20.4.2012 Blogi Verkkouutisissa
Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat aikansa eläneet ja olleet jo pitkään kurjaakin kurjemmassa kunnossa. Maamme ainoa valtakunnallinen lastensairaala on 40-luvulla rakennettujen tilojensa osalta ajolähtötilanteessa. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Suomi tarvitsee viivytyksettä uuden Lastensairaalan.
Tämän viikon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksen päätös Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä tuli kipeään tarpeeseen. Tarkoitus on, että uuden Lastensairaalan rakentaminen voitaisiin sisällyttää vuosien 2016 - 2021 investointiohjelmaan. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Aalto-yliopiston ja Guggenheimin kaltaista innostusta tarvitaan myös Lastensairaalan synnyttämiseksi. Suomen lippulaiva voi olla yhtälailla maailman huippua oleva terveydenhuolto.
Kävimme johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa eilen tutustumassa Lastenklinikan ja Lastenlinnan tiloihin ja toimintaan. Keskustelimme HUS:n tekemän periaatepäätöksen jatkotoimenpiteistä.
Yhteistyönä Helsingin kaupungin kaavoittajan kanssa tähdätään asemakaavan muutosesitykseen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämä edellyttää suunnitteluprosessien nopeuttamista. Lähtökohta on oltava, että uusi Lastensairaala on osaamiskeskus, jolla on kiinteä yhteys vastasyntyneiden teho-osastoon (NKL) ja muuhun Meilahden alueen toimintaan. Lasten sairaanhoito tulee säilyttää kokonaisuutena ja Meilahden sairaala-alueella.
On lohdullista, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on jo aiemmin luvannut perustaa työryhmän pohtimaan valtiovallan osallistumista Lastensairaalan rahoitukseen. Kun periaatepäätös Lastensairaalan rakentamisesta on vihdoin tehty, on oikea hetki laittaa työryhmä työhön ja valmistelemaan valtiovallan rahoitusosuutta. Perusteltua onkin, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisessa ja rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla, ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä.
Esimerkiksi munuais-, elinsiirto- ja sydänosastolla potilaista on noin 66 prosenttia muista kuin HUS-jäsenkunnista. Lastenklinikalla onkin valtakunnallinen hoitovastuu mm. lasten sydänvioista, elinsiirroista ja vaikeasta epilepsiasta sekä kantasolusiirroista. Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua tutkimusta sekä huippuluokan työtä ja hoidetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat lapsemme.
Lastenklinikan peruskorjaussuunnitelmat ovat jatkuvasti muuttuneet uusien esille nousseiden ongelmien takia. Lastenlinnan ja Lastenklinikan suojeltujen rakennusten mahdollisuudet palvella korjattuinakaan nykyaikaista lasten erikoissairaanhoitoa ovat rajalliset.
Lastenklinikan ja Lastenlinnan elinkaaren lopussa olevat tilat ovat kansallinen häpeätahra eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ovat ahtaat. Tilojen jatkuva korjaaminen maksaa. Infektiot maksavat sekä vaarantavat lasten terveyden ja joskus jopa hengen.
Lasten sairaalan infektiotilanne on entistä haastavampi moniresistenttien mikrobien lisääntymisen takia ja erilaiset tavanomaiset epidemiat leimaavat muutenkin lasten sairaanhoitoa. Vuonna 2009 infektiolääkäreiden tekemä kannanotto on vakava ja tilannetta kuvaava. Siinä he toteavat, että korjattunakin Lastenklinikka sopii vain toimisto- ja tukipalveluiden, sekä polikliinisten potilaiden, mutta ei infektioherkkien potilaiden osastotoimintaan.
Tilanahtaus on johtanut siihen, että perustason osastohoito on ajettu minimiin ja HYKS-alueella asuvat lapset ovat valtakunnallisesti huonommassa asemassa verrattuna muuhun maahan, koska sairaalaanottokynnys on korkealla.
Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa. Koska tilat ovat ahtaat, joudutaan vanhempien läsnäoloa jatkuvasti rajoittamaan. Tilanteen tekee erityisen haastavaksi se, että vanhemmat ja lapset tulevat ympäri Suomea ja vakavasti sairaiden lasten hoitojaksot voivat olla hyvin pitkiä. Vanhempien läheisyys on elintärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa ja lohtua, mutta on yhtälailla tärkeää lapsen kehitykselle. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Terveydenhuollon maisteri