fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 21.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi on lähtenyt lausuntokierrokselle. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, miten viime kaudella nykyisiltä hallituspuolueilta runsaasti kritiikkiä saanut esitys lähti nyt lausunnoille hyvin samanlaisena. 

”Hallitus lähetti lausunnoille esityksen sellaisena, että se on hallitusohjelman sekä hallituspuolueiden enemmistön kantojen vastainen tuotantoeläinten pitopaikkojen osalta. Lakiesitys ei tule kieltämään edes 20 vuoden siirtymäajalla eläintenpitoa parsinavetoissa tai porsitushäkeissä, vaan eläimienpito niissä saa jatkua”, Sarkomaa huomauttaa.

Esitysluonnoksessa parsinavettojen ja porsitushäkkien rakentaminen kielletään, mutta ennen lain voimaan tuloa rakennettuja eläintenpitopaikkojen olosuhteisiin ei tulla puuttumaan. Hallitusohjelmassa kuitenkin lukee, että viime kauden esitystä täydennetään siten, että mahdollistetaan eläinten lajityypillinen käyttäytyminen.

”Lakiesitys ei ole täydentynyt luvatusti. Lakiehdotuksessa sääntely ja paremmat liikkumismahdollisuudet perustuvat seiniin eläimen hyvinvointinäkökulman sijaan”, Sarkomaa sanoo pettyneenä.

Osa hallituspuolueista on aiemmin ajanut voimakkaasti eläinten vapautta ja liikkumista voimakkaasti rajoittavien tuotantotapojen kieltämistä. Myös pääministeripuolue SDP on halunnut kieltää siirtymäajoin eläimen liikkumisen kannalta ongelmalliset rakenteet, mutta nyt luopuvat tästä periaatteesta tämän esityksen hyväksyessään. Useat järjestöt ovat kertoneet pettymyksestään lakiehdotuksen suhteen.

Hallitus ei näytä aikovan lunastaa myöskään hallitusohjelmaan kirjattua lupaustaan huolehtia kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä vaan sulkee silmät kissakriisiltä. Löytöeläintaloihin päätyy 10 000 kissaa vuosittain, joista valtava määrä päätyy lopettavaksi. On välttämätöntä, että lausunnolle laitettu lakiluonnos korjataan. Työ on tehtävä ripeästi niin, että nykyinen eduskunta ehtii lain huolella käsitellä. 


Sarkomaa pelkää, että nykyinen eduskunta ei ehdi käsitellä lakiesityksiä tällä kaudella tarvittavalla huolellisuudella. Mahdollista on myös se, ettei koko esitystä saada annettua, jos puolueet vielä heräävät puolustamaan tavoitteitaan. 

”Aikooko hallitus tuoda eduskuntaan hallituksen esityksen pääministeripuolue SDP:n ja muidenkin hallituspuolueiden tavoitteiden – ja jopa hallitusohjelman – vastaisena? Miksi luovutte tavoitteistanne? Vai käykö vielä niin, että uudistus kaatuu, eivätkä eläimet vieläkään saa lainsäädännön päivitystä?” Sarkomaa kysyy.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 20.11.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten yhdenvertaisista oikeuksista. Sarkomaa on huolissaan lapsiin kohdistuneista lainvastaisista rajoitustoimista.

”Lapset ja nuoret ovat kaikki erilaisia mutta samanarvoisia. Vetoan hallitukseen valtakunnallisen selvityksen tekemiseksi lainvastaisista rajoitustoimista kehitysvammaisten ja autisminkirjon ihmisten palveluissa. Selvityksen käynnistäminen pikimmiten on välttämätön alku erittäin haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeuksien turvaamiseksi”, Sarkomaa sanoo.

Vuonna 2017 voimaan astuivat uudistetut kehitysvammalain pykälät itsemääräämisen tukemisesta ja rajoitustoimien käytöstä. Toimintakäytäntöjä on sen jälkeen korjattu, kun esimerkiksi häkkisängyt kiellettiin täysin. Tietoisuus lainsäädännöstä ja oikeista menettelytavoista on myös parantunut.

”Tässä valossa on järkyttävää, että vielä 2020-luvulla ilmenee hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä tapahtuneen kaltaista räikeää ja pitkään jatkunutta lapsen kaltoinkohtelua. Autistisen lapsen pitkäkestoinen jatkuva epäinhimillinen sitominen ja pahoinpitely tyrmistytti meitä kaikkia. Sellaista ei pitäisi koskaan eikä missään tapahtua. Vakavan tapahtuman vuoksi erillisselvitys on täysin välttämätön”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on tehnyt hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen kirittääkseen valtakunnallista ja kattavaa selvitystä.

”Valtakunnallinen selvitys tarvitaan, jotta saamme paremman kuvan rajoitustoimien käytön laajuudesta ja kohdentumisesta sekä mahdollisista lainvastaisista käytännöistä. Näin voimme paremmin ehkäistä vastaavat tapaukset tulevaisuudessa. Selvityksessä on eri tavoin varmistettava lasten ja nuorten äänen kuuluminen. Vammaisten palveluissa arvokasta ja vaativaa työtä tekevien ammattilaisten sekä lasten läheisten näkemykset on syytä ottaa painavasti huomioon. Tämä on erityisen tärkeää, kun itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta päätetään uuden vammaispalvelulain yhteydessä”, Sarkomaa sanoo.

Itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä (IMO) ollaan parhaillaan uudistamassa. Huolena on, miten kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta ehditään säätää siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan ja voimassaolo lakkaa näillä näkymin vuoden 2023 alusta alkaen.

Sarkomaa tukee Kehitysvamma- ja autismijärjestöt Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton, Me itse ry:n, FDUV:n ja Autismiliiton yhteisvaadetta nostaa päivänvaloon mahdolliset lainvastaistaiset rajoitustoimet kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa.

”Myös hyvät käytännöt ja vammaispalveluissa tehtävä hyvä työ ansaitsee nykyistä paljon enemmän huomiota ja arvostusta. Jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus hyvään elämään ja sitä on meidän aikuisten velvollisuus suojella”, Sarkomaa sanoo.

Kirjallinen kysymys: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10786


Lisätietoja Sari Sarkomaa, 050 5113034

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tiedote 18.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti aiemmin syksyllä parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena oli terveyspalveluiden monikanavarahoituksen purkaminen. Parlamentaarisen työryhmän loppumietintö julkistettiin tänään.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän edustajat Sari Sarkomaa ja Paula Risikko sekä kristillisdemokraattien ryhmän edustaja Sari Tanus jättivät mietintöön täydentävän esityksen siitä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotetaan perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi. Muut ryhmät eivät kannattaneet esitystä.

Korona-aika on lisännyt suomalaisten hoitovelkaa. Koronan jäljiltä on kehittynyt esimerkiksi suun terveydenhuoltoon 1,1 miljoonan potilaskäynnin palveluvelka vuonna 2020. Syöpärekisterin alustavien ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin 1 200 tapausta vähemmän kuin aiempana vuonna, vaikka ennusteen mukaan syövät lisääntyvät koko ajan. Yli puoli vuotta jonottaneiden osuus esimerkiksi kaihileikkausjonoissa ja polvien tai lonkkien tekonivelleikkauksissa on myös kasvanut.

Niin ikään väestön kroonisten sairauksien hoitovelka on kasvanut ja monet diagnoosit viivästyneet. Hoitamattomana sairaudet pahenevat, aikaansaavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät kustannuksia entisestään.

Parlamentaarinen työryhmä päätyi mietinnössään seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä. Työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille.  Tässä yhteydessä arvioidaan myös korvausten mahdollista kohdentamista.

Sairaanhoidon Kela-korvauksia käyttää vuosittain noin kaksi miljoona suomalaista. Niiden poistaminen kasvattaisi hoitojonoja, kun merkittävä osa yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä siirtyisi julkisten terveyspalvelujen piiriin. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK vastustavat vahvasti monikanavarahoituksen purkamista ja Kela-korvausten poistamista. Järjestöjen mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Paula Risikko, puh. 09 432 3107

Sari Tanus, puh. 09 432 3176

Korona kuormittaa edelleen sairaaloita ja muita toimenpiteitä joudutaan siirtämään tulevaisuuteen. Hoitovelka kasvaa samaan aikaan, kun influenssakausi on aivan nurkan takana. Sairaaloiden ja hoitopaikkojen kantokyky voi heiketä entisestään, jos influenssakausi on vaikea. Influenssa ei ole harmiton tauti ja yhteiskunnalle se aiheuttaa kuluja myös piilevän tautitaakan kautta.

Edessä voi olla hankala influenssakausi: immuniteettimme eli vastustuskykymme influenssaa vastaan on laskenut, kun viime influenssakaudella sairauden kiertäminen väestössä ja osalla myös rokotukset jäivät väliin.

”Rokotus on vaikuttava tapa vahvistaa terveydenhuollon ja ikääntyneiden hoivan kantokykyä, kun osa sairastamisesta ja sen kuluista sekä inhimillisesti kärsimyksestä jää pois. Tämä on erityisen tärkeää, kun koronaepidemian aiheuttamaa hoito- ja hoivavelkaa puretaan. On tärkeä ripeästi saada viranomaisten linjaus influenssa- ja koronarokotteen antamisesta yhtä aikaa sekä aloittaa toimet työterveyshuollon vahvemmin mukaan ottamiseksi koronarokotuksiin, mikä on erityisen tärkeää, kun työikäisen väestön kolmas koronarokotekierros alkaa”, sanoi kansanedustaja Sari Sarkomaa tilaisuudessa.

Eduskunnan rokoteryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Veronica Rehn-Kiven terveiset olivat seuraavat: ”Influenssalta voi suojautua rokottautumalla, aivan kuten koronaltakin. Rokottautumalla suojaat paitsi itseäsi, myös muita, ja suomalaista terveydenhuoltoa. Ei ole järkevää kuormittaa hoivaa ja sairaaloita, jos sen voi estää rokottautumalla. Rokotukset tekevät ihmeitä joka päivä.

Myös rokotusohjelman rahoituksen ja rokotteiden riittävyydestä pitää huolehtia kaikkien rokotusten osalta niin, että esim. influenssarokotteet riittävät kaikille rokotteen tarvitseville.

Influenssan tautitaakka jää osittain piiloon

Influenssa on yksi yleisimmistä infektiotaudeista ja sen taudinkuva vaihtelee lievästä vakavaan. Riskiryhmien kohdalla taudinkuva voi olla varsin hankala ja johtaa sairaala- ja tehohoitoon. Tautikuormaa voidaan vähentää rokotuksin, mikä on erityisen tärkeää riskiryhmien kohdalla,” totesi asiantuntijaylilääkäri Tuuli Heinikari Filha ry:stä omassa puheenvuorossaan.

Normaalin influenssakauden aikana kymmenet tuhannet suomalaiset sairastuvat influenssaan ja joillekin seuraukset voivat olla kohtalokkaat*. Osa influenssan tautitaakasta jää piiloon, sillä influenssa myötävaikuttaa sydän- ja verisuonitautien (akuutti sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriö) ilmaantuvuuteen.

Influenssa voi myös pahentaa perussairauksia, kuten keuhkoahtaumatautia, diabetesta, sydänsairauksia ja munuaissairauksia. Iäkkäillä ja haurailla potilailla sairaalahoito voi johtaa toimintakyvyn alenemiseen, mikä osaltaan lisää ikääntyneiden hoivan taakkaa.

Normaalioloissa kausi-influenssa kiertää maapalloa aiheuttaen paljon sairastapauksia. Viime talvena (2020-21) influenssakausi ei koskaan alkanut mm. Suomessa koronaan liittyvien rajoitusten noudattamisen takia. Influenssa ei kuitenkaan ole hävinnyt minnekään, vaan kiertää edelleen maapallolla (kts. esim. WHO:n viimeisin influenssakatsaus).

Kansanedustajat, potilasjärjestöt ja lääkeyritykset järjestivät 17. marraskuuta webinaarin, jossa muistutettiin influenssan seurauksista sekä influenssarokotteen ottamisen ja kansallisen rokotusohjelman merkityksestä.

*THL:n influenssan vuosiseurantaraportit:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus/vuosiseurantaraportit-influenssasta

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen, STM, +358 50 361 9343, anni-riitta.virolainen-julkunen@gov.fi

Asiantuntijaylilääkäri Tuuli Heinikari, Filha ry, +358 44 901 6033, tuuli.heinikari@filha.fi

Haastattelupyynnöt muille puhujille:

Senior Consultant Karoliina Heimo, +358 40 509 0437, karoliina.heimo@kingstreetpr.fi

Eduskunnan puhemiehelle

Autistisen alaikäisen pojan sitominen ja pahoinpitely hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä on järkyttävä tapaus, jollaisia ei pitäisi koskaan tapahtua. Kyse on ihmisoikeuksista. Toiminta oli lainvastaista ja siitä puuttui kaikki inhimillisyys.

Vuonna 2017 astuivat voimaan uudistetut kehitysvammalain pykälät itsemääräämisen tukemisesta ja rajoitustoimien käytöstä. Toimintakäytäntöjä korjattiin, ja esimerkiksi häkkisängyt kiellettiin täysin.

Tietoisuus lainsäädännöstä ja oikeista menettelytavoista on parantunut. On järkyttävää, että vielä 2020-luvulla ilmenee hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä tapahtunutta räikeää ja pitkään jatkunutta kaltoinkohtelua.

Tapauksen vuoksi on välttämätöntä tehdä valtakunnallinen selvitys siitä, kuinka paljon lainvastaista toimintaa kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten eri palveluissa esiintyy. Suomessa ei ole tutkittua tietoa asiasta. Kehitysvamma- ja autismijärjestöt Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Me itse ry, FDUV ja Autismiliitto vaativat kannanotossaan (21.11.2021) valtakunnallista selvitystä lainvastaisista rajoitustoimista kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa.

Vammaisjärjestöjen neuvontaan tulee toistasataa rajoitustoimia koskevaa yhteydenottoa vuosittain. Niiden perusteella tiedetään, että perusoikeuksia loukkaavia toimintatapoja esiintyy. Yhteydenottoja tulee rajoitustoimista ja esimerkiksi huonosta asumisen laadusta. Tietoon ei enää lähivuosina ole tullut näin mittavaa lainvastaista toimintaa.

Valtakunnallinen selvitys tarvitaan, jotta saamme selville rajoitustoimien käytön laajuuden, kohdentumisen ja tarpeellisuuden sekä mahdollisia lainvastaisia käytäntöjä, jolloin voidaan ehkäistä vastaavat tapaukset tulevaisuudessa. Selvityksessä on eri tavoin varmistettava asiakkaiden kuuleminen ja heidän näkökulmansa esiin saaminen.

Lainsäädännön lähtökohta on, että itsemääräämistä tuetaan ja rajoitustoimia vältetään aina, kun se on mahdollista. Henkilökunnan osaaminen sekä toimintaympäristön esteettömyys ovat avainasemassa haastavan käyttäytymisen ennalta ehkäisemisessä ja vähentämisessä. Tavoitteena on oltava, että kiinnipitoon tai rajoittamiseen ei tarvitse turvautua kenenkään kohdalla.

Kaikista tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Osaava henkilökunta kykenee tukemaan ja auttamaan ihmisiä, joilla on erilaisia tarpeita ja keinoja ilmaista itseään. Tarvittaessa työntekijöille on tarjottava täydennyskoulutusta vuorovaikutuksesta, kohtaamisesta ja myös uusista toimintatavoista, joilla rajoittaminen voidaan välttää. Vahvaa tukea tarvitsevan ihmisen kohtaamisessa keskeistä on yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistaminen, yksilöllisen tuen rakentaminen sekä stressitasoon vaikuttaminen.

Työntekijät voivat tarvita lisäkoulutusta myös siitä, että heidän velvollisuutensa on tehdä ilmoitus vääristä toimintatavoista ja kaltoinkohtelusta aina, kun sellaista tulee heidän tietoonsa.

Itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä (IMO) ollaan parhaillaan uudistamassa. Huolena on, miten kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta ehditään säätää siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan ja kehitysvammalaki lakkaa olemasta olemassa, näillä näkymin vuoden 2023 alusta lukien. Huolta herättää se, missä laissa säädetään silloin itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamisesta, rajoitustoimenpiteiden käytöstä ja tahdosta riippumattomasta hoidosta, ja ehditäänkö kehitysvammalain IMO-säännöksiä siirrettäessä riittävästi selvittää ja huomioida sääntelyn sisällölliset uudistamistarpeet?

Viivytyksettä aloitettava valtakunnallinen selvitystyö voisi toimia tukena myös IMO-lainsäädäntötyölle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen rajoitustoimien käytön laajuutta, kohdentumista ja tarpeellisuutta sekä mahdollisia lainvastaisia käytäntöjä kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy edistääkseen kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja päättääkseen rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan?

Helsingissä 17.11.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä. Lukutaito-ohjaus neuvoloissa on tässä vaikuttava keino.

Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.

Aloitteestani lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen kaikkien neuvoloiden kirjakassitoimintaan laajentamiseen Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 eurolla vuosille 2018 ja 2019.

Oli loistouutinen, kun Suomen Kulttuurirahasto lähti 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa vuosina 2019 – 2021 syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten

Eduskunnan lisämääräraha mahdollisti valistusmateriaalien tuottamisen kirjalahjan yhteydessä. Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle.

Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa.

Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan.

Tutkimusyhtiö Innolinkin kyselyn mukaan Lukulahja lapselle-kirjakassin saaneista perheistä kaksi kolmasosaa lukee lapselleen aiempaa enemmän: 27 % perheistä kertoi aloittaneensa lukemisen saatuaan kirjakassin, 36 % perheistä kertoi lukeneensa tavallista enemmän. Perheissä, joissa lukeminen oli alkanut kirjakassin ansiosta, lukemisesta oli myös tullut säännöllinen osa arkea. Kirjakassi on vaikuttanut erityisesti perheisiin, joissa ei muuten olisi luettu. Kyselyyn vastanneista perheistä Lukulahja lapselle -kirjakassin kirjat ovat kodin ainoat lastenkirjat 5 %:lla. Se tarkoittaisi koko ikäluokkaan suhteutettuna noin 2500 lapsiperhettä vuosittain.

Sekä vanhemmat että terveydenhoitajat toivovat ohjelmasta pysyvää toimintaa. On viisasta ja välttämätöntä varmistaa Lukulahja lapselle – toiminnan jatko myös vuoden 2021 jälkeen. Tämä tarkoittaa, että ensi vuoden valtion budjettiesityksestä on meidän eduskunnassa löydettävä puuttuvat 300 000 euroa.

Kun lapselle luetaan, tulee siitä ystävä, joka seuraa koko elämän.

Tiedote 14.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kaupunkilaisjärjen vastaisena, että merkittäviä muutoksia isien ja äitien lukutottumuksissa lapselle aikaansaanut Lukulahja lapselle -hanke on keskeytymässä määrärahan puutteeseen. Tämä on hyvin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa lukutaidoltaan heikkojen lasten ja nuorten osuus on ollut kasvussa.

Sarkomaa pitää vastuullisena, että eduskunta kohdentaa ensi vuoden budjettiesityksestä Lukulahja lapselle -toimintaan puuttuvat 300 000 euroa. Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on lyhyessä ajassa tuonut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Lukutaito on kaiken oppimisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen perusta.

”Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelee suuresti. Lapset ovat varhaiskasvatukseen ja kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Osaamisen eriarvoistuminen on pysäytettävä varhaislapsuudessa", Sarkomaa toteaa.

”Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan aloitteesta lisättiin eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen kaikkien neuvoloiden Lukulahja-toiminnan laajentamiseen Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 eurolla vuosille 2018 ja 2019.

Suomen Kulttuurirahasto lähti 1,2 miljoonan euron panostuksella mukaan​. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa vuosina 2019–2021 syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan neuvolan opastuksen ohessa. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

 ”Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

puh. 09 432 3033

Blogikirjoitus: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/lukulahja-lapselle-ohjelman-jatkuvuus-turvattava-neuvolat-innostaneet-onnistuneesti-lukemaan-lapselle/

Työterveydenhuollon resursseja ja osaamista ei ole juurikaan hyödynnetty koronarokotteiden antamisessa. Tästä valinnasta on aiheutunut vakavia seurauksia. Virhettä ei saa toistaa kolmannella koronarokotuskierroksella. Työterveyshuolto on valjastettava täysipainoisesti mukaan toteuttamaan rokotuksia.

Maassamme ei ole koko väestön rokottamiseen erillistä rokotusorganisaatiota, vaan koronarokotuksiin tarvittu henkilöstö on poissa muista terveydenhuollon tehtävistä. Tämä on vaikuttanut siihen, että koronaepidemian aiheuttamat hoitojonot ovat entisestään pidentyneet ja kiireettömiin hoitoihin pääsy on vaikeutunut. 

Työterveydenhuollon vahva mukaanotto on erityisen tärkeää myös siksi, että koronarokotustahti on liian hidasta ja laahaamme perässä rokotuskattavuudessa. Työterveyshuollon piirissä on mittava määrä rokottamattomia ja henkilöitä, joilta puuttuu toinen rokoteannos. Työterveyshuollon kautta on mahdollista tehokkaasti varmistaa kolmannen rokotuskierroksen sujuva jakelu.

Erityisesti influenssarokotusten alettua olisi luontevaa, että työntekijöille voitaisiin tarjota samassa yhteydessä myös mahdollisuutta ottaa koronarokote. Varsinkin 20-40-vuotiaiden rokotekattavuudessa on puutteita.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työssäkäyvä on joutunut törmäämään siihen, että pop up-rokotepisteet ovat menneet kiinni varsin varhain. Työterveyshuollolla on toimivia keinoja lähestyä työpaikkoja ja työntekijöitä sekä tuoda rokotukset fyysisesti työpaikoille, mikä helpottaa monen työssäkäyvän rokotteen ottamista.

Kunnat päättävät, miten työterveyshuoltoa hyödyntävät – jos hyödyntävät ollenkaan. Osa kunnista ei käytä työterveyshuoltoa rokottamisessa mitenkään. Työterveyshuolto ei saa rokotteita ilman kuntien päätöksiä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä on monia muitakin esteitä, joista osa on puhtaasti ideologisia. On välttämätöntä veronmaksajan ja ennen kaikkea on tavallisen palveluita tarvitsevan ihmisen etu, että kaikki voimavarat ovat käytössä koronaepidemian taltuttamisessa.

On viisasta, että 1,9 miljoonasta suomalaisesta huolehtiva työterveydenhuolto otetaan järjestelmällisesti mukaan koronarokottamiseen. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen KK 615/2021VP.

Kirjallisella kysymykselläni kiritän ministeri Kiurua ministeriönsä kera sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta toimiin, joilla työterveyshuolto valjastetaan nykyistä kattavammin koronarokottamiseen nostamaan rokotuskattavuutta ja vapauttamaan julkisen sektorin sote-henkilöstöä heidän perustyöhönsä.

On mainiota, että työterveyshuollon koronarokottamiseen on luotu väliaikainen Kela-korvaus. Korvaus kattaa osan ja loppuosan työnantaja. Työterveyshuollon rokottaessa, kunnilta säästyy kustannuksia ja vapautuu hoitohenkilökuntaa muuhun tärkeään työhön kuten mittavan hoito- ja palveluvelan purkamiseen.

Nopea rokottaminen on ainoa kestävä tapa taltuttaa koronaepidemia, pitää yhteiskuntaa auki ja huolehtia, että ihmiset saavat tarvitsemansa terveydenhuollon. 


Tiedote 4.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa valtakunnallisia toimia1,9 miljoonasta suomalaisesta huolehtivan työterveydenhuollon järjestelmälliseksi mukaan ottamiseksi koronarokottamiseen. Asia on erityisen tärkeä, kun työikäisen väestön kolmas koronarokotekierros alkaa. Sarkomaa on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen KK 615/2021VP.

Sarkomaa kirittää ministeri Kiurua ministeriönsä kera sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta toimiin, joilla työterveyshuolto valjastetaan nykyistä kattavammin koronarokottamiseen nostamaan rokotuskattavuutta ja vapauttamaan julkisen sektorin sote-henkilöstöä heidän perustyöhönsä. 

”Työterveydenhuollon vahva mukaanotto on viisasta, koska koronarokotustahti on liian hidasta ja laahaamme perässä rokotuskattavuudessa. Julkinen terveydenhuolto on monin osin raskaasti kuormittunut ja hoitoon pääsy vaikeutunut”, Sarkomaa aloittaa.

Työterveyshuollon piirissä on mittava määrä rokottamattomia ja henkilöitä, joilta puuttuu toinen rokoteannos. Työterveyshuollon 

kautta on mahdollista tehokkaasti varmistaa kolmannen rokotuskierroksen sujuva jakelu. 

Erityisesti influenssarokotusten alettua olisi luontevaa, että työntekijöille voitaisiin tarjota samassa yhteydessä myös mahdollisuutta ottaa koronarokote. Varsinkin 20-40-vuotiaiden rokotekattavuudessa on puutteita.

 ”Valtakunnallisia toimia tarvitaan siihen, että työterveyshuolto saisi sujuvammin käyttöönsä koronarokotteet. On mainiota, että työterveyshuollon koronarokottamiseen on luotu väliaikainen Kela-korvaus. Korvaus kattaa osan ja loppuosan työnantaja. Työterveyshuollon rokottaessa, kunnilta säästyy kustannuksia ja vapautuu hoitohenkilökuntaa muuhun tärkeään työhön kuten mittavan hoito- ja palveluvelan purkamiseen”, Sarkomaa perustelee.

”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työssäkäyvä on joutunut törmäämään siihen, että pop up-rokotepisteet ovat menneet kiinni varsin varhain. Työterveyshuollolla on toimivia keinoja lähestyä työpaikkoja ja työntekijöitä sekä tuoda rokotukset vaikka fyysisesti työpaikoille, mikä helpottaa monen työssäkäyvän rokotteen ottamista. Rokotukset ovat ainoa kestävä tie taltuttaa koronaepidemia”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Eduskunnan puhemiehelle

Työterveyshuolto vastaa Suomessa n. 1,9 miljoonan työikäisen suomalaisen terveydenhuollosta.

Tällä hetkellä työterveyshuollon piirissä on arviolta 360 000 kokonaan rokottamatonta sekä noin 160 000, joilta puuttuu toinen rokoteannos. Työterveyshuollon kautta voitaisiin varmistaa myös kolmannen rokotuskierroksen sujuva jakelu: työterveyshuolto pystyy tavoittamaan yli 300 000 niistä, joille THL suosittaa kolmatta rokotetta.

Työterveyshuollolla on vuosien kokemus työikäisten rokottamisesta influenssaa vastaan.

Erityisesti influenssarokotusten alettua olisi luontevaa, että työntekijöille voitaisiin tarjota samassa yhteydessä myös mahdollisuutta ottaa koronarokote. Varsinkin 20-40-vuotiaiden rokotekattavuudessa on ollut toivomisen varaa – tämä ryhmä pystyttäisiin tavoittamaan hyvin työterveyshuollon kautta.

Osalle rokottamattomista kyse on yksinkertaisesti siitä, että asia ei tunnu niin merkittävältä.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työssäkäyvä on joutunut törmäämään siihen, että pop up -rokotepisteet ovat menneet kiinni jo klo 15.30. Työterveyshuollolla olisi monia keinoja lähestyä työpaikkoja ja työntekijöitä ja tuoda rokotukset, vaikka fyysisesti työpaikoille, mikä helpottaisi monen työssäkäyvän rokotteen ottamista.

Rokotusten järjestämisen vastuu on kunnilla, ja kukin kunta tai kuntayhtymä päättävät itse, miten nämä rokottamisen hoitavat. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että osa kunnista hyödyntää työterveyshuollon palveluntuottajia ja organisaatioita hyvinkin tehokkaasti, osa ei ollenkaan.

Osa työterveyshuollon palveluntuottajista on valtakunnallisia, ja näillä on tehokas ja kattava organisaatio, joilla myös rokotteiden jakelua voitaisiin tehdä sujuvasti. Lisäksi näillä on valmiit digitaaliset ajanvarausjärjestelmät ja muu tarvittava infrastruktuuri.

Työterveyshuollon mukaan ottamiseksi koronarokottamiseen luotiin väliaikainen kela-korvaus, jolla osan rokottamistyön kustannuksista maksaa Kela, ja loppuosan hoitaa työnantaja.

Korvausta ei olla kuitenkaan päästy hyödyntämään ajatellulla tavalla, sillä työterveyshuollon osuus rokottamisesta on edellä mainituista syistä pieni. Mikäli työterveyshuolto otettaisiin rokottamiseen mukaan, kunnilta säästyisi paitsi kustannuksia, mutta ennen kaikkea vapautuisi hoitohenkilökuntaa rokottamisesta muuhun tärkeään työhön – mittavan hoito- ja palveluvelan purkamiseen.

Jotta työterveyshuolto saataisiin rokottamiseen mukaan nykyistä tehokkaammin ja järjestelmällisemmin, tähän tarvittaisiin sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n koordinointia.

Rokotteita voitaisiin näin halutessa luovuttaa suoraan työterveyshuollon palveluntuottajille ja hyödyntää näiden tehokkaita logistiikkaketjuja. Mikäli tähän tarvitaan kuntien hyväksyntä, prosessia voisi helpottaa esimerkiksi yhtenäisellä suostumuslomakkeella. Käytännön ongelmat ovat varmasti ratkaistavissa, mikäli tahtotilaa tähän löytyy. Tämä edellyttää kuitenkin vahvempaa ohjausta hallitukselta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta 1,9 miljoonan työikäisen suomalaisen terveydenhuollosta vastaava taho, työterveyshuolto, otettaisiin järjestelmällisesti mukaan nostamaan rokotuskattavuutta ja vapauttamaan julkisen sektorin sote-henkilöstöä heidän perustyöhönsä?

Helsingissä 28.10.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram