Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 21.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kommentoivat vihreiden tuoreen yrittäjyysohjelman apteekkikirjauksia.

Vihreät tuovat yrittäjyysohjelmassaan jälleen esiin väärän väitteen siitä, että apteekkien lupajärjestelmän muutokset sellaisenaan madaltaisivat lääkkeen hintaa. Lääkkeiden hinnan määräytyminen ja apteekkilupajärjestelmä ovat kaksi eri järjestelmää.

- Vihreillä on kotiläksyjen lukemisen paikka lääkkeiden hintojen muodostumisesta, sanovat kansanedustajat.

Tosiasiassa lääkkeen hinta on asiakkaalle sama apteekista riippumatta kaikkialla Suomessa. Lääkkeiden hinnat määritellään valtioneuvoston päättämässä lääketaksassa. Lääkkeissä on viitehintajärjestelmän myötä varsin vahva hintakilpailu. Reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 20 prosenttia, ja apteekkimaksua korotettiin viimeksi tämän vuoden alusta. Lisää säästöjä lääkekustannuksiin valmistellaan parhaillaan. Hallitus on linjannut, että lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan siten, että säästöjen yhteisvaikutus on julkiseen talouteen 134 miljoonaa euroa ensi vuodesta lukien.

- Osana valtiontalouden tasapainottamista lääkekustannuksista sovittu leikkaussumma on mittava. Huoli on se, miten löytää leikattava eurot niin, että lääkkeiden tasavertainen saatavuus onnistutaan turvaamaan. Lääkekustannuksista on etsittävä innovatiivisesti säästöjä, mutta ei romuttamalla apteekkitoimintaa. Tarkoituksenmukainen lääkehoito on vielä monin osin käyttämätön ja järkevä tapa säästää lääkekustannuksissa. Tässä apteekeilla tulee olla vielä vahvempi rooli, Sarkomaa ja Lauslahti linjaavat.

Vihreät esittivät kannanotossaan maakunnille oikeutta luopua apteekkilupien määrällisistä rajoituksista. Kokoomusedustajat huomauttavat, että vihreiden esityksen myötä on iso riski, että lääkehuollon palveluiden saatavuus alkaisi vähitellen vääristyä ja syrjäseudulle ei enää välttämättä löytyisi apteekkareita.

- Esitys johtaisi kovin pian apteekkipalveluiden keskittymiseen kohti kasvukeskuksia, sanovat edustajat.

- Apteekkilupien määrien rajoittamisessa ei ole kyse pelkästään maaseutumaisista alueista, sillä myös kaupungeissa apteekkien koolla on merkitystä. Jos lääkevaraston koko pienenee liikaa yksikkökoon mukana, lääkkeiden toimitusvarmuus heikkenee. Tällainen tilanne on useissa Euroopan maissa, joissa vain yleisimpiä lääkkeitä on heti saatavilla apteekeista.

- Lupajärjestelmää ei kannata kokonaan purkaa. Apteekkijärjestelmä kaipaa uudistamista ja kilpailun lisäämistä siinä missä muukin terveydenhuolto. Yksinkertaisin ja asiakaslähtöisin tapa tähän on lisätä apteekkilupien määrää erityisesti kasvukeskuksissa, sanovat kokoomusedustajat.

- Kaupunkialueilla kilpailun hallittu lisääntyminen voisi edesauttaa esimerkiksi apteekkien erikoistumista vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeisiin, ideoivat edustajat.

Edustajat näkevät, että suurimpia sivuapteekkeja voidaan itsenäistää apteekkarinvaihdosten yhteydessä. Tällöin aiemmin yhden apteekkarin hallinnoima yksikkö jakautuisi kahdelle apteekkarille ja niin saataisiin alalle uusia yrittäjiä ja lisää kilpailua.

- Ammattiapteekkijärjestelmää kannattaa kehittää tukemaan muuta terveydenhuoltoa. Apteekit ovat monelle ihmiselle tärkein lähipalvelu. Palvelua voidaan edelleen kehittää esimerkiksi antamalla apteekeille tietyin ehdoin oikeus antaa influenssarokotteita sekä muutoin laajentaa apteekkien terveyspistetoimintaa koko maan kattavaksi. Väestön tarpeet muuttuvat ja lääkehuollon on vastattava niihin, edustajat jatkavat.

- Kilpailua järjestelmässä voidaan lisätä rikkomatta sitä mikä toimii. Lääkehuolto toimii Suomessa varsin hyvin. Apteekkiverkosto on kattava ja lääkkeiden saatavuus on Suomessa hyvä. Apteekkialaa uudistettaessa kannattaa pitää kiinni sen hyvistä puolista. Kilpailua apteekkijärjestelmässä kannattaa kuitenkin lisätä, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat lopuksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 5122 380

Julkaistu

Tiedote 19.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Uhanalaisen saimaannorpan ja erityisesti sen kuuttien suojelemiseksi säädetyt uudet kalastusrajoitukset Saimaalla astuivat voimaan viime perjantaina. Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa olisi laajentanut verkkokalastuskiellon jatkumaan heinäkuun loppuun asti.

Oli välttämätöntä, että uusi ohueksi jäänyt norppa-asetus asetettiin hallituksen toimesta erityistarkkailuun, alleviivaa Sarkomaa.

- Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Asetuksessa olisi mielestäni pitänyt ottaa paremmin huomioon se, että kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja että kuuttien kokonaiskuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun olisi ollut ja on hyvin selkeät perusteet, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa piti välttämättömänä, että kokoomuksen vaatimuksesta asetukseen kirjattiin erillinen lausuma saimaannorppien elinolojen turvaamiseksi. Lausuma velvoittaa ministeriötä ja ministeriä jatkuvaan seurantaan ja tarvittaessa reagoimaan sekä palaamaan tällä kertaa norpan suojelun kannalta riittämättömäksi jääneeseen asetukseen. Lausuma johdosta on verkkokalastuskiellon laajentamiseen ja muihin lisätoimiin palattava, jos seurantaluvut niin näyttävät.

- Kalastus on suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Nyt asetukseen kirjattu lausuma on äärimmäisen tärkeä ja norppakannalle henkivakuutus. Hallitus tulee tarkastelemaan asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa ja jäädään jälkeen saimaannorpan suojelustrategian mukaisesta kannan kasvusta, Sarkomaa sanoo.

Erityisen iloinen Sarkomaa on siitä, että tänä talvena kuutteja on syntynyt enemmän kuin koko 35-vuotisen laskentahistorian aikana. Uutinen varmasti kannustaa kaikkia norpan suojelussa olevia tahoja jatkamaan työtä.

- Olen erittäin iloinen niistä uutisista, joita olen saimaannorpan pesälaskennoista saanut, sillä vielä vuoden vaihteessa pesäolosuhteiden kehitys näytti kehnolta. Onneksi pakkaset ja lumi pelastivat tilannetta huomattavasti parempaan suuntaan, Sarkomaa iloitsee.

Sarkomaa kuitenkin muistuttaa, että koska verkkokalastuskieltoa ei heinäkuulle ulotettu, on kannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seuranta nyt äärimmäisen tärkeää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Osana hallituksen kehysriihiratkaisua syntyi pitkään odotettu päätös mahdollistaa ulkosuomalaisten kirjeäänestysmahdollisuus. Kirjeäänestyksen aloittamiseen kohdistetaan yhteensä 1,12 miljoonan euron rahoitus vuosille 2018–2019.

Kirjeäänestyksen tarkoituksena on parantaa ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin ulkosuomalaiset pääsevät äänestämään Suomen edustustoissa. Usein äänestämisen esteenä ovat pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Käytännön syyt voivat estää äänestämisen, vaikka äänestystahtoa olisi.

Kirjeäänestysmahdollisuuden luominen turvaa ulkosuomalaisille nykyistä tasavertaisemmat mahdollisuudet käyttää äänioikeuttaan ja vaikuttaa kotimaansa asioihin. On hyvä uutinen, että nyt voidaan vihdoin aloittaa kirjeäänestyksen käyttöönottoon liittyvä lainvalmistelu ja tietojärjestelmien kehittäminen. Myönteistä on myös se, että kirjeäänestämisen on arvioitu vähentävän kustannuksia ulkomaan edustajistoissa. Tavoitteena on, että kirjeäänestysäänestys olisi käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista alkaen.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisia äänioikeutettuja oli noin 242 096. Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus on ollut 2000-luvun vaaleissa hyvin matalaa, noin 8-12 prosenttia. Useimmissa EU-maissa ulkomailla asuvilla äänioikeutetuilla kansalaisilla on mahdollisuus äänestää kirjeitse todistajien avulla. Ruotsissa kirjeäänestys on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysprosenttia merkittävästi.

