Julkaistu Töölöläisessä elokuussa 2015
Uuteen hallitusohjelmaan kirjaamamme normienpurkutavoite on saatava puheista tekoihin ja konkreettisesti käyntiin. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että pienissä yrityksissä vähäisiä resursseja joudutaan tuhlaamaan turhiin normien ja turhauttavaan byrokraattisten velvoitteiden täyttämiseen. Tarpeettomilla kielloilla ja vaatimuksilla kampitetaan ja lannistetaan yrittäjyyttä. Ahtaalle ajetulla matkailu- ja ravintola-alalla työsarkaa norminpurussa riittää. Kiritän hallitusta aloittamaan työn tuomalla eduskuntaan pikaisesti esityksiä, joilla puretaan alkoholilainsäädännön turhia normeja.
Kauan odotettu alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus jäi valitettavasti viime hallituskaudella tekemättä, koska sopua ei sisällöstä löytynyt. Valmistelun tuloksena sosiaali- ja terveysministeriössä on valmiina lista vanhentuneista ja turhista pykälistä, joilla ei juuri ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin. Olen toistuvasti esittänyt, että norminpurku aloitetaan näistä pykälistä. Viimeksi ehdotin asiaa kesäkuussa pääministeri Sipilälle eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin pääministerin ilmoitusta normien purkamisesta.
Kuvaava esimerkki on uusi lonkerojuoma, jota ei saa myydä ravintoloissa tölkissä vaan ainoastaan 8 senttilitran annoskoossa. Kyse on asetuksesta, joka rajoittaa juomien anniskelumyyntiä niiden valmistustavan perusteella. Ei ole tarkoituksenmukaista, että 6% vahvuiseen juomasekoitukseen sovelletaan samoja anniskelumyyntiä koskevia säännöksiä kuin vaikkapa viskiin, konjakkiin ja vodkaan.
Tämän kesän lonkerotapauksen ohella esimerkkejä löytyy alkoholilaista runsaasti. Esimerkiksi ravintoloiden anniskelualueiden tiukkoja rajoja tulee keventää. Nykykäytäntö on aiheuttanut hämmennystä mm. Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä. Uudistamisen varaa on myös rajoituksissa, jotka koskevat anniskelupaikan vastaavaa hoitajaa ja häneltä vaadittua työkokemuksen määrää. Vaateet aiheuttavat vain turhia harmaita hiuksia ravintola-alan yrittäjille ja tapahtumanjärjestäjille.
Pienpanimoille tulee sallia suoramyyntioikeudet ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski. Tästä pakollisesta "kioskikikkailusta" on päästävä eroon. Meillä ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen ja jotka vain jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat suomalaisten arkea.
Puhdas suomalainen ruoka on valttikorttimme ja juomakulttuuri on osa ruokakulttuuria. Olut on kokenut uuden arvonnousun erityisesti kasvaneen lähiruokatrendin myötä. Lukuisat pienpanimot täydentävät käsityöläis- ja erikoisoluillaan suurempien panimoiden valikoimia. Juomavalikoimiamme ovat rikastuttaneet viime vuosina myös tilaviinit ja -liköörit. Alkoholipolitiikkaa kehitettäessä on pohdittava keinoja, joilla voidaan edistää ja kehittää edelleen ravintola ja ruokakulttuuria sekä pienpanimo- ja tilaviinisektoriamme.
Matkailu- ja ravintola-ala tarjoaa lukuisia kasvun mahdollisuuksia, joihin on tartuttava sääntelyä perkaamalla. Alkoholilaki on vain yksi esimerkki: perattavaa riittää muillakin hallinnonaloilla. Myös Helsingin kaupungin yrittäjille luomissa omissa vaateissa on purkamisen varaa. Pääkaupungin onkin syytä innostua mukaan hallituksen ja eduskunnan fiksumman säätelyn työhön.
Vastaanotan mielelläni palautetta Helsingin ja Suomen asioista. Kirjoitan myös kuukausittain ajankohtaisia politiikan terveisiä Arkadianmäeltä. Eduskuntakirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.
Toivotan kaikille Töölöläisen lukijoille aurinkoista loppukesää!
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen
www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
puh. (09) 432 3033