fbpx Siirry sisältöön

Toimenpidealoite kuntoutustakuun toteuttamisesta

Eduskunnalle

Oikea-aikainen kuntoutus ja liikuntaan kannustaminen ovat vaikuttavia toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus heikentävät huomattavasti elämänlaatua, työ ja toimintakykyä. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä inhimillisen kärsimyksen vähentämisen että kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta oikea suunta. Kuntoutuksella ylläpidetään mm. kansansairauksiin, kuten diabetekseen, sairastuneiden hoitotasapainoa ja ehkäistään sairauden etenemistä.

Kuntoutustakuulla turvataan kaiken ikäisten kuntoutusta tarvitsevien ihmisten kuntoutukseen pääsy, annetaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuulla kuntoutus nivotaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä toimivaa ja vaikuttavaa hoitoketjua. Oikea-aikaisella kuntoutuksella varmistetaan, että ihminen toipuu eikä siirry uudelleen hoitojonoon. 

Katkeamattomalla kuntoutuspolulla edistetään terveyttä ja toimintakykyä sekä vältytään ennenaikaisilta eläköitymisiltä ja ehkäistään ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutustakuu on parhaimmillaan täsmätoimi työurien pidentämiseen ja sekä työ- ja toimintakyvyn että elämänlaadun edistämiseen. Kuntoutustakuulla saavutettavat säästöt ovat miljardiluokkaa. 

Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on kuvaava esimerkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kotona ennen murtumaa ja leikkausta asuneista päätyy lähes 30 % vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Espoon Jorvissa toteutettu Lonkkaliukumäki -mallin avulla on voitu lyhentää merkittävästi sairaalahoitoaikaa, vähentää ikäihmisten joutumista pitkäaikaishoitoon ja siten pienentää kustannuksia sekä lisätä ihmisten elämän laatua. Toimintamallissa taataan ikäihmisille kuntoutus ja riittävä kotiapu. Lonkkaleikkauksessa olleet potilaat kotiutuvat aiempaa nopeammin, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä matalan kynnyksen ja oikea-aikaisen kuntoutuksen takia.

Liikkumattomuus on kansansairauksien keskeisin riskitekijä, jonka vuosittaiset kustannukset ovat useita miljardeja euroja. Työikäisillä liikkumattomuus ja työn kuormitus ovat yhteydessä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin, joiden hintalappu on 3–4 miljardia euroa vuodessa. Ikääntyneillä liikkumattomuus heikentää toimintakykyä, elämänlaatua ja lyhentää elinajan odotetta. Panostusten lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen on todettu olevan yhteydessä korkeampaan koulutustasoon ja vahvempaan työelämässä menestymiseen. Samalla se edesauttaa ehkäisemään kansansairauksia ja työkyvyn ongelmia.

Suomessa laitoshoidon osuus vanhusten hoidossa on kansainvälisesti vertaillen korkealla. Laitoshoidon osuuden vähentäminen on tärkeä tavoite. Kuntoutukseen ja kotona pärjäämisen tukemiseen panostamalla voidaan vähentää laitoshoidon tarvetta, edistää elämänlaadun merkittävää kohentumista sekä saavuttaa suuria kustannussäästöjä. Kuntoutustakuun avulla tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja vältetään laitoshoitoon siirtymistä niin pitkään, kuin se inhimillisesti on perusteltua.

Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Kotikuntoutustoimintamalli on juurrutettava osaksi kotihoitoa tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä ja mahdollisuutta asua arvokkaasti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään viime hallituskaudella toteutetun I&O-kärkihankkeen suositusten mukaisesti. Koko sote-henkilöstö tulee saada nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen.

Kuntoutuksen oikea-aikaisuuden ja ketterien palvelupolkujen mahdollistamiseksi fysioterapeutin suoravastaanotot tulee lisätä osaksi terveyskeskusten palveluvalikoimaa. Tutkimusten mukaan fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle. Fysioterapeuttien työskentely kouluissa tukee erityisesti vähän liikkuvia lapsia. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut. Kaikkien kuntoutusalan ammattilaisten erikoisosaamisen hyödyntäminen kuntoutusjärjestelmässä säästää voimavaroja samalla kun se tarjoaa iäkkäille mahdollisuuden tehokkaaseen, kotona tai lähellä kotia toteutettavaan tulokselliseen kuntoutukseen.

Kuntoutus on laaja käsite ja lisäksi erilaisia kuntoutuspalveluja tarjoaa moninainen joukko toimijoita. Tilannetta ratkoi vuonna 2017 kuntoutuksen uudistamiskomitea, joka esitti muun muassa tiedonkulun parantamista tietojärjestelmiä kehittämällä, yhtä yhteistä asiakassuunnitelmaa useita palveluja tarvitseville sekä nimettyä vastuuhenkilöä, joka vastaa eri palvelujen yhteensovittamisesta. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset on vietävä eteenpäin. Kuntoutusprosessissa tulee hyödyntää kaikki terveydenhuollon osaamisresurssit nykyistä tehokkaammin, jotta ihmisten ei tarvitsisi jonottaa päästäkseen kuntoutukseen tuki- ja liikuntaelinvaivoissaan. Jonoissa vaivat kroonistuvat, sairauslomat pitenevät ja hoitokulut kasvavat.

Koronaviruspandemia syvensi Suomessa pitkään kertynyttä kuntoutusvelkaa. Koululaisten liikuntamäärät romahtivat, työmatkaliikunta väheni ja ikääntyneiden elinpiiri kaventui. Etätyö lisäsi työn fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Laitoshoidossa olevien kuntoutuspalvelut keskeytyivät ja sosiaaliset kontaktit loppuivat. Kuntoutusvelan kuittaamiseksi tarvitaan nyt tehokkaita toimia, esimerkiksi kuntoutuksen palveluseteli sekä kuntoutukseen kohdennettu lisärahoitus kunnille.

Jo voimassa olevan palvelusetelilain avulla voidaan varmistaa katkeamattomat kuntoutuspolut hyödyntämällä palveluseteliä nykyistä tehokkaammin. Palveluseteli on myös väline vielä tehokkaampaan fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan hyödyntämiseen. On tärkeää tunnistaa yksityisten tuottamien kuntoutuspalvelujen kustannustehokkuus ja korkea kuntoutusalan ammattitaito. Hyödyntämällä palvelusetelin avulla kaikkien sektoreiden kuntoutusalan ammattilaisten osaamista päästään kohti saumatonta hoitojärjestelmää, joka pystyy parhaiten tukemaan ja parantamaan ihmisen toimintakykyä.

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuntoutustakuun toteuttamiseksi.

Helsingissä 15.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram