Kolumni julkaistu Töölöläisessä 26.11.2023
Helsingin budjetin käsittely on kaupunginvaltuuston vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Oli mainiota, että pormestari Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita.
Töölönlahden puistoalueen kehittämiseen laitetaan vauhtia. Budjettineuvotteluissa saimme sovittua siihen lisämäärärahan. Helsingin on oltava vehreä ja viihtyisä. Lähiluontoa on vaalittava.
Toimivassa kaupungissa liikenteen on oltava sujuvaa. Käyttöön otetaan tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa. Sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin sekä riittävien pysäköintimahdollisuuksiin panostetaan.
Päiväkoteihin ja kouluihin suunnataan lisämäärärahoja. Määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa 680 euroa jokaista lasta kohden. Jokaisen peruskoulun päättäneen nuoren on saatava tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. Se on yksi Helsingin ja nuoren oman elämän kannalta olennaisimmista asioista.
Ensi vuoden budjetin keskeinen painopiste on kaupungin henkilöstöön sekä Helsingin pito- ja vetovoimaan panostaminen. Ratkaisuja henkilöstöpulaan on tarkoitus hakea mm. erilaisilla koulutusmahdollisuuksilla. Henkilöstön palkkauksen kehittämistä jatketaan ja luodaan 7 miljoonan euron palkkakehitysohjelma. Työaikajoustoja ja henkilöstön sisäistä liikkuvuutta edistetään sekä huolehditaan kilpailukykyisestä palkasta.
Henkilöstöpula on päiväkodeissamme erityisen vakava. Siksi budjetissa on erityistoimia varhaiskasvatuksen henkilöstön turvaamiseksi. Tarvitsemme lisää lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sitouduimme kouluttamaan yliopistoissa vuosittain vähintään 1400 varhaiskasvatuksen opettajaa. Valtaosa uusista aloituspaikoista on syytä lisätä Helsingin yliopistoon.
Ensi vuonna tehdään tehostettuja toimia hoitojonojen purkamiseksi ja vauhditetaan omatiimimallin käyttöönottoa. Omatiimi koostuu lääkäreistä, sairaanhoitajasta, fysioterapeutista, lähihoitajasta sekä muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Espoossa mallin kokeilu lyhensi terveysasemalle hoitoon pääsyä 90 vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen.
Omatiimin asiakkaan ei tarvitse aina aloittaa kertaamalla sairaushistoriaa ja omaa tilannetta, jolloin varsinaisen ongelman ratkaisuun ja hoitotoimenpiteisiin päästään nopeasti. Jonoon laittamisen sijaan asiat pyritään ratkaisemaan ensimmäisellä yhteenotolla.
Jonotilannetta ja hoitoon pääsyä helpottanee se, että Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin sekä hammaslääkärin korvaustaksa nousee 30 euroon.
Korotuksen lisäksi Kela-korvausmalli uudistetaan. Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia ja hedelmöitymishoidot. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus tukee lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Alhaisen syntyvyyden Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.
On tärkeää, ettei Helsingissä nosteta kuntaveroa. Kokoomus piti huolen, etteivät kaupunkimme budjetista neuvoteltaessa veronkorotusehdotukset menneet läpi. Päinvastoin kuntaveroa on tarkoitus laskea hieman. Kaupunkilaisten verorasituksen täytyy pysyä kohtuullisena. Myös ansiotuloverotus kevenee ensi vuonna.
Perustuslakivaliokunta linjasi hiljattain, että veronkiristyksillä on rajansa.
Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä paremmin veronkorotukset täytyy tästä lähtien perustella. Liian kireä verotus voi olla lainvastaista ja rikkoa omaisuuden suojaa. Perustuslakivaliokunnan linjaus on lämpimästi tervetullut korkeiden asumisen ja elämisen kustannusten Helsinkiin.
Helsingin pitää olla hyvä ja turvallinen kaupunki asua ja elää kaiken ikäisille.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (kok.)