Tuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Valtaosassa eroissa vanhemmat pystyvät sopimaan lastensa huoltajuudesta ja tapaamisista. Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempien pelinappulaksi on liikaa. Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan.
On selvää, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Suomessa tarvitaan enemmän tukea parisuhteen kestävyyden, mutta myös erotilanteen tukemiseksi. Eropalveluiden kehittämisen tavoitteena on oltava lapselle erosta aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä etenkin pitkien huoltoriitakierteiden ehkäiseminen ja katkaiseminen. Tämä on lapsen kannalta aivan erityisen tärkeää. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika.
Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2000 lapsen huoltoa ja tapaamisriitaa. Huoltoriidat kuormittavat sekä tuomioistuimia, sosiaalitoimea että muita viranomaisia. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja toisinaan pidempäänkin. Sen jälkeen käsittely usein jatkuu hovioikeudessa. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille.
Vaikeiden huoltoriitakierteiden katkaisuun ei ole vielä riittävästi keinoja. Ehkäisevän palvelun, tehostetun sosiaalityön ja sovittelun ohella tarvitaan myös uusia oikeudellisia keinoja katkaista pitkittyneitä oikeusprosesseja. Neljässä käräjäoikeudessa, Helsingissä, Oulussa, Espoossa ja Pohjois-Karjalassa toteutettu lapsiystävällinen oikeudenkäyntikokeilu on tuonut hyviä tuloksia ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden tilanteeseen.
Olen todella tyytyväinen, että saimme valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluissa sovittua lisämäärärahan kohdentamisesta lapsiystävällisen sovittelumallin, eli ns. Follo-mallin, laajentamiseen valtakunnalliseksi. Tämä ensi vuoden budjettiin tuleva 900 000 euron lisämääräraha oli enemmän kuin tervetullut.
Follo-mallin tavoitteena on lasten aseman parantaminen oikeudenkäynnissä ja tutkinnassa. Lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja, mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa.
Vuoden 2011 alussa aloitetusta kokeilusta on saatu erittäin myönteisiä tuloksia. Syyskuun alkuun mennessä oli tullut vireille 165 sovittelua, joista lopullisesti tai määräaikaisesti on sovittu lähes puolet. Asioista vain noin viidennes on palannut oikeudenkäyntiin, ja osassa tapauksista sovintoon on päästy jopa ennen sovittelun aloittamista.
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajana esittelin tänään eduskunnalle oikeusministeriön pääluokkaa valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, johon Follo-mallin laajentamisrahat sisältyvät. Lapsiystävällisen oikeudenkäynnin laajentaminen on niin inhimilliseltä kuin taloudellista kannalta perusteltua. Edellytimme valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, että Follo-malli laajenee jo ensi vuoden aikana mahdollisimman kattavaksi ja sen jatkuvuus valtakunnallisena toimintamallina turvataan.
Kannustin eduskuntakeskustelussa oikeusministeriötä tehostettuihin toimiin isien ja äitien tasapuolisten oikeuksien toteutumiseksi eroprosessissa. Lasten tulee saada kokea, että vanhempien erosta huolimatta heillä on hyvät suhteet molempiin vanhempiinsa. Lapselle tulisi turvata oikeus hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiin.