fbpx Siirry sisältöön

Tilaa eduskuntaterveiset sähköpostiisi tämän linkin kautta!

Arvoisa vastaanottaja,

Politiikan syksy eduskunnassa on kuumenemassa. Yksi tärkein työni on ensi vuoden talousarvion käsittely. Hallituksen esitys saapuu eduskuntaan ja aloitamme sen käsittelyn heti valtiovarainvaliokunnassa.

Korona on iskenyt voimalla Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Keskeinen tehtäväni on vaikuttaa, että tehdyissä elvytystoimissa ei sivuuteta Helsinkiä. Kiireellistä on turvata koronatoimista vahvaa vastuuta kantaneen HUS:n rahoitus. Jonot erikoissairaanhoitoon ovat kuusinkertaistuneet. Toimia on tehtävä ripeästi ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi.

Helsingissä uutinen inhimillistä ja osaavaa saattohoitotyötä tekevän Terhokodin yt- neuvotteluista ja epävarmasta tulevaisuudesta on herättänyt huolta. Olen vuosien varrella tehnyt tiivistä työtä terhokodin toimijoiden kanssa. Niin myös nyt. Olemme yhdessä tekemässä työtä Terhokodin arvokkaan työn jatkamiseksi. On hyvä, että jatkoaskeleita selvitetään nyt työryhmässä. 

On välttämätöntä löytää ratkaisu, jolla turvataan Terhokodin toiminta saattohoidon tarjoajana, kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä. Työtä on paljon tekemättä. Ihmisarvoa kunnioittavan ja lempeän elämän loppuvaiheen saattohoidon ja kivun hoidon saatavuudessa on maassamme edelleen isoja eroja. 

Yliopistossa opiskeluaikoina tein yövuorossa työtä vanhusten pitkäaikaishoidon osastolla. Monet yöt valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolesta puhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin kun hän sitä tarvitsee.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajistossa urakoimme yhdessä, jotta hallitus tekisi viimein välttämättömät työllisyyttä edistävät päätökset.

Tänä vuonna puoluekokous järjestettiin hybridimalilla. Minulla oli ilo olla mukana Helsingin piirin etäpisteellä. Puheenjohtajanamme jatkaa kolmannen kauden Petteri OrpoPuoluekokous valitsi varapuheenjohtajiksi Antti Häkkäsen, Elina Lepomäen, Anna-Kaisa Ikosen ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Heikki Auton. Onnea ja menestystä tärkeään työhön!

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan

Koronarajoitusten vuoksi eduskuntatalolle ei voida tällä hetkellä ottaa vieraita. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää ja siihen varmasti löytyy aina tilanteelle sopiva tapa koronasta huolimatta. Syksyllä tilaisuudet järjestetään viimeisimpiä koronaohjeita noudattaen. 

Hakaniemen markkinat su 4.10 klo 12-13

Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista Hakaniemen markkinoille. Olen tavattavissa kokoomuksen teltalla. Mukana myös muuta kokoomusjoukkoa. 

Diabeteskävely la 10.10 klo 12.00

Olen mukana avaamassa Terveydeksi! -Diabeteskävelyn Narinkkatorilla. Puheenvuorojen jälkeen lähdemme yhdessä ulkoilemaan. Voit valita kolmesta reitistä itsellesi sopivamman. 

Miten perusterveydenhuolto toimii koronan aikana Helsingissä ke 14.10 klo 17.15? 

Olen saanut paljon palautetta ja kysymyksiä mahdollisen koronan toisen aallon rantautumisesta Suomeen ja sen vaikutuksista terveydenhuollon palveluihin. Järjestämme etäkeskustelutilaisuuden Teams-ympäristössä helsinkiläisten terveyspalveluiden toiminnasta koronan aikana. Tilaisuudessa asiantuntijana ja alustajana toimii Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen. 

Ilmoittaudu mukaan oheisen LINKIN kautta pe 9.10 klo 12 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit lähettää jo etukäteen kysymyksiä halutessasi. Saat terkemmat ohjeet Teams-tapaamiseen liittymiseen sähköpostitse.

Kokoomus ja soteammattilaiset -etätapahtuma la 17.10 klo 12.00

Olen mukana kokoomuksen valtakunnallisessa Teams keskustelutilaisuudessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Mukana keskustelemassa ovat myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Tehyn kunniapuheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sekä kokoomuslaisia sotealan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Ilmoittaudu mukaan 15.10 mennessä oheisen LINKIN kautta.

Kokoomuksen seniorifoorumin etätapaaminen to 29.10 klo 17.00

Tilaisuudessa Petteri Orpo kertoo uudesta kokoomuksen tavoiteohjelmasta. Lisäksi foorumin puheenjohtajistona olemme mukana keskustelussa ministeri Helena Pesosen kanssa. Tule mukaan kuulemaan poliittinen tilannekatsaus eduskunnasta, osallistumaan keskusteluun ja esittämään kysymyksiä vaikkapa kotisohvaltasi. 

Ilmoittaudu mukaan oheisen LINKIN kautta ma 26.10 klo 12 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit lähettää jo etukäteen kysymyksiä halutessasi. Osallistuminen onnistuu joko tietokoneella tai puhelimella soittaen. Tarkemmat ohjeet osallistumisesta sekä Microsoft Teamsin käytöstä lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.

Voit liittyä seniorifoorumin jäseneksi kirjautumalla kokoomuksen jäsensivuille, valitse yläpalkista jäsen- ja yhdistystiedot ja sen alta omat jäsentiedot. Paina “muokkaa” ja vieritä sivua alas, kunnes löydät verkostot. Valitse oman mielenkiintosi mukaiset verkostot ja tallenna tiedot. Lämpimästi tervetuloa mukaan.

Päätöksiä työllisyystoimista ei voida enää lykätä

Marinin hallituksen työllisyystoimien lykkäyslinja on kovaa ja kylmää politiikkaa. On vastuutonta, että hallitus on jäänyt köllöttelemään keskusteluun 30 000 uuden työpaikan näkymästä, kun viimeisimpien lukujen mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 400 000.

Kokoomuksen aloitteesta olemme jättäneet opposition yhteisen välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä. Hallituksen politiikka murentaa hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa, ylläpitää työttömyyttä ja johtaa veronkorotuksiin.

Petteri Orpo totesi puoluekokouksen linjapuheessaan vakavan tosiasian; Suomen haasteet ovat vasta edessä. Tarvitsemme kokoomuslaista talouspolitiikan osaamista ja ymmärrystä enemmän kuin koskaan.

Yksi oivallinen keino lisätä työllisyyttä ja ihmisten sujuvaa arkea olisi hallituksen kotitalousvähennysleikkurin peruminen sekä vähennyksen korotus ja laajennus. Suomen olisi syytä ottaa mallia Ruotsista, jossa kotitalousvähennystä nostetaan 7000 euroon osana koronan jälkeistä elvytystä ja työllisyystoimia. Eduskuntaryhmämme on esittänyt kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista. Lisäksi kannatamme Sitran asiantuntijoiden esittämää senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä ja vähennyksen laajentamista kotikuntoutukseen. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen ja nimennyt vähennyksen senioreiden superkotitalousvähennykseksi.

Koulukiusaaminen ja väkivalta kitkettävä juurineen

Vantaan koulujen julkisuuteen tulleet väkivallanteot ovat järkyttäviä rikoksia. Joka kodissa ja koulussa on syytä pysähtyä pohtimaan, miten vastaavan tapahtuminen estetään. Niin myös eduskunnassa. Viime eduskuntakaudella valmistui laaja asiantuntijatyö, jossa oli konkreettiset esitykset kiusaamisen kitkemiseen ja koulurauhan turvaamiseen. Toimenpiteet pitäisi uuden hallituksen laittaa toimeen. Asiaa vauhdittaakseni olen jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Kannatan raportin ehdotusta, jonka mukaan rehtoreilla tulisi olla mahdollisuus evätä toiselle väkivaltaa tehneeltä oppilaalta oikeus tulla kouluun rajatuksi ajaksi. Väkivaltaan ja kiusaamiseen osallustuneilla olisi velvollisuus osallistua oppilashuollon järjestämiin tukitoimiin, esimerkiksi selvittää tapahtunutta psykologin ja kuraattorin kanssa. Samaan aikaan luokka voisi käydä asiaa rauhassa läpi ilman väkivaltaa tehnyttä.

On vakavaa, että nykyisin usein kiusattu lapsi jää ilman apua. Koulun on oltava paikka, jossa lapsi uskaltaa kertoa kiusaamisesta ja väkivallasta, ilman pelkoa siitä, että tilanne vain pahenee. Apua on oltava oikeasti saatavilla.

Hallituksen aie romuttaa oppilashuolto sotessa on pysäytettävä

Opettajat, psykologit, koulukuraattorit ja mielenterveysjärjestöt ovat nostaneet esille huolen hallituksen aikeesta siirtää maakuntahallintoon oppilashuolto, koulujen olennainen väline puuttua kiusaamiseen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että esityksessä sivuutetaan kasvun ja oppimisen tukeminen, vähentäen koulun voimavaroja ja keinoja auttaa lapsia ja nuoria sekä kitkeä kiusaamista. Urakoin sen eteen, että hallituksen aie uhrata oppilashuolto maakuntien alttarilla pysäytetään.

Edellytän, että hallitus toteuttaa hallitusohjelman kirjauksensa, jonka mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla sekä oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria, oppilaiden ja opiskelijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valuviat korjattava

Lausuntokierroksella olleen sote-uudistuksen lausuntopalaute on otettava vakavasti ja esitystä on korjattava ennen sen tuomista eduskuntaan. Varsinkin suurimpien kaupunkien lausunnoissa maakuntasote-esitys saa kylmää kyytiä hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden yhteisvoimin. Ja syystä. Kaupunkien rahat ryöstetään, vastineeksi on tulossa lisähallintoa, mutta ei juurikaan parempia palveluja.

Erityisesti on kuultava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin huoli. Uudistus uhkaa leikata Uudenmaan sote-maakunnilta rahoitusta noin 400 milj. euroa, josta HUS:n osuus olisi ainakin 100 milj. euroa. HUS:n diagnostiikkajohatjan Lasse Lehtosen mukaan tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS alueen erikoissairaanhoidosta. Koronan runneltua pahiten juuri Helsinkiä ja Uuttamaata olisi alueelle kohdistettu sote-leikkuri täysin kohtuuton eikä sitä voi missään nimessä hyväksyä.

Tule mukaan Roosanauhakeräykseen!

Roosanauha keräys tukee tänä vuonna rintasyöpätutkimuksen lisäksi muiden syöpien tutkimusta. Elegantin nauhan on suunnitellut Juha Tapio. Syöpä seuraa vieläkin monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitsemme tutkimusta. Tervetuloa mukaan itsellesi parhaiten sopivalla tavalla tukemaan keräystä. Samalla näytämme yhdessä, että olemme maailman välittävin kansa.

Ajankohtaisia kannanottoja ja valtiopäivätoimia

Kokoomuksen Sarkomaa ja Vikman tyttöjen silpomisen selkeämmän kriminalisoinnin etenemisestä: ”Tärkeä askel kohti Suomea, jossa yksikään tyttö ei enää joudu silvotuksi”

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto: Kansanterveys ei voi odottaa – hoitovelkaa on kirittävä kiinni

Sairaanoitajaliiton blogi: Yhteistyöterveisiä Arkadianmäeltä

Kirjallinen kysymys Helsingin yliopiston terveystieteiden koulutusvastuuesityksen hylkäämisen perusteista

Kokoomuksen Sarkomaa: Terapiatakuu osaksi hallituksen budjettiriihessä puimia työllisyystoimia

Kokoomuksen Sarkomaa vaatii päätöksiä työllisyydestä ja ilmastotoimista – ”Koronasta ei saa tehdä tekosyytä jatkaa päätösten lykkäämistä”

Kokoomusedustajat: Lentokentille ja satamiin saatava koronapikatestit käyttöön välittömästi

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat: Uudenmaan asema koko Suomen talouden veturina huomioitava EU-elpymisvarojen jaossa

Kirjallinen kysymys tapahtumatoimialan toimintaedellytysten edistämisestä koronaepidemian aikana ja toimialan huomioimisesta koronaepidemian rajoitustoimissa

Kokoomuksen Sarkomaa ja Laiho: ikäihmisten kohtelun ja palveluiden virheitä ei saa toistaa koronan toisessa aallossa

Kirjallinen kysymys kuulovammaisten ja viittomakielisten henkilöiden oikeuksien toteutumisesta järjestöjen rahoituksen laskiessa

Toimenpidealoite terapiatakuun tavoitteiden toteuttamisesta ja terapiatakuun ottamisesta osaksi työllisyystoimia

Kaikki ajankohtaiset asiat nettisivuillani

Ajatukset ja ideat liittyen syksyn politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.

Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa


Eduskunnan puhemiehelle

Sipilän hallitus asetti 24.11.2016 työryhmän pohtimaan kiusaamisen ehkäisyä ja koulurauhaa (Dnro 66/040/2016). Työryhmän tehtävä kattoi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen. Työryhmän väliraportti julkaistiin 21.04.2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:12).

Väliraportin jättämisen jälkeen työryhmä jatkoi työskentelyä toimenpide-ehdotusten muodostamiseksi.

Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella loppuraportti julkaistiin 16.3.2018 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:16).

Työryhmän tehtävänä oli tehdä esitykset kiusaamiseen puuttumisesta sekä hyvinvointia ja työrauhaa edistävistä toimista. Työryhmä esittää kehittämisehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa lainsäädännön muutostarpeisiin, toimintakulttuurin muutokseen ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä informaatio-ohjaukseen. Työryhmä esittää muun muassa kansallisen vaikuttavien kiusaamisen ehkäisemisen, hyvinvointia ja työrauhaa lisäävien menetelmien arviointielimen perustamista Suomeen. Ehdotettu toimielin toimisi kanavana, jonka avulla levitettäisiin tietoa vaikuttaviksi todetuista menetelmistä. Se kokoaa kasvattajille, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille luotettavaa, kattavaa, ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa siitä, millaisilla menetelmillä hyvinvointia ja työrauhaa voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla.

Työryhmän ehdotuksilla pyritään turvaamaan jokaisen lapsen ja nuoren turvallisuus ja hyvinvointi osallistuessaan varhaiskasvatukseen, opetukseen tai koulutukseen.

Rehtoreilla, opettajilla eikä kouluyhteisöllä ole nykyisellään riittäviä keinoja puuttua koulussa sattuviin kiusaamis- ja väkivaltatapauksiin. Työrauhatyöryhmä esitti raportissa useita toimenpiteitä, muun muassa ehdotuksen opetuksen epäämisoikeudesta kahdeksi päiväksi. 

Opettajien ammattijärjestö (OAJ) on toistuvasti vaatinut päättäjiltä toimia koulussa tapahtuvan väkivallan torjumiseksi. OAJ on esittänyt muutosta, jossa koulun rehtori voisi evätä toiselle väkivaltaa tehneeltä oppilaalta oikeuden tulla kouluun. Epäämisen kesto olisi korkeintaan kolme päivää. Väkivaltaa tehnyt olisi nämä päivät oppilashuollon piirissä. Hänellä olisi velvollisuus osallistua oppilashuollon järjestämiin tukitoimiin, esimerkiksi selvittää tapahtunutta psykologin ja kuraattorin kanssa. Uhrille ja hänen perheelleen välittyisi viesti, että asiaan on puututtu välittömästi. Uhrillakin olisi mahdollisuus tulla kouluun, jos fyysiset tai psyykkiset vammat sitä eivät estä. 

Epäämisoikeuden lisäksi OAJ on esittänyt useita muita toimia kiusaamisen torjumiseksi. OAJ:n mielestä rehtorilla pitäisi selkeissä tilanteissa olla mahdollisuus erottaa oppilas koulusta määräaikaisesti. Nytkin määräaikainen erottaminen on mahdollista mutta vaatii monijäsenisen toimielimen päätöksen ja vie aikaa.  

Lisäksi OAJ esittää, että aluehallintovirastoille (AVI) säädetään oma-aloitteinen puuttumisoikeus, jos herää epäily, että opetusta ei järjestetä lainsäädännön mukaisesti. Tällöin AVI voisi pitkittyneissä kiusaamistapauksissa ilman kanteluitakin puuttua tilanteeseen ja selvittää, ovatko tehdyt toimet riittäviä. Varhaiskasvatuksessa aluehallintovirastoilla jo on puuttumis- ja tarkastusoikeus. Ei ole yhdenvertaista, että perusopetuksessa sitä ei ole.

OAJ on ilmaissut vahvan huolen siitä, mikä vaikutus sote-maakuntauudistuksella on oppilashuollon toimintaan ja myös kiusaamisen ehkäisyyn. Soteuudistus on siirtämässä oppilashuollon maakuntien vastuulle pois kunnilta. Päätäntävalta kuraattorin ja psykologin resurssin käytöstä ei olisikaan enää opetustoimessa vaan maakunnassa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt väkivallan, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyksi sekä työrauhan ja hyvinvoinnin edistämiseksi varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisun 2018:16 Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella loppuraportin ehdotuksien toimeenpanemiseksi?

Millä keinoin hallitus aikoo ennaltaehkäistä ja kitkeä koulupäivän jälkeen ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa? 

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta rehtoreilla olisi oikeus evätä määräaikaisesti toiselle väkivaltaa tehneeltä oppilaalta oikeuden tulla kouluun?

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta aluehallintovirastoille (AVI) säädetään oma-aloitteinen puuttumisoikeus, jos herää epäily, että opetusta ei järjestetä lainsäädännön mukaisesti?

Miten hallitus varmistaa oppilashuollon toimivuuden, jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa toiminnot siirretään maakuntahallinon alaisiksi?

Mihin asiantuntijatietoon perustuu hallituksen aie siirtää oppilashuolto maakuntahallintoon ja poistaa asiasta päätösvalta opetustoimelta ja kunnilta?

Mitä vaikutuksia hallitus arvio oppilashuollon siirrolla maakuntahallinnon vastuulle olevan yksityiskoulujen oppilashuoltoon ja sen toimivuuteen? 

Helsingissä 5.10.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Tiedote 30.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman ovat tyytyväisiä lakivaliokunnan ottamaan kantaan, jonka mukaan tyttöjen sukuelinten silpominen on säädettävä Suomessa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Asiaa pitkään ajaneet Sarkomaa ja Vikman ehdottivat tyttöjen sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia ja ennaltaehkäisyn tehostamista lakialoitteissaan (LA 6/2019 vp, LA 4/2019 vp) syksyllä 2019. Lakialoitteillaan edustajat halusivat vauhdittaa kansalaisaloitteen tahdon toteutumista, konkretisoida tarvittavat lakimuutokset ja painottaa ennaltaehkäisyä.

”Lakivaliokunnan kanta on tärkeä askel kohti Suomea, jossa yksikään tyttö ei enää joudu silvotuksi. Tyttöjen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on suojeltava kaikissa tilanteissa. Silpominen on järkyttävä väkivallanteko, jonka rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Lainsäädäntöä selkeyttämällä lähetämme vahvan viestin siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. On hienoa, että asia viimein etenee”, Sarkomaa sanoo.

Lakivaliokunta esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan hallituksen on mahdollisimman ripeästi ryhdyttävä toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja annettava tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana. Sarkomaa ja Vikman painottavat, että lainsäädäntöön tarvittavien muutosten tekemisellä on kiire.

”Marinin hallituksen on tuotava silpomisen rangaistavuutta selkeyttävät esitykset eduskuntaan viipymättä. Emme kerta kaikkiaan voi enää odottaa, tyttöjen suojelemiseksi on toimittava nyt. THL:n arvion mukaan Suomessa on silpomisvaarassa vähintään satoja ja pahimmassa tapauksessa jopa tuhansia tyttöjä. Syksyllä jättämämme lakialoite on nopeasti toimeenpantavissa oleva tapa toteuttaa lakivaliokunnan edellyttämä muutos. Konkreettinen ehdotuksemme on hallituksen vapaasti käytettävissä”, Vikman sanoo.

Sarkomaa ja Vikman muistuttavat, että kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan määrätietoisia ennaltaehkäiseviä toimia. Myös tähän kokoomusedustajat ovat esittäneet toimenpiteitä lakialoitteessaan. Silpomisuhassa olevien lasten ja nuorten tunnistamiseksi ja auttamiseksi ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta, johon on syytä panostaa. Ammattilaisten, viranomaisten ja maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.

”Kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi on tärkeää, ettei hallitus unohda ennaltaehkäisevien toimien merkitystä. Lakialoitteessamme esitetään tähän keinona uusia pykäliä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi. Myös nämä esitykset ovat edelleen hallituksen käytettävissä”, Vikman sanoo.

Silpomisasia tuli eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen KAA 1/2019 pohjalta. Sarkomaa ja Vikman iloitsevat siitä, että aloitteen myötä aihe lainsäädäntöä koskevine puutteineen on noussut voimalla julkiseen keskusteluun ja on nyt johtamassa aitoihin muutoksiin.

”Haluan lämpimästi kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä pitkäjänteisestä silpomisen vastaisesta työstä ja aiheen nostamisesta eduskunnan pöydälle. On korkea aika, että Suomi ottaa vaatimuksenne todesta ja liittyy silpomisen selkeällä tavalla lainsäädännössään kieltäneiden maiden joukkoon muiden pohjoismaiden tapaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sofia Vikman, puh. 09 432 3194

Kokoomusedustajat Sanni Grahn-Laasonen, Mia Laiho, Sari Multala ja Sari Sarkomaa kritisoivat, ettei hallituksen sote-lain esitysluonnoksen lausuntomenettely ole ollut hyvän hallintotavan ja lainvalmisteluprosessin mukaista. Kuraattorien ja psykologipalveluiden maakuntiin siirtämiseen liittyviltä keskeisiltä tahoilta ei pyydetty esityksestä lausuntoa.

“On pöyristyttävää, että näin tärkeästä asiasta ei pyydetty lausuntoja esimerkiksi psykologiliitolta tai koulukuraattorien liitolta. He ovat kuitenkin opetuksen järjestäjien ohella oppilas- ja opiskelijahuollon parhaimpia asiantuntijoita”, edustajat huomauttavat.

Opiskeluhuollon sijoittumista on arvioitu viime vuosien aikana lukuisia kertoja ja varsin perusteellisesti. Edellistä sote-ratkaisua mietittäessä päädyttiin siihen, että opiskeluhuollon on järkevää sijaita sivistystoimessa. Tämän nähtiin takaavan mahdollisuuden järjestää yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon keskeisen tärkeät palvelut lähellä oppilasta ja koulua mahdollisimman joustavasti ja sujuvasti.

”Olisi iso virhe siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit massiiviseen maakuntahallintoon ja vaikeuttaa näin koulujen mahdollisuuksia tukea lapsia ja nuoria,” Grahn-Laasonen sanoo.

Oppilashuoltolaki on siirtänyt työn painopisteen ryhmien, luokkien ja koko kouluyhteisön kehittämiseen. Yhteisöllisen työn arvo jää hallituksen lakiesityksessä yksilötyön ja palveluketjujen kehittämisen varjoon. Yksilökohtainen ja yhteisöllinen työ kulkevat parhaimmillaan rinnakkaisesti niin että tukitoimet pystytään kohdentamaan oikea-aikaisesti ja -tasoisesti. Lasten ja nuorten oppimisen ja käytöksen haasteita voidaan ennaltaehkäistä etenkin oppilaita lähellä olevan pätevän ja moniammatillisen oppilashuollon henkilöstön avulla.

Opettajat ovat usein rajallisten resurssien varassa väkivalta-, kiusaamis- ja ilkivaltatilanteisiin puuttumisessa ja niiden käsittelyssä. “Oppilashuollon siirtyminen sotemaakuntiin vaarantaa sujuvan, moniammatillisen puuttumisen kiusaamistilanteisiin, sekä niiden ennaltaehkäisyn,” toteaa Multala. “Koulukiusaamisen ehkäisyssä ja kiusaamistilanteissa on tärkeää, että oppilashuollon henkilöstö on helposti saatavilla ja että heidän ammattitaitonsa on opettajien ja perheiden käytettävissä,” Multala jatkaa.

”Oppilaiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on merkittävässä roolissa lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja hoitoon ohjauksessa. Avun pitää olla silloin lähellä ja yhteistyön opettajien kanssa mutkatonta” tähdentää sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho.

Psykologien ja kuraattorien siirtäminen osaksi maakunta-sote-hallintoa on vaarassa romuttaa oppilashuollon, joka on koulujen olennainen väline puuttua väkivaltaan ja kiusaamiseen. Kysymys ei ole vain hallinnon alan siirrosta vaan esityksen pykälissä on sivuutettu se, että oppilashuollon ydintehtävä on tukea lasten ja nuorten normaalia kasvua, kehitystä sekä koulunkäyntiä osana kouluyhteisöä ja lasten arkea. Suuri huoli on siitä, että siirrolla yritetään paikata lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden räikeitä puutteita. Psykologit ja kuraattorit on pidettävä kouluväen tukena lähellä lasta ja nuorta ja mielenterveyspalveluiden puutteet on korjattava muulla tavalla. Ensimmäisenä on säädettävä terapiatakuu” Sarkomaa jatkaa.

“Mikään ei takaa koulukuraattorien ja psykologien pysymistä kouluissa, jos heidät siirretään hallinnollisesti isoon maakuntahimmeliin. Koulukuraattorien ja psykologien ääni täytyy ottaa lainvalmistelussa huomioon”, edustajat päättävät.

Lisätiedot

Sanni Grahn-Laasonen, puh. 050 462 6614

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Multala, puh. 09 432 3101

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto painottaa, että kansansairauksien hoitovelan ei pidä antaa kasvaa. Sen taltuttamiseksi on otettava käyttöön erilaiset keinot terveyden edistämisen tukemisesta digitalisaatioon.

”Koronaepidemian vuoksi vähentynyt sairauksien ennaltaehkäisy sekä viivästynyt hoito lisäävät hoitovelkaa pitkälle tulevaisuuteen. Kansansairauksien osalta vaikutukset ovat nähtävissä osin vasta myöhemmin. Ratkaisut eivät voi jäädä odottamaan koronapandemian talttumista. Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että koronaepidemian takia hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus. On välttämätöntä, että syntynyt hoitovelka kurotaan ripeästi kiinni ja samalla tähdätään hoitotakuuajan lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi toteutua,” toteaa verkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa 23.9 kokouksessa.

Aamun aikana verkosto syventyi kansansairauksien hoitovelkaan ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.

“Perusterveydenhuolto on keskeisessä roolissa terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Paras keino vähentää hoitovelkaa on taata perusterveydenhuollolle riittävät resurssit,” painottaa yleislääketieteen erikoislääkäri Kim Nygård.

”Hoitovelan purkamiseksi olennaista on myös tunnistaa suurimmassa riskissä olevat pitkäaikaissairaat ja kohdentaa voimavaroja heihin,” muistuttaa Tays:n osastonylilääkäri Saara Metso.

”Erikoissairaanhoidossa lähetteet vähenivät selvästi ja niitä on edelleen aiempaa vähemmän. Tämä voi tarkoittaa, että ihmiset eivät hakeudu terveydenhuoltoon yhtä herkästi oireidensa vuoksi. Potilaat myös itse peruivat vastaanottoaikojaan. Tällöin diagnoosin ja hoidon viive on mahdollinen. Toteamatta ja hoitamatta jäänyt sairaus aiheuttaa lisäkuluja,” kertoo Filhan pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari.

Korona on kasvattanut psyykkisen tuen tarvetta heilläkin, jotka eivät aikaisemmin tarvinneet mielenterveyttä tukevia palveluja. “Kansalliseen kriisipuhelimeen ja nuorten Sekasin-chattiin on tullut paljon enemmän yhteydenottoja keväästä alkaen. On ennakoitu, että perustason mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa jopa voimakkaasti epidemian pitkittyessä,” toteaa MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.

”Pitkän ajan seurauksista meillä ei ole varmaa tietoja ja niiden vaikutus kansanterveyteen nähdään vasta viiveellä. Siksi on tärkeää, että tutkimusresursseja kohdennetaan koronan aiheuttamiin ongelmiin ja toisaalta hyväksi todettuihin ratkaisuihin,” huomauttaa verkoston varapuheenjohtaja Ritva Elomaa.

Hyvistä käytännön ratkaisuista esiin nousi digitalisaatio. Esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen hoidossa etähoitoon siirtymiseen oli hyvä valmius, koska hoidossa käytetään mittaus- ja hoitotietoa sisältäviä pilvipalveluja.

”Terveydenhuollossa digitalisaatio on otettu hienosti avuksi tässä koronatilanteessa ja ihmiset ovat huomanneet, että monta asiaa voi hoitaa etävastaanotolla. Hoitoteknologian käytössä on kuitenkin alueellisia eroja,” sanoo kansanedustaja Mirka Soinikoski.

Toisaalta etähoito voi jäädä pinnalliseksi ja etäyhteydellä tuen tarvetta on vaikea arvioida luotettavasti. Tämä on tunnistettu niin somaattisten sairauksien kohdalla kuin mielenterveyspalveluissakin. Onkin tärkeää tunnistaa, mihin palveluihin ja kenelle digitalisaatio soveltuu ja missä tarvitaan kasvokkaista kohtaamista.

Myös järjestöjen asema on merkittävä hoitovelan purkamisessa. ”Sote-järjestöjen toiminnan ansiosta moni terveysongelma jää syntymättä eikä ihmisten tarvitse hakeutua terveyspalvelujen piiriin. Järjestöt myös auttavat jo sairastuneita antamalla tietoa ja tukea sairauden kanssa elämiseen. Siksi järjestöjen rahoituksen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää koronakriisin laskun pienentämisessä,” korostaa kansanedustaja Antero Laukkanen.

Kansanedustajien ja suurten kansanterveys- ja potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa on edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Ritva Elomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi, 09 432 3022

Mirka Soinikoski, kansanedustaja, mirka.soinikoski@eduskunta.fi, 09 432 3011

Antero Laukkanen, kansanedustaja, antero.laukkanen@eduskunta.fi, 09 432 3084

Kim Nygård, yleislääketieteen erikoislääkäri, Kalasataman terveysasema, kim.nygard@hel.fi, 040 334 2031

Saara Metso, osastonylilääkäri, dosentti, TAYS, saara.metso@pshp.fi, 040 531 0154

Tuula Vasankari, pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri, Filha, tuula.vasankari@filha.fi, 050 545 0589

Meri Larivaara, asiantuntijalääkäri, MIELI ry, meri.larivaara@mieli.fi, 044 534 0152

Ruotsissa työllisyysaste on paljon parempi eikä ihme. Ruotsissa sosiaalidemokraatit edistävät työlinjaa päin vastoin kuin Marinin vasemmistovihreä hallitus, joka käynnisti vastuuttoman työllisyystoimien lykkäyslinjansa jo ennen koronaepidemiaa.

Ruotsi nostaa kotitalousvähennyksen 7000 euroon, sen sijaan Rinteen hallitus leikkasi sitä lähes ensitöikseen. Asiantuntijoiden mukaan se vähensi ainakin 5000 työllistä vuositasolla. Kotitalousvähennys on työllistänyt erityisesti pieniä yrityksiä ja vahvistanut kotitalouspalvelualan syntyä.

Kotitalousvähennys on muutenkin laajemmin käytössä Ruotsissa. Osana työllisyystoimia pääministeri Marinin hallituksen pitäisi edes perua tekemänsä leikkaus. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt nykyisen hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja vähennyksen tuplaamista. Lisäksi esitämme senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä.

Lisäksi olen esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista kotikuntoutukseen. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen. Usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä.

Kehotan pääministeri Marinia ottamaan mallia Ruotsalaista sosiaalidemokraateista. He ymmärtävät, että itseään ei voi tukastaan nostaa talouden taantumasta. Pelkkä velkarahalla julkisten menojen kasvattaminen ei pelasta Suomea. Talouden pyörien liikkeelle saamiseksi tarvitaan myös yksityistä kulutusta ja yksityisiä investointeja. Ennen kaikkea tarvitaan rakenteellisia toimia, joilla kestävästi nostetaan työllisten määrää.

Hallituksen kotitalousvähennykseen tekemä leikkaus ja vahva ideologinen kielteinen asenne on rajussa ristiriidassa pääministeri Marinin hallitusohjelman lupausten kanssa parantaa ihmisten arkea, palveluja ja ostovoimaa. Kotitalousvähennys on tuonut uusia työpaikkoja, yrityksiä ja kitkenyt harmaata taloutta, helpottanut erilaisten perheiden arkea ja ylikireätä verotustamme.

On mahdoton ymmärtää, miksi työtä ja sujuvaa arkea ihmisille tuova kotitalousvähennys on niin vastenmielinen koko vasemmistovihreälle hallitukselle?

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu Sairaanhoitajaliiton blogissa 23.9.2020

Eduskunnan työ jatkuu koronan varjossa. Syksyn tärkeimpiä asioita ovat Suomen nostaminen koronan tuomasta taantumasta ja terveyspalveluiden toimivuuden varmistaminen. Terveydenhuoltomme perusta on korkeassa osaamisessa ja osaajissa, jotka palvelut tekevät. WHO:n julistamana sairaanhoitajien ja kätilöiden vuonna on tärkeää muistuttaa siitä, että sairaanhoitajiin panostaminen on sijoitus, joka näkyy väestön parempana terveytenä. 

Tänä vuonna 95 vuotta täyttävä Sairaanhoitajaliitto on tehnyt ansiokasta työtä tekemällä näkyväksi sairaanhoitajien työn merkitystä. Kiitos Sairaanhoitajaliitolle hienosta työstä ja tiiviistä yhteistyöstä meidän hoitajataustaisten kansanedustajien kanssa.

Jotta tulevaisuudessakin Helsingissä ja Uudellamaalla olisi riittävästi ammattitaitoisia hoitotyön asiantuntijoita, johtajia ja opettajia on terveystieteen maisterin koulutus käynnistettävä uudelleen Helsingin yliopistossa. Oli karvas pettymys, että Helsingin yliopiston anomus tutkinnonanto-oikeudelle terveystieteiden maisterin tutkintoon hylättiin jälleen tänä kesänä ministeriössä.

Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella olemme urakoineet asian eteen yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. Jätin ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Helsingin yliopiston terveystieteiden koulutusvastuuesityksen hylkäämisen perusteista jatkotyöskentelymme tueksi. Periksi ei anneta.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. On sekä yhteiskunnan että opiskelijoiden voimavarojen tuhlausta, että helsinkiläiset ja uusimaalaiset terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat hakemaan jatkokoulutusta matkojen takaa.

Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen terveystieteiden koulutustarjonnassa. Tällä hetkellä Suomessa HYKS:n erityisvastuualue on ainoa erityisvastuualueista, joissa ei ole tarjolla terveystieteiden maisterikoulutusta.

Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. 

Tarvitsemme enemmän tutkimusta ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Yliopistotasoinen terveydenhuollon tutkimuksen rahoitus on ollut vuosikausia jatkuvassa laskussa riippumatta hallituksesta ja ministeristä. Valtiovarainvaliokunnassa olen vuosittain neuvotellut lisärahaa yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen ja parhaimmillaan olemme saavuttaneet merkittäviäkin lisäyksiä. Saimme myös hoitajataustaisten edustajien yhteistyöllä oman kohdan budjettiin Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle. Haluamme yhteistyössä edistää näyttöön perustuvan toimintaa  ja kehittämistä hoitotyössä. Nyt on aika saada tutkimusrahat kasvusuuntaan.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita.

Pidetään yhteyttä!

Sari Sarkomaa, helsinkiläinen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Tiedote 22.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Ministeri Kiurun lausuntokierrokselle laittaman maakuntasote-esityksen kannatus on katoamassa. Hallituspuolueiden kansanedustajatkin ovat kunnissa heränneet suurten kaupunkien rahat ryöstävään rahoitusmalliin. Hallituspuolueista on tapahtumassa joukkopako hallituksen riveistä.

”On epäselvää, onko maakuntasotelle enää enemmistö eduskunnassa. Hallitus ei voi sulkea silmiään lausuntopalautteissa esitetyltä kritiikiltä varsinkin, kun kritiikkiä esitetään poikkeuksellisen vahvasti jopa tyrmäävästi hallituksen omista riveistä. On vastuutonta laittaa lausunnolle esitys, josta hallitusryhmissäkin on suuri erimielisyys”, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Varsinkin suurempien kaupunkien lausunnoissa maakuntasote-esitys saa kylmää kyytiä hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden yhteisvoimin. Ja syystä. Kaupunkien rahat ryöstetään, vastineeksi on tulossa lisähallintoa, mutta ei juurikaan parempia palveluja. Vasemmistovihreän hallituksen esitys kuihduttaa HUS:n ja kuntien palvelut sekä kaupunkien elinvoiman. Erityinen huoli on se, miten kunnissa jää sivistykseen ja koulutuksen rahaa. Suomen käy huonosti, jos maan veturina toimiva pääkaupunkiseutu hyydytetään, varoittaa Sarkomaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan uudistuksen myötä Uudenmaan sote-maakunnilta leikattaisiin rahoitusta noin 400 milj. euroa, josta HUS:n osuus olisi ainakin 100 milj. euroa. Lehtosen mukaan tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS alueen erikoissairaanhoidosta. Koronan runneltua pahiten juuri Helsinkiä ja Uuttamaata olisi alueelle kohdistettu sote-leikkuri täysin kohtuuton eikä sitä voi missään nimessä hyväksyä.

Hallituksen maakuntasote-esityksen suuria valuvikoja on se, että siitä puuttuvat vaikuttavat keinot vahvistaa peruspalveluja. Lupaukset ripeästä hoitoon pääsystä yritetään kuopata vaivihkaa. Korona ei ole syy jättää tekemättä, päin vastoin nyt on suurempi tarve kuin ikinä varmistaa ihmisten yhdenvertainen pääsy hoidon ja avun piiriin. Samalla on kurottava ripeästi kiinni koronan myötä syntynyt hoitovelka ja tähdätä samalla hoitotakuuajan lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi toteutua.

On päivän selvää, ettei hallitukselle jää muuta vaihtoehtoa kuin hylätä torso esitys ja korjata vakavat virheet. Eduskuntaan esityksen tuominen esitetyssä muodossa olisi suurta vastuuttomuutta ja sulaa hulluutta. Hallituksen on vihdoin viisasta kuulla terveydenhuollon asiantuntijoita, tutkijoita, kuntia ja kaupunkeja, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 20.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho kiittävät hallitusta budjettiriihen päätöksistä, joilla voidaan edistää kuntoutumista ja työelämään siirtymistä. Kaikista vaikuttavin mielenterveyttä edistävä työllisyystoimi, terapiatakuu, jäi kuitenkin vielä toteuttamatta.

”Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli sekä nuorten psykososiaalisten palveluiden vakiinnuttaminen sekä työllisyys- ja elinkeino palveluiden vahvistaminen nuorten palvelupiste Ohjaamoihin ovat hyviä asioita. Panostukset perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi ja varhainen tuki ovat myös välttämättömiä, kun tavoitteena on taittaa mielenterveysongelmien kasvu. Terapiatakuu on toteutettava nyt”, Sarkomaa ja Laiho toteaa.

Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016.

”Suurin kansansairautemme mielenterveysongelmat aiheuttavat mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan. Kehityssuunnan muuttamiseksi mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettava terapiatakuun mukaisesti”, vaatii Sarkomaa.

Terapiatakuun myötä Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin. Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä.

”Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla olisi mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, työkyvyttömyyseläkkeitä, työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä”, huomauttaa Laiho.

Terapiatakuu on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena.

”Koronakriisin myötä mielenterveyspalvelujen tarve on entisestään kasvanut. Vastuuministeri Kiuru on eduskunnan kyselytunnilla vakuuttanut kannattavansa terapiatakuu -aloitetta. Hallitukselta odotetaan nyt konkreettisia päätöksiä ”, Sarkomaa ja Laiho päättävät.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Tiedote 19.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedusajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho ovat huolissaan hallituksen aikeista romuttaa opiskeluhuolto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Lausuntokierroksella olevassa esityksessä opiskeluhuollon järjestämisvastuun siirtyisi kunnilta sote-maakunnille. On selvää, että opiskeluhuollon eriyttäminen kouluista maakuntiin muuttaisi toimintaa enemmän oire- ja sairauskeskeiseksi eikä normaalikehitystä tukevaksi kuten nyt. Oppimisen tukemiseen liittyvät tehtävät unohtuisivat ja tämä heikentäisi kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan on välttämätöntä, että kouluterveydenhuolto toimii tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta. Kouluterveydenhuollon on oltava sellainen, että se tukee oppilashuoltotyötä ja yhteistyötä opettajien, rehtoreiden kuraattoreiden ja koulupsykologien kanssa. Opiskeluhuollon on toimittava siten, että lapset ja nuoret kokevat olevansa osa kouluyhteisöä. Olennainen osa niin koulu- kuin opiskeluterveydenhuoltoakin on oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

”On pysäytettävä hallituksen aie uhrata opiskeluhuolto maakuntien alttarilla. Olisi virhe siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit massiiviseen maakuntasoteen ja entisestään vaikeuttaa koulujen mahdollisuuksia tukea oppilaita,” Sarkomaa sanoo.

”Oppilaiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on merkittävässä roolissa lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Jotta palvelut myös kohtaisivat niiden tarpeessa olevat lapset ja nuoret, opiskeluhuollon palvelujen tulee olla lähellä ja helposti saatavilla heidän päivittäisessä toimintaympäristössään”, tähdentää sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laihon.

Edustajien mukaan on tehtävä toimia, joilla edistettäisiin kuraattori- ja psykologipalveluiden roolia tiiviinä osana kouluyhteisöä. Tämä edellyttää oppilashuollon järjestämisvastuun säilyttämistä kunnilla. Opiskeluhuollon toimiessa tiiviinä osana kouluyhteisöä on mahdollisuus havaita nopeasti ja matalalla kynnyksellä lasten ja nuorten tuen tarve. Edustajat myös muistuttavat hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan Marinin hallitus vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla sekä oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria, oppilaiden ja opiskelijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä. Opiskelijahuollon siirtäminen maakuntiin olisi räikeässä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

Useat eri toimijat kuten OAJ, Psykologiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, koulutusorganisaatiot ja suuret kaupungit ovat ottaneet kantaa sen puolesta, että oppilashuolto säilytettäisiin kunnilla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen annetussa lausuntopalautteessa hallituksen suunnitelma tyrmätään.

”Erityisesti koronakevään repimät oppimiserot vaativat nyt panostuksia opiskeluhuoltoon. Kun haluamme kaventaa terveyseroja ja vähentää eriarvoisuutta on panostettava varhaisiin vuosiin. Hyvä opiskelijahuolto on tässä työssä keskeisessä roolissa. Myöskään hallituksen esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä ei auta näitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsisivat tukea jo oppipolun varhaisessa vaiheessa,” edustajat päättävät.

Sari Sarkomaa, 050 5113033

Mia Laiho, 050 4336461

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram