Tiedote 20.8.2013
Sarkomaa: Pakkovuosi ei ole ratkaisu nuorten syrjäytymiseen
Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää opetusministeri Krista Kiurun (sdp) ehdotusta "pakkovuodesta" peruskoulun jälkeen epäkelpona ja jopa haitallisena lääkkeenä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.
” Laastarin laitto syvään haavaan ei ole vaikuttavaa hoitoa eikä oikeaa huolenpitoa”, sanoi Sarkomaa avatessaan opetushallituksen järjestämän ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma seminaarin Helsingissä.
Hallitus on jo sitoutunut koulutustakuuseen ja sen onnistumiseen on nyt keskityttävä. On niukkoja voimavarojen hukkausta, että Sdp:n opetusministerit kerta toisensa jälkeen kaivavat esille oppivelvollisuuden venyttämispuheet, jotka aina epäkelpona kuopataan. Niin on myös nyt viisainta tehdä.
Sarkomaa muistuttaa, että pääministeri Kataisen hallituksen keskeinen tavoite on, ettei yksikään nuori syrjäytyisi ja että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisuusiän nostoa keinoksi ei edes harkittu otettavan hallitusohjelmaan, koska se olisi kova, mekaaninen ja lyhytnäköinen keino. Pahimmillaan oppivelvollisuusiän pitkittäminen vain siirtäisi ongelmia tai syventää niitä tuomatta itse asiaan ratkaisua.
Nuorten syrjäytymiseen johtaneet seikat ovat hyvin erilaisia ja siksi tarvitaan räätälöityä ohjausta ja tukea peruskoulun jälkeiset erilaisten opiskelumahdollisuuksien tueksi. Pakko ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita tai estä sitä, että peruskoulusta pinnataan tai opinnot keskeytetään.
Sarkomaa alleviivaa, että koulutustakuun tarkoitus ei ole säilöä eikä sulloa nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Ei riitä, että kaikille nuorille voidaan tarjota koulutuspaikka. Kunnianhimoinen tavoite tulee olla, että koulutus suoritetaan loppuun ja että tutkinnon suorittaneilla on sellaista osaamista ja ammattitaitoa, jota työelämässä tarvitaan. Tämä on tärkeää nuorten itsensä kannalta. Yhtä lailla tämä on välttämätöntä, jotta talouden kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja sitä kautta tukea uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä.
Tietenkin lähtökohta on se, että koulutuspaikkoja on riittävästi ja tästä hallituksen on tehtävä elokuun budjettiriihessä päätökset, vaatii Sarkomaa. Etenkin Metropolialueella on välttämätöntä lisätä ammatillisen koulutuksen tarjontaa. Myös uusia työelämälähtöisiä ja joustavia opiskelu ja oppimismahdollisuuksia tarvitaan. Oppisopimusta on kehitettävä nuorille sopivaksi ja sellaiseksi, että se kannustaa ja mahdollistaa yrittäjät sitä tarjoamaan.
Oppivelvollisuuden venyttämispuheiden sijaan on voimavarat suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen. Perusta jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Sarkomaa muistuttaa, että joustava perusopetus ja ammattistartti ovat jo olemassa olevia ja toimivia apuja, jota kannattaa ja pitää käyttää.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033