Blogi 11.2.2026
Suomalainen peruskoulu on koko yhteiskunnan tulevaisuuden perusta. Juuri siksi peruskoulun kehittäminen ei voi olla sattumanvaraista tai lyhytnäköistä. Muuttuva maailma, teknologinen murros ja kasvavat osaamiserot sekä oppimisen haasteet vaativat koululta muutoskykyä ja rohkeaa uudistumista.
Peruskoulu ei ole pysynyt mukana kaikessa maailman myllerryksessä. Oppimistulokset ovat laskeneet tasaisesti viimeiset 20 vuotta. Yhä suurempi osa päättää peruskoulunsa puutteellisin perustaidoin. Tämä kehitys pitää saada pysäytettyä ja suunta käännettyä. Se, miten hyvin koulussa opitaan, vaikuttaa siihen, miten pärjäämme tulevaisuudessa. Tärkeää on myös oppia toimimaan yhdessä ja kasvaa yhteiskunnan jäseneksi.
Siksi olemme hallitusohjelman mukaisesti tehneet perusopetukseen merkittäviä lisäpanostuksia, jotka tukevat jokaisen lapsen oikeutta oppimiseen. Tiukan talouden aikana olemme priorisoineet peruskoulun ja uudistuksiin on investoitu. Me olemme vahvistaneet peruskoulua 200 miljoonalla eurolla. Olemme lisämäärärahalla uudistaneet oppimisen tuen, lisänneet lukujärjestyksiin tunteja kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen oppimiseen sekä lisänneet läsnäolevien aikuisten määrää kouluissa.
Koulujen työrauhaongelmat ovat vaikuttaneet oppimista heikentävästi. Viime syksynä tuli voimaan kännykkäkielto, jonka on jo nyt nähty vaikuttavan myönteisesti koulujen työskentelyilmapiiriin ja -tapoihin. Myös nuoret ovat kiitelleet uusia sääntöjä. Koulut ovat myös käyttäneet aktiivisesti mahdollisuutta rajoittaa kännykän käyttöä koko koulupäivän aikana. Välitunneilla seurustellaan ja liikutaan taas aktiivisesti, eikä tuijoteta ruutuja, millä on myönteinen vaikutus hyvinvointiin ja keskittymiskykyyn tunneilla.
Perusopetuksessa on ollut haasteena löytää toimivia tapoja vahvistaa perustaitoja ja nostaa oppimistuloksia. Samaan aikaan koulun tulisi tarjota uudenlaista osaamista esimerkiksi digitalisaation, tekoälyn ja kestävän tulevaisuuden vaatimuksiin vastaamiseksi ilman, että oppilaiden kuormitus kasvaa tai opetuksen ydin hämärtyy.
Tähän tarpeeseen on tarkoitus vastata Peruskoulun tulevaisuustyön, joka on tärkeä osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa. Visiotyössä on arvioitu peruskoulun kehittämistarpeita ja sitä, millaisia valmiuksia koulutuksen tulisi tarjota tulevaisuuteen.
Visio korostaa koulua, joka on elämää varten – paikkaa, jossa oppiminen tukee sekä osaamista että antaa lapsille ja nuorille toivoa tulevaisuudesta. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa perusopetuksesta oppimisen ilon, riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.
Toimiva peruskoulu ei synny pelkillä linjauksilla, vaan se vaatii tuekseen johdonmukaista koulutuspolitiikkaa ja riittäviä voimavaroja. Perusopetuksen tulee olla erityisenä painopisteenä myös tulevalla vaalikaudella.
Kun peruskoulun tulevaisuuden visio ja eduskunnan konkreettiset päätökset kulkevat samaan suuntaan, syntyy pohja peruskoululle, joka kestää muutoksia ja vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen. Näin peruskoulu voi olla nykyistäkin vahvemmin osaamisen, sivistyksen, tasa-arvon, merkityksellisen elämän ja toivon rakentaja – paikka, joka antaa valmiudet muuttaa maailmaa ja uudistaa yhteiskuntaa.