ja omaishoitajien palvelupolut on viisasta laittaa kuntoon. Kyse on myös kunnan järjestämistä palveluista, turvallisesta asumisesta ja mahdollisuudesta sairaudesta huolimatta elää omannäköistä elämää.

Erityisesti puolisostaan tai omaisestaan huolehtivien tilanne kaipaa kohennusta. Muistisairaiden läheisille pitää olla nykyistä paremmin saavutettavissa opastusta ja tietoa siitä, millaista ja mistä apua on saatavilla. Muistisairaasta omaisestaan huolehtivat venyvät usein taitoihin, joita ei välttämättä aiemmin ole tarvinnut osata. Arvokasta työtä tekevillä omaishoitajilla pitää olla aitoja mahdollisuuksia vapaapäiviin esimerkiksi palvelusetelin, kotiavustajapalvelun ja kiertävän perhehoitajan avulla.

Muistisairaan puolison pitää saada olla myös puoliso. Läheisen on tärkeää huomioida oma hyvinvointinsa ja tiedostaa, että sillä on vaikutusta myös sairastuneen henkilön hyvinvointiin ja arjen sujumiseen. Omien harrastusten jatkaminen ja yhteydenpito ystäviin tuovat vaihtelua arkeen. Liikunta edistää aivoterveyttä ja ylläpitää hyvää hoitotasapainoa. Liikkuminen on myös hyvä yhteinen harrastus. Arjen asioista selviytyminen sujuvoituu, kun liikkuu säännöllisesti. Liikkujat myös nukkuvat yönsä paremmin. Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen.

Iloa kesään sinulle ja läheisillesi!

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Muistiliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja