Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 18.5.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kiirehtii hallitusta tuomaan eduskuntaan esityksen yrityslähestymiskiellosta. Yrityslähestymiskielto toisi esimerkiksi kaupoille keinon puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan.

Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa vuoden 2021 lähtien. Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas.

Pääministeri Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ottamaan käyttöön yrityslähestymiskiellon yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi.

Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana 10 prosenttia ja vuodesta 2019 lähtien jopa 26 prosenttia. Kaupan alan yrityksiin kohdistuvat ryöstöt ovat lisääntyneet samassa ajassa 15 prosenttia. Myymälävarkaus on aina uhkatilanne, joka voi pahimmillaan kärjistyä vakavaksi väkivallaksi. Jopa 80 prosentilla kiinnijääneistä on jokin vahingoittamisen väline mukanaan, kuten nyrkkirauta, puukko tai jopa käsiase.

Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittäviä välineitä yrityksille torjua tätä trendiä. Joukko asiakkaita aiheuttaa toistuvasti vakavan turvallisuusuhan kaupan henkilökunnalle ja muille asiakkaille. Yrityslähestymiskielto koskisi tilanteita, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista.

”On vakava tosiasia, että väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat useissa kaupoissa arkipäivää ja monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin. Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa on viipymättä otettava samantyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Sarkomaan mukaan työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa työpaikalla häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan.

”On kestämätöntä jättää yksittäisten työntekijöiden vastuulle lähestymiskieltojen hakeminen. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Yrityslähestymiskielto antaisi työnantajalle mahdollisuuden toteuttaa työturvallisuuslakia sellaisena kuin se on tarkoitettu”, Sarkomaa huomauttaa. ”Yrityslähestymiskiellolla voitaisiin parantaa työntekijöiden turvallisuutta kaupoissa ja se antaisi yrityksille konkreettisen lisäkeinon puuttua jatkuviin varkauksiin ja väkivallan uhkaan toimitiloissaan. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Arvoisa Vastaanottaja,

Kokoomuksen EU-vaalikampanja on avattu. Vaalikiertue lähti liikkeelle Narinkkatorilta, josta se jatkuu tulevien viikkojen aikana läpi Suomen. 

Tavoittelemme neljä paikkaa Euroopan parlamentista, jopa viittä paikkaa pidetään mahdollisena. Tähän tarvitaan meidän jokaisen panos. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalityöhön ja innostamaan ihmisiä äänestämään mainioita ehdokkaitamme. 

Kokoomuksella on monipuolinen lista toinen toistaan parempia ehdokkaita. Kaikki kokoomuksen ehdokkaat sekä kiertueaikataulu löytyvät osoitteesta https://www.kokoomus.fi/eurovaalit/

”Missä EU, siellä mahdollisuus” tarkoittaa kokoomukselle turvallisuutta, kilpailukykyä̈, suurempia markkinoita, vapaata liikkumista vailla pelkoa, vahvempaa itsenäisyyttä̈ osana suurempaa yhteisöä̈.  Kokoomus haluaa olla mukana rakentamassa EU:sta vahvaa globaalia toimijaa.

Kokoomuksen vaaliohjelman keskiössä ovat turvallisuus, talous ja arvot.  EU-vaaliohjelma löytyy osoitteesta: https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-eu-vaaliohjelma-2024/

Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.5.-4.6.2024. Vaalipäivä on sunnuntaina 9.6.2024. 

Tässä kirjeessä:

  • To 16.5. klo 19 MLL UP Muotia ja Tähtiä – hyväntekeväisyysnäytös
  • To 23.5. klo 17.15 Sarin vartti Arkadianmäeltä Facebook-livessä
  • Kiitos – työ jatkuu HOK-edustajistossa
  • Kouluista tehtävä kaikille lapsille turvallisia
  • Aloitteemme keskusta-alueen elinvoiman elvyttämiseksi etenee 
  • Tupakkalakia korjattava turvaamaan savuton koti ja parveke – ihmisiä on suojeltava myös kotona
  • Sähkötupakka eli ”vape” kielletään alle 18-vuotiailta
  • Kymmenen vuoden passin palautusta kiirehdittävä
  • Suojellaan kotimertamme – laitetaan roskat roskakoriin

To 16.5. klo 19 MLL UP Muotia ja Tähtiä - hyväntekeväisyysnäytös

Tervetuloa MLL UP Muotia ja Tähtiä - näytökseen Tapahtumatalo Bankiin. On ilo olla tänäkin vuonna mallina muotinäytöksessä. Tapahtuman kaikki lippu- ja arpajaistulot käytetään lyhentämättöminä koulukiusattujen lasten ja nuorten toipumiseen. Tapahtuman järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Voit ostaa lipun tilaisuuteen linkin kautta.

To 23.5. klo 17.15 Sarin vartti Arkadianmäeltä Facebook-livessä

Kerron Facebook-livessä politiikan ajankohtaisista eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Facebook-liven löydät Facebook-sivultani facebook.com/sarkomaasari. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Kiitos – työ jatkuu HOK-edustajistossa

Suuri kiitos. Sain Helsingin Kokoomuksen listalta HOK-Elannon edustajiston vaaleissa eniten ääniä.  HOK-Elannon edustajiston vaalien 2024 tulokset.

Kouluista tehtävä kaikille lapsille turvallisia

Eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta. Pidin asiasta kokoomuksen ryhmäpuheen. Olemme sitoutuneet tekemään tarvittavat toimenpiteet koulurauhan ja kouluturvallisuuden varmistamiseksi. Lastensuojelulaki uudistetaan. Toteutamme lasten ja nuorten terapiatakuun. Kiusatun lapsen oikeusturvaa ja mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan vahvistetaan. Koulujen valtuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan kuten älypuhelimien käyttöön lisätään. Perusopetukseen laatuun panostetaan vaalikauden aikana lisää 200 miljoonaa euroa pysyvästi. 

Katso koko puhe.

Aloitteemme keskusta-alueen elinvoiman elvyttämiseksi etenee 

Valtuustoryhmämme tekemä ryhmäaloite etenee kaupungin päätöksenteossa. Aloitteen vauhdittamana tehdään ulkopuolisin voimin selvitystyö keskusta-alueemme elinvoimaa vauhdittavista toimenpiteistä. Osana selvitystä on olennaista kuunnella alueen asukkaita ja yrityksiä.

Keskusta-alueella liikkuu edelleen päivittäin noin 20 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin ennen pandemiaa, ja alueella toimivien yritysten liikevaihto on vähentynyt keskimäärin 20-30 prosenttia. Kaupunki ei ole kyennyt omilla toimillaan riittävästi vastaamaan tähän haasteeseen. Osa kaupungin omista päätöksistä on myös hankaloittanut myönteisen käänteen tapahtumista.  

Helsingin keskusta-alueen elinvoiman vahvistaminen on elintärkeää. Selvitystyön tuoman tiedon pohjalta on viisasta arvioida myös tehtyjä liikennejärjestelmäpäätöksiä. Helsingin on pystyttävä parempaan.

Voit lukea alkuperäisen aloitetekstin täältä.

Tupakkalakia korjattava turvaamaan savuton koti ja parveke – ihmisiä on suojeltava myös kotona

Nykyinen tupakkalaki on valuvikainen. Laki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. Tupakointikiellon asettaminen on taloyhtiöissä nykylainsäädännön mukaan vaikeaa, sillä se edellyttää kunnan viranomaisen päätöstä sekä kallista ja hankalaa hakuprosessia. Tupakkalainsäädäntöä on päivitettävä niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeilla ja huoneistoissa.

Lue lisää tiedotteestani.

Sähkötupakka eli ”vape” kielletään alle 18-vuotiailta

Eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä oleva tupakkalain muutos kieltää alaikäisiltä nikotiinittomien sähkösavukkeiden hallussapidon sekä rajoittaa savuttomien nikotiinituotteiden käyttöä ja makuja. Lisäksi lakiesitys sisältää kiellon tupakan vastikkeiden hallussapidolle alle 18-vuotiailta ja pyrkii ehkäisemään nuorten tupakkatuotteiden käyttöä sekä harmaata ja laitonta kauppaa. Tavoitteena on suojella lasten ja nuorten terveyttä ja antaa oppilaitoksille sekä kodeille työkaluja puuttua asiaan tehokkaasti.

Lue lisää blogistani.

Kymmenen vuoden passin palautusta kiirehdittävä

Hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjaus palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit on tervetullut. Voimassaolon pidennys toisi helpotusta poliisin lupapalveluiden pitkiin odotusaikoihin ja kansalaisten arkeen. Nyt on tavoitteen toteuttamiseen löydettävä keinot ja tuotava lakiesitys eduskunnan.

Lue lisää tiedotteestani.

Suojellaan kotimertamme – laitetaan roskat roskakoriin

Itämeren ja sen rantojen suojelu on minulle tärkeää. Rehevöityminen ja roskaantuminen ovat kotimeremme suojelun kannalta suuria ongelmia. Kaupungin toimet rantavesien siivoamiseksi ovat käynnissä. Roskaa merestä kauhovan Lippo-aluksen voi bongata vaikkapa Kauppatorin satama-alueelta. Vaikka siivottujen roskin määrä on viime vuosina laskenut, kerättiin viime kesänä rannoiltamme lähes 100 kuutiometriä roskaa. Roskien siivoaminen kuluttaa valtavasti kaupungin veroeuroja. Me helsinkiläiset voimme vaikuttaa kaupunkimme ja vesistöjen roskaantumiseen hyvin helpolla tavalla: huolehtimalla omat roskat roskiksiin.

Lue lisää kolumnistani.

Sanaston väkeä ja kirjailijoita vieraili eduskunnassa Korvaamattomat kirjat -tilaisuudessa. Tärkeä asiaa, mukavia kohtaamisia ja ajankohtaista keskustelua. 
Oli ilo saada olla mukana HERO:n juhlaseminaarin paneelissa. Kuvassa kanssani varapuhemies Paula Risikko sekä tilaisuuden juontanut Kaj Kunnas. 
Helsinki-kierroksella vuorossa Malmi ja Taiteen sulattamo, taide- ja mielenterveysjärjestö. Kuvassa Eveliina Lafghani Rauni Koikkalainen, Karoliina Itkonen ja Tim Saarinen. 

Ajatuksesi sekä palautteesi ovat tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Töölöläinen 3.5.2024

Kaiken ikäisten helsinkiläisten päivittäisen liikunnan edistäminen on kaupunkimme kärkihankkeita. Uusimmassa Helsingin kaupunkistrategiassa asetimme tavoitteeksi olla kaupunki, jossa edellytykset liikunnalliseen elämään kohenevat. Liikuntapaikat ja liikkumisen mahdollistava viihtyisä kaupunkiympäristö ovat helsinkiläisten vahvoja toiveita.

Kaupungin tavoite on panostaa liikuntapalveluihin niin, että ne ovat saatavilla kaikille matalalla kynnyksellä. Kaupunkipyörät ovat jälleen kesän lähestyessä kaupunkilaisten käytössä, samoin kuin kasvava määrä ulkokuntosaleja, kuntoportaita sekä laitureita. Ilo uutinen on se, Töölönlahden puistoon on tulossa uusi ulkokuntosali. Pitkään odotettu Töölönlahden puiston kehittäminen sai vauhtia, kun kaupunginvaltuustossa myönsimme työhön lisärahoituksen. 

Kaupunkilaisten toivovat lisää puita ja kasvillisuutta. Hanhien likaamien nurmikenttien tilalle on saatava monimuotoinen ja viihtyisä puistoalue. On ilouutinen, että puiston viihtyisyyttä ja vehreyttä on tarkoitus lisätä isomman kunnostuksen suunnittelun lomassa nopeassa tahdissa monimuotoisella kasvillisuudella.

Varsinkin kantakaupungin asukkaille oli tervetullut ohjelma kävelyn edistämisestä. Ohjelman tarkoituksena on taata kävelijöille ja kaupungissa asioiville nykyistä  mukavammat  ja turvallisemmat olosuhteet kaikkina vuodenaikoina. Kyse on talvikunnossapidosta, katupölyn vähentämisestä, kaupunkisuunnittelusta, liikennejärjestelyistä ja sähköpotkulautojen sääntelystä sekä paljosta muutosta mutta etenkin arkiliikuntaan kannustamisesta. 

Enemmistö suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Liikkumattomuus on yhteydessä moniin kansansairauksiin. Liikunta sen sijaan edistää monin tavoin hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä.

Liikunta edistää kokonaisterveyttä ja myös aivoterveyttä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua kaikkiin kansansairauksiin, myös eteneviin muistisairauksiin. 

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.

Tuen ja neuvojen avulla on mahdollista saada ratkaisut sopivaan liikkumiseen mahdollisesta sairaudesta tai kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Hallitusneuvotteluissa sovimmekin ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten kotikuntoutus sisällytetään kotitalousvähennyksen piiriin. Laki on nyt voimassa.

Parhaillaan valmistellaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten nostoa ja uutta korvausmallia. Tavoite on helpottaa palveluiden saamista ja julkisen sektorin työkuormaa.

Painopiste Kela-korvauksen nostamisella on yleislääkärikäynneissä, joiden vastaanotoille on terveysasemilla jonoja. Valmistelussa on myös Kela-korvauksen palautus fysioterapiaan. Uudessa mallissa Kela-korvaus ei olisi enää sidottu lääkärin laatimaan lähetteeseen, vaan asiakas voisi hakeutua suoraan fysioterapeutille.

Fysioterapeutin suoravastaanotto nopeuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja vähentää lääkärikäyntien kustannuksia.

Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Tutkimusnäyttö fysioterapian suoravastaanottojen vaikuttavuudesta on vahvaa.

Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun haluamme hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja ennen kaikkea  edistää ihmisten terveyttä sekä  työ- ja toimintakykyä. Liikunta on paras lääke kaikenikäisten ihmisten hyvään elämään. 

Julkaistu

Uusi Suomi Puheenvuoro 4.5.2024

Hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjaus palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit on tervetullut. Voimassaolon pidennys toisi helpotusta poliisin lupapalveluiden pitkiin odotusaikoihin ja kansalaisten arkeen.

Asia on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on kallista ja vaivalloista, mikäli ei asu lähetystön lähettyvillä.

Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja silloin käyttöön otettuun biometriikkaan liittyvä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön. Samalla on tietenkin varmistettava, että muutos voidaan tehdä passien turvallisuudesta tinkimättä.

Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi. Se on hyvin lyhyt aika ja aiheuttaa turhaa byrokratiaa kaikille.

EU:n passiasetuksessa säädetään passien turvatekijöistä, kuten kasvokuvasta ja sormenjäljistä, mutta voimassaoloajan päättää kukin jäsenvaltio itse. Voimassaolon lyhentäminen viiteen vuoteen on aiheuttanut harmia monille suomalaisille.

Turhan byrokratian purkaminen on kaikkien etu. Useissa EU-maissa passit ovat voimassa pidempään kuin meillä. Passin voimassaolon pidennys olisi kansalaisille tervetullut uudistus.

Kymmenen vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmässä. Nyt on tavoitteen toteuttamiseen löydettävä keinot ja tuotava lakiesitys eduskunnan.

Julkaistu

Tiedote 4.5.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää tervetulleena hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjausta palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit. Voimassaolon pidennys toisi helpotusta poliisin lupapalveluiden pitkiin odotusaikoihin ja kansalaisten arkeen.

Asia on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on kallista ja vaivalloista, mikäli ei asu lähetystön lähettyvillä.Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja silloin käyttöön otettuun biometriikkaan liittyvä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön. Samalla on tietenkin varmistettava, että muutos voidaan tehdä passien turvallisuudesta tinkimättä.

 "Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi. Se on hyvin lyhyt aika ja aiheuttaa turhaa byrokratiaa kaikille, Sarkomaa huomauttaa.EU:n passiasetuksessa säädetään passien turvatekijöistä, kuten kasvokuvasta ja sormenjäljistä, mutta voimassaoloajan päättää kukin jäsenvaltio itse. Voimassaolon lyhentäminen viiteen vuoteen on aiheuttanut harmia monille suomalaisille", Sarkomaa sanoo.

 "Turhan byrokratian purkaminen on kaikkien etu. Useissa EU-maissa passit ovat voimassa pidempään kuin meillä. Passin voimassaolon pidennys olisi kansalaisille tervetullut uudistus", Sarkomaa sanoo. 

Kymmenen vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmässä. Sarkomaa toivoo, että tavoitteen toteuttamiseen löydetään keinot ja lakiesitys saadaan eduskunnan käsittelyyn.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 5113033

Julkaistu

Uusi Suomi Puheenvuoro 24.4.2024

Eduskunnassa tänään esitelty uusi tupakkalakiesitys on tärkeä harppaus kohti savutonta Suomea. Esityksessä kiellettäisiin nikotiinittomien sähkösavukkeiden eli ”vapen” hallussapito alaikäisiltä. Hallussapitokielto koskisi myös muita tupakan vastikkeita kuten energianuuskaa tai yrttisavukkeita. Lisäksi savuttomien nikotiinituotteiden sallittuja tuoksuja ja makuja rajoitettaisiin.

Pidän esitystä tervetulleena ja erittäin tärkeänä lasten ja nuorten terveyden suojelun kannalta. Vape on puhekielinen sana, jolla tarkoitetaan kaikkia sähkösavukkeita, joissa höyrystetään nestettä, jota hengitetään. Nikotiinittomissakin nesteestä löytyy lyijyä ja muita raskasmetalleja. Höyryn hengittäminen voi altistaa monille keuhkosairauksille. On tärkeää, että sosiaali-ja terveysvaliokunta paneutuu vapen terveyshaittoihin lain käsittelyssä.

Vaikka tupakointi on vähentynyt nuorilla, vapen käyttö on huolestuttavasti yleistynyt – jopa alakoulussa lapsilla koulupäivänkin aikana. Kouluterveyskyselyn mukaan sähkösavukkeita päivittäin käyttävien osuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan.

Esityksen ehdotus ottaa nikotiinipussit kattavammin tupakkalain piiriin, terveysvaroitusten lisääminen pakkauksiin, pakkausten ulkoasun yhdenmukaistaminen ja etämyynnin kieltäminen ovat kannatettavia. Tärkeä tavoite on ehkäistä nuorisokäyttöä sekä harmaata ja laitonta kauppaa.

Kannatan lämpimästi sitä, että savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kielletään päiväkodeissa, kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja leikkikentillä. Ja että kaikkien tupakan vastikkeiden hallussapito kielletään alle 18-vuotiailta.

On aivan keskeistä terveyspolitiikkaa ja terveyden edistämistyötä huolehtia, etteivät lapset ja nuoret altistu tupakka- ja nikotiinituotteille ja aloita tuotteiden käyttöä.

Tupakkalakiin jää nyt käsittelyssä olevan lain hyväksymisen jälkeen vakavia epäkohtia. Uudistamistyötä on jatkettava.

Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni lapsi ja aikuinen joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa. Nyt kielto jää useimmiten hakematta, koska hakuprosessi kunnalta on hankala ja kallis.

Tupakointikieltojen oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella terveyden- ja työsuojelun näkökulmasta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke. Esitin eduskunnassa pitämässä puheessa, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin.

Julkaistu

Tiedote 24.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että tupakkalakia uudistetaan niin, että taloyhtiöille annetaan päätösvalta oman asuinyhteisön asuntojen ja parvekkeiden savuttomuudesta.

Sarkomaa nosti asian esiin Verkkouutisten blogissa 24. huhtikuuta.  

"Nykyinen tupakkalainsäädäntö on pahasti valuvikainen. On mainiota, että vastuuministeri Sanni Grahn-Laasonen on jo tarttunut tupakkalain puutteisiin. Eduskunta aloittaa tänään tupakkalain käsittelyn, jossa esitetään muun muassa pitkään odotettua sähkötupakan, eli ”vapen” hallussapidon kieltämistä alaikäisiltä," Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan seuraavaksi tupakkalainsäädäntöä tulisi päivittää niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa.

"Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista," Sarkomaa sanoo.

Asuntoyhteisö voi nykylain mukaan kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta asukkaiden parvekkeille tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, mikä vaatii pitkän ja kankean hakuprosessin. Vain harva on prosessiin lähtenyt, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma. Lasku kiellosta voi nousta lähes tuhanteen euroon.

"Tämä on täysin kohtuutonta ja terveyspolitiikkamme vastaista. Ihmisiä on suojeltava tupakansavulta heidän omissa kodeissaan. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa tältä osin ripeästi," Sarkomaa sanoo.

Ehdotus asuntoyhteisöjen yhtiökokouksen oikeudesta kieltää tupakointi asunnoissa ja parvekkeilla määräenemmistöllä sisältyi sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaisemaan tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän raporttiin.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke.

"Sosiaali- ja terveysministeriön on ryhdyttävä valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin," Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 5113033

Julkaistu

Verkkouutiset 24.4.2024

Nykyinen tupakkalainsäädäntö on pahasti valuvikainen. Laki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. 

Tämä on täysin kohtuutonta ja terveyspolitiikkamme vastaista. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa ripeästi niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa.

Viimeisimmän vuonna 2022 voimaan tulleen tupakkalain mukaan tupakointi on jo kielletty asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa, kuten rappukäytävissä, pesutuvissa, kerhohuoneissa ja yhteisissä saunatiloissa.

Asuntoyhteisö voi nykylain mukaan kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta asukkaiden parvekkeille tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, mikä vaatii pitkän ja kankean hakuprosessin. Vain harva on prosessiin lähtenyt, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma. Kaiken päälle lasku kiellosta voi nousta lähes tuhanteen euroon. Tupakointikiellon haku kunnalta koetaan raskaaksi ja hankalaksi niin asuntoyhteisöissä kuin kunnissakin.

Tupakointikieltojen oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella terveyden- ja työsuojelun näkökulmasta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Lapsilla passiivinen tupakointi lisää keskikorvainfektioita, alempia hengitystieinfektioita, astmaa ja kätkytkuolemia; aikuisilla astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää sekä sydän- ja verisuonisairauksia.  Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille ja raskaana oleville naisille.

Tupakansavun haitat koskettavat erityisesti kerrostaloja. Vuoden 2020 lopussa Suomen asunnoista 47 prosenttia oli kerrostaloasuntoja, ja niissä asui noin kaksi miljoonaa henkilöä.

Suomen ASH:n (Action on Smoking and Health) vuonna 2020 tekemän mielipidekyselyn mukaan 49 prosenttia kerrostaloasukkaista raportoi asuntoon tai parvekkeelle kulkeutuvasta tupakansavusta. Heistä 82 prosenttia koki sen häiritseväksi – tupakoivistakin 40 prosenttia.

Ehdotus asuntoyhteisöjen yhtiökokouksen oikeudesta kieltää tupakointi asunnoissa ja parvekkeilla määräenemmistöllä sisältyi sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaisemaan tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän raporttiin.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke. STM:n on viivytyksettä ryhdyttävä valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin.

Julkaistu

Tiedote 17.4.2024

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii työrauhaa ja turvaa kouluihin pitäessään Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa kouluturvallisuudesta ja koulurauhasta.

"Koulurauha ja lastemme hyvinvointi on meidän aikuisten vastuulla. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin mutta huonosti voivien tilanne on entistä vaikeampi. Moni jää ilman aikuisen apua ja aikaa. Siksi Kokoomus on sitoutunut tekemään tarvittavat toimenpiteet koulurauhan ja kouluturvallisuuden varmistamiseksi, ” Sarkomaa aloittaa.

Sarkomaan mukaan apua ja tukea on saatava nopeammin. Sarkomaa nostaa esille myös kehysriihessä tehdyt tärkeät uudet päätökset.

”Kehysriihessä tehty päätös lapsiin ja nuoriin liittyvästä toimenpidepaketista on merkittävä. Lisäraha lastensuojelun hybridimalliin, nuorisotyöhön, mielenterveydenchattipalveluihin, ensi- ja turvakodeille, nuoriso- ja jengirikollisuuden sekä koulukiusaamisen kitkemiseen ovat erittäin tervetulleita tässä tilanteessa,” Sarkomaa sanoo.

”Toteutamme useita hallitusohjelman mukaisia toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Lastensuojelulaki uudistetaan, lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan, lasten oikeutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan, koulujen valtuuksia kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön puuttumiseen lisätään ja kiusatun lapsen oikeusturvaa vahvistetaan,” Sarkomaa listaa.

Tarvitsemme myös laajemman korjausliikkeen sosiaalisen median tuomien haittojen kitkemiseksi. Sarkomaa nostaa tärkeänä huomiona esiin lasten ja nuorten säännöllisen kuulemisen.

”Lapsilta on useammin kysyttävä millaista apua he tarvitsevat. Kouluissa pitäisi tehdä säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe,” Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan kouluissa on taattava työrauha ja tuki oppimiseen ja opettamiseen
”Uudistamme oppimisen tuen, vahvistamme perustaitoja ja lisäämme opettajien aikaa oppilaille. Koulurauhaan, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään, ” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa painottaa lopuksi vanhemmuuden tuen merkittävyyttä.

”Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa päävastuun ja jonka tukeen lapsi ja nuori voi luottaa,” Sarkomaa päättää.

Alla kokonaisuudessa kansanedustaja Sari Sarkomaan pitämä Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa kouluturvallisuudesta ja koulurauhasta.

(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puhemies,

Koulurauha ja lastemme hyvinvointi on meidän aikuisten vastuulla.
Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin mutta huonosti voivien tilanne on entistä vaikeampi.
Moni jää ilman aikuisen apua ja aikaa. Turvattomuus jättää nopeasti jälkensä mieleen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Meidän on pystyttävä parempaan.

Kokoomus on sitoutunut tekemään tarvittavat toimenpiteet koulurauhan ja kouluturvallisuuden varmistamiseksi.

Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turvallista. Apua ja tukea on saatava nopeammin. Siksi lastensuojelulaki uudistetaan. Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan.

Kiusatun lapsen oikeusturvaa ja mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan. Koulujen valtuuksia puuttua kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön lisätään. Tarvitsemme myös laajemman korjausliikkeen sosiaalisen media tuomien haittojen kitkemiseksi.

Arvoisa puhemies,

Opetusministeriaikanani valtakunnallistimme kiusaamista kitkevän KiVa koulu -toiminnon. Paljon on sen jälkeen tehty mutta meidän on kyettävä parempaan.

Lapsilta on useammin kysyttävä millaista apua he tarvitsevat. Kouluissa pitäisi tehdä säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe.

Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava nollatoleranssi.

Jaamme lapsiasiavaltuutetun näkemyksen. Tarvitsemme yhdenmukaiset mallit väkivaltaan ja kiusaamiseen puuttumiseksi, hybridiyksiköt väkivaltaisimmille lapsille, viranomaisten tiedonvaihdon selkeämpää sääntelyä, opettajia ankkuritiimeihin ja enemmän tukea perheille.

Lasten arjen tärkeät ammattilaiset ja järjestöt eivät voi korvata vanhempien merkitystä ja kasvatusta.

Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa kokonaisvastuun ja jonka tukeen voi luottaa.

Arvoisa puhemies,

Kouluissa on oltava työrauha oppimiseen ja opettamiseen.

Siksi uudistamme oppimisen tuen, vahvistamme perustaitoja ja lisäämme opettajien aikaa oppilaille.

Koulurauhaan, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään.

Rakennamme tulevaisuuden peruskoulua vastataksemme maailman suuriin muutoksiin.

Yksi asia ei kuitenkaan muutu: lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Rajat ja rakkaus ovat asioita, joita mikään innovaatio ei voi koskaan korvata.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Letterbox.fi kolumni 16.4.2024

Itämeri ja sen rannat ovat meille helsinkiläisille tärkeä virkistyspaikka sekä olennainen osa elämäämme ja identiteettiämme. Rehevöityminen on lukuisista toimista huolimatta Itämerelle merkittävin uhka. Roskaantuminen muodostaa myös todellisen ongelman. Erityisesti kaupunkien läheisyydessä olevat rannat ovat hyvin roskaantuneita, mutta roskia löytyy lähes kaikkialta. Kotimeremme pelastamiseksi tarvitaan lisätoimia.

Helsingissä on huhtikuussa aloitettu rantavesien siivous – roskaa merestä kauhovan Lippo-aluksen voi bongata vaikkapa Kauppatorin satama-alueelta. Vaikka siivottujen roskin määrä on viime vuosina laskenut, kerättiin viime kesänä rannoiltamme lähes 100 kuutiometriä roskaa. Helsingissä meri- ja saaristoaluepalveluissa on käytössä viisi venettä ja luontopalveluissa kolme venettä. Tavoitteenamme on, että rantavedet pysyvät mahdollisimman puhtaina. Roskien siivoaminen kuluttaa valtavasti kaupungin veroeuroja.

Varma mutta ikävä kevään merkki on edelleen lumen alta paljastuvat roskat ja tupakantumpit. Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Sateiden ja hulevesien myötä kaduille ja pihoille heitetyt tumpit sekä muut roskat päätyvät usein vesistöihin ja mereen. Roskaantuminen aiheuttaa haittaa ympäristölle, eläimille ja ihmisten terveydelle sekä vähentää kaupunkimme viihtyisyyttä. Meressä jäte on haitallista. Esimerkiksi muovi jauhautuu mikromuoviksi, joka ei häviä merestä ehkä koskaan. Tupakantumpeista ja muista jätteistä liukenee veteen myrkkyjä.

Runsasluminen talvi on Itämerelle erityinen rasitus. Keskivertotalvena kaduilta auratun ja mereen kipatun lumen mukana valuu useita tuhansia kiloja roskaa ja kymmeniä miljoonia mikromuovipartikkeleita Itämereen. Helsinki ajaa lunta mereen, vaikka valtuusto on toisin vaatinut.

Kaupunginvaltuusto on kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Tehtävä ei ole helppo, mutta se ei ole perustelu syy liata vesistöjemme. Helsingin on asia vihdoin laitettava kuntoon, koska likaisen lumen vesistöihin kaatamisen kieltävä laki on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Itämerta on suojeltava talvellakin.

Kaupunki on päättänyt myös erillisestä roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelmasta. Roskiksia on luvassa lisää ja niiden tyhjentämistä tehostetaan. Me helsinkiläiset voimme vaikuttaa kaupunkimme ja vesistöjen roskaantumiseen hyvin helpolla tavalla: huolehtimalla omat roskat roskiksiin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen
Kolmen nuoren äiti