fbpx Siirry sisältöön

Ikäihmisten hoivan epäkohdat kitkettävä juurineen

Hoivakoti Esperi Caren räikeiden epäkohtien lisäksi julkisuuteen on nousut useita muita vakavaia laiminlyöntejä ikäihmisten palveluissa ja kohtelussa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman vanhuspalveluiden tila-seurantatutkimus 2014–2018 mukaan vanhustenhuollossa on epäkohtia niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Nykyisin kunnat tuottavat itse noin puolet tehostetusta palveluasumisesta ja puolet ostetaan yrityksiltä sekä muilta tahoilta kilpailuttamalla. On välttämätöntä, että viranomaiset tutkivat pohjamutia myöten esillä olleet vakavat tapahtumat ja tarvittavat korjaustoimenpiteet tehdään viipymättä.

On välttämätöntä, että suomalaiset voivat luottaa palveluiden laatuun ja turvallisuuteen tuottaapa hoivapalveluja sitten kunta, yritys tai kolmas sektori. Valvonnan ketjun on oltava katkeamaton kunnan omasta valvonnasta aluehallintovirastoon, Valviraan sekä ministeriön ohjaukseen.

Valvonnalla ei yksin ratkaista vanhusten huollon ongelmia, mutta valvonnan on oltava aukotonta ja voimavarojen riittävät. Siksi Kokoomuksen aloitteesta tämän vuoden valtion budjettiin lisättiin määrärahat oikeusasiamiehen kanslialle. Määrärahojen lisääminen oli vaikuttava keino vahvistaa oikeusasiamiehen tekemää vanhusten hoidon ja oikeuksien toteutumisen valvontaa. Oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta, tiedonsaantioikeus ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn.

Ikäihmiset ja heidän omaisensa kantelevat huonosta kohtelusta hyvin harvoin, minkä vuoksi valvonnan on oltava oma-aloitteista ja ennakoivaa. Palveluita käyttävien ihmisten ääni on saatava vahvemmin kuuluville. Kun on kyse ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, kaikkein tärkeintä on se, että ikäihmiset saavat mahdollisuuden elää turvallista ja oman näköistä elämää.

Julkisuuteen tulleet räikeät laiminlyönnit osoittavat, että palautetta ja huolia eikä henkilöstön näkemyksiä oltu kuultu. Laissa säädetty henkilöstön ilmoitusvelvollisuuden toteutumiselle on oltava aidot mahdollisuudet. Henkilöstön kuuleminen ja mukana olo palveluiden kehittämisessä on hyvän hoidon edellytys. Koulutettu hoitohenkilöstö sekä hoitotyön laadukas johtaminen ovat hoivan ja hoidon laadun turvaamisessa avain asemassa. On tärkeää ymmärtää, että kaikki eivät sovi hoitajaksi. On välttämätöntä, että sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuus- ja valintakokeet.

Vanhustenhuoltoon on tuonut lisäongelmia nykyinen kilpailuttaminen ja siinä ilmennyt osaamattomuus. Valinnanvapauslakiesityksen sisältämät asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat inhimillinen vaihtoehto kilpailutukselle sekä keino saada ihmisten ääni paremmin kuuluviin.

Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työskentelin vanhainkodissa ja vanhustenhuollon haasteet tulivat jo silloin tutuiksi. Huoli hoidon puutteista koskettaa myös hoivatyötä tekeviä. Vanhuspolitiikka on ollut yksinäisyyttä lisäävää. Korjaustoimia myös yhteisöllisyyden, osallistumis-  ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Yksin jääminen ja sen tuoma turvattomuus on yksi suurimpia vanhusten huolenaiheita. Hoitajana työskennellessäni olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen läheisiään tai lapsia ja lapsenlapsiaan vierailemaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi on surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

röntgenhoitaja ja terveydenhuollon maisteri

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram