fbpx Siirry sisältöön

Kuntoutusalan yrittäjät huomioitava koronakriisin vuoksi maksettavissa yritystuissa

Hallitus on valmistelemassa yleistä yritysten kustannustukea auttamaan koronaepidemiasta kärsiviä yrityksiä pahimman kassakriisin yli. Pahasti myöhässä olevan tuen valmistelusta valottavassa tiedotustilaisuudessa Ministeri Lintilä kertoi, että liikevaihtoa koskevat tiedot saadaan suoraan verottajalta tarkoittaen siis alv-ilmoituksia ja palkkoja. On olemassa riski, että tässä mallissa kuntoutusalan yrittäjät jäävät ikävällä tavalla väliinputoajiksi ja ilman mahdollisuutta hakea kipeästi tarvitsemaansa tukea.

Kuntoutusalan yrittäjien liikevaihdosta suurin osa on arvonlisäverotonta liikevaihtoa. Vaikka moni yrittäjistä on ALV-rekisterissä, on suurin osa liikevaihdosta alv 0 % terveyden- ja sairaanhoitoa. Tästä johtuen alv-verotettava tulot saattavat olla samat tai melkein samat kuin ennen koronavirustakin, vaikka todellisuudessa kaikesta liiketoiminnasta olisi valtaosa pudonnut pois. Jos liikevaihdon muutoksen määrittäminen tehdään verottajalle tehtyjen säännöllisten alv-ilmoitusten perusteella, jää arvonlisäverottomassa liikevaihdossa tapahtunut muutos huomioimatta nimenomaan kuntoutusalan yrityksillä. Kuntoutusalan toimijoilla liikevaihdon väheneminen on todennettava muulla tavalla, kuin verottajan alv-rekisteristä tietoja vertaamalla, esimerkiksi kuukausikohtaisilla selvityksillä kirjanpidosta. Yrityskentän erilaisuus on otettava huomioon hallituksen valmistelussa ja päätöksenteossa. Olisi kohtuutonta ja yrityksiä eriarvoistavaa, jos kuntoutusalan yritykset jäävät tukien ulkopuolelle.

Vetoan hallitukseen, että kuntoutusalan yrittäjien asema huomioidaan yleisen yritysten kustannustuen valmistelussa.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusolo on aiheuttanut viimeisen kahden kuukauden aikana paljon vaikeuksia kuntoutusalalla. Kuntoutusyrittäjien tekemän selvityksen mukaan kuntoutusalan yritysten liikevaihto on tippunut koronakriisin myötä jopa 50 %:a ja 75 %:a yrityksistä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa irtisanomalla tai lomauttamalla henkilökuntaa. Kuntoutusala on kokemassa poikkeusolojen aikana ennennäkemättömän konkurssiuhkan, jolla on suuret vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Kuntoutusyritysten konkurssiaallon myötä kuntoutuspalveluiden saatavuus heikkenisi merkittävästi.

Suomen uudelleen rakentamisessa on varmistettava, että laadukkaita terapia- ja kuntoutusalan palveluita on saatavilla jatkossakin. Kuntoutusalan yritykset tuottavat paljon lakisääteistä kuntoutusta. Jos näitä yrityksiä ei enää koronakriisin jälkeen olisi, kuntoutuspalvelujen saatavuus romahtaisi. Kuntoutusalan ammattilaiset ovat monin tavoin vastuussa lasten, aikuisten ja ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn parantamisesta ja ylläpidosta.

Yritystoiminnan pyörien käyntiin saaminen ripeästi ja turvallisesti auttaa parhaiten ehkäisemään konkursseja. Sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden viranomaisten moninaiset ohjeistukset ja suositukset ovat luoneet epävarmuutta. Vaikka ohjeita on yritetty korjata, edelleenkään eivät terapeutit pääse tai heitä uskalleta päästää esimerkiksi kaikkiin hoitokoteihin. Toivon erityisiä toimia vastuu ministereiltä ja terveysviranomaisilta että, sairaanhoitopiirit, asumisyksiköt, koulut ja päiväkodit avaisivat turvallisesti ovensa kuntouttajille. Viranomaisilta ja hallitukselta tarvitaan rajoitusten purun yhteydessä selkeitä viestejä siihen, että ihmiset uskaltavat lähteä liikkeelle ja monin osin pysähdyksissä oleva kuntoutus saadaan käyntiin.

Ehdotan, että osana koronaepidemian aiheuttamaa sote- palvelujen käytön vajeen ns. hoivapommi purkua aivan erityisesti vauhditetaan kuntoutusta. Nyt on aika toimia, kerätä luovia ideoita ja käyttää olemassa olevia tutkittuja kuntoutusmalleja. Se maksaa itsensä takaisin ihmisten toiminta- ja työkykynä sekä parempana elämän laatuna.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram