Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tervetuloa mukaan nauttimaan elokuisesta illasta mukavassa seurassa. Kesän perinteistä juhlaa Venetsialaisia vietetään Aurinkolahdessa la 27. elokuuta klo 17 alkaen. Toimin tilaisuuden virallisena avaajana.

Venetsialaiset tehdään laajassa yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Helsingin Venetsialaiset on maksuton kaiken ikäisten kesätapahtuma, jonka tavoitteena on yhteisöllisyyden ja elävän kaupunkikulttuurin edistäminen. Lisätietoja tapahtumasta www.facebook.com/helsinginvenetsialaiset/.

Julkaistu

Tervehdys eduskunnasta!

Työllisyys, talous ja turvallisuus ovat olleet kevätistuntokauden mutta myös tulevan syysistuntokauden pääagenda. Taloudessa näyttää vihdoin olevan hienoista käännettä parempaan. Aloitimme heti puoluekokouksen jälkeen valmistautumisen budjettiriiheen, jossa on erityisesti tehtävä vaikuttavia työllisyyttä ja yrittäjyyttä vauhdittavia päätöksiä.

Britannian kansanäänestyksen tulos on otettava vakavasti. Suomen ja muiden EU-maiden on löydettävä yhteinen tien eteenpäin ja uudistuttava. Suomen etu on toimintakykyinen ja yhtenäinen EU, koska jäsenyydellä on suora vaikutus talouteemme ja turvallisuutemme. Eduskunta ryhtyi asiassa heti toimeen. Pääministeri antoi ilmoituksen Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta ja valiokunnissa kuulimme asiantuntijoita asian tiimoilta.

Olen puolueen puheenjohtajiemme vetämässä sote-johtoryhmässä ja olemme istuneet kevään lähes päivittäin työstämässä kokoomuslaisia sote-ratkaisuja hallituksen työn vauhdittamiseksi. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä lähes 600 sivuinen lakipakettiluonnos saatiin aikataulussa julkaisuvalmiiksi kesäkuun päätteeksi. Osana sote-neuvotteluja hallitus päätti myös yksimielisesti linjaukset valinnanvapaudesta, joiden pohjalta valmistellaan valinnanvapauslainsäädäntö.

Tässä viestissä:

• Tapahtumarikas puoluekokous
• Kokoomuksen valinnanvapausteesit
• Varhaiskasvatusmaksujen korotuspäätös pöydättiin
• Vähennetään lääkejätettä – säästetään euroja ja ympäristöä
• Tupakkalain uudistus etenee
• Puheenjohtajan ideointitalkoot – kaiken voi tehdä aina paremmin

Tapahtumarikas puoluekokous

Yksi parhaimmista anneista Lappeenrannan puoluekokouksessa oli järjestöväen tapaaminen. Puolueen varapuheenjohtajan ja puoluevaltuuston puheenjohtajan kausiltani on kokoomuksen kenttäväki tullut tutuksi. Lappeenrannassa tuli myös paljon uusia tuttavuuksia.

Puheenjohtajakisa herätti paljon tunteita. Ehdokkaat tekivät hienon ja reilun kampanjan. Yhtä mieltä tuntuivat olevan kaikki siitä, että kokoomus pystyy parempaan. Tämän eteen on jokaisen kokoomustoimijan tehtävä työtä. Olinkin puoluekokouksen jälkeisenä maanantaina jo ennen aamukahdeksaa uuden puheenjohtaja Petteri Orpon vetämän sote-johtoryhmän kokouksessa. Petteri on aloittanut puheenjohtaja työn varmoin ottein ja se on koko Suomen etu.

Kokoomuksen valinnanvapausteesit

Sote-uudistuksen valmistelu on iso osa eduskuntatyötäni. Vedän kokoomuksen sote-sisältöjä työstävää ryhmää ja eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikan valiokuntatyöryhmää.

Toukokuun lopussa julkaistu professori Mats Brommelsin työryhmäraportti on hyvä pohja, mutta se vaatii vielä paljon jatkotyötä. Jatkovalmistelussa on ehdottomasti varmistettava, että yritykset, järjestöt ja julkiset palveluntuottajat pääsevät tasavertaisesti mukaan palveluntuottajiksi.

Valinnanvapauden eteneminen on minulle työvoitto. Ehdotin raha seuraa ihmistä –mallia peruspalveluiden vahvistamiseksi ja ihmisten tasa-arvoisen verovaroin järjestettyjen palveluihin pääsyn mahdollistamiseksi ensimmäistä vuonna 2012. Kokoomus julkaisi johdollani valmistellut valinnanvapausteesit, jotka viitoittivat valinnanvapausmallin jatkotyötä. Hallitus linjasikin yksimielisen kannan valinnanvapauteen, jossa teesimme on vahvasti sisällä.

Varhaiskasvatusmaksujen korotuspäätös pöydättiin

Sote-kolmikkomme esitti äitienpäivien korvilla hallitukselle vakavan vaateen uudelleen arvioida tavallisia keskituloisia perheitä kurittava päivähoitomaksujen korotuspäätös. Poliittisen väännön jälkeen saimme sovittua, että esitys jää pöydälle. Päätös on oiva esimerkki siitä, että kokoomuksen on oltava tiukempi neuvottelija hallituksessa, pidettävä paremmin sivistyksen ja koulutuksen puolta. Kokoomus ei saa hyväksyä päätöksiä, joilla lisätään jo nyt tiukilla olevien keskituloisten vero- tai maksutaakkaa.

Oli olennaista, että uuden puheenjohtajan johdolla hallituksessa nähtiin viestimme ja ymmärrettiin suurten kaupunkien korkeiden asumis- ja elinkustannusten merkitys ihmisten arjessa. Uuden valtiovarainministerimme on ensimmäisessä budjettiriihessään, osana muuta kokonaisuutta, löydettävä ratkaisu asiaan. Samalla on tehtävä päätös ministeri Kiurun torsoksi jättämän varhaiskasvatuslain korjausliikkeestä niin, että tämä eduskunta ehtii käsitellä uuden varhaiskasvatuslain.

Vähennetään lääkejätettä - säästetään euroja ja ympäristöä

Osana valtiontalouden tasapainottamista hallitus valmistelee lääkekorvauksiin 134 me leikkausta. Samaan aikaan yhteiskunnan osuus käyttämättömien lääkkeiden kustannuksesta on noin 80 miljoonaa euroa vuosittain. Olen ehdottanut, lääkesäästöt on etsittävä ensisijaisesti lääkejätettä vähentämällä ja tarkoituksenmukaista lääkehoitoa edistämällä. Samalla säästettäisiin ympäristöä ja helpotettaisiin paljon lääkkeitä käyttävien tilannetta. Jo nyt lääkekustannukset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat kohtuuton taakka monille eläkeläisille ja pitkäaikaissairaille.

Tupakkalain uudistus etenee

Oli työvoitto, että saimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa urakoitua valmiiksi tupakkalakiuudistuksen kohti savutonta Suomea. Sote-kolmikkomme toimi aktiivisesti tupakoinnin kieltämiseksi autossa, jossa on lapsia. Hallitus täydensi lakiesitystään tältä osin. Savulle altistumisen on todettu vahingoittavan lasten valtimoita ja lisäävän astman, allergisen nuhan ja keuhkoputkentulehdusten yleisyyttä. Laissa asetettiin lapsen terveys aikuisen oikeuden edelle tuprutella, missä huvittaa. Lakiesitys on iso kokonaisuus. Sen yksi odotetuimmista pykälistä on taloyhtiöille tuleva mahdollisuus saada kielto häiritsevälle parveketupakoinnille.

Puheenjohtajan ideointitalkoot – kaiken voi tehdä aina paremmin

Puheenjohtaja Petteri Orpo esitti eduskuntaryhmän kokouksessa kokoomuksen toimijoille toiveen valmistella kokoomuslaisia tavoitteita kolmella eri aikajänteellä: syksyksi budjettiriihtä ajatellen, kolmen vuoden aikajänteellä eli loppu vaalikaudeksi ja seitsemän vuoden aikajänteellä pidemmän ajan tavoitteita. Petterin sanoin ”meillä pitää olla lupa katsoa kauemmas”. Nyt on lupa ideoida. Otan siis elokuun loppuun asti mielelläni vastaan näkemyksiänne ja kommenttejanne näihin tavoitteisiin.

