Kolumni 17.8.2026 (Letterbox Media)
Koulujen alkaessa keskustelut peruskouluista kuumenevat. Opettajien, oppilaiden ja perheiden ääni on syytä saada kuulumaan. Täysin selvää on, että vaikuttavilla toimilla on kiire. On onnistuttava katkaisemaan 2000-luvun alusta alkanut oppimistulosten lasku. Aiemmin tehdyt korjaustoimet eivät ole tepsineet, ja siksi perusopetuksen vahvistaminen on kuluvan eduskuntakauden painopisteemme. On ollut iso karhunpalvelus, että oppilaita on päästetty peruskoulun läpi ilman riittäviä perustaitoja. Suunnan muuttamiseksi säädimme lain osaamistakuusta. Jatkossa luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista, kun vähimmäisosaamisen tasot sekä kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin määritellään. Tämä tukee opettajien entistä vaativampaa työtä. Oppilaita tuetaan vaikuttavammin, ja samalla vaaditaan riittävää osaamista. Tavoite on, että jokainen oppilas saa peruskoulusta osaamisen, joka mahdollistaa omien unelmien tavoittelun.
Olemme vahvistaneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Äidinkielen ja matematiikan tunteja on lisätty. Oppimisen tuki on uudistettu, jotta jokainen oppilas saa tuen oikeaan aikaan. Sopimuskoulujemme valtion rahoitus on korjattu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Opetusministerinä aloittamani tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutettiin tukemaan erityisesti haastavimmilla alueilla toimivia kouluja.
Iloitsen siitä, että työrauha on jo kohentunut, kun kännyköiden käyttöä kouluissa on rajoitettu. Lisäksi lisäämme Helsingin koulupäivään lukemista ja liikuntaa.
Riittävän vahva suomen tai ruotsin kielen taito on oppimisen ehdoton edellytys. Siksi suomi ja ruotsi toisena kielenä (S2 ja R2) -opetus täsmennetään kielitaidon tasoon perustuvaksi määräaikaiseksi tueksi kohti yleistä oppimäärää. Siirtymisen tueksi tulee mahdollisuus antaa yleisopetuksessa vielä lisäopetusta. Kielitaito kehittyy varhaisessa vuorovaikutuksessa, ja lapselle lukeminen syntymästä asti edistää koulumenestystä. Vanhempien rooli on merkittävä. Siksi olemme vakinaistaneet neuvoloissa toiminnan, joka on tutkitusti kannustanut vanhempia lukemaan juuri niissä perheissä, joissa ei muutoin luettaisi. Helsingissä on käynnissä pilotti, jossa neuvolassa arvioidaan lapsen kielen kehitystä ja tarvittaessa ohjataan lapsi varhaiskasvatukseen. On tärkeää ymmärtää, että laadukas varhaiskasvatus ja esikoulu ovat vaikuttava tapa varmistaa yhdenvertainen alku koulupolulle.
Lasten eriytymisen ehkäisyä ei voi asettaa vain koulujen harteille, vaan sen on oltava keskeinen osa kaupunkipolitiikkaa. Oppilaaksiottoalueiden muodostamisen perusteena ei pidä olla lasten kielitaito.
Lähikouluperiaate on hyvä perusta koulujen kehittämiselle, mutta sen rinnalla on pidettävä mahdollisuudet hakeutua toiseen kouluun esimerkiksi painotetun luokkamuotoisen opetuksen vuoksi. On iso rikkaus, että kaupungisamme on monimuotoinen kouluverkko ja erilaisia vaihtoehtoja. Se tukee osaltaan sitä, että tavoite jokaisen lapsen parhaista mahdollisuuksista oppia ja saavuttaa oma potentiaalinsa taustasta riippumatta toteutuu.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.