Tänään vietetään maailman merien päivää. Se on YK:n teemapäivä, jonka tavoitteena on muistuttaa merien tärkeydestä koko maapallon ilmastolle ja elämälle.
Itämeri ja meren rannat ovat meidän helsinkiläisten suuri rikkaus ja rakkaus. Ikävä kyllä monista toimista huolimatta Itämeren tilanne on edelleen kaikkea muuta kuin hyvä. Ravinteiden liiallisesta määrästä aiheutuva rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma, mutta myös monet muut asiat kuten roskaantuminen, öljy- ja kemikaalikuljetukset, luonnon köyhtyminen sekä ilmastonmuutos uhkaavat rakasta mertamme.
Olen purjehtinut perheeni kanssa kaikki kesälomat suvun kohta 40 vuotta vanhalla purjevene Piraijalla. Purjehtiessa oppii meren kunnioitusta ja näkee upean Itämeren luonnon läheltä. Merellä liikkuessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan.
Sinilevää Saaristomerellä heinäkuun lopulla. Kuva otettu s/y Piraijan kannelta.
Rannoilta ajautuvat roskat ja mikromuovi ovat ikävä ja iso uhka merelle sekä sen eliöstölle. Tupakantumpit ovat yleisin roska Itämerellä ja sen rannoilla. Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä.
Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta eikä merestä koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin haittaa luonnolle.
Tupakantumppeja heitetään usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni luulee, että tupakantumpit seulotaan hulevesistä. Moni ei myöskään tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä ehkä koskaan.
Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. Maahan ja vesistöihin heitetystä tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta runsaasti erilaista kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on kymmeniä.
Yhden tupakantumpin hajoaminen mikromuoviksi kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti ruuaksi linnuille ja mereneläville, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla. Tupakantumpit eivät kuuluu luontoon eivätkä niiden myrkyt ruokalautasellemme.
Roskaaminen ylipäätään on niin yleistä, että kaupungissamme on tarve tehdä vaikuttavia toimia roskaamiseen kuriin saamiseksi.
Työtä meremme pelastamiseksi ja puhtaiden rantojen turvaamiseksi on vielä tehtävänä paljon. Etenkin kesäisin harmittavat Helsinkiä piinaavat vanhojen sekaviemäreiden ylivuodot ja muista syistä mereen puhdistamattomana joutuvat vessavedet, jotka pitävät suljettuna osaa Helsingin uimarannoista.
Suurin yksittäinen kansallinen tavoite on vähentää merkittävästi Saaristomeren suurimman ravinnelähteen eli maatalouden kuormaa. Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat ovat nousseet koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin ja Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi Itämeren rehevöitymisessä. Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin nimeämien pahimpien kuormittajien listalla. Tavoitteena on oltava kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri. Puhtaamman kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.
Tulevan hallituksen tehtävä on aikaansaada toimet, joilla käänne parempaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilassa saadaan aikaiseksi. Vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren vakavinta ympäristöongelmaa, rehevöitymistä usein eri tavoin.
Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia. Ilmastomuutos edellyttää tulevalta hallitukselta tehotoimia Itämeren pelastamiseksi. Monien hajasijoitettujen pienten hankkeiden sijaan toimia pitää suunnata suurimpiin ravinnekuormittajiin ja vaikuttavimpiin toimiin.
Ilman ihmisen apua ja vastuullisia päätöksiä, ei Itämeren pelastaminen onnistu. Ihmisen on oltava Itämeren puolella.
Hyvää maailman merien päivää.
Sari Sarkomaa
Helsinkiläisten kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen
Kuva on upeasta Björkön saaresta, jossa on keskellä järvi. Saari on Korppoon ulkosaaristossa.