Siirry sisältöön

Valtio mukaan Lastensairaalan rahoittajaksi!

Tiedote 17.4.2012

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa vaativat, että valtiovalta on mukana rahoittamassa Suomen uuden Lastensairaalan rakentamista. Kansanedustajat ovat tyytyväisiä, että HUS:n hallitus teki eilen päätöksen Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on jo aiemmin luvannut perustaa työryhmän pohtimaan valtiovallan osallistumista Lastensairaalan rahoitukseen. Kansanedustajat kirittävät peruspalveluministeriä nimeämään työryhmän viivytyksettä. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä. Lauslahti ja Sarkomaa pitävät perusteltuna, että näin tärkeään kansalliseen hankkeeseen tulisi erityisvaltionosuus.

Kansanedustajat jättivät asiasta kirjallisen kysymyksen.

Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat kansallinen häpeätahra eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Nykyiset tilat ovat kurjaakin kurjemmassa kunnossa. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ovat ahtaat. Tiloissa hoidetaan eri puolelta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa, mutta tällä hetkellä sitä ei voi toteuttaa ahtaiden tilojen takia. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

”On välttämätöntä, että myös HUS:n omistajakunnissa käydään keskustelua Lastensairaalan rahoitusvaihtoehdoista ja siitä, millä tavoin kunnat ovat tässä tärkeässä hankkeessa mukana”, sanovat Lauslahti ja Sarkomaa.

Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua ja urauurtavaa tutkimusta, jonka avulla yhä pienempiä ihmisen alkuja pidetään elämässä kiinni. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

Lastensairaalan rahoitukseen yritetään saada myös ulkopuolisia lahjoittajia. Aalto-yliopiston ja Guggenheimin kaltaista innostusta tarvitaan myös Lastensairaalan synnyttämiseksi. Suomen lippulaiva voi olla myös maailman huippua oleva terveydenhuolto.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

-----------------------------
KIRJALLINEN KYSYMYS

Valtion osallistumisesta uuden Lastensairaalan rakentamisen rahoittamiseen

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus on tehnyt päätöksen uuden Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on jo aiemmin luvannut perustaa työryhmän pohtimaan valtiovallan osallistumista Lastensairaalan rahoitukseen. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä. Perusteltua on, että valtiovalta on näin tärkeässä kansallisessa hankkeessa mukana ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden.

Suomi tarvitsee viivytyksettä uuden lastensairaalan. HUS:n Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat elinkaarensa päässä eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ovat ahtaat. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Tilojen jatkuva korjaaminen maksaa. Infektiot maksavat sekä vaarantavat lasten terveyden ja joskus jopa pienen ihmisenalun hengen.

Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa, mutta tällä hetkellä sitä ei voi toteuttaa ahtaiden tilojen takia. Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Vanhempien läheisyys on tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Lastensairaalassa tehdään myös maailmalla arvostettua ja urauurtavaa tutkimusta, jonka avulla yhä pienempiä ihmisenalkuja pidetään elämässä kiinni. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

On välttämätöntä, että HUS:n omistajakunnissa käydään keskustelua Lastensairaalan rahoitusvaihtoehdoista. Sairaalan rakentaminen ja rahoitus on kaikkien kuntien, mutta myös valtion asia. Kiinteistöjen rakentamiseen pitää etsiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia rahoitusratkaisuja. Lastensairaalan rahoitukseen yritetään saada myös ulkopuolisia lahjoittajia. Aalto-yliopiston ja Guggenheimin kaltaista innostusta tarvitaan myös Lastensairaalan synnyttämiseksi. Suomen lippulaiva voi olla myös maailman huippua oleva terveydenhuolto.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin ryhdytään valtiovallan rahoitusosuutta Lastensairaalaan miettivän työryhmän perustamiseksi, ja

mihin toimenpiteisiin ryhdytään Lastensairaalan rahoituksen järjestämiseksi ja rakentamisen mahdollistamiseksi?

Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2012

Sari Sarkomaa /kok

Sanna Lauslahti /kok