Demokratian toteutumisen kannalta kyseessä on tärkeä uudistus, kun kirjeäänestys saadaan vihdoin myös suomalaisten ulottuville. Suomi-Seuran johtokunnan jäsenenä olen ollut aktiivisesti asiaa ajavien kansanedustajien joukossa ja yhteistyössä Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Viimeisemmässä yhteistilaisuudessamme eduskunnassa eduskuntaryhmien edustajat antoivat kirjeäänestykselle yhdessä tukensa. Oli hyvä uutinen, että asiaa viedään nyt määrätietoisesti eteenpäin.

Päätöksen taustalla on äänioikeuden käyttäminen mahdollisimman helposti ja vaivattomasti ja yhdenvertaisuuden lisääminen kun yhä useampi ulkomailla asuva äänioikeutettu saisi tosiasiallisen oikeuden käyttää äänioikeutta. Kannustankin hallitusta tuomaan kirjeäänestyksen toteuttamiseksi vaadittavat lakimuutokset eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman ripeästi.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Julkaistu

Olen HOK-Elannon vaaleissa mukana. Äänestämään pääsee 18.-29.4. numerolla 359  #LähiKauppa #VerkkoKauppa #SujuvaArki #KaupunkilaisenPalvelut #IhmiselleSopiva #Ekologisuus #Vastuullisuus #EsimerkillinenTyönantaja

Äänestä HOK-Elannon vaaleissa 18.-29.4.2016!

HOK-Elannon omistavat sen 600 000 asiakasomistajaa. Joka neljäs vuosi asiakasomistajat valitsevat HOK-Elannolle edustajiston, joka käyttää omistajien ääntä sen hallinnossa. HOK-Elanto järjestää edustajiston vaalit 18.-29.4.2016.

Näin valitaan HOK-Elannon edustajisto!

HOK-Elannon edustajisto valitaan suhteellisella vaalitavalla. Kaikki ehdokkaat ovat jollain ehdokaslistalla. Ääni annetaan ehdokkaalle, mutta läpipääsyyn vaikuttaa sekä ehdokkaan itse saamat äänet että koko ehdokaslistan äänimäärä.

Näin äänestät vaaleissa!

Äänestyslipuke ja äänestysohjeet toimitetaan HOK-Elannon äänioikeutetuille jäsenille erillispostituksena 18.4. mennessä.Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki viimeistään 31.12.2015 liittyneet Helsingin Osuuskauppa Elannon jäsenet. Henkilöjäsenen tulee olla täyttänyt 15 vuotta viimeistään 31.12.2015.

Äänestää voi joko postitse tai verkossa.

 

Julkaistu

Tiedote 16.4.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että sote-uudistuksen osana säädetään nykyistä terveydenhuoltolakia selkeämmin koulutetun hoitohenkilöstön johtamisesta ja johtamistehtävästä.

Hoitohenkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon suurin henkilöstöryhmä, joka työskentelee ja antaa osaamisensa yhteiseen käyttöön 24 tuntia vuorokaudessa.  Hoitohenkilöstön ammatillisella toiminnalla ja sen kehittämisellä on ratkaisevat vaikutukset terveystuloksiin, potilasturvallisuuteen, palveluiden vaikuttavuuteen ja laatuun sekä toiminnan kustannuksiin. Lainsäädäntötasolle on kirjattava, että hoitotyön johtaminen edellyttää hoitotyön ammattitoiminnan käytännön ja tutkimuksen tuntemista.

Hallitus linjasi 5.4. sote-uudistuksen askelmerkkejä todeten, että linjausten toteutuminen edellyttää onnistunutta ja taitavaa muutosjohtajuutta. Tämä linjaus on vietävä sote-pykäliin, jotta voidaan luoda koko maahan selkeät moniammatilliset johtamiskäytännöt sisältäen hoitotyön johtamistehtävät.

- Ylimpiin johtamistehtäviin ns. yleisjohtajan tehtäviin tulee valita johtajat, joilla on laaja johtamiskoulutus ja – kokemus. Edellä mainittujen johtamistehtävien tulee olla professioista riippumattomia. Johtamisessa onnistuminen edellyttää laaja-alaista eri alojen osaamista hoitotyö mukaan lukien, linjaa Sarkomaa.

- Ei voi syntyä tilannetta, että organisaation ylimmästä johdosta puuttuu kokonaan suurimman henkilöstöryhmän linjajohtaja kuten esimerkiksi hallintoylihoitaja, johtava ylihoitaja tai johtajaylihoitaja. Koulutetun hoitohenkilöstön johtajilta tulee edellyttää oman ammattialan perustutkintoa, sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, työn sisällön sekä sen kehittämistarpeiden tuntemusta, Sarkomaa täsmentää.

- Hoitohenkilöstön johtajat ja esimiehet varmistavat henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden, hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja sen kohdentamisen uusissa integroiduissa palveluissa asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää heidän työpanostaan ja asiantuntemustaan, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaaa puhui sote-uudistuksesta Tehy HUS ry:n jäsenammattiosastojensa hallitusten jäsenien seminaaripäivässä. Kokoomusedustaja alleviivasi, että kaiken A ja O on henkilöstön mukanaolo uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Ihmiset tekevät palvelut ja niiden laadun.

- Parempia palveluja ei tule koulutuksesta tinkimällä vaan koulutetun henkilöstön osaamista hyödyntämällä. Sote-uudistuksessa on nopeasti päästävä hallinto- ja rakennekeskustelusta toiminnan ja hoitoketjujen uudistamiseen. Siinä on se uudistuksen pihvi, mistä löytyy kustannustehokkuutta mutta myös ihmisten kannalta vaikuttavampia ja parempia palveluja, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

 

Julkaistu

Tiedote 14.4.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen kiittelevät hallituksen kehysriihipäätöstä, jossa kirjeäänestyksen aloittamiseen kohdistetaan yhteensä 1,12 miljoonan euron rahoitus vuosille 2018–2019. Kirjeäänestyksen tarkoituksena on parantaa ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että äänestys olisi käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista alkaen.

”Kirjeäänestysmahdollisuuden luominen turvaa ulkosuomalaisille nykyistä tasavertaisemmat mahdollisuudet käyttää äänioikeuttaan ja vaikuttaa kotimaansa asioihin. Nyt voidaan vihdoin aloittaa kirjeäänestyksen käyttöönottoon liittyvä lainvalmistelu ja tietojärjestelmien kehittäminen”, iloitsevat Sarkomaa ja Virolainen.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisia äänioikeutettuja oli noin 242 096. Nykyisin ulkosuomalaiset pääsevät äänestämään Suomen edustustoissa. Usein äänestämisen esteenä ovat pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Käytännön syyt voivat estää äänestämisen, vaikka äänestystahtoa olisi. Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus on ollut 2000-luvun vaaleissa hyvin matalaa, noin 8—12 prosenttia. Useimmissa EU-maissa ulkomailla asuvilla äänioikeutetuilla kansalaisilla on mahdollisuus äänestää kirjeitse todistajien avulla. Ruotsissa kirjeäänestys on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysprosenttia merkittävästi.

”Demokratian toteutumisen kannalta on hieno uutinen, että kirjeäänestys saadaan vihdoin myös Suomeen. Kannustamme hallitusta valmistelemaan kirjeäänestyksen toteuttamiseksi vaadittavat lakimuutokset mahdollisimman nopeasti, jotta kirjeäänestys saadaan käyttöön jo seuraaviin eduskuntavaaleihin ”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Anne-Mari Virolainen, puh. 050 512 1941

Julkaistu

Tiedote 14.4.2016

Julkaisuvapaa heti

Sosiaalihuoltolain edellyttämät lapsiperheiden kotipalvelut eivät toteudu. 

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton edustajat kävivät eduskunnassa keskiviikkona 13.4.2016 keskustelemassa lapsiperheiden kotipalveluiden tilanteesta.  Yhden Vanhemman Perheiden Liiton edustajat toivat tapaamisessa esille syvän huolen lapsiperheiden kotipalveluiden nykytilasta.

Sosiaalihuoltolain perheiden kotipalvelua koskeva 19 § astui voimaan vuoden 2015 alussa, jonka mukaan lapsiperheillä on oikeus saada välttämätön kotipalvelu lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi perheen elämäntilanteen niin vaatiessa ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Vaikka sosiaalihuoltolakiin kirjattu lapsiperheiden oikeus kotipalveluun itsessään on hyvä asia, niin lain toimeenpanossa on paljon parannettavaa. On esimerkkejä tapauksista, joissa kotipalvelua ei ole myönnetty yhden perheen vanhemman sairastuessa vakavasti. Lisäksi kotipalveluiden saatavuudessa on kuntakohtaisia eroja.

Tapaamiseen osallistuneet kansanedustajat läpi puoluerajojen yhtyivät siihen, että nykytilanteeseen on ripeästi puututtava. Kansanedustajat päättivät tapaamisessa olla yhteydessä lapsiasiavaltuutettuun ja että perheiden kotipalveluiden tilanteesta tehdään asianomaiselle ministerille kirjallinen kysymys.

Kansanedustaja Tytti Tuppuraisen (sd.) vetämään tapaamiseen osallistuivat kansanedustajat Johanna Karimäki (vihr.), Hanna Sarkkinen (vas.), Sari Sarkomaa (kok.) Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Satu Taavitsainen (sd.).

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, p. 050 511 3033

Tytti Tuppurainen, kansanedustaja, p. 0400 840 594

Heljä Sairisalo, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, p. 040 3515355

Julkaistu

Edessä on poikkeuksellisen haastava politiikan kevät. Eduskuntatyössä kaikkein tärkeimpiä ovat toimet, joilla edistetään työpaikkojen syntyä ja yrittäjyyttä. Suomen kannalta oli välttämätöntä, että hallitus piti kehysriihessä kiinni vastuullisesta talouspolitiikan linjasta, neljän miljardin säästöuralla pysymisestä ja talouspolitiikan uskottavuudesta. Olen tyytyväinen, että onnistuimme tavoitteessa turvata se, ettei kokonaisveroaste nouse eikä työn verotus kiristy.

Onnistuimme myös siinä, ettei koulutukseen tehdä uusia leikkauksia. Sovimme lisäpanostuksista korkeakouluihin. Vuosina 2017–2018 toteutetaan noin 105 miljoonan euron lisäpanostus korkeakouluopetuksen digitaalisiin oppimisympäristöihin, ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseksi ja nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseksi. Tämän vuoden valtion budjettiin perusopetuksen laadun kehittämisen rahoihin lisättiin eduskunnassa esityksestäni lisävoimavaroja ja käyttötarkoitusta muutettiin niin, että rahaa saa tänä vuonna käyttää myös opettajien palkkaamiseen ja ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseen. On tärkeää, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle.

Helsinkiläisten kansanedustajana iloitsen, että saimme valtion panostuksen Raide-Jokeriin. Tuki Raide-Jokerille on tärkeää joukkoliikenteen kehittämiselle ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiselle. Pääkaupunkiseudun menestyminen on elintärkeää koko Suomen hyvinvoinnille.

Leikkauspäätökset eivät ole mukavia, mutta välttämättömiä osana velkaantumisen katkaisemisessa. Kehysriihen tärkein anti oli tietenkin toimet uusien työpaikkojen ja yrittäjyyden edellytysten puolesta sekä talouden pyörien vauhtiin saattamiseksi. Suomalaisten kannalta on tärkeintä, että yhä useampi osallistuu työelämää. Se on paras tapa purkaa kestävyysvajetta ja rakentaa hyvinvointia.

Terveysalan kasvustrategian vauhdittaminen on tärkeä osa eduskuntatyötäni. Oli merkittävää, että kehysriihessä saimme läpi päätöksen, että Suomeen perustetaan genomikeskus, jolla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Päätös tehtiin myös julkisten biopankkien toimintojen tehostamisesta ja yhteistyön varmistamisesta genomikeskuksen kanssa. Olen pitkään tehnyt työtä kansallisen syöpäkeskuksen vauhdittamiseksi. Oli loistavaa, että nyt saimme asiasta vihdoin päätöksen. Genomi- ja syöpäkeskuksen perustamiskustannuksiin kohdennetaan yhteensä 17 milj. euroa vuosina 2017–2020.

Lähiviikkoina ratkaistaan myös Fimean kohtalo ja sen eteen teen työtä, että Fimean pakkoalueellistamispäätös purettaisiin. Se on täysin välttämätöntä maamme lääkelain turvaamisen kannalta.

Riihen yhteydessä tehtiin jatkolinjauksia myös sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ja sen osana valinnanvapauden edistämisestä. Suomalaisille tämä on hyvä uutinen. On työvoitto, että ajamani raha seuraa ihmistä -malli nyt etenee. Ehdotin ensimmäisenä mallia vuonna 2012 juuri peruspalvelujen vahvistamiseksi ja tasa- arvoisen hoidon turvaamiseksi. Uudistus on erityisen tärkeää lapsiperheille ja eläkeläisille.

Merkittävä uutinen on se, että saimme torpattua uuden verotason eli maakuntaveroa ei tule ainakaan tämän eduskunnan aikana. Saimme myös sovittua Metropolialueen kunnille mahdollisuuden sote-erillisratkaisuun. Nyt on pääkaupunkiseudun kuntien vuoro rakentaa yhteinen sote-näkemys. Työstämme sote-uudistusta viikottain parlamentaarisessa sote-ryhmässä, jonka jäsen olen. Jatkotyössä kiritän hallitusta perusteellisten vaikutus- ja kustannusarvioiden tekemiseen, kuten samoin sote-henkilöstön osallistamiseen sote-uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi ja kierrän mielelläni puhumassa helsinkiläisten eri tilaisuuksissa ja minulle voi laittaa kutsuja sähköpostitse. Minua voi myös tulla tapaamaan eri tilaisuuksiin, joista ilmoitan kotisivuillani. Järjestän keskustelutilaisuuden valmisteilla olevista varhaiskasvatuksen perusteista tiistaina 19.4. klo 17.00–19.00 eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Avoimessa keskustelutilaisuudessa pohditaan, mikä muuttuu päivähoidossa ja varhaiskasvatuksesta. Opetushallitus valmistelee varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, jotka hyväksytään syksyllä 2016. Olet myös tervetullut Munkka keskustelee -tilaisuuteen maanantaina 2.5.2016 klo 17:30. kuulemaan ja keskustelemaan Helsingin ja Munkkiniemen ajankohtaisista asioista Café Torpanrantaan, Munkkiniemenranta 2. Olen myös HOK-Elannon vaaleissa mukana. Äänestämään pääsee 18.–29.4. numerolla 359. #LähiKauppa #SujuvaArki #KaupunkilaisenPalvelut #IhmiselleSopiva #Ekologisuus #Vastuullisuus #EsimerkillinenTyönantaja. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Julkaistu Verkkouutisten blogissa 13.4.2016

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ilmaisee tuoreessa Verkkouutisten blogissaan (10.4.2016) vahvan vastenmielisyyden valinnanvapaudelle. Hän väittää, että nykyisellä hallituksessa ei ole köyhillä ja sairailla ole puolustajaa. Blogi on tyypillistä vihreiden poliittista retoriikkaa, jossa väitetään asioita ilman perusteluja.

Valinnanvapauslainsäädäntöön tehdään nimenomaan siksi, että köyhillä ja sairailla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet sote-palveluihin. Valinnanvapauden laajentaminen on loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin yhdenvertaisesti riippumatta rahapussin paksuudesta.

Kokoomus on ollut valinnanvapauden edistämisessä aloitteellinen. Ehdotin raha seuraa ihmistä -mallia peruspalveluiden vahvistamiseksi ja ihmisten tasa-arvoisen verovaroin järjestettyjen palveluihin pääsyn mahdollistamiseksi vuonna 2012.

Tarkoituksena on tehdä loppu sille, että merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat terveysasemille ja moniin sosiaalipalveluihin työssäkäyvät voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus. Tämä on irvikuva tasa-arvoisesta politiikasta. Juuri eriarvoiset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisesti peruspalveluihin ja pitkät jonot ovat merkittävä syy hyvinvointi- ja terveyseroihin.

On perin kummallista, että vasemmistolle on täysin ok, että työssäkäyvien työterveyspalveluja voi tuottaa yritykset, mutta iso ongelma syntyy siitä, jos työttömille ja eläkeläisille pyritään turvaamaan tasavertaisemmat palvelut niin, että myös yritykset ja järjestöt voivat olla nykyistä laajemmin tuottajina.

Raha seuraa ihmisen valintoja – perusidea sisältyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 esittämä jonotta hoitoon – malliin. THL on esittänyt valinnanvapauslainsäädäntöä juuri eriarvoistavan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja kaikkien voimavarojen käyttöönottamiseksi. THL on Suomen keskeinen Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva tutkimus- ja kehittämislaitos.

Tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Suomalaiset ovat valmiita ottamaan hyvinvointipoliittisen askeleen kohti länttä valinnanvapauden laajentamisen myötä, samoin nyt myös koko hallitus. Sen sijaan vasemmisto näyttää pääosin tuntevan vastenmielisyyttä ihmisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen.

Kansainvälinen tutkimustieto soittaa, että valinnanvapaudella voidaan saavuttaa merkittäviä myönteisiä vaikutuksia palveluita käyttävän ihmisen, että veronmaksajan näkökulmasta. Vaikutusten realisoituminen riippuu valinnanvapauden käytännön toteuttamisesta.

On mahdotonta ymmärtää, miksi valinnanvapaus saa näin vahvan vastustuksen, varsinkin kun mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa peruspalveluiden aitoon vahvistamiseen ei ole esitetty. Ja miksi Suomi jäisi Euroopassa maaksi, jossa vain varakkaat saavat valita.

Valinnanvapaus on esimerkiksi vanhus ja vammaispalvelua tarvitseville mittava mahdollisuus elää oman näköistä elämää. Valinnanvapaus mahdollistaa ihmisen oman valinnan ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta sekä palveluiden räätälöinnin palveluiden käyttäjän tarpeista lähteväksi. Valinnanvapaus on ihmisen kokoinen ja rinnakkainen menettely kilpailutukselle.

Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, korvauksen palvelun tuottajalle, ehdot ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat – voivat toimia tasavertaisesti palveluntuottajana. Palvelun käyttäjän asiakasmaksut ovat samat riippumatta palveluntuottajasta eivätkä palvelun tuottajat voi valita asiakkaitaan. Valinnan tekee palvelun tarvitsija ja raha seuraa käyttäjän valinnan mukana.

Huoli siitä, että yksityinen sektori ollaan asettamassa määräävän asemaan, ei ole mitään tekemistä hallituksen linjauksen kanssa. Valinnanvapaudesta julkinen valta määrittää yksiselitteisesti puitteet, joihin palvelutuottajien on sitouduttava. Vastuu palveluiden järjestämisestä on vahvasti julkisella vallalla eli valtiolla ja itsehallintoalueilla eli maakunnilla. Vihreiden pelottelut yksityiselle vallan antamisesta ovat kyllä tuulesta temmattuja.

Valinnanvapaus taataan useimmissa Euroopan maissa lainsäädäntöpohjaisilla ratkaisuilla, myös potilasliikkuvuusdirektiivi velvoittaa Suomea nopeaan valinnanvapauden vauhdittamiseen. Suomi on perässähiihtäjä järjestelmäkeskeisyydestä, palveluiden eriarvoisuudesta ja ihmisten vähäisessä mahdollisuudessa valita ja vaikuttaa hoitopaikkaansa. OECD on toistuvasti huomauttanut Suomea eriarvoisesta pääsystä perusterveydenhuollon ja eräisiin muihin peruspalveluihin ja todennut sen olevan merkittävä syy suomalaisten terveyseroihin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Helsingin Kokoomuksen Naiset ry toivottaa Sinut tervetulleeksi keskustelemaan Helsingin ja Munkkiniemen ajankohtaisista asioista maanantaina 2.5.2016 klo 17:30 kansanedustaja Sari Sarkomaan ja kaupunginvaltuutettu Matti Niirasen kanssa  Café Torpanrantaan, Munkkiniemenranta 2.

Keskustelua avaamassa Sari Sarkomaa Munkinseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista ja Matti Niiranen mm. Helsingin kaupunkisuunnittelusta, raideliikenteen hankkeista sekä Helsingin uudesta yleiskaavasta.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!

Helsingin Kokoomuksen Naiset ry