Tiedote 10.11.2026
Orpon hallitus puuttuu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden puutteelliseen kielitaitoon. Hallitus esittää lakimuutosta, jolla varmistetaan, että hoitajilla on työssään tarvittava kielitaito ja työnantajat kantavat vastuunsa sen varmistamisesta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää muutosta välttämättömänä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kannalta. Lisäksi Sarkomaa esittää, että puutteellisesta kielitaidosta johtuvia vaaratilanteita ryhdytään seuraamaan nykyistä tarkemmin.
– Hoitoa tarvitsevan ihmisen pitää voida luottaa siihen, että hän ymmärtää hoitajaa ja hoitaja ymmärtää potilasta. Riittävä kielitaito on välttämätön osa ammattitaitoa. Potilaan turvallisuus tai hoidon laatu eivät saa vaarantua hoitajan puutteellisen kielitaidon takia, Sarkomaa sanoo.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen selvityksessä on tullut esiin tilanteita, joissa esimerkiksi puutteellinen kielitaito on vaikeuttanut ensihoidon hälyttämistä ja hoito-ohjeiden ymmärtämistä akuuttihoitoa vaativissa tilanteissa. Seurauksena on ollut esimerkiksi hoidon viivästymistä ja potilaille aiheutuneita vaaratilanteita.
Myös SuPerin jäsenkyselyyn vastanneista 37 prosenttia piti työkaverin kielitaidottomuutta kuormittavana ja 41 prosenttia vastaajista oli osittain samaa mieltä. Sarkomaan mukaan luvut ovat vakavia.
– Olemme tunnistaneet ongelman ja ryhtyneet korjaamaan sitä. Hallituksen esitys selkeyttää työnantajien vastuuta varmistaa työntekijöiden riittävä kielitaito koko työsuhteen ajan, myös työtehtävien muuttuessa. Heikko kielitaito kuormittaa myös muita hoitajia. Vastuu sen riittävyydestä kuuluu työnantajalle, Sarkomaa painottaa.
Eduskunnassa on käsittelyssä myös lakiesitys, jossa kielitaitovaatimus kirjataan sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin, josta se on tähän asti puuttunut. Sarkomaan mukaan kyse on yhtä lailla sosiaalihuollon henkilöstön ammattitaidosta ja sosiaalihuollon asiakkaiden palveluiden laadusta ja turvallisuudesta.
Sarkomaa vaatii kielitaidon puutteista johtuvat vaaratilanteet näkyviin
Suomessa ei nykyisin tilastoida kattavasti sitä, kuinka usein puutteellinen kielitaito vaikuttaa potilaiden vaaratilanteisiin. Sarkomaa esittää, että kielitaidon puutteista johtuvat vaaratilanteet otetaan järjestelmällisesti mukaan potilasturvallisuuden seurantaan.
– Suomessa hoidon laadun pitää olla korkea, eikä potilaan pidä joutua kantamaan vastuuta henkilöstön puutteellisesta kielitaidosta. Meidän pitää tietää, kuinka usein puutteellinen kielitaito vaarantaa potilaan turvallisuuden. Vain siten ongelmiin voidaan puuttua vaikuttavasti, Sarkomaa sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä selvitetään parhaillaan myös sitä, antaako ammatillinen koulutus opiskelijoille riittävät kielelliset valmiudet työelämään, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja jatko-opintoihin.
Sarkomaan mukaan mahdollisiin puutteisiin on puututtava ripeästi.
– Kielitaito on perustaito, jota jokainen tarvitsee koulussa, työssä ja elämässä. Orpon hallituksen aloittamaa peruskoulun vahvistamista on jatkettava ja huomio on oltava vahvasti myös laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokaisella peruskoulun päättävällä on riittävä kotimaisen kielen taito. Vain siten voimme saavuttaa tavoitteen siitä, että jokainen oppilas omaa riittävä perustiedot ja -taidot, jotka mahdollistavat jatko- opinnot ja työelämään siirtymisen, Sarkomaa sanoo.