fbpx Siirry sisältöön

Eduskunnan diabetesverkosto: poikkeusoloissa omahoidon tuki on entistäkin tärkeämpää

25.5.2020

Diabetesuutisointi on keskittynyt viime aikoina varoittelemaan diabetesta sairastavia koronavirustaudin vakavammista tautimuodoista. Diabetesta sairastavat kuuluvat riskiryhmiin, etenkin jos hoitotasapaino on huono tai on ilmaantunut lisäsairauksia.

Diabetesliitto toteutti huhtikuussa 2020 kyselyn diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksista diabeetikoiden arkeen. Suurin osa diabeetikoista on sopeutunut koronavirusepidemian aiheuttamiin poikkeusoloihin hyvin. Puolet kyselyyn vastanneista koki henkisen ja fyysisen terveydentilansa hyväksi, ja arjen sujuvan ilman suuria ongelmia.

Kyselyvastauksista käyvät selvästi ilmi diabetesta sairastavien erilaiset tilanteet ja vaihtelevat voimavarat. Osa on sopeutunut hyvin uuteen arkeen, keksinyt uusia tapoja liikkua ja ylläpitää terveyttä ja ottanut sujuvasti käyttöön etäyhteydet yhteydenpidossa ystävien ja perheen kanssa.

Osa taas kokee muuttuneen arjen ja elämänrytmin hankalana. Moni kertoi hupenevista voimavaroista ja lamaantuneisuudesta, mikä saattoi näkyä epäsäännöllisinä ruokailuina, liikunnan vähentymisenä, mielialan laskuna ja heikentyneenä hoitotasapainona.

- Pitää muistaa, että hyvä hoitotasapaino ei synny itsestään. Diabetesta sairastavat tarvitsevat omahoitonsa tueksi osaavaa terveydenhuoltoa, hoitotarvikkeita ja vertaistukea, ja kaiken tämän tulee toteutua myös koronatilanteessa. Poikkeustilanteessa hoitoa on ajettu alas ja ihmiset ovat myös itse peruuttaneet aikoja. Tarttumalla pikaisesti toimiin voidaan välttää muissa maissa tehdyt virheet. Koronaepidemian takia hoitamatta jäävät sairaudet voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa koronavirusta enemmän. Kannustan kuntia toimiin pitkäaikaissairaiden hoitoon pääsyn turvaamiseksi, ihmisiä ei saa jättää jonoon, painottaa eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Suurin vaikutus hyvinvointiin oli sosiaalisen kanssakäymisen vähenemisellä. Moni on kokenut eristäytymisen rankaksi. Vastaajat kertoivat kaipaavansa läheisiään, osa koki yksinäisyyttä ja ahdistusta.

- Myös neuvontapuhelimeemme on tullut yhteydenottoja. Meillä on etenkin ikääntyneitä diabetesta sairastavia nyt ihan yksin hoitonsa kanssa, kertoo Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka.

Yleisin huolenaihe kyselyyn vastanneilla oli koronaan sairastuminen, sairastumisesta selviäminen ja sen vaikutus diabetekseen. Toisena suurena huolena vastaajilla oli insuliinien ja muiden lääkkeiden sekä hoitotarvikkeiden saatavuus. Huolta ja epävarmuutta aiheuttivat myös terveydenhuollon vastaanottokäynnit. Monella diabeteksen seurantakäynti oli siirtynyt eikä uutta ajankohtaa ollut tiedossa. Useat myös kokivat tarvetta terveydenhuollon avulle, mutta eivät hakeutuneet vastaanotolle koronavirukselle altistumisen pelossa. 

- Ihmisten tilanteet ovat erilaisia ja tuen tarve vaihtelee. Omahoidon tuki korostuu poikkeusoloissa, jolloin henkinen jaksaminen on muutenkin koetuksella. Hoitoon hakeutumisen ja hoitoon pääsyn kynnyksen pitäisi itse asiassa olla diabeetikoidenkin kohdalla aikaisempaa matalammalla tasolla, jotta vakavilta komplikaatioilta vältyttäisiin. Huolenaiheena ovat myös he, jotka tälläkin hetkellä sairastavat tietämättään diabetesta – jos kiireetöntä hoitoa vielä lykätään, on heidän löytämisensä ja hoitoon pääsynsä entistäkin haastavampaa. Seurantakäynnit on syytä toteuttaa, niitä ei kannata jättää välistä, kehottaa diabetesverkoston varapuheenjohtaja Katja Hänninen.

Jotakin hyvääkin koronakeväästä oli jäänyt käteen: moni kertoi arjen kiireiden rauhoittumisesta ja iloitsi siitä, että perheelle ja itselle mieluisille asioille oli jäänyt enemmän aikaa.

- Se ilahduttaa, että diabeetikot ja heidän läheisensä ovat löytäneet elämään myös uutta voimaa ja jakaneet vinkkejä arjen hyvinvointiin toisillekin. On myös hienoa, että Diabetesliitto tarjoaa tukea ja palveluita poikkeusoloissa etäyhteyksin neuvontapuhelimessa, sosiaalisessa mediassa ja verkkovertaistuen avulla. Pitää muistaa, että diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä, diabeetikot eivät ole yksin, Sari Sarkomaa toteaa.

Diabetesliiton kyselyyn vastasi lähes kolme tuhatta diabeetikkoa ja läheistä, joista miltei puolet oli yli 65-vuotiaita. Tutustu diabeetikoiden arjen hyvinvoinnista kertoviin kyselytuloksiin täällä.

Lisätietoja eduskunnan diabetesverkostosta.

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram