Kolumni 5.6.2026 (Julkaistu Helsingin Uutisissa 5.6.2026)
Nuorten lukutaito ja muut perustaidot ratkaisevat myös Helsingin tulevaisuuden, Sari Sarkomaa (kok.) kirjoittaa.
On ollut valtava karhunpalvelus nuorille ja koko Suomelle, että oppilaita on päästetty peruskoulun läpi ilman vähimmäistason perustaitoja.
Joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. Tilanne on vakava. Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen perusta, ja sen puuttuessa nuoren koko opinpolku ja elämän mahdollisuudet vaarantuvat. Perustaitojen heikkeneminen heijastuu monin hyvin haastavin tavoin koko yhteiskuntaamme.
Useista toimista huolimatta oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun alusta, ja samaan aikaan kouluissa annettujen arvosanojen taso on noussut. Alimpia arvosanoja annetaan yhä harvemmin, ja kiitettävien määrä on moninkertaistunut.
Tilanteen korjaamiseksi eduskunnan käsittelyssä on laki osaamistakuusta. Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Tarkoitus on määritellä vähimmäisosaamisen taso ja luoda kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin. Tämä tukee opettajia työssään. Armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas oikeasti saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata. Arvosanan on kuvattava osaamista rehellisesti.
Luokalle jätettävien määrä on vähentynyt selvästi samaan aikaan, kun oppimistulokset ovat heikentyneet. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Luokalle jättäminen on jatkossakin keinovalikoimassa ja tarvittaessa käytössä.
Kuluvalla eduskuntakaudella olemme eduskunnassa lisänneet perusopetukseen rahoitusta 200 miljoonalla. Oppimisen tuki on uudistettu, lukujärjestykseen on lisätty tunteja kirjoittamiseen, lukemiseen ja laskemiseen, ja sopimuskoulujen valtiolta saama rahoitus on palautettu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Työrauhaa on parannettu kieltämällä kännyköiden käyttö oppitunneilla. Helsingissä on otettu käyttöön aktiivisesti myös kännykän käytön rajoittaminen välitunneilla. Nyt välitunneilla seurustellaan ja liikutaan taas aktiivisemmin eikä tuijoteta ruutuja. Tärkeää on myös oppia toimimaan yhdessä ja kasvaa yhteiskunnan jäseneksi.
Helsingissä täydensimme eduskunnan panostuksia peruskouluun pienentämällä alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Varmistamme oppimisen tuen uudistuksen laadukkaan toteutumisen ja kasvatamme tarveperustaista rahoitusta sekä määrärahoja painettuihin oppikirjoihin.
Näitä peruskoulua vahvistavia toimia vahvistetaan osaamistakuulla. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen oppilas saa riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä mahdollistavat unelmien tavoittelemisen.
Ei ole liioiteltua sanoa, että nuorten lukutaito ja muut perustaidot ratkaisevat myös Helsingin tulevaisuuden.