Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tervehdys eduskunnasta!
Syksyn viiletessä politiikan syksy kuumenee. Vaikeiden mutta välttämättömien päätösten keskellä ei ole voinut olla pohtimatta sitä, miten ennen vaaleja lupasimme, että me kokoomuslaiset haluamme asettaa työn etusijalle. Tuon vaalilupauksen lunastamisen eteen olemme nyt päättäväisesti lähteneet työskentelemään. Yhteistä urakkaa on helpottanut hallituspuolueiden yhteinen tilannekuva siitä, että ripeitä toimia Suomen nostamiseksi suosta tarvitaan. Suomi on ainoa EU-maa, joka edelleen kituuttelee lähes olemattoman talouskasvun kanssa. On täysin selvää, että talouteen tarvitaan uudet lääkkeet. Kansan meille antama valtakirja merkitsee ennen kaikkea vastuuta. Helppoja vaihtoehtoja ei ole valittavissa mutta tekemättä ei voi enää jättää.

Valtiovarainvaliokunnassa keskeinen asia on ensi vuoden budjetin käsittely. Rakenneuudistus- ja talouden tasapainottamistalkoissa tehdään kertarysäyksellä useita muutoksia mm. verotukseen, asiakasmaksuihin ja etuuksiin. Päätösten vaikutukset on tunnettava ja ymmärrettävä sekä huolehdittava, ettei mikään väestöryhmä joudu kohtuuttomiin tilanteisiin. Siksi olenkin kannustanut hallitusta tehostamaan esitystensä vaikutusarviointia. Olen ehdottanut, että kaikki ministeriöt tekisivät vaikutusarviot talousarvioon sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutusta eläkeläisiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö voisi tehdä yhteenvedon kokonaisvaikutuksista budjettiesityksen yleisperusteluihin.

Kuvaava esimerkki vaikutusarviointien tärkeydestä on eläkeläisten asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen määräytymisperusteiden erilaisuudesta johtuen olisi uudistus leikannut monen eläkeläisen saamaa tukea jopa yli sadan euron verran. Pidin välttämättömänä, että asumistukeen kohdistuvaa leikkausta lievennetään 30 miljoonalla eurolla.
Kokoomukselle on tärkeää löytää asumistukiuudistukseen malli, jolla vältetään kohtuuttomuudet paitsi vanhusten myös tukea saavien vammaisten osalta. Asumistukiuudistuksella ei saa kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta.

Sote-uudistuksen tekeminen on aloitettu uudistetuin voimin. Aloitamme työn vastikään nimetyssä parlamentaarisessa sote- ryhmässä. Tärkeää on, että viime kaudella kompuroinut uudistus viedään maaliin ripeästi mutta huolellisesti valmisteltuna. Uudistuksen onnistumisen edellytys on vedenpitävät vaikutusarviot. Toisin kuin viime kaudella, nyt sote- uudistustyö on kunnolla johdettua.

Suomi on yhdessä taloushistoriansa vaikeimmassa tilanteessa. Olemme valmiita tekemään ikäviltäkin tuntuvia päätöksiä, koska haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin. Kaikkein kovinta politiikkaa olisi tekemättä jättäminen –sillä syötäisiin pohjaa tulevilta sukupolvilta. Olennaista on tehdä uudistuksia, joilla vauhditetaan uutta kasvua ja työllisyyttä, mutta myös parannetaan kaiken ikäisten suomalaisten arkea.
Muutosten vauhdittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 26 kärkihankkeesta, joihin investoidaan kolmen seuraavan vuoden aikana 1 Mrd euron verran. Olin hallitusneuvotteluissa kokoomuksen neuvotteluryhmässä ja nostimme aloitteestani kärkihankkeeksi kansanterveyden parantamisen erityisesti liikuntaa edistämällä. Tarkoitus on tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi ihmisten lähiympäristössä. Työtä tehdään yhteistyössä järjestöjen ja kaikkien suomalaisten kanssa.

Toinen vauhdittamani kärkihanke on ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon vahvistaminen ja omaishoitajien tilanteen helpottaminen. Omais- ja perhehoitajat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen hoidettavien ohella on kullanarvoista. Hallitusneuvotteluissa päätimme, että koti- ja omaishoitoon lisätään 75 me. Tätä lisärahaa koskeva lakiesitys on työn alla.

Maailman parhaat opettajat eivät ole itsestäänselvyys. Olen tyytyväinen, että tavoitteeni aloittaa sekä opettajakoulutuksen että opettajien täydennyskoulutuksen uudistustyö sovittiin kärkihankkeeksi, johon eduskuntakaudella suunnataan 50 miljoonaa euroa. Tämä on välttämätöntä pedagogiikan uudistamiseksi ja opettajien omasta osaamisesta huolehtimiseksi.

Koulutuksen leikkaukset ovat erityisen vaikeita eikä kaikkia voi purematta niellä. Työ laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen puolesta jatkuu. Jatkan kokoomuksen edustajana Opetushallituksen johtokunnassa.
Vastaanotan mielelläni palautetta Suomen ja Helsingin asioista. Kaikki kommentit ja ajatukset ovat tervetulleita.

 
Tervetuloa tapaamaan!

Senioreiden omahoidon ytimessä - seniori-ikäisten omahoito sekä sen erilaiset polut ja mahdollisuudet
to 15.10. eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) klo 16-18

Breast Health Day – Rintojen terveydeksi-päivä
to 15.10. Kampin palvelukeskuksessa (Salomonkatu 21B) klo 18
tapahtuma Facebookissa.
syysterveisin,
Sari Sarkomaa

Julkaistu

tiedote 10.10. 2015
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa ehdottaa valinnanvapauslainsäädännön säätämistä osana sote-uudistusta. ”Valinnanvapauslailla korvataan osittain raskasta kilpailuttamismenettelyä ja mahdollistetaan se, että peruspalveluja tuotetaan ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmän. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja”, sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantatyöryhmän jäsenenä toimiva Sarkomaa alleviivaa.

Valinnanvapauslaki mahdollistaa pienten toimijoiden nykyistä paremman mahdollisuuden toimia lähipalveluiden tuottajana. Usein byrokraattisen ja esimerkiksi mikroyrittäjälle raskaan kilpailutuksen sijaan toimija pääsee palvelutuottajaksi osoittamalla täyttävänsä valtiovallan asettamat vaateet ja laatukriteerit. "Palvelut monipuolistuvat ja ovat ihmisten tarpeita vastaavia, kun alalle saadaan lisää erilaisia ihmisten valintojen vauhdittamana syntyneitä toimijoita. Tämä on tervetullutta esimerkiksi vanhuksien ja vammaisten kotiin vietävien palveluiden näkökulmasta", Sarkomaa toteaa.

”Uudet toimintatavat ja innovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilasrajapinnalla. Valinnanvapauslaki toisi uudenlaista tervettä kilpailua, lisäisi palvelujen laatua ja pitäisi kustannukset kurissa. Näin saadaan olemassa olevista voimavaroista paras terveys- ja hyvinvointihyöty palveluita käyttäville ihmisille ja laajasti koko kansanterveydelle”, kokoomusedustaja sanoo.
Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat - voivat toimia palveluntuottajana. Ihmiset saavat valita julkisen vallan asettamissa puitteissa itselleen sopivan palvelun ja raha seuraa ihmisen valinnan mukana. Tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse.” Sarkomaa alleviivaa, että valinnanvapausmallissa palvelujen järjestämisvastuu kuuluu tiukasti julkiselle vallalle.

Sarkomaan mukaan ihmisille on annettava terveydenhuollon lisäksi mahdollisuus valita palveluntuottaja myös muissa peruspalveluissa kuten vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Raha seuraa ihmistä -malli mahdollistaa valinnanvapauden laajentamisen myös näille aloille.

Sarkomaa toistaa kokoomuksen sitkeästi esiin nostaman huolen peruspalveluiden rapautumisesta ja epätasa-arvoistavista terveyskeskusjonoista. THL on esittänyt valinnanvapausmallia juuri eriarvoistavan perusterveydenhuoltoomme vahvistamiseen. ”Nykyiset terveyskeskus jonot tulevat kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Onnistuessaankin sote-uudistuksen vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa vasta viiveellä. Tällä hetkellä aito valinnanvapaus on vain hyvätuloisilla, joilla on taloudellinen mahdollisuus valita hoitopaikkansa. Kannustan hallitusta kirimään esityksissä, joilla edistetään ripeästi valinnanvapautta. On selvää, että valinnanvapauden lisäämisen on oltava sote-uudistuksen yksi aivan keskeinen elementti eikä viimeisenä sote-kakun päälle laitettava kirsikka. Myös potilasliikkuvuusdirektiivi kirittää Suomea nopeaan valinnanvapauden vauhdittamiseen.”

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

Tiedote
9.10.2015
Julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä potilaiden kannalta toimivimmasta aluejaosta SoTe-uudistusta tehtäessä ei saa sivuuttaa.

Terveydenhuoltoalan järjestöistä Lääkäriliitto, SuPer ja Tehy ovat ottaneet yhtenevästi kantaa viiden muodostettavan itsehallintoalueen puolesta. Järjestöt ovat todenneet, että viisi aluetta on tarkoituksenmukaisin määrä ja vain sillä tavalla voidaan taata kansalaisten palveluiden saaminen sekä uudistukselle asetettujen huomattavien säästötavoitteiden toteutuminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pitää parhaana vaihtoehtona 4–5 SoTe-aluetta.

”Ihmisiä varten tätä uudistusta tehdään. Viidellä alueella pystytään parhaimmin vahvistamaan perustason palveluita, mikä on koko uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita” kansanedustaja Sarkomaa muistuttaa.

Hallituksen on tarkoitus päättää tulevasta itsehallintoalueiden määrästä lokakuun aikana. 14.8. julkaistun selvityshenkilöraportin mukaan alueita tulisi olla 9–12, jolloin alueilla olisi riittävä taloudellinen kantokyky kyetäkseen järjestämään kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut.

”Riittävä ei ole kyllin hyvä, vaan nyt on valittava paras. Uudistuksessa on edettävä ihmisten palvelut edellä ja unohdettava aluepolitiikka. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat liian tärkeä asia rapautettavaksi aluepoliittisella pannukakulla.” Sarkomaa tähdentää.

Uudistuksen onnistumisen edellytys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on tiiviisti mukana sitä toteuttamassa. Sarkomaa painottaa, että uudet toimintatavat ja palveluinnovaatiot syntyvät ihmisten toimesta ruohonjuuritasolla.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

Rintasyövän varhaisessa toteamisessa tärkeä rooli on naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla. Tosiasia on, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

Terveysjärjestö ProMama ry on opastanut yli 20 vuotta naisia tutustumaan rintoihinsa ja siten edistämään rintasyövän varhaistoteamista. Järjestön viesti on, että kaikenikäisiä naisia tulee opastaa säännönmukaiseen ja oikeanlaiseen rintojen omatarkkailuun. Omatarkkailuohjaus tulee olla jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen keinovalikoimassa niin julkisessa kuin yksityisessä terveydenhuollossa.

Mammografia on tärkeä menetelmä rintasyövän diagnosoinnissa. Seulontojen avulla pyritään löytämään piilevässä vaiheessa oleva sairaus usein oireettomalta naiselta. Rintasyövän maksuttomat seulonnat aloitettiin Suomessa 1987 ja kohdistettiin ensin 50 – 59- vuotiaille ja myöhemmin myös ikäryhmä 60 – 69 otettiin mukaan seulontoihin. On huomattava, että lähes kaikki alle 50 – vuotiaat ja yli 70 –vuotiaat naiset ovat vailla järjestelmällistä valtakunnallista seurantaa.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumisen laadukkaana ja täysipainoisena. Tähän työhön tarvitaan sekä terveydenhuollon ammattilaisia että järjestöjä, kuten ProMamaa ja sen omatarkkailuun erikoistuneita kouluttajia ja muita syöpäjärjestöjä, jotka tekevät tärkeää työtä syöpätietoisuuden levittämisessä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 4800 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla. Valitettavasti sairaus on ollut viime vuosina yleistymään päin.

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Hyvä uutinen kuitenkin on, että jotakin voimme myös itse tehdä ehkäistäksemme rintasyövän riskiä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka pienentävät riskiä sairastua.

Olin mukana hallitusneuvotteluissa ja aloitteestani hallitusneuvotteluissa eduskuntakauden yhdeksi kärkihankkeeksi sovittiin kansanterveyden parantamisen. Tarkoitus on tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi kaiken ikäisten ihmisten lähiympäristössä.

Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Useimpiin kansansairauksiin sairastumisen riskiä voidaan pienentää liikuntaa lisäämällä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamalla. Samat keinot tepsivät tehokkaasti sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä ja sairastumisesta huolimatta hyvinvoinnin edistämisessä.

Kansanterveys 2.0 –kärkihankkeen ideana on kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukevia kokeiluja mutta ennen kaikkea juurruttaa hyväksi todettuja toimintatapoja vauhdittaa terveyttä edistävää liikuntaa, ravintotottumuksia ja muita terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä. Työtä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa.

Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.

On ensiarvoisen tärkeää, että terveyttä edistävät valinnat on tehty helpoiksi ja houkutteleviksi arjessa. Esimerkiksi rintojen omatarkkailu rintasyövän varalta on vastuunottoa omasta terveydestä parhaimmillaan. Näihin terveystalkoisiin jokainen nainen voi lähteä mukaan täysin rinnoin.

Roosa nauha on rintasyövän vastaisen taistelun maailmanlaajuinen symboli. Roosa nauha –päivää vietetään tänään 9. lokakuuta. Päivää koordinoi Syöpäsäätiö ja sen avulla kerätään varoja syöpätutkimukseen sekä neuvonta- ja tukipalveluihin. Roosa nauha –päivän lisäksi eri syöpäjärjestöt järjestävät koko lokakuun aikana useita eri tilaisuuksia aiheeseen liittyen. Itse olen mukana ProMama ry:n ja Rintasyöpäyhdistyksen järjestämässä Breast Health Dayssa Kampin palvelukeskuksessa to 15.10. klo 18. Tervetuloa mukaan tapahtumaan vaikka ystävän kanssa!

 

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
ProMama ry:n puheenjohtaja ja eduskunnan Syöpäverkoston vetäjä
www.sarisarkomaa.fi

 

 

 

Julkaistu

Hallitus on tehnyt esityksen aikuiskoulutustuen rahoituksen lakkauttamisesta osana talouden tasapainottamistoimia. Esityksen perusteella valtion rahoitus poistuisi kokonaan ja valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa muuttuisi lainaksi 1.1.2017 alkaen.

Katsele, odota ja velkaannu – asenne olisi vastuutonta. Tekemättä ei voi jättää mutta päätösten vaikutukset on tiedettävä ja tunnettava. Erityisesti tässä työmarkkinatilanteessa – voimakkaassa rakennemuutoksessa – työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan poistaminen valtion toimesta on asia, jonka vaikutuksia on vielä kerran pohdittava ja ehkäpä ”kätilöitävä”.

90% prosenttia aikuiskoulutustuen käyttäjistä käyttää etuutta tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Noin kaksi kolmasosaa edunsaajista on naisia ja lähes puolet työskentelee sosiaali- ja terveysalalla.

Esitys lakkauttaisi kokonaan yrittäjien aikuiskoulutustuen ja sovitellun palkansaajien aikuiskoulutustuen, mikä on tarkoitettu työn ja opintojen yhdistämiseen. Palkansaajien täysimääräisestä aikuiskoulutustuesta jäisi jäljelle vain työttömyysvakuutusmaksuista rahoitettu ansio-osa.

Päätös herättää monta kiperää kysymystä. Romuttaisiko hallituksen päätös käytännössä kokonaan aikuiskoulutustukijärjestelmän ja poistaisi työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvakeinon? Erityisesti pienituloisten taloudelliset mahdollisuudet kouluttautua huolestuttavat.

Aikuiskoulutustuki on tärkeä ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Kolmasosa nykyisistä työtehtävistä ja ammateista tullee katoamaan vuoteen 2030 mennessä. Digitalisaation seurauksena kaikkiaan työtehtävien osaamisintensiivisyys kasvaa ja vaatimukset osaamisen uudistamiseen. Työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa tarvitaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan osaamisen uudistamista työuralla ja myös ammatinvaihto, erityisesti jos omalla alalla uhkaa työttömyys.

Opintovapaa ja aikuiskoulutustuki voi olla myös yritykselle vaihtoehto lomautukselle / irtisanomiselle heikossa taloudellisessa tilanteessa. Aikuiskoulutustuki on tutkitusti toimivaksi osoittautunut työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan keino.

Aikuiskoulutustuki on osa ennaltaehkäisevää muutosturvaa, jolla mahdollistetaan yksilölle osaamisen uudistaminen tai kokonaan uudelleen suuntaaminen ennen työttömyyttä. Aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että taloudelliset syyt ovat merkittävin este kouluttautumiselle ja tuki mahdollistaa taloudellisesti opiskelun monelle sellaiselle henkilölle, jotka muuten eivät olisi voineet lähteä opiskelemaan.

Ammatillisen kehittymisen ja ammatinvaihdon mahdollistumisen lisäksi aikuiskoulutustuki tutkitusti parantaa työkykyä ja työssä jaksamista. Siten aikuiskoulutustuki on myös keino pidentää työuria.

Hallituksen etsiessä parhaillaan toimenpiteitä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi välttämätön edellytys työmarkkinoiden kilpailukyvylle on, että työvoiman osaamisen kysyntä vastaa tarjontaa. Työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen ei onnistu, mikäli työvoiman osaaminen ei uudistu vastaamaan uusia osaamistarpeita ja ammatteja.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

 

 

 

 

 

Julkaistu

tiedote 6.10.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus täydentäisi ensi vuoden valtion talousarvion yleisperusteluja väestöpohjaisella vaikutusarvioinnilla. ”Rakenneuudistus- ja talouden kovissa tasapainottamistalkoissa tehdään kertarysäyksellä useita merkittäviä muutoksia mm. verotukseen, asiakasmaksuihin ja etuuksiin. On välttämätöntä, että toimien kokonaisvaikutukset arvioidaan ja tehdään läpinäkyviksi. Helppoja vaihtoehtoja ei ole mutta ratkaisujen vaikutukset on tiedettävä ja ymmärrettävä.”

Kokoomusedustaja teki ehdotuksen vuoden 2016 talousarvion STM:n pääluokan salikeskustelussa. Sarkomaa ehdotti, että väestöpohjainen vaikutusten kokonaisarviointi aloitettaisiin niin, että käsittelyssä olevaan budjettiesitykseen sisällytettäisiin eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja vaikeasti vammaisiin kohdistuvien merkittävien muutosten kokonaisvaikutusten arviointi.

Sarkomaa totesi, että vaikka yksittäisten lakiesitysten vaikutukset arvioidaan, muutosten yhteisvaikutuksien tarkastelua ei kuitenkaan systemaattisesti tehdä eikä dokumentoida. Kansanedustaja on aiemminkin ehdottanut päätösten läpivalaisemiseksi valtion talousarvion nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalle uuden väestöryhmittäisen tarkastelun rakentamista.

”Kaikki ministeriöt voisivat tehdä vaikutusarviot talousarvioon sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö voi tehdä yhteenvedon kokonaisvaikutuksista. Luonteva paikka vaikutusarvioiden kirjaamiselle on talousarvion yleisperustelut. Syytä on myös tulevaisuudessa pohtia tuloluokittaisia arvioita työn ja yrittäjyyden kannattavuuden arvioimiseksi eri tulotasoilla”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja muistutti, että Suomi on yhdessä taloushistoriansa vaikeimmassa tilanteessa. Odota, katsele ja ota velkaa – asenne olisi Sarkomaan mukaan vastuutonta. ”Olemme valmiita tekemään vaikeiltakin tuntuvia päätöksiä, koska haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin. Välttämätöntä kuitenkin on, että päätösten vaikutukset tunnetaan ja ymmärretään.”

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

On rehellistä sanoa, että koulutussektorin leikkaukset ovat kova pala nieltäväksi. Olen kirittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle rakenteellisia uudistuksia, jotta leikkaukset osuisivat mahdollisimman vähän opetuksen ja tutkimuksen laatuun. Eduskunnan on vielä tarkkaan arvioitava OKM:n osuus ensi vuoden valtion talousarviosta.

Vihreät ovat vaihtoehtonaan koulutukseen kohdistuville leikkauksille esittäneet ympäristölle haitallisten tukien karsimista. Tämä on kuitenkin lähinnä retorinen sumutus, sillä vaihtoehdossa on naamioitu veronkorotuksia ympäristölle haitallisten tukien vähentämiseksi. Vihreiden vaihtoehto on kova veronkiristys, joka kolahtaisi kipeästi suomalaiseen työhön ja työpaikkoihin.

Kokonaisveroasteen kiristys vauhdittaisi leikkauksien noidankehää ja lisäisi todennäköisesti tulevaisuudessa leikkaustarvetta. Ehdotuksesta kärsisivät eniten pienituloiset, sillä tuotannon ja kuljetuksen kustannusten nostaminen aiheuttaa paineita palveluiden ja tuotteiden hintojen nousuun. Tämä olisi suoraan pois kuluttajien rahapussista.

Taloudellinen tilanne Suomessa on vaikea, eikä helppoja ratkaisuja ole. Tekemättä ei voi kuitenkaan jättää. Hallituksen ja eduskunnan on tarkkaan seurattava koulutussäästöjen vaikutuksia ja pohdittava väsymättä tapoja koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseksi.

Vahva viesti on myös esitettävä opetusministeriöön, että laadusta palkittaisiin. Tervetullutta oli, että Helsingin yliopistoon ja Itä- Suomen yliopistoon epäreilusti kolahtavat apteekkimaksun kompensaation poisto siirtyi vuodella. Nyt on etsittävä keinoja, joilla näin suurelta huippuyliopistoomme kohdistuvalta leikkaukselta vältyttäisiin.

Pureksittavaa riittää vielä varhaiskasvatusta koskevissa esityksissä. Vaikka maailma muuttuu, yksi asia pysyy – lapset tarvitsevat aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen

Julkaistu

julkaistu Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 3/2015

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hallitusohjelman 26 kärkihankkeesta, joilla tavoitellaan kestäviä muutoksia yhteiskuntaamme ja kaiken ikäisten ihmisten arkeen. Smolnan hallitusneuvotteluissa me hyvinvointi- työryhmässä neuvotelleet halusimme asettaa terveydenedistämisen yhdeksi hallituksen politiikan painopisteeksi. Valtioneuvoston johtamana on tarkoitus laatia hallinnonalarajat ylittävä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin voimavaroja tehokkaasti hyödyntävä hankeohjelma.

Keskiössä on tarkoitus olla kansanterveyden kohentaminen mukaan lukien mielenterveysongelmien ja itsemurhien ennaltaehkäisy sekä ympäristöterveyden edistäminen. Ideana on kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukevia kokeiluja mutta ennen kaikkea juurruttaa hyväksi todettuja toimintatapoja vauhdittaa terveyttä edistävää liikuntaa, ravintotottumuksia ja muita terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä. Työtä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa. Hankkeelle asetetaan yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Kansanterveys 2.0 - yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.

Kansanterveyskärkihanke on keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.

Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä.

Liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on erityisen korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä lisää terveyseroja.

Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun työikäisillä aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää.

Ongelma on ilmeinen mutta ratkaisukeinoja on olemassa. Kansanterveys 2.0 on mittava mahdollisuus kannustaa suomalaiset liikkeelle ja vahvistaa jokaisen suomalaisen terveyttä.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok.)

Sosiaali- ja terveys sekä valtiovarainvaliokunnan jäsen.

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

julkaistu Fysi-lehden numerossa 2/2015

Terveydenhuoltolakiin sisältyvästä julkista terveydenhuoltoa koskevasta valinnanvapaudesta huolimatta on potilaan todellinen valinnanvara pieni. Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksen sairausvakuutuskorvauksien leikkaukset kutistavat valinnanvapautta entisestään. Ministeriön ehdotuksessa esitetään leikattavaksi 78 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkäripalkkiokorvauksista. Leikkaukset ovat niin suuria, että ne kyseenalaistavat koko järjestelmän olemassaolon.

Vaikka talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, se ei ole helppoa. Kun jo valmiiksi pieni sairausvakuutuskorvaus kutistuu entisestään, kasvaa riski, että yhä useampi siirtyy matalampien asiakasmaksujen vuoksi kunnallisen terveydenhoidon piiriin. Silloin kuntien hoitojonot pidentyvät, hoitoon pääsy viivästyy, työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja terveysmenot kasvavat. Suuri riski on myös, että ihmiset jättävät vaivansa hoitamatta tai lykkäävät hoitoon hakeutumista. Näin murretaan terveyspolitiikkamme ydintavoitetta edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista.

Sairausvakuutuskorvaus on yhteiskunnalle kustannustehokas tapa tuottaa terveyshyötyjä. Viisainta olisikin pidättäytyä mittavista korvauksen leikkauksista ja sote-rahoitusuudistuksen yhteydessä pohtia, miten monituottajamalli ja valinnanvapaus sekä kannusteet ennaltaehkäisyyn varmistetaan.

Hallitusneuvotteluissa sovimme, että eduskuntakauden aikana toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus sekä valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistaminen. Hallitus valmistelee parhaillaan työn käynnistämistä. Olennaista on, että edellisen sote-uudistusyrityksen virheistä opitaan. Hallitusneuvotteluissa sovimme hallituksen kärkihankkeeksi palveluiden asiakaslähtöisyyden. Kokoomuksen hallitusneuvottelijana pidin tärkeänä, että tavoitteeksi kirjattiin mahdollistaa ihmisten omien valintojen tekeminen sekä palveluiden kustannusten ja laadun läpinäkyväksi tekeminen.

Hallitusohjelman kirjaus valinnanvapauden lisäämisestä oli tervetullut myös kansalaisten näkökulmasta, sillä tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Riittävää valinnanvaraa ei ole kuitenkaan mahdollista tarjota ilman tuottajakunnan laajentamista ja julkisten palvelumarkkinoiden avaamista nykyistä enemmän yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille. Pk- yritysten rooli on erityisen suuri, kun lähipalveluiden tuottamiseen tarvitaan ketteryyttä ja uusia ihmislähtöisiä ratkaisuja.

Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat viiveellä ja siksi on tärkeää vauhdittaa muita perusterveydenhuoltoa ja valinnanvapautta ripeästi vahvistavia keinoja. Pidin hallitusneuvotteluissa ehdottomasti kiinni siitä, että sovimme käynnistettäväksi palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävän kokeilun. Tavoitteena on saada kokemuksia palvelusetelin laajemmasta käytöstä ja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista. SOTE-uudistuksen ja palvelusetelikokeilun rakentamisessa on tärkeää kuulla myös yrittäjien näkemyksiä.

Jotta palvelusetelin käyttöön saadaan aidosti vauhtia, olen ehdottanut, että hallitus asettaisi valtakunnalliseksi tavoitteeksi palveluseteleiden käytön kasvattamisen 5% sote-palveluiden kokonaisuudesta. Hallituksen on alueellisten palvelusetelikokeilujen ohella viisasta luoda keinoja, joilla valtakunnallisesti voidaan kannustaa palvelusetelin käyttöön.

Vaikka palvelusetelin käyttö on kunnissa viime aikoina kasvanut ja monipuolistunut, on sen käyttö edelleen valitettavan vähäistä erityisesti terveydenhuollossa. Johtava palvelusetelikunta on Jyväskylä ja siellä palvelusetelin käyttö on 2% koko sotesta. Jyväskylän kokemukset ovat olleet innostavia ja palvelusetelin avulla on saatu aikaan myös säästöjä. Esimerkiksi vuonna 2013 palvelusetelin käyttö säästi menoja 1,7 milj. euroa siihen verrattuna, että kyseiset palvelut olisi tuotettu omana toimintana.

Palvelusetelin käytöllä on mahdollista ripeästi saavuttaa tuloksia, joita koko sote-uudistuksella tavoitellaan: palveluiden tasavertaista saatavuutta, terveys- ja hyvinvointihyötyjä, kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantamista ja kustannusten hillintää.

 

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

sosiaali -ja terveysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi

 

Julkaistu

julkaistu Vanhempainliiton Koti ja koulu-lehdessä kesällä 2015.

Aikuiset eivät aina tule ajatelleeksi, miltä heidän alkoholin käyttönsä näyttää lapsen silmissä. Monet lapset ja nuoret, joiden vanhemmat ovat omasta mielestään kohtuukäyttäjiä, kokevat aikuisten alkoholinkäytön jopa pelottavaksi. Vaikka kohtuullinen alkoholin juominen ei aikuisen mielestä aiheuttaisi mitään haittaa, asia ei lapsen silmin katsottuna aina ole näin.

Aikuisen mielestä harmiton hauskanpito voi lapsen näkökulmasta olla hämmentävä, nolostuttava tai jopa pelottava kokemus. Lapset ja nuoret oppivat alkoholin käytön mallin omasta elinympäristöstään. Jokainen lapsen seurassa alkoholia käyttävä aikuinen –vanhempi, sukulainen tai tuttava – antaa omalla käyttäytymisellään aina mallin lapselle. Siksi jokaisen aikuisen pitäisi pohtia, miten itse käyttää alkoholia lasten seurassa.

Olin viime syksynä mukana Varhaiskasvatusmessuilla. Messuille osallistui myös Alkon vastuullisuusohjelma Lasten seurassa, jonka yhteistyökumppaneita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Suomen Vanhempainliitto. Lasten seurassa -ohjelman tarkoituksena on vähentää vanhempien ja aikuisten alkoholinkäytöstä lapsille aiheutuvia suoria ja epäsuoria haittoja. Ohjelman sivuilla on paljon tutustumisen arvoista materiaalia, kuten ”Opas pienten lasten vanhemmille – myös tuleville” sekä ”Lasten seurassa – 10 kysymystä alkoholinkäytöstä”.

Materiaali on tuotettu vanhemmille ja sen tarkoituksena haastaa vanhemmat pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään ja sen vaikutuksia lasten elämään kolmesta näkökulmasta: Miten alkoholinkäyttö vaikuttaa omaan ja lapsen terveyteen ja hyvinvointiin, miten se vaikuttaa vanhempien ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä parisuhteeseen ja millaisen mallin vanhempi antaa lapselleen. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää aikuisten alkoholinkäytöstä lapsiin kohdistuvia suoria ja epäsuoria haittoja. On hienoa, että Vanhempainliitto on vahvana kumppanina kampanjassa.

Alkoholinkäyttö lasten kotona ja sen seuraukset mietityttävät useita lasten kanssa päivittäin työskenteleviä ammattilaisia. Se on asia, joka valitettavan usein jää pimentoon tai asiaan puuttumiseen ei syystä tai toisesta löydetä oikealta tuntuvaa tapaa. Tilanteet perheissä ovat usein erilaisia ja niihin voi olla hankala puuttua. Alkoholinkäytön puheeksiotton tueksi laadittu Salla Kurkelan kuvittama upea lastenkirja ”Pikkuketun salaisuus”.

Pikkuketun mukava leikkipäivä isän kanssa katkeaa, kun isäkettu kutsutaan aikuisten juhlaan. Seuraa monenlaisia harmeja. Mikä voisi auttaa pikkukettua? Kirjaa voi käyttää helpottamaan alkoholinkäytön ja muiden vaikeiden aiheiden puheeksiottoa lasten kanssa. Kirja on ladattavissa pdf-tiedostona suomeksi ja ruotsiksi http://www.lasinenlapsuus.fi/ladattava-aineisto

 

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Alkon hallintoneuvoston pj.
www.sarisarkomaa.fi