Sari Sarkomaa ja Maria MattilaMinä ja avustajani Maria Mattila työn parissa vielä ennen kesälomille siirtymistä.

Heinäkuun lomailen Itämeren ja Saimaan aalloilla, ja elokuussa olen taas täysipainoisesti työn ääressä. Oikein hyvää ja aurinkoista kesää kaikille!

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Tiedote 1.7.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirittää vesirokkorokotteen lisäämistä osaksi kansallista rokotusohjelmaa syksyn budjettiriihessä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ovat toistuvasti esittäneet vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta rahoitusta ei ole toistaiseksi hallituksen budjettineuvotteluissa löydetty.

- Olen huolissani rokotusohjelman jälkeen jäämisestä sekä sen vaikutuksista lasten terveyserojen ja lasten sairastamisesta aiheutuvista kustannusten kasvuun. Rokotusohjelma on pidettävä ajan tasalla ja tavoitteena on oltava, että se on maailman paras myös jatkossa. Rokotukset ovat keskeinen tartuntatautien torjunnan keino ja kansallisella rokotusohjelmalla on saatu aikaan mittavia tuloksia. Nyt on vihdoin aika päivittää ohjelmaa. On arvioitu, että vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta, Sarkomaa sanoo.

On arvioitu, että vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi aluksi noin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioiden mukaan rokotusohjelma säästäisi hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa.

- Vaikka kyseessä on lisäpanostus, niin kyse on kokonaistaloudellisesti järkevästä ja kansanterveydellisesti viisaasta ja välttämättömästä ratkaisusta. Lähes kaikki lapset sairastavat vesirokon ja tartuttavassa vaiheessa olevat lapset eivät voi mennä kouluun tai päivähoitoon. Pelkkä vanhempien työpoissaolojen vähentäminen tekisi lisäpanostuksesta kannattavan, Sarkomaa arvioi.

Vesirokko on hengenvaarallinen muun muassa leukemiaa sairastaville lapsille. Vesirokkoon liittyy myös paljon jälkitauteja ja vesirokko voi aiheuttaa huomattavia oireita myös perusterveelle, etenkin yli 12-vuotiaalle lapselle tai nuorelle aikuiselle.

- Nykyisin apteekeissa myynnissä olevan rokotteen käyttö on ollut todella vähäistä. Hyväosaiset ja valistuneet vanhemmat rokotuttavat lapsensa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta, joten nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja terveyserojen lisääntymistä lasten välillä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaisi lasten terveyseroja, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa muistutti, että myös OECD Suomen maa- arviossa varoittanut väestöryhmien välisten terveyserojen kasvusta, vaikka eriarvoisuuden vähentäminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn erityisesti lapsilla ja nuorilla. Kattava rokotusohjelma on olennainen osa tasa- arvoista terveyspolitiikkaamme.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

Julkaistu

Tiedote 29.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta läpivalaisemaan tänään julkaistun sote- ja maakuntauudistuksen perusratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset. Vaikutusarviot on oltava sote-valmistelun keskeinen työkalu, jotta voidaan varmistaa, että valitulla mallilla on mahdollista saavuttaa hallitusohjelmassa asetetut sote-tavoitteet yhdenvertaisista vaikuttavista palveluista ja 3 miljardin kustannusten kuriin saamisesta.

Hallituksen on varauduttava aitoon lausuntokierroksen ja vielä kovaan urakkaan lausuntokierroksen palautteen jälkeen. Uudistuksen perustuslailliset arvioit on yhtälailla saatava ajoissa pöytään.

Sarkomaa pitää merkittävänä, että kaikille suomalaisille tärkeä sote-uudistus otti jälleen askeleen eteenpäin. Hallitus julkaisi tähän asti valmistellun sote-pakettinsa ja yhteiset valinnanvapaus- ja rahoituslinjaukset, joiden pohjalta valmistellaan Suomen valinnanvapausmalli. Sarkomaa peräänkuuluttaa sote-työn tueksi kunnollisia kokonaisuuden vaikutusarvioita, joiden oltava käsillä viimeistään kun lausuntokierroksen palautetta käsitellään ja kokonaisuutta työstetään eteenpäin.

- Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista, jotta mahdolliset tarvittavat korjausliikkeet voidaan tehdä ajoissa ja hallitusti, ja että eduskunta saa ajoissa laadukkaan lakiesityksen. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset, muistuttaa Sarkomaa.

- Uusi maakuntahallinto ei saa syödä soten niukkoja voimavaroja. Uudistuskokonaisuutta ei ole valmiiksi asti mahdollista arvioida ennen kuin kaikki sen keskeiset osat kuten valinnanvapauslainsäädäntö on selvillä. On välttämätöntä, että koko lakipaketti on lopulta yhtä aikaa eduskunnan käsittelyssä ja arvioitavana, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen yksimielissä valinnanvapauslinjauksissa otettiin oikea ote, kun tarkoituksena on luoda useampia valinnanvapausmalleja.

- Eri ihmisille sopii erilainen valinnanvapauden toteuttamistapa. Valinnanvapauden tarkoitus on vahdittaa sote-palveluja ihmisen näköiseksi ja vahvistaa peruspalveluja siten, että hyvät palvelut ja valinnanmahdollisuudet eivät riipu lompakon paksuudesta, Sarkomaa muistuttaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 21.6.2016

Suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja reseptilääkkeitä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta, mikä tarkoittaa, että summa lähentelee 5 prosenttia koko Suomen reseptilääkemyynnistä. Lääkekorvauksen osuus reseptilääkkeistä on keskimäärin 66 prosenttia. Siten yhteiskunnan osuus käyttämättömien lääkkeiden kustannuksesta on noin 80 miljoonaa euroa vuosittain. Näiden lukujen valossa lääkejätteen vähentämiseen on ryhdyttävä ripeästi osana valtion talouden säästötalkoita. Lääkejätteen vähentämisellä voidaan säästää niin ympäristöä, apteekin asiakkaiden kuin veronmaksajan euroja.

Tiedot lääkejätteen määrästä selviävät Apteekkariliiton helmikuussa tehdystä selvityksestä. Tavallisin syy lääkejätteen syntyyn oli se, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Näin vastasi 42 prosenttia. Noin joka kolmas vastaaja kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen. Noin kolmannes vastanneista kertoi, että lääkkeen käyttö oli lopetettu, koska se aiheutti haittavaikutuksen. Reseptilääke jäi käyttämättä myös siksi, että se oli ostettu varmuuden vuoksi (14 %) tai lääkärin määrää lääkettä oli ostettu niin paljon, että se ehti vanhentua (17 %).

Lääkejätteen vähentämiseen on löydettävissä yksinkertaisia keinoja, jotka on syytä ottaa viivytyksettä käyttöön. Ensinnäkin uusi lääkehoito tulisi aloittaa pienellä aloituspakkauksella, jolloin lääkettä jää mahdollisimman vähän käyttämättä, jos lääke vaihdetaan toiseen. Peruskorvattavia lääkkeitä voisi hankkia Kela-korvattuina vasta, kun edellisen ostokerran lääkkeet olisi käytetty lähes loppuun. Vastaava käytäntö on jo nyt erityiskorvattavilla lääkkeillä. Kalleimpia, tuhannesta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin maksavia, lääkkeitä voisi ostaa korvattuna vain pienissä erissä, esimerkiksi kuukauden annos kerrallaan.

Myös koneellista annosjakelua tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Koneellisessa annosjakelussa asiakkaalle toimitetaan kerta-annoksiin pakatut lääkkeet kahden viikon jaksoissa. Annosjakelussa käytetään suuria, edullisempi lääkepakkauksia sekä lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita. Yhteiskunta hyötyy annosjakelussa syntyvistä säästöistä lääkekorvausten osalta.

Annosjakelupalvelu on monin tavoin potilaan etu. Se parantaa lääkitysturvallisuutta, edistää lääkehoidon onnistumista ja säästää lääkekuluissa. Säästöjä tulee varmasti muihinkin sote-menoihin, kun "lääketokkurat" vähenee, potilaan yleiskunto kohenee ja tarve käyttää muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vähenee. Parasta tietenkin on ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun paraneminen. Palvelu on hyödyllisin paljon lääkkeitä käyttäville.

Apteekki perii annosjakelusta palkkion, joka kattaa palvelusta aiheutuneet kustannukset. Palkkiot vaihtelevat apteekkikohtaisesti. Annosjakelupalkkion rahoitusta uudistettava siten, että annosjakeluun liittyvät palkkiot määritellään lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen asetuksessa lääketaksasta. Annosjakelupalkkion määrittäminen lääketaksassa lisäisi annosjakelupotilaiden tasa-arvoa palvelun kustannuksien suhteen ja mahdollistaisi potilaan kokonaisvaltaisen palvelun hänen valitsemastaan lähiapteekista.

Hallitusohjelman mukaisesti syksyn budjettiriiheen valmistellaan 134 me leikkauksia lääkekorvausjärjestelmään. Kannustan hallitusta selvittämään, mikä osuus mittavasta leikkauksesta voitaisiin löytää lääkejätteen vähentämisen ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toimin. Samalla säästettäisiin ympäristöä ja helpotettaisiin paljon lääkkeitä käyttävien tilannetta.

Sari Sarkomaa
Valtiovarainvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Julkaistu

Tiedote 16.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät järkevänä aikalisän ottamista varhaiskasvatuksen asiakasmaksuissa. Eduskunta on torstaina päättänyt jättää varhaiskasvatusmaksujen korotusta koskevan lain käsittelyn pöydälle.

Lakiesityksen käsittely siirtyy syksyyn 2016. Tämä tarkoittaa, että esitetyt lait varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista eivät tule voimaan elokuussa, kuten hallituksen esityksessä esitettiin. Asian pöydälle jääminen tarkoittaa perheiden arjessa, että nykyiset maksut jäävät voimaan.

- Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistamiselta on murenemassa pohja, kun useat kunnat ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä, kuten Helsingissä ja Espoossa. Asia ratkaistaan kesätauon jälkeen ja tällöin sovitaan myös jatkotoimien aikataulusta, sanoo kolmikko.

Päivähoitomaksupohdinnassa kolmikko on aikaisemmin nostanut esille työnteon kannusteet, tasa-arvon ja varhaiskasvatuksen toteutumisen. Varhaiskasvatukseen on jo jouduttu tekemään säästöjä, jotka ovat näkyneet kunnissa muun muassa ryhmäkoon kasvamisena. Kokoomusedustajien mielestä on syytä ottaa varhaiskasvatus erityissuojeluun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 523 2808

Julkaistu

Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on varmistettava koulu- ja opiskeluterveydenhuollon laadukas ja yhdenvertaisuuden takaava toiminta. Perusterveydenhuoltoon suunniteltu valinnanvapaus ei sellaisenaan sovi kouluterveydenhuoltoon. Siihen on etsittävä erillisratkaisut, aivan kuten opiskeluterveydenhuoltoonkin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toiminta on laajennettava koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten terveys- ja oppilashuoltopalveluiden saatavuus on turvattava. Painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäiseviin toimiin.

Hallitus on päättänyt osana sote-uudistusta, että valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valinnanvapauden tavoite on vahvistaa hyvien ja vaikuttavien peruspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Professori Mats Brommelsin työryhmä julkaisi raporttinsa, jonka pohjalta hallituksen on tehtävä omat linjauksensa. Raportissa todetaan, että kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon valinnanvapauteen liittyvät ratkaisut on tarpeen sovittaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelman kanssa. Tämä edellyttää jatkovalmistelua valtion, maakuntien ja kuntien kesken.

Johdollani valmisteltuihin kokoomuksen valinnanvapausteeseihin on kirjattu, että kouluterveydenhuollon on toimittava tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta. Kouluterveydenhuollon mallin on oltava sellainen, että se tukee oppilashuoltotyötä ja yhteistyötä opettajien, rehtoreiden kuraattoreiden ja koulupsykologien kanssa. Olennainen osa niin koulu- kuin opiskeluterveydenhuoltoakin on oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

Suomen Terveydenhoitajaliiton tuore kannanotto osuu oikeaan siinä, että sote-uudistuksessa on turvattava kouluterveydenhoitajan työn keskeinen elementti eli hoidon jatkuvuus.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja

Julkaistu

Julkaistu Rinnekoti-Säätiön Rinneviesti -lehdessä 2/2016

On iso ilouutinen, että Suomi ratifioi toukokuussa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen. Päivä oli juhlapäivä, kun asia, jonka eteen olemme myös Rinnekodin joukolla tehneet vuosia työtä, vihdoin toteutui. Rinnekoti on aina ollut tulevaisuuteen tähyäjä ja monessa mielessä edelläkävijä. Sopimuksen voimaan tuleminen on tärkeä askel vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta. Uskon, että sopimuksen voimaantulo Suomessa auttaa meitä lisäämään yleistä tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää ihmisarvon kunnioittamista. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus on ensimmäinen vammaisten oikeuksia koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja.

Sopimuksen ratifiointi on edellyttänyt Suomessa muutoksia vammaislainsäädäntöön. Viimeinen este Suomen ratifioinnille poistui, kun hyväksyimme eduskunnassa lain kehitysvammaisten erityishuollosta. Lain tarkoitus on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää kehitysvammaisille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua ns. rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Lain säätäminen oli iso ponnistus ja Rinnekodin asiantuntijoiden kuuleminen auttoi tässä työssä. Ehdotuksestamme eduskunta hyväksyi lausuman, jonka perusteella lain toimeenpanoa seurataan tarkkaan.

Uskon ja tiedän, että Rinnekodissa tehty työ on antanut paljon koko yhteiskunnassamme kehittymiseen ja arvomaailman muuttumiseen. Vaikka monta epävarmuutta on edessä, niin täysin varmoja voimme olla siitä, että Rinnekodin perusarvot ja toiminnan lähtökohdat sekä osaaminen ovat kestävä perusta muutosten tuulissa. Rinnekodin toiminnan aloittaneen Aino Miettisen ajatukset elävät vahvana Rinnekodissa ja varmasti koko yhteiskunnassamme. Me tarvitsemme Suomeen enemmän Ainon kaltaisia ihmisiä yhteiskuntamme jokaiselle saralle, sillä kaikki lähti hänen tahdostaan auttaa lähimmäistä. Se on asia, johon meidän jokaisen pitäisi elämässä pyrkiä.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja

Julkaistu


Julkaistu mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 8.6.2016.

Koulupsykologi Anna Vuorjoki (HS Mielipide 2.6.) nosti esille pohdinnan valinnanvapauden sopivuudesta kouluterveydenhuoltoon. On selvää, että perusterveydenhuoltoon suunniteltu valinnanvapaus ei sovi kouluterveydenhuoltoon. Siihen on etsittävä erillisratkaisut aivan kuten korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon. YTHS on laajennettava koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita.

Hallitus on päättänyt osana sote-uudistusta, että valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valinnanvapauden tavoite on vahvistaa hyvien ja vaikuttavien peruspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

Professori Mats Brommelsin työryhmä julkaisi raporttinsa, jonka pohjalta hallituksen on tehtävä omat linjauksensa. Raportissa todetaan, että kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon valinnanvapauteen liittyvät ratkaisut on tarpeen sovittaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelman kanssa. Tämä edellyttää jatkovalmistelua valtion, maakuntien ja kuntien kesken.

Kokoomuksen valinnanvapausteeseihin on kirjattu, että kouluterveydenhuollon on toimittava tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta. Kouluterveydenhuollon mallin on oltava sellainen, että se tukee oppilashuoltotyötä ja yhteistyötä opettajien, rehtoreiden kuraattoreiden ja koulupsykologien kanssa. Olennainen osa niin koulu- kuin opiskeluterveydenhuoltoakin on oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

Terveydenhoitajaliiton tuore kannanotto osuu oikeaan siinä, että sote-uudistuksessa on turvattava kouluterveydenhoitajan työn keskeinen elementti eli hoidon jatkuvuus.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

Helsinki

Julkaistu

Tiedote 3.6.2016

Kotitalousalan tuottaman kestävän hyvinvoinnin merkitys on suuri suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotitaloudellista osaamista tarvitaan tämän päivän maailmassa, koska tiedot ja taidot eivät enää entiseen tapaan siirry perheissä seuraaville sukupolville. Yhteiskuntaa uhkaa kahtia jakautuminen myös kotitaloustaitojen suhteen. Eduskunnan kotitalouden tukirengas on huolissaan kotitalouden tieteenalan, kotitalousopettajan koulutuksen ja tätä kautta koko kotitalousopetuksen tasosta ja jatkuvuudesta tämänhetkisissä yliopistojen muutoksissa ja koulutuksen murroksessa.

Kotitaloustiede ja kotitalouspedagogiikka vahvistavat yhteiskunnallista osaamista ja osallisuutta. Kotitalousopetus edistää yhteiskuntaa, joka on ihmisiä ja koteja varten. Monipuolinen yleissivistys, jossa on mukana käytännön harjoittelua, auttaa ymmärtämään valintojen seuraukset pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee kotitaloustiedettä ja kattavaa kotitalousopettajan pedagogista koulutusta. Kotitalous on monitieteinen, laaja-alainen tieteenala. Kotitalousopettajan yliopistokoulutukseen sekä kotitaloustieteen jatkuvuuteen tarvitaan riittävät resurssit.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kotitaloudelle nimetään kolme keskeistä sisältöaluetta: ruokaosaaminen ja kulttuuri, asuminen ja yhdessä eläminen sekä kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa. Nyky-yhteiskunnassa voimakkaasti korostuvaa kuluttaja- ja talousosaamista opetetaan nimenomaan kotitalouden oppiaineessa. Kotitalousopetuksen ja kotitaloudellisen osaamisen jatkumo ala- ja yläkoulusta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä edelleen korkea-asteelle ja kolmannen sektorin neuvontatyöhön on turvattava.

Kotitalous pysyy ihmisen elämän perustana riippumatta yhteiskunnallisesta tai poliittisesta järjestelmästä. Kotitalousopetus on lähtökohdiltaan ongelmia, syrjäytymistä sekä sukupuolten välistä segrekaatiota ennalta ehkäisevää. Kotitalous on elämää ja arkea eheyttävä voima, joka tuottaa valmiuksia kestävälle ja turvalliselle arjelle. Kotitalous on palvelujen tuottamista ja myös väylä yrittäjyyteen sekä luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle.

Miksi tarvitsemme kotitalouden asiantuntijuutta juuri nyt? Uutisista kuulemme hupenevista luonnonvaroista sekä talouden hallinnan ja velkaantumisen kriiseistä. Maahanmuutto ja kotouttaminen tuovat omat haasteensa. Kotitalouksien arki on haasteellista digitalisoituvassa ympäristössä ja monella ovat arjen rytmit sekä rutiinit hukassa.

Arki on nyky-yhteiskunnassa aiempaa monimutkaisempaa, kuormittavampaa, epävarmempaa ja vaikeammin hallittavaa. Monimutkaistuvassa maailmassa joudumme koko ajan tekemään valintoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Kasautuessaan huonot valinnat voivat johtaa osattomuuteen ja syrjäytymiseen. Ihmiset ja perheet kaipaavat tukea elämän hallintaan. Tarvitsemme nyt kotitalousosaamista enemmän kuin koskaan.

Kotitalous on investointi tulevaisuuteen, arjen viisautta ja yhteistä pääomaa – pitäkäämme siitä huolta!

Lisätietoja:

Anne Kalmari, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja, anne.kalmari@eduskunta.fi, p. 09 432 3073
Anne Kalmarin avustaja Tuula Leinonkoski, tuula.leinonkoski@eduskunta.fi, p. 09 432 4073
Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja, Kotitalousopettajien liitto sekä sihteeri, Eduskunnan kotitalouden tukirengas, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316
Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry, anneli.rantamaki@riihimaki.fi, p. 040 510 9045

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita.