Kirjallinen kysymys KK 478/2019 vp
Eduskunnan puhemiehelle
Terveysteknologia on kehittynyt nopeasti erityisesti älyteknologian myötä mahdollistaen potilaiden uudenlaiset hoitomuodot sekä nopean diagnosoinnin. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly tulevat vahvasti terveydenhuollon toimijoiden ja potilaiden avuksi. Genomi- ja muun terveystiedon hyödyntämisen myötä voidaan siirtyä entistä yksilöidympiin hoitoihin ja ennaltaehkäisyyn. Palvelut tulevat kiinteämmin osaksi terveysteknologiaa ja koulutuksen sekä osaamisen tarve kasvavat.
Uudistuva sääntely, valvonta ja innovaatioiden saattaminen markkinoille sujuvasti ja nopeasti vaativat eri tahojen jatkuvaa yhteistyötä. Tämän vuoksi terveysteknologia on saatettava olennaiseksi osaksi maamme hyvinvointipolitiikkaa ja STM:n toimialaa.
Terveysteknologian toimialaselvityksen (2019) mukaan haasteita toimialalle luovat terveysteknologian innovaatioiden pääsy markkinoille. Yli 60 % kyselyyn vastanneista alan yrityksistä piti innovaatioiden tuomista suomen markkinoille vaikeana vuonna 2019, kun vuonna 2018 vastaava luku oli alle puolet. Lisäksi selvityksen mukaan T&K-toiminnan osalta Suomessa on paljon kehitettävää. Yritysten mielestä USA, Saksa ja Ruotsi ovat houkuttelevampia tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kannalta.
Yritysten mielestä tilannetta tulisi muuttaa muun muassa kehittämällä laatu- ja vaikuttavuusmittareita sekä arvopohjaista terveydenhuoltoa. T&K-toimintaa tulisi helpottaa esimerkiksi koordinaatiota ja yhteistyötä vahvistamalla sekä veroratkaisuin. Tulevaisuuden ilmiöistä tekoäly, digitalisaatio ja robotiikka nousevat merkittävimmiksi kyselyyn vastanneiden yritysten mielestä.
Terveysteknologia on voimakkaasti kasvava tulevaisuuden ala, jonka merkitys lisääntyy suomalaisten ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa. Teknologiaratkaisut tarjoavat parempaa hoitoa potilaille, apua ammattilaisille, tuottavuutta terveydenhuollolle ja hyvinvointia Suomelle. Terveysteknologia on myös kasvava korkean teknologian vientiala, mikä tuo Suomeen vientituloja.
Lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut lausunnossaan hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituslakiesityksen valmistelussa.
Olisi vakava virhe ja iso uhka vanhustenhoivan tulevaisuudelle, jos teknologian mahdollisuuksia ei arvioida ja tehdään uudistuksia, jotka estävät ja jarruttavat teknologian käyttöä vanhusten hoivassa.
Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.
Myös valtiovarainministeriö kannusti hoitajamitoitusesityksestä antamassaan lausunnossa kehittämään nopealla aikataululla erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutetun henkilöstön työnjakoa sekä teknologisia ratkaisuja.
Pula koulutetuista hoitajista kasvaa samaan aikaan kun vanhuspalveluiden tarve lisääntyy. Vanhusten palveluihin sekä kaikkialle muualle sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan lisää hoitajia, mutta on ilmeisen mahdotonta selvitä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman teknologian vahvaa hyödyntämistä.
Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä.
Hoitotyöntekijän viisipäiväisestä työviikosta välitöntä potilastyötä on nykyisin arviolta alle kolme päivää. Raportissa arvioidaan, että jo käytettävissä olevan robotiikan avulla se voitaisiin nostaa liki neljään työpäivään viikossa.
Robottien tärkeimmät käyttökohteet terveydenhuollossa ovat yksitoikkoiset, raskaat ja terveydelle vaaralliset tehtävät. Parhaimmillaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtä voidaan kohdistaa uudella tavalla siten, että hoidolliset tulokset, työhyvinvointi sekä työn taloudellisuus ja tehokkuus paranevat, raportti kertoo.
Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on myös huomioitava alan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Osaamisen vahvistaminen on myös välttämätöntä teknologiaa hyödyntävän organisaatiokulttuurin saavuttamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-alan pitäisi olla yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita. THL:n selvitysten mukaan hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian ja robotiikan hyödyntäminen tehostetussa palveluasumisessa sekä muissa vanhuspalveluissa on edennyt hyvin hitaasti. Tilanne vaihtelee suuresti eri puolella Suomea.
Teknologia tarjoaa monipuolista apua ikäihmisestä huolehtimiseen. Sen avulla tuetaan iäkkään liikkumista, omatoimisuutta ja hyvinvointia. Teknologian hyödyntäminen on jo osa ikäihmisten arkea ja kotihoidon toimintaa. Monien omatoimisuutta ja kognitiivista toimintakykyä tukevien teknologisten laitteiden hyödyntäminen on kuitenkin maakunnissa vielä vähäistä.
Suomessa on syytä arvioitava, mitkä olemassa olevat säädökset ja rakenteet estävät robotiikan ja uuden teknologian käyttöä. Uuden lainsäädännön valmistelussa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhuspalvelulain uudistusten valmistelussa, on varmistettava, että lainsäädäntö mahdollistaa ja edistää vaikuttavan ja terveyshyötyjä tuovan teknologian käyttöä.
Japanissa ja muissa Pohjoismaissa on käytössä erilaisia taloudellisia substituutiota ja insentiivejä terveysteknologian hyödyntämisen vauhdittamiseksi. Useissa maissa on rakennettu terveysteknologian laatu- ja vaikuttavuusmittareita ja standardeja.
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä T&K-toiminnan lisäämiseksi ja innovaatioiden käyttöön ottamiseksi on tärkeää vauhdittaa. Yksi keino tähän olisi velvoittaa sote-palveluista järjestämisvastuussa olevat julkiset toimijat palvelustrategian tekemiseen. Palvelustrategia on myös keino vahvistaa PK- yritysten mahdollisuutta päästä kotimaisille terveysteknologiamarkkinoille ja yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden kanssa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millaisin toimin on tarkoitus varmistaa, että Suomessa aikaansaadaan ajantasainen valtakunnallinen terveysteknologiastrategia,
millaisin toimin kartoitetaan ja puretaan lainsäädännön esteet terveysteknologian vahvemman ja vaikuttavammin hyödyntämisen mahdollistamiseksi hoito- ja hoivatyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa,
millaisiin toimiin hallitus ryhtyy lainsäädännön arviointineuvoston teknologian käytön arviointiin liittyvän suosituksen johdosta vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusesityksen jatkovalmistelussa,
miten varmistetaan, että lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen uudistuksissa, huomioidaan terveysteknologian edistäminen,
millaisia kannustimia ja ohjausta on tarkoitus luoda terveysteknologian hyödyntämiseksi valtakunnallisesti,
millaisin toimin vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja koulutusta terveysteknologian käyttöönoton vauhdittamiseksi,
miten on tarkoitus edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä erityisesti terveysteknologia-alan T&K-toiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi ja innovaatioiden markkinoille pääsyn esteiden purkamiseksi ja
onko osana sote-uudistusta tarkoitus säätää palvelustrategian valmistelu sote-palvelujen järjestämistä vastaavien velvoitteeksi?
Helsingissä 31.1.2020
Sari Sarkomaa kok