Kolumni 19.5.2026
Peruskoulun päättävien perustaidot ovat merkittävästi heikentyneet. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. Tilanne on hälyttävä. Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen perusta, ja sen puuttuessa koko koulupolku sekä myöhemmät opintomahdollisuudet vaarantuvat. On ollut valtava karhunpalvelus nuorille ja koko Suomelle, että oppilaita on päästetty peruskoulun läpi ilman vähimmäistason perustaitoja.
Oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun alusta, vaikka korjaustoimia on tehty. Oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet ja heikosti pärjäävien määrä lisääntynyt. Samaan aikaan kouluissa annettujen arvosanojen taso on noussut. Alimpia arvosanoja annetaan yhä harvemmin, ja arvosanan 10 määrä on moninkertaistunut. Lisäksi arvioinnit osoittavat, että samalla osaamistasolla olevat oppilaat voivat saada eri kouluissa hyvin erilaisia arvosanoja. Tilanteen korjaamiseksi on eduskunnan käsittelyssä laki osaamistakuusta.
Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Lailla luodaan kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin sekä määritellään vähimmäisosaamisen tasot. Ns. armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas todella saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata. Arvosanan on kuvattava osaamista rehellisesti. Siihen on voitava luottaa. Selkeät tavoitteet, ymmärrettävät kriteerit ja määritellyt vähimmäisosaamisen rajat vahvistavat lasten yhdenvertaisuutta ja tukevat opettajia heidän työssään.
Kynnys luokalle jättämiseen ja ehtojen suorittamiseen on vuosien varrella noussut, vaikka ne ovat edelleen perusopetuslaissa mahdollisia keinoja. Luokalle jääneiden määrä on vähentynyt selvästi samaan aikaan, kun oppimistulokset ovat heikentyneet. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Lainsäädäntömuutoksen pohjalta uudistetaan myös esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, joiden on tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2028.
Kuluvalla eduskuntakaudella olemme eduskunnassa tehneet perusopetukseen 200 miljoonan euron lisäpanostukset. Oppimisen tuki on uudistettu, lukujärjestykseen on lisätty tunteja kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen oppimiseen. Työrauhaa on parannettu kieltämällä kännyköiden käyttö oppitunneilla. Helsingissä on otettu käyttöön aktiivisesti myös kännykän käytön rajoittaminen välitunneilla. Nyt välitunneilla seurustellaan ja liikutaan taas aktiivisemmin, eikä tuijoteta ruutuja. Muutoksella on myönteinen vaikutus hyvinvointiin ja keskittymiskykyyn tunneilla. Saimme myös korjattua kaupunkimme sopimuskoulujen valtiolta saaman rahoituksen samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Näitä peruskoulua vahvistavia toimia jatketaan osaamistakuulla. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa perusopetuksesta oppimisen ilon, riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.
Ei ole liioiteltua sanoa, että lukutaito ja muut perustaidot ratkaisevat myös Helsingin tulevaisuuden. Helsingissä täydennämme eduskunnan päättämiä panostuksia peruskouluun pienentämällä alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Varmistamme oppimisen tuen uudistuksen laadukkaan toteutumisen ja kasvatamme tarveperustaista rahoitusta sekä määrärahoja painettuihin oppikirjoihin. Toimiva peruskoulu ei synny pelkillä linjauksilla, vaan se vaatii tuekseen johdonmukaista koulutuspolitiikkaa ja riittäviä voimavaroja. Perusopetuksen tulee olla erityisenä painopisteenä myös tulevalla vaalikaudella.