Tekijä: sari

Pk-yrittäjien ääntä on kuunneltava tarkalla korvalla. Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa maamme pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näiden yritysten rooli Suomelle ja suomalaisten hyvinvoinnille on aivan keskeinen. Elinvoimainen yksityinen sektori on edellytys sille, että voimme turvata huomisen hyvinvointimme ja ihmisten arjen palveluiden, kuten terveyskeskusten, peruskoulun, päiväkotien ja ikäihmisten palveluiden rahoituksen.

Eduskuntaryhmämme järjesti kevään aikana yrittäjyyskiertueen, jonka aikana kuuntelimme yrittäjien ajatuksia. Yrittäjyyskiertueen aikana me kokoomuksen kansanedustajat järjestimme 15 tilaisuutta ympäri Suomea. Tavoitteena oli kerätä esityksiä ja ajatuksia yrittäjiltä yrittäjyyden edistämiseksi ja yrittäjyyden esteiden purkamiseksi. Ympäri Suomen järjestettyjen tapahtumien lisäksi yrittäjyyskiertueen nettisivujen kautta puolueelle jätettiin lähes 600 ehdotusta.

Yrittäjille tekemämme kyselyn mukaan vain 27 % vastanneista yrittäjistä oli sitä mieltä, että suomalainen ilmapiiri kannustaa yrittäjyyteen. Luku on hälyttävän pieni. Tärkein tavoitteemme on raivata säädösviidakkoa. Painavaksi käynyt sääntelytaakka tukahduttaa halun yrittämiseen ja tämä viesti meidän päättäjien on otettava vakavasti.

On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että pienissä yrityksissä vähäisiä resursseja joudutaan käyttämään kohtuuttomasti erilaisten normien ja byrokraattisten velvoitteiden täyttämiseen. Turhien, turhauttavien normien ja käytäntöjen purkamistalkoisiin tarvitaan nyt koko hallituksen ja eduskunnan tuki.

Yrittäjyyskiertueelta saadun palautteen perusteella laadimme kymmenen kohdan listan, jonka pohjalta viemme yrittäjyyskiertueen asioita eteenpäin. On olennaista, että listan asiat päätyvät minihallitusneuvotteluihin ja uudistuneen hallituksen ministereiden agendalle.

1 Lisää joustavuutta yrittäjyyden ja palkansaajana olemisen välille

Yrittäjäkään ei saa jäädä tyhjän päälle; yrittäjän ja hänen puolisonsa sosiaaliturva on saatettava samalle tasolle kuin muillakin suomalaisilla. Yrittäjän työttömyysturvan karenssiajan on oltava sama kuin palkansaajalla. Jotta kannustaisimme työttömäksi jääneitä yrittäjyyteen, tulisi meidän muuttaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että se ei katkeaisi välittömästi yrityksen perustamisen jälkeen. Yrittäjällä pitäisi olla mahdollisuus pysyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä kuusi kuukautta, jotta yrityksen toiminta ehtisi lähteä kunnolla käyntiin. Lisäksi vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisemmin.

2 Piristystä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmarkkinoille

Pk-yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä mutta mahdollisuudet hankkia rahoitusta investointeihin ovat kapeat. Käytännössä rahoitusta on saatavilla kahdelta kotimaiselta pankilta. Eläkeyhtiöt ovat suuria rahoittajia, joiden antama rahoitus kohdistuu lähestulkoon kokonaan kotimaisiin ja ulkomaisiin suuryhtiöihin. Jos eläkeyhtiöt saataisiin kohdistamaan edes yksi prosentti sijoituksistaan suomalaisiin pk-yrityksiin, olisi se merkittävä piristysruiske pk-yrityksille. Siksi työeläkeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että eläkeyhtiöillä olisi mahdollisuus suunnata minimaalinen osa sijoituksistaan korkeampiriskisiin pk-yrityksiin.

3 Kuntiin toimivat palvelumarkkinat

Yrityksien tärkeimpiä asiakkaita ovat kunnat, jotka ovat merkittäviä hankintayksiköitä. Kunnissa tulisi panostaa kunnallisten palvelumarkkinoiden toimivuuteen, jotta saisimme yhä useamman yrityksen mukaan tuottamaan ja kehittämään kunnallisia palveluita. Palvelusetelijärjestelmällä parannamme palveluiden laatua ja valinnanvapautta. Kunnallisten hankintojen kilpailuttaminen tulee valmistella yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Näin hankintoihin saadaan aitoa, useiden yritysten välistä kilpailua. Palvelualoitejärjestelmän laajempaa käyttöä tulee myös edistää, jotta paikalliset yritykset voivat tehokkaasti tarjota palveluitaan kunnan käyttöön.

4 Maksuperusteisen ALV:n ja laskujen tarkempien maksuaikojen käyttöönotto

Lähetettyjen laskujen perusteella maksettava arvonlisävero tulisi muuttaa maksuperusteiseksi. Näin helpottaisimme kevyellä kassalla toimivia yrityksiä ja yrittäjä tilittäisi veron verottajalle vasta kun rahat ovat saapuneet yrityksen tilille. Myös muuttamalla laskun maksuajan maksimipituus 30 päivään edistämme pitkien maksuaikojen kanssa kamppailevia pienyrityksiä.

5 Verotuksen tulonlähdejaon poistaminen

Epäselvyyttä saattavat käytännössä aiheuttaa esimerkiksi kiinteistöjen ja arvopapereiden tulolähteet. Eri tulonlähteiden voittoja ja tappioita ei voida kuitata keskenään. Tämä mahdollistamalla voisimme yhdenmukaistaa verotusta ja auttaisimme yrityksiä suunnittelemaan taloudenpitoaan. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee kuitenkin olla tulolähdejaottelusta luopuminen kokonaisuudessaan Ruotsin esimerkin mukaan ja elinkeinoverotuksen kokonaisremontti kilpailukykyisen elinkeinoverotuksen mahdollistamiseksi.

6 Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riski pienemmäksi

Työllistämisen riskin madaltamiseksi yksilöperusteista irtisanomissuojaa tulee järkeistää pidentämällä työsuhteiden koeaikaa ja sallimalla työsopimuksen päättäminen kuten muutoinkin toistaiseksi tehdyissä sopimuksissa, eli kun työsuhteen päättämiseen on perusteltu syy. Suuri osa Suomen yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä, joita kannustamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen voimme luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Myös työllistämisen kannustinjärjestelmiä, kuten Sanssi -korttia, on yksinkertaistettava liiallisen byrokratian vähentämiseksi.

7 Koulutussopimusjärjestelmän käyttöönotto

Koulutussopimusjärjestelmän käyttöönotosta hyötyisivät kaikki: yrittäjä, valtio sekä se nuori, joka oppii mieluummin tekemällä kuin kirjoja pänttäämällä. Koulutussopimuskoulutuksessa nuori opiskelisi ammattiin pääosin suoraan yrityksessä ja vain teoria- sekä kieliopinnot tehtäisiin oppilaitoksessa. Nuoren koulutusajan tulot muodostuisivat osittain opintoetuuksista ja osittain yrityksen maksamasta korvauksesta, joka kasvaisi opintojen edetessä suhteessa osaamisen määrän kasvuun. Kouluttavan yrityksen ja opiskelijan välille solmittaisiin koulutussopimus.

8 Sairastamisen kulut yhteisesti maksettaviksi

Kustannukset ja muut seurauksen työntekijän sairastuessa loma-aikana ovat yksinomaan työnantajalla. Tämä voi olla suuri taakka varsinkin pienyritykselle. Kansallinen lainsäädäntömme on tarkistettava sellaiseksi, että emme aseta yrityksille pidemmälle menevää vastuuta loma-ajan sairastamisesta kuin muissa EU-maissa on. EU:n direktiivin mukaan riittävää on, että jokainen voi pitää lomaa terveenä 24 päivää. Lisäksi sairauslomiin tulee asettaa yksi palkaton karenssipäivä. Näillä toimilla helpottaisimme työnantajan mahdollisuuksia palkata sijainen sairausloman ajalle.

9 Takaisinottovelvoitteesta luopuminen

Irtisanoessaan työntekijöitä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla työnantajalla on velvollisuus tarjota irtisanomalleen työntekijälle työtä yhdeksän kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä lukien, mikäli työntekijä on työnhakijana työvoimatoimistossa ja yhtiöön ollaan palkkaamassa työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Velvoite on kuitenkin varsin monitulkintainen ja siitä on aiheutunut erilaisia lieveilmiöitä, kuten palkkaamispäätöksien panttausta. Takaisinottovelvoitteesta luopumalla annamme yrittäjälle mahdollisuuden kehittää yritystä esimerkiksi uudenlaista osaamista hankkimalla.

10 Sukupolvenvaihdosten helpottaminen

Veroseuraukset yritysten sukupolvenvaihdoksissa voivat kasvaa kohtuuttomiksi yrityksen jatkajalle. Siksi meidän tulee poistaa perintö- ja lahjavero sukupolvenvaihdostilanteissa, jotta suomalaiset yrityksen voivat toimia tulevaisuudessakin suomalaisessa omistuksessa eikä yritystä tarvitse myydä ulkopuoliselle taholle. Verotusajankohtaa siirtämällä perintö- ja lahjoitustilanteesta omaisuuden myyntihetkeen voimme toteuttaa veron poiston vähentämättä valtion tuloja.

Eduskuntaryhmämme työ jatkuu edelleen. Voit käydä kertomassa ajatuksesi meille osoitteessa www.yrittajyyskiertue.fi

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa saimme alkuviikosta valmiiksi näkemyksemme hallituksen tekemästä talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018. Tuoreeseen mietintöömme (VaVM 6/2014 vp – VNS 4/2014 vp) kirjasimme tiukat ohjeet, jotka on tarkoitettu erityisesti uuden valtiovarainministeri Antti Rinteen ja tulevan pääministeri Alexander Stubbin ohjenuoraksi. Eduskunnan vahva viesti talouden suunnasta on samalla ohjeistus koko hallitukselle. Painotimme mietinnössämme rakenteellisten uudistusten ripeää toimeenpanoa sekä talouden kasvua ja työllisyyttä. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

Vakava tosiasia on, että talouden kasvun ja työllisyyden jäätyä ennakoitua heikommaksi ei talouteen liittyviä hallitusohjelmatavoitteita ole saavutettu. Julkisen talouden velka nousee yli 60 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon ja valtion velka kasvaa jo 100 mrd. euroon vuonna 2015.

Valtiovarainvaliokuntana esitimme vahvan huolen velan nopeasta kasvusta. Velkaantuminen on käännettävä laskuun ja varmistettava näin hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Tämä on tehtävä ennen kaikkea kansallisista syistä, mutta myös EU-sitoumusten täyttämiseksi ja luottoluokituksen turvaamiseksi.

Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät lisäsopeutustoimet ovat täysin välttämättömiä. Suomi ei tietenkään pelastu vain menoja leikkaamalla ja veroja kiristämällä, vaan painopiste on oltava kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edellytyksien luomisessa huolehtimalla mm. elinkeinoelämän kilpailukyvystä.

Valtiovarainvaliokunnan mietintöön esitimme kymmenen lausumaa, jotka eduskunta hyväksyi. Tässä ovat ne vahvat linjaukset, jotka ovat ohjenuora hallituksen uuden kokoonpanon toimintaan.

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja huolehtii julkisen talouden tasapainottamisesta keskipitkällä aikavälillä.

2. Eduskunta edellyttää, että kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi hallitus panostaa työllisyysasteen nostamiseen, jolloin pääpaino on kiinnitettävä niihin työikäisiin väestöryhmiin, joiden työllisyys on nyt selvästi muuta väestöä matalampaa sekä työurien pidentämiseen alusta, keskeltä ja lopusta. Kuntoutusta työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi on kehitettävä. Huomiota tulee kiinnittää pienten ja erityisesti kasvuyritysten toimintaedellytyksiin.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiinnittää vakavaa huomiota pitkittyneestä taantumasta johtuviin sosiaalisiin ongelmiin eriarvoisuuden ja syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi.

4. Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi mahdollisuutta taloutta ja työllisyyttä edistäviin lisätoimiin, mutta korostaa, että mahdolliset toimet on tehtävä määrärahakehyksen puitteissa.

Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat suuria ja niiden vaikutukset jo aiemmin tehtyjen säästötoimien kanssa merkittäviä. Meillä ei ole vielä tarkempia arvioita siitä, miten mittavat kaavaillut muutokset vaikuttavat käytännössä koulutuksen laatuun ja koko koulutusjärjestelmään.

5. Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi koulutusta koskevien uudistusten vaikutukset etukäteen monipuolisesti ja huolellisesti ennen hallituksen esitysten antamista tai ennen muiden päätösten tekoa.

Tarvittaessa on myös oltava valmiutta luopua suunnitelluista uudistuksista tai muuttaa niiden sisältöä, mikäli niillä arvioidaan olevan merkittäviä haittavaikutuksia koulutuksen laatuun tai koulutukselliseen tasa-arvoon.

6. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii nuorisotakuun toteuttamisesta ja panostaa aiempaa enemmän ennaltaehkäisevään ja ns. matalan kynnyksen toimintaan, jotta myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret saadaan aktiivitoimenpiteiden piiriin.

Valtiovarainvaliokuntana olemme erityisen tarkkaan seuranneet nuorisotakuun toimeenpanoa. Suomen tulevaisuuden kannalta on aivan olennaista, että jokainen nuori jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen ja saa työn syrjästä kiinni.

7. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii toimia, joilla parannetaan viranomaisten mahdollisuuksia hyödyntää niitä tietojärjestelmissä olevia tietoja, joita tarvitaan esim. nuorisotakuuseen liittyvien palveluiden järjestämisessä sekä syrjäytyneiden nuorten auttamisessa. Samalla on arvioitava lainsäädäntöön liittyvät mahdolliset muutostarpeet.

8. Eduskunta edellyttää, että liikenneväylien kunnossapidon ja kehittämisen turvaamiseksi laaditaan pitkäjänteinen ohjelma, jossa otetaan konkreettisesti kantaa ohjelman realistiseen rahoitukseen.

9. Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

10. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi.

Laaturekistereistä hyötyvät kaikki – niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Valtakunnallista tietoa pitää olla saatavilla avoimesti niin, että eri toimijoiden vertailu on mahdollista. Ilman ajankohtaista seurantatietoa emme onnistu ohjaamaan hyvinvointipalveluja haluttuun suuntaan.

Uusien puheenjohtajien Alexander Stubbin ja Antti Rinteen, sekä tietenkin kaikkien muidenkin ministereiden, on syytä lukea nämä valtiovarainvaliokuntamme ehdottamat ja eduskunnan hyväksymät lausumat erityisen tarkkaan ennen minihallitusneuvotteluja.

Tuoreen puheenjohtaja Stubbin linjapuhetta kuunnellessa tuli vahva tunne, että hän oli kymmenen pointtiamme jo ehtinytkin lukemaan.

Pienpanimoiden ja tilaviinien ystäville ilahduttava uutinen. Pientuottajien tuotteiden pääsy Alkon valikoimaan helpottuu merkittävästi, kun Alko ottaa käyttöön vielä suunnitteilla olevan uuden valikoimanhallintamallin. Tämän hetken tiedon mukaan ensi vuonna pientuottaja voi halutessaan valita 1-10 Alkon myymälää lähialueeltaan, joiden kautta haluaa tuotteitaan myydä. Tämä on välttämätön olut- ja tilaviinikulttuuriamme sekä työllisyyttä edistävä uudistus. Jälleen yksi este pienyritystoiminnan tieltä poistuu.

Tähän asti tuottajan pääkanava Alkon valikoimaan pääsy on tapahtunut Alkon tuotehakuihin osallistumisen kautta. Siinä tuotteet kilpailivat muiden vastaavien tuotteiden kanssa ja valikoimaan pääsy on ollut kankeampaa ja epävarmempaa. Valikoimaan pääsy on edellyttänyt valtakunnallista saatavuutta, joka on ollut monelle pienelle toimijalle aivan liian kohtuuton vaatimus. Tällä hetkellä prosessi kestää lähes vuoden ja on monelle pienelle ja nopealiikkeiselle panimolle hidas.

Alkon hallintoneuvostossa olemme seuranneet pientuottajien asiaa ja kirittäneet ketterämpää tapaa ottaa pientuottajien tuotteita Alkon valikoimiin. Pienpanimot, heidän liittonsa ja Olut- sekä Panimoliitto ovat olleet asiassa aktiivisia Alkon suuntaan. Olen muiden Pohjoismaiden, etenkin Ruotsin, mallia nostanut vahvasti esille. Alkon suunnitteilla oleva malli onkin ns. ”parhaat palat Ruotsista”-malli. On tärkeää, että kehittäessään uutta tuotetta pienpanimo voi luottaa jakelutien varmuuteen. Muutoksella on suurin merkitys pienimmille ja vasta-aloittaville panimoille. Asia on vielä työn alla ja tuottajien ja kuluttajien näkemyksiä on tärkeää kuulla.

Alko pyrkii palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman hyvin sekä kehittämään valikoimaansa vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti. Kiinnostus etenkin kotimaisia pienpanimo-oluita kohtaan on noussut kohisten viime vuosina ja Alko on saanut palautetta kuluttajilta yhä laajemmasta olutvalikoimasta. Alkon kotimaisten pienpanimoiden valikoima onkin kehittynyt viime vuosina. Viime vuonna Alkossa myytiin yhteensä 60 eri kotimaisen pienpanimon tuotetta. Tämä on oluiden kokonaisvalikoimasta yli 20 %. Kotimaisten oluiden osuus kokonaiskysynnästä oli viime vuonna 5 %, mikä on suurempi kuin niiden osuus kokonaismarkkinasta.

Suomalainen olutkulttuuri voi hyvin ja kehittyy voimakkaasti - kiitos useiden uusien kotimaisten pienvalmistajien. Suomalaiset ymmärtävät ja arvostavat eri oluttyyppejä yhä paremmin. On mainiota, että ruokajuomana oluen arvostus nousee kohisten. Pienpanimotuotteiden ketterämpi valikoimiin pääsy edistääkin monin tavoin suomalaista juoma- ja ruokakulttuuria.

Olut onkin tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Olut on kokenut uuden arvonnousun erityisesti voimistuvan lähiruokatrendin myötä.  Nykyinen hallitus on ensimmäinen, joka on kirjannut ruokapolitiikan ja sen osana lähiruuan, ohjelmaansa. Alkoholipolitiikkaa uudistettaessa on pohdittava keinoja, joilla voidaan edistää ja kehittää edelleen pienpanimo- ja tilaviinisektoriamme sekä ravintolakulttuuriamme. Alkoholilain kokonaisuudistus on käynnissä ja olenkin ehdottanut, että eduskunta kävisi laaja-alaisen ajankohtaiskeskustelun alkoholipolitiikasta.

On ollut koko Suomen etu, että maassamme on tähän saakka ollut mahdollista hankkia esimerkiksi aktiiviurheilu-uran ohella yleissivistävä tutkinto. Tällä hetkellä urheilulukioiden ja muiden erikoislukioiden tulevaisuus on vaakalaudalla. Opetusministeriössä on esitetty erikoislukioiden mittavaa rahoituksen pienentämisestä. Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus on tarkoitus laskea enintään kolmeen vuoteen.

Näillä toimilla erikoislukiot joutuvat tuplaleikkausten kohteeksi. On muistettava, että noin puolet esimerkiksi urheilulukioissa opiskelevista nuorista suorittaa opinnot neljässä vuodessa. Vaikka tavoite opintoaikojen ripeyttämisestä on oikea, tarvitaan siihen myös joustoja. Emmehän halua palata maailmaan, jossa esimerkiksi aktiiviurheilu estää nuoren kouluttautumisen.

Maamme erikoislukiot ovat Suomelle monin tavoin tärkeitä. Erityisen koulutustehtävän saaneista eli erikoislukioista valmistuvien opiskelijoiden merkitys kansallisen kulttuuri- ja urheiluelämän sekä maamme kansainvälisen menestymisen urheilun, taiteen ja tieteen kannalta on merkittävä. Esimerkiksi Sotshin Olympialaisissa Suomen joukkueen 102 urheilijasta 52 olivat joko urheilulukioiden nykyisiä tai entisiä opiskelijoita.

On valitettavaa, että tuhannet lukioihin pyrkivät, siellä opiskelevat ja erikoislukioiden henkilökunta elävät tällä hetkellä suuressa epävarmuudessa. Opetusministerin tulisi ryhtyä viipymättä toimiin asian ratkaisemiseksi ja vakuuttaa, että erikoislukiot säilyvät. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme asiassa kuulleet asiantuntijoita. Viesti ministerille on selvä: erityislukioiden toiminta on turvattava.

Nuoret ovat erilaisia ja tarvitsevat myös erilaisia vaihtoehtoja. Heille tulee suoda mahdollisuus yleissivistävän koulutuksen ohella toteuttaa intohimoaan ja erityisosaamistaan. Erikoislukioilla on merkittävä roolinsa myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Suomella ei ole varaa menettää yhtään lahjakasta huippuosaajaa eikä meidän tule sulkea yhtään nuorta pois erityisosaamisensa ääreltä.

Maamme valttikortti on tulevaisuudessakin korkeatasoinen ja monipuolinen osaaminen. Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vuoksi emme saa antaa erikoislukioverkkomme rapautua.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi