Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kolumni 5.6.2026 (Julkaistu Helsingin Uutisissa 5.6.2026)

Nuorten lukutaito ja muut perustaidot ratkaisevat myös Helsingin tulevaisuuden, Sari Sarkomaa (kok.) kirjoittaa.

On ollut valtava karhunpalvelus nuorille ja koko Suomelle, että oppilaita on päästetty peruskoulun läpi ilman vähimmäistason perustaitoja.

Joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. Tilanne on vakava. Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen perusta, ja sen puuttuessa nuoren koko opinpolku ja elämän mahdollisuudet vaarantuvat. Perustaitojen heikkeneminen heijastuu monin hyvin haastavin tavoin koko yhteiskuntaamme.

Useista toimista huolimatta oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun alusta, ja samaan aikaan kouluissa annettujen arvosanojen taso on noussut. Alimpia arvosanoja annetaan yhä harvemmin, ja kiitettävien määrä on moninkertaistunut.

Tilanteen korjaamiseksi eduskunnan käsittelyssä on laki osaamistakuusta. Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Tarkoitus on määritellä vähimmäisosaamisen taso ja luoda kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin. Tämä tukee opettajia työssään. Armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas oikeasti saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata. Arvosanan on kuvattava osaamista rehellisesti.

Luokalle jätettävien määrä on vähentynyt selvästi samaan aikaan, kun oppimistulokset ovat heikentyneet. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Luokalle jättäminen on jatkossakin keinovalikoimassa ja tarvittaessa käytössä.

Kuluvalla eduskuntakaudella olemme eduskunnassa lisänneet perusopetukseen rahoitusta 200 miljoonalla. Oppimisen tuki on uudistettu, lukujärjestykseen on lisätty tunteja kirjoittamiseen, lukemiseen ja laskemiseen, ja sopimuskoulujen valtiolta saama rahoitus on palautettu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Työrauhaa on parannettu kieltämällä kännyköiden käyttö oppitunneilla. Helsingissä on otettu käyttöön aktiivisesti myös kännykän käytön rajoittaminen välitunneilla. Nyt välitunneilla seurustellaan ja liikutaan taas aktiivisemmin eikä tuijoteta ruutuja. Tärkeää on myös oppia toimimaan yhdessä ja kasvaa yhteiskunnan jäseneksi.

Helsingissä täydensimme eduskunnan panostuksia peruskouluun pienentämällä alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Varmistamme oppimisen tuen uudistuksen laadukkaan toteutumisen ja kasvatamme tarveperustaista rahoitusta sekä määrärahoja painettuihin oppikirjoihin.

Näitä peruskoulua vahvistavia toimia vahvistetaan osaamistakuulla. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen oppilas saa riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä mahdollistavat unelmien tavoittelemisen.

Ei ole liioiteltua sanoa, että nuorten lukutaito ja muut perustaidot ratkaisevat myös Helsingin tulevaisuuden.

Julkaistu

Blogi 5.6.2026

Omaisen kuolema on elämän vaikeimpia tilanteita ja samaan aikaan surun keskellä on kyettävä hoitamaan lukuisia käytännön asioita.

Odotettu ja tervetullut lakiesitys kuolinpesän sähköisen asioinnin mahdollistamisesta on saapunut eduskunnan käsittelyyn. Esitys on varmasti monille ihmisille todella suuri helpotus. Lakiesityksen on tarkoitus tulla voimaan helmikuussa 2027.

Lakiesityksen myötä kuolinpesän asioita voidaan jatkossa hoitaa sähköisesti yhdessä palvelussa. Perunkirjoitukseen ja perintöverotukseen liittyviä asioita voisi hoitaa sähköisesti OmaVerossa. Samalla tarvittavat tiedot kuolinpesän osakkaista ja vainajan varallisuudesta olisivat saatavilla yhdestä paikasta.

Jatkossa sukuselvitystiedot saisi keskitetysti uudesta kuolinpesän osakasrekisteristä ilman erillisiä tilauksia eri paikoista. OmaVero-palvelussa voisi esimerkiksi laatia sähköisen perukirjan valmiiksi Verohallinnolta saatavien esitäytettyjen tietojen pohjalta.

Uudistuksen myötä tieto liikkuu viranomaisten välillä automaattisesti. Uudistus helpottaa myös esimerkiksi asianajajan valtuuttamista hoitamaan kuolinpesän asioita sähköisesti.

Perunkirjoituksen määräaikaa pidennettäisiin kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen, ja toimitus voitaisiin järjestää etäyhteyksin. Lisäksi olisi mahdollista merkitä kuolinpesän yhteyshenkilö osakasrekisteriin. Tämä helpottaisi eri toimijoiden ja kuolinpesän välistä yhteydenpitoa.

Kuolinpesän asioiden hoito on ollut byrokraattinen, aikaa vievä ja raskas ponnistus. Kokemuksesta moni meistä tietää, että omaisen menettämisen järkytyksen ja surun keskellä tilanteen tuomat velvollisuudet tuntuvat raskailta ja joskus jopa ylitsepääsemättömiltä.

On tärkeää todeta, että sähköisen asioinnin ohella asiat voi tietenkin edelleen hoitaa myös paperilla. Myös paperilla asioivat saisivat jatkossa käyttöönsä koosteen osakasrekisterin tiedoista. Annan vahvan tuen esitykselle, jota olen osaltani kaikin tavoin vauhdittanut. Olin mukana hallitusneuvotteluissa, joissa kuolinpesän asioiden hoidon sujuvoittamistavoite kirjattiin hallitusohjelmaan. Työtä on kuitenkin jatkettava. Iäkkään omaisen puolesta asioinnin sujuvoittamisessa ja asiaan liittyvien tietojen saannin helpottamisessa on vielä paljon kiireellistä tehtävää.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Julkaistu

Blogi 2.6.2026

Passin ja henkilökortin voimassaolon 10 vuoteen pidentävä lakiesitys on vihdoin eduskunnassa. Esitys on tervetullut ja helpotus monen arkeen. Lähes jokainen suomalainen tarvitsee passia tai henkilökorttia ja niiden uusimiseen liittyvä vaiva ja kustannus ovat arjessa tuttuja.

Uudistu on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on melkoisen kallista ja vaivalloista, varsinkin jos ei asu lähetystön lähettyvillä.

Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi.

Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja johtui silloin käyttöön otettuun biometriikkaan ja turvallisuuteen liittyvistä epävarmuuksista. Nyt tilanne on toinen. Biometrinen tunnistus, sirutekniikka ja sähköinen asiointi ovat kehittyneet merkittävästi. Tekniikan mahdollistaessa palaamisen turvallisesti 10 vuoden uusintakäytäntöön, on se syytä tehdä. Useissa EU-maissa passit ovat jo voimassa pidempään kuin meillä.

Pidempään voimassaoloaikaan palaamisen myötä asiointikäynnit vähenevät, kustannukset pienenevät ja lupapalvelujen kuormitus kevenee.

Lakiesityksessä esitetään voimassaolon säilyttämistä alaikäisten osalta viitenä vuotena. Lasten ja nuorten kasvonpiirteet muuttuvat nopeasti, mikä heikentää tunnistettavuutta. Alaikäisten passiin merkittäisiin hänen huoltajiensa tiedot. Näin varmistettaisiin, että huoltajatiedot ovat helposti tarkistettavissa esimerkiksi lasten kanssa Suomesta ulkomaille matkustettaessa.

Sisäministeriö arvioi, että lain voimaantulo on mahdollista viimeistään vuoden 2028 alkupuolella. Olennaista on kiirehtiä asiaa ja jos mahdollista saada laki nopeammin voimaan.

Passiin tulevan kasvokuvan saisi jatkossa toimittaa vain taho, jolla on Y-tunnus tai vastaava EU/ETA-tunniste. Käytännössä tämä tarkoittaisi valokuvaajia, valokuvaliikkeitä ja muita elinkeinonharjoittajia. Hakija ei voisi enää itse toimittaa kuvaansa. Tavoitteena on parantaa asiakirjaturvallisuutta, kuten varmistaa kuvan aitous, estää digitaalinen manipulointi ja parantaa biometrisen tunnistuksen luotettavuutta. Lisäksi kuvaajasta jäisi viranomaisrekisteriin jäljitettävä tieto, mikä lisää vastuullisuutta.

Muutos kiristäisi nykykäytäntöä, jossa hakija voi vielä toimittaa kuvan itse, mutta viranomaiset ovat jo pitkään todenneet itse otettujen kuvien hylkääntyvän usein heikon laadun vuoksi.

Kansainvälisesti käytännöt vaihtelevat, eikä EU aseta yhtenäistä vaatimusta kuvan ottajalle, joten Suomen linja olisi tässä suhteessa monia maita tiukempi.

Kun asiakirja olisi voimassa 10 vuotta, asiakirjaturvallisuutta kiristetään siten, että henkilöllisyyden varmistaminen ja sormenjälkien ottaminen vaativat aina fyysisen käynnin. Tämän vuoksi jokainen hakija asioisi henkilökohtaisesti poliisiasemalla ja nykyinen niin kutsuttu kevennetty hakumenettely poistuisi. Asiakirjojen hinnat vahvistetaan erikseen sisäministeriön maksuasetuksella.

Johtamani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä on aktiivisesti ajanut 10 vuoden passia ja henkilökorttia yhteistyössä Suomi Seuran kanssa. Uudistusta vauhditti hallituspuolueiden turhia normeja purkava työ, jossa päätettiin viedä 10 vuoden passia eteenpäin. On mainiota, että asiassa nyt edetään.

Lakiesitys on tarkkaan arvioitava eduskunnan käsittelyssä. Palaute ja huomiot ovat tervetulleita.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Blogi 27.5.2026

Monissa perheissä valmistaudutaan juhlistamaan kouluvuotensa päättäviä lapsia ja nuoria. Kevätjuhlat ovat perinteinen tapa päättää kouluvuosi. Suvivirsi on ollut pitkään osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä ja niin olkoon myös jatkossakin.

Viime vuosien varrella on aika ajoin käyty monenlaista keskustelua koulujen juhlien luonteesta ja siitäkin, voiko Suvivirren laulaa kevätjuhlassa. Keskustelu on taas vauhdissa ja päällimmäisenä Espoossa oleva tilanne, josta Iltalehti teki jutun ensimmäisenä.

Asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemä linjaus on selvä: Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista, vaan Suvivirren saa laulaa.

Perustuslakivaliokunta on linjannut yksiselitteisesti ja vakiintuneesti, ettei yksittäisen virren, kuten Suvivirren laulaminen tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta. Kyse on suomalaiseen kulttuuriin kuuluvasta juhlatraditiosta. Perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta.

Osana vilkkainta taannoin käytyä keskustelua Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n puheenjohtaja kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Facebook-päivityksestäni, jossa kirjoitin Suvivirren olevan osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä eikä uskonnonharjoittamista.

Ratkaisussaan silloinen apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja päätyi tukemaan näkemystäni: Suvivirsi on osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä, eikä kevätjuhla ole uskonnollinen juhla.

Opetushallitus (OPH) on vuoden 2022 linjauksessaan muistuttanut, että kouluvuoteen kuuluu myös perinteisiä, kaikille yhteisiä juhlia, joihin lasten ja nuorten tulee osallistua. Näihin juhliin voi linjauksen mukaan sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, kuten Suvivirsi, jotka ovat suomalaiseen kulttuuriin liittyviä traditioita. OPH on perustuslakivaliokunnan kantaan pohjautuen linjannut, että juhlassa laulettava yksittäinen virsi ei tee juhlasta vielä uskonnollista tilaisuutta.

Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus, samalla huomioiden lasten ja nuorten erilaisuus. Oman kulttuurin tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa.

Paljon onnea uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille. Iloa kaikille kouluvuoden päättäneille kesälomalle lähteville oppilaille ja opiskelijoille. Valtavat kiitokset opettajille sekä koulujen ja oppilaitosten väelle tärkeästä työstä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Blogi 24.5.2026

Pitkään hoitoa odottaneiden jonot puolittuivat alkuvuonna. HUSin Asiakkaista 91,2 prosenttia on päässyt erikoissairaanhoitoon hoitotakuun mukaisesti. Etenkin tuki­elin­kirurgian ja silmätautien hoitojonot ovat lyhentyneet merkittävästi.

HUS ammattilaiset ovat uudistaneet monin tavoin toimintaa hoitoon pääsyn edistämiseksi ja hoidon kehittämiseksi.  Hoitoon pääsyn nopeutuminen on kovan työn tulosta. Suuri kiitos HUSin osaavalle henkilöstölle ja johdolle.

Hoitoon pääsyä vauhdittaa jatkossa varmasti myös HUS:n perustama ja huhtikuussa  toiminnan aloittanut tekonivelsairaala. Tekonivelsairaala Orton keskittyy lonkan ja polven tekonivelleikkauksiin.

HUSissa saa vuosittain hoitoa 700 000 potilasta. HUS vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. HUSiin on keskitetty myös muiden alueiden potilaiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoitoa.

Työn aloittaneessa sote- parlamentaarisen työssämme on olennaista katsoa keinot, miten turvataan valtakunnallista vastuuta kantavan HUSin pitkäjänteinen rahoitus niin, että sairaalan toimintaa voi kestävällä tavalla kehittää ja niin, että myös laadukas opetus- ja tutkimustoiminta on turvattu. Se on parlamentaarisen ryhmän jäsenenä yksi työlle asettamani tavoite. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa.

Julkaistu

22.5.2026

Hyvät uutiset ovat kesän kynnyksellä erityisen tervetulleita. Suomen taloudessa näkyy selkeä käänne kohti kasvua ja uusia mahdollisuuksia. 

Taloudessa näkyy selviä valonpilkahduksia: vienti kasvoi 5 % ja palkansaajien ostovoima vahvistui 3,5 %. Korttidata vahvistaa saman suunnan: kulutus kasvaa.  Perheasuntojen kysyntä on kääntyneet nousuun, teollisuustuotanto on noussut korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008, ja suomalaisyritykset menestyvät maailmalla. Tästä esimerkkeinä Turun telakan uudet tilaukset sekä Koneen merkittävä kauppa. Myös puolustusteollisuudella menee vahvasti. Vaikka asuntorakentaminen yskii edelleen, korjausrakentaminen on lähtenyt kasvuun. Uusia yrityksiä syntyy, investoinnit kasvavat ja ihmiset luottavat huomiseen enemmän kuin eilen.

Myönteistä kehitystä vahvistetaan määrätietoisella politiikalla. Kevään kehysriihessä tehtiin päätöksiä, joilla vauhditetaan kasvua, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja vahvistetaan kotitalouksien luottamusta samalla, kun julkista taloutta vakautetaan ja velkaantumista hillitään. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei pelasteta veron kiristyksellä, vaan yrittäjyydellä ja tekemällä työtä. 

Yrittäjien eläkejärjestelmä ja listaamattomien yritysoptioiden verotuksen uudistukset vauhdittavat yrittäjyyttä 

Olin mukana eduskuntaryhmämme työryhmässä, jossa pohdimme ratkaisua yrittäjien epäoikeudenmukaisen eläkemallin uudistamiseen. Lupasimme uudistaa epäoikeudenmukaisen YEL:n ja sen nyt teemme. Uudistetun lain myötä yrittäjä saa itse valita, perustuvatko eläkemaksut todellisiin ansiotuloihin vai eläkeyhtiön työtuloarvioon. Yrittäjän valinnanvapausmalli antaa päätösvallan yrittäjälle. Kiitos lukuisille yrittäjille, joita kuulimme ryhmämme työssä. 

Kehysriihessä tehty päätös korjata listaamattomien yritysten työsuhdeoptioiden vinoutunut verotus on merkittävä. Kyseessä on piristysruiske kasvuyritys- ja startupkenttään. Hallituksen esityksen hyväksymisen myötä kyseisistä optioissa maksettaisiin vero vasta kun niistä saa oikeasta tuottoa ja niistä luovuttaessa. Optiot ovat alkuvaiheessa oleville yrityksille keino houkutella osaajia ja palkita tekijöitään. Startupit tuottavat jo prosentin bruttokansantuotteestamme. Jos kasvu jatkuu nykyisellään, on arvioitu, että vuonna 2035 ala yltäisi jopa neljään prosenttiin, mikä on Nokian kultavuosien tuottamaa kokoluokkaa bruttokansantuotteesta.
Hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan yrittäjyydellä, ei vasemmiston hellimillä veronkorotuksilla – SARI SARKOMAA

Korotamme kotitalousvähennystä turvaamaan sujuvaa arkea ja paikallista yrittäjyyttä Kotitalousvähennyksen korotus oli työvoitto. Olen asiaa monin tavoin edistänyt. Aloitteestani kotitalousvähennys laajennettiin eduskuntakauden alussa kotikuntoutukseen. 

Nyt tehtävä kotitalousvähennyksen korotus lisää kotitalouksien ostovoimaa ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita. Korotettu vähennys on omiaan lisäämään kotimaista kysyntää ja vauhdittamaan erityisesti paikallista pienyrittäjyyttä juuri nyt, kun talous tarvitsee kasvun eväitä.

Korotuksen myötä vähennyksen enimmäismäärä kasvaisi 2100 euroon ja korvattava osuus 40 prosenttiin.

Kokoomuksen Sarkomaa: Kehysriihen päätös kotitalousvähennyksen korottamisesta on loistouutinen – SARI SARKOMAA

65- vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun lisätään lääkärikäyntejä ja fysioterapia

Vuoden 2025 alussa käynnistyi 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu. Kokeilun myötä voi hakeutua kokeiluun ilmoittautuneiden yksityisten yleislääkäreiden vastaanotolle terveyskeskusmaksun hinnalla (vuonna 2026 enintään 30,20 euroa).  Tavoite on parantaa senioreiden pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin. Kokeilun mahdollistaa valinnanvapauden ja nopean ensikontaktin, kun valitsemalleen lääkärille pääsee suoraan ilman hoidon tarpeen arviointia.

Valmisteilla on tervetullut lakimuutos kokeilun laajentamiseksi. Korvattavien yleislääkärikäyntien määrää nostetaan kolmesta kuuteen, mikä tukee hoidon jatkuvuutta ja omalääkärisuhteen syntymistä. Kokeiluun lisätään myös fysioterapia, jota voidaan korvata enintään neljä kertaa vuodessa.

65- vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun lisätään lääkärikäyntejä ja fysioterapia – SARI SARKOMAA

Hyvästit armovitosille - Osaamistakuulla vahvistamme koululaisten perustaitoja 

Peruskoulun päättävien perustaidot ovat merkittävästi heikentyneet. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. On ollut valtava karhunpalvelus nuorille ja koko Suomelle, että oppilaita on päästetty luokalta toiselle ja peruskoulun läpi ilman vähimmäistason perustaitoja.

Tilanteen korjaamiseksi on eduskunnan käsittelyssä laki osaamistakuusta. Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Lailla luodaan kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin sekä määritellään vähimmäisosaamisen tasot. Ns. armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas todella saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata.Osaamistakuu varmistamaan koululaisten perustaitoja – Hyvästit armovitosille – SARI SARKOMAA

Saimaannorpan suojelua vahvistetaan uudella asetuksella

Saimaannorpille ja norppien ystäville hyvä uutinen. Saimaannorpan suojelua vahvistetaan uudella asetuksella. Olen aktiivisesti tehnyt työtä asiassa. Kirjelmöimme jopa maatalousministeri Sari Essayahille, joka ikävä kyllä oli lievempien toimien kannalla. 

Saimaannorpan kannan kasvulle asetetaan selkeä vähimmäistavoite: vähintään 4 % vuodessa. Jos kasvu jää alle tavoitteen, verkkokalastuksen rajoituksia pidennetään heinäkuulle. Asetuksella varmistetaan, että tarvittavat lisätoimet otetaan käyttöön heti, jos kehitys sitä edellyttää. Rajoitukset ovat tärkeitä pienille uteliaille kuuteille, jotka ovat vaarassa hukkua verkkoihin. 

Saimaannorpan suojelua vahvistetaan: Kannan kasvulle asetettiin neljän prosentin vähimmäistavoite – SARI SARKOMAA

Ehdotamme kokoomusvoimin Humallahden siltahankkeen hylkäämistä

Iloitsen, että pitkään ajamani luontoarvoja pilaavan ja kalliomaiseman pilaavan Humallahden siltahankkeen pysäyttäminen on nyt kokoomuksen yhteinen hanke. Ehdotamme siltahankkeen hylkäämistä kaupunkiympäristölautakunnassa, kun asia on elokuussa seuraavan kerran siellä käsittelyssä.  Työtä on tehtävä, että esitykselle saadaan lautakunnassa enemmistön tuki.

Humallahden siltaa kaavaillaan pelkästään siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevan mäen. Perustelu on kaupunkilaisjärjen vastainen. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan ylä- ja alamäkeä. 

Ehdotamme kokoomusvoimin Humallahden siltahankkeen hylkäämistä! – SARI SARKOMAA

Syöpästrategian tarkoitus on varmistaa Pohjoismainen taso syövän hoidossa 

Syöpästrategian valmistelu starttasi, kun saimme vuonna 2023 valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden yhteistyössä budjettiin lisämäärärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. Useimmissa EU-maissa jo olevan syöpästrategia ja valtakunnallisten laaturekistereiden rakentaminen ovat olleet työssäni keskeisiä tavoitteita. Strategian ydintavoite on vauhdittaa toimia, joilla syövän hoito pidetään Suomessa pohjoismaisella tasolla.

Tämän vuoden valtion budjettiin valtiovarainvaliokunnassa lisäämillämme määrärahoilla on pilotoitu syövän laaturekisteriä. Se tuo välttämättömiä tietoja yhdenvertaisen hoidon ja tuen kehittämiseen syöpään sairastuneille. 

Kokoomuksen Sarkomaa ja Laiho: Syöpästrategian toimeenpanon jatkaminen seuraavalla hallituskaudella on välttämätöntä – SARI SARKOMAA

Suomalaiset on pidettävä turvassa – droonihälytysjärjestelmän on oltava kunnossa

Viranomaiset toimivat nopeasti ja tehokkaasti, kun mahdollinen drooniuhka havaittiin. Suomen ilmatilaa ei loukattu, eikä tilanteesta aiheutunut vaaraa suomalaisille.

Väestön laaja varoittaminen oli perusteltua. Tilanne osoitti selvästi sen, että tiedottamisessa on parannettavaa. Suomessa tullaan ottamaan käyttöön uusi cell broadcast -järjestelmä, jolla vaaratiedotteet tavoittavat jatkossa suomalaiset nopeasti ja suoraan puhelimeen. Orpon hallitus kohdensi tämän järjestelmän rakentamiseen kuusi miljoonaa euroa vuosi sitten pidetyssä puoliväliriihessä. Järjestelmä on saatava valmiiksi niin pian kuin mahdollista. Ei vasta vuonna 2027.
Suomalaiset on pidettävä turvassa – droonihälytysjärjestelmän on oltava kunnossa – SARI SARKOMAA

Ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana eduskuntavaaleissa 2027

Voin ilokseni ilmoittaa olevani ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana.
Tahtotila tehdä kansanedustajan työtä täydestä sydämestäni myös tulevalla eduskuntakaudella on vahva.

Ajattelen, että tulevan eduskuntakauden keskeinen tehtävä on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja pitää suomalaiset turvassa. Haluan, että Suomi on monien mahdollisuuksien maa kaiken ikäisille ja ihan jokaiselle.

Vaaleja ei tehdä yksin- olet lämpimästi tervetullut mukaan vaalityöhön sinulle sopivalla tavalla. Luvassa on paljon mukavaa tekemistä kivassa joukossa. Jos olet kiinnostunut, niin laitathan minulle viestiä sähköpostilla sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soitat 0505 113 033.

Ehdolla eduskuntavaaleissa 2027 jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana – SARI SARKOMAA

Tervetuloa tapaamaan:

Ma 23.5. klo 13:00

Naisten Kymppi - Päärautatieaseman asema-aukiolla

28.5. klo 17:30-18:30
Arkadian Kokoomusnaisten kevätmaljatilaisuus
Tukena Oy:n toimistolla Pohjoisesplanadi 33. Käynti Mikonkatu 1b 6krs. (Kämp gallerian liukuovista sisään) 

29.5. klo 16:00
Facebook live

Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Sari Sarkomaa

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Blogi 21.5.2026

Lupasimme uudistaa yrittäjien epäoikeudenmukaisen eläkemallin ja siihen saimme ison työn jälkeen sovittua ratkaisun. Hallitus teki asiasta kehysriihessä päätöksen ja lainvalmistelu on parhaillaan käynnissä. Pidän olennaisena, että saamme lain mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn. 

Olin mukana eduskuntaryhmämme työryhmässä, jossa kuulimme yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöjä sekä valmistelimme kantaamme uudistukseen. Suuri kiitos kaikille mukana olleille panoksesta. 
Uudistetun YEL:n myötä yrittäjä saa itse valita, perustuvatko eläkemaksut todellisiin ansiotuloihin vai eläkeyhtiön työtuloarvioon. Yrittäjän valinnanvapausmalli antaa päätösvallan yrittäjälle.

Järjestelmästä korjataan sen pahin vika. YEL-maksu on määrätty liikevaihdon eikä työtulon perusteella. Siinä ei ole huomioitu muita kuluja, vaan katsottu kaikki yritykselle tuleva tulo työtulona. Vaihtoehtoisesti on katsottu alan mediaaniliikevaihtoa ja mediaanipalkkaa.

Teoreettiset laskelmat ovat johtaneet varsinkin yksinyrittäjien kannalta täysin kohtuuttomiin tilanteisiin ja jopa konkursseihin. Nyt käyttöön otettava valinnanvapausmalli hyödyttää etenkin pieni- ja keskituloisia sekä yksinyrittäjiä keventäen pienituloisimpien yrittäjien eläkemaksuja. Jatkossa YEL:in voi myös tauottaa sairauspäivärahan ajaksi. Järjestelmän kehittämistä on jatkettava, valmis se ei vielä ole.

Kehysriihessä tehtiin myös tervetullut päätös korjata listaamattomien yritysten työsuhdeoptioiden vinoutunut verotus.

Hallituksen esityksen hyväksymisen myötä optioissa maksettaisiin vero vasta kun niistä saa oikeasti tuottoa ja niistä luovuttaessa. Optiot ovat alkavalle yritykselle tapa houkutella osaajia tilanteessa, jossa ei ole vielä palkanmaksuvaraa. Nykymallissa moni ei ole voinut heti maksettavan veron takia optiota vastaanottaa tai on joutunut ottamaan lainaa veron maksamiseksi. Tämä on ollut kasvun jarru.

Tämä on erittäin tärkeä päätös suomalaisille kasvuyrityksille, jotka voivat nyt houkutella osaajia mukaan rakentamaan menestystarinoita.

Kyseessä on piristysruiske kasvuyritys- ja startupkenttään. Startupit tuottavat jo prosentin bruttokansantuotteesta. Näkymät ovat valoisia ja jos kasvu jatkuu nykyisellään, on arvioitu, että vuonna 2035 ala yltäisi jopa 4 prosenttiin mikä on Nokian kultavuosien kokoluokkaa bruttokansantuotteesta. Startup-kenttä työllistää jo yhtä paljon ihmisiä kuin metsäteollisuus. 

Mainio päätös oli myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottamisesta 2 100 euroon sekä vähennysprosenttia 40 prosenttiin. Muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti määräaikaisina vuoden 2027 loppuun.

Kotitalousvähennyksen korotus lisää kotitalouksien ostovoimaa ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita. Korotettu vähennys on omiaan lisäämään kotimaista kysyntää ja tukemaan erityisesti paikallista pienyrittäjyyttä juuri nyt, kun talous tarvitsee kasvun eväitä.

Hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan yrittäjyydellä, ei vasemmiston hellimillä veronkorotuksilla.

Julkaistu

Blogi 21.5.2026

Viranomaiset toimivat nopeasti ja tehokkaasti, kun mahdollinen drooniuhka havaittiin. Suomen ilmatilaa ei loukattu, eikä tilanteesta aiheutunut vaaraa suomalaisille.

Väestön laaja varoittaminen oli perusteltua. Tilanne osoitti selvästi sen, että tiedottamisessa on parannettavaa. Suomessa tullaan ottamaan käyttöön uusi cell broadcast -järjestelmä, jolla vaaratiedotteet tavoittavat jatkossa suomalaiset nopeasti ja suoraan puhelimeen. Orpon hallitus kohdensi tämän järjestelmän rakentamiseen kuusi miljoonaa euroa vuosi sitten pidetyssä puoliväliriihessä. Järjestelmä on saatava valmiiksi niin pian kuin mahdollista. Ei vasta vuonna 2027.

Vaaratiedotteen jälkeen ihmiset joutuivat yksin arvioimaan, onko esimerkiksi töihin syytä mennä vai ei. Näin ei voi käydä uudestaan. Viranomaiset on ohjeistettu käymään toimintamallit välittömästi läpi ja korjaamaan ne.

Hallitus päätti tämän kevään kehysriihessä vahvistaa Suomen droonintorjuntakykyä 50 miljoonalla eurolla.

Turvallisuudessa ei pidä jättää mitään sattuman varaan. Havaitut puutteet on korjattava nopeasti ja Suomen on varauduttava entistä vahvemmin uusiin uhkiin. Suomen turvallisuudesta huolehditaan kaikissa tilanteissa. 

Julkaistu

Kolumni 19.5.2026

Peruskoulun päättävien perustaidot ovat merkittävästi heikentyneet. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. Tilanne on hälyttävä. Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen perusta, ja sen puuttuessa koko koulupolku sekä myöhemmät opintomahdollisuudet vaarantuvat. On ollut valtava karhunpalvelus nuorille ja koko Suomelle, että oppilaita on päästetty peruskoulun läpi ilman vähimmäistason perustaitoja.

Oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun alusta, vaikka korjaustoimia on tehty. Oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet ja heikosti pärjäävien määrä lisääntynyt. Samaan aikaan kouluissa annettujen arvosanojen taso on noussut. Alimpia arvosanoja annetaan yhä harvemmin, ja arvosanan 10 määrä on moninkertaistunut. Lisäksi arvioinnit osoittavat, että samalla osaamistasolla olevat oppilaat voivat saada eri kouluissa hyvin erilaisia arvosanoja. Tilanteen korjaamiseksi on eduskunnan käsittelyssä laki osaamistakuusta.

Lakiesityksen ydin on selkeä: luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Lailla luodaan kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin sekä määritellään vähimmäisosaamisen tasot. Ns. armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas todella saavuttaa ne taidot, jotka peruskoulun on tarkoitus turvata. Arvosanan on kuvattava osaamista rehellisesti. Siihen on voitava luottaa. Selkeät tavoitteet, ymmärrettävät kriteerit ja määritellyt vähimmäisosaamisen rajat vahvistavat lasten yhdenvertaisuutta ja tukevat opettajia heidän työssään.

Kynnys luokalle jättämiseen ja ehtojen suorittamiseen on vuosien varrella noussut, vaikka ne ovat edelleen perusopetuslaissa mahdollisia keinoja. Luokalle jääneiden määrä on vähentynyt selvästi samaan aikaan, kun oppimistulokset ovat heikentyneet. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Lainsäädäntömuutoksen pohjalta uudistetaan myös esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, joiden on tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2028.

Kuluvalla eduskuntakaudella olemme eduskunnassa tehneet perusopetukseen 200 miljoonan euron lisäpanostukset. Oppimisen tuki on uudistettu, lukujärjestykseen on lisätty tunteja kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen oppimiseen. Työrauhaa on parannettu kieltämällä kännyköiden käyttö oppitunneilla. Helsingissä on otettu käyttöön aktiivisesti myös kännykän käytön rajoittaminen välitunneilla. Nyt välitunneilla seurustellaan ja liikutaan taas aktiivisemmin, eikä tuijoteta ruutuja. Muutoksella on myönteinen vaikutus hyvinvointiin ja keskittymiskykyyn tunneilla. Saimme myös korjattua kaupunkimme sopimuskoulujen valtiolta saaman rahoituksen samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Näitä peruskoulua vahvistavia toimia jatketaan osaamistakuulla. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa perusopetuksesta oppimisen ilon, riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.

Ei ole liioiteltua sanoa, että lukutaito ja muut perustaidot ratkaisevat myös Helsingin tulevaisuuden. Helsingissä täydennämme eduskunnan päättämiä panostuksia peruskouluun pienentämällä alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Varmistamme oppimisen tuen uudistuksen laadukkaan toteutumisen ja kasvatamme tarveperustaista rahoitusta sekä määrärahoja painettuihin oppikirjoihin. Toimiva peruskoulu ei synny pelkillä linjauksilla, vaan se vaatii tuekseen johdonmukaista koulutuspolitiikkaa ja riittäviä voimavaroja. Perusopetuksen tulee olla erityisenä painopisteenä myös tulevalla vaalikaudella.

Julkaistu

Blogi 19.5.2026

Vuoden 2025 alussa käynnistyi 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu. Kokeilun myötä voi hakeutua kokeiluun ilmoittautuneiden yksityisten yleislääkäreiden vastaanotolle terveyskeskusmaksun hinnalla (vuonna 2026 enintään 30,20 euroa).  Tavoite on parantaa senioreiden pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin. Kokeilun mahdollistaa valinnanvapauden ja nopean ensikontaktin, kun valitsemalleen lääkärille pääsee suoraan ilman hoidon tarpeen arviointia.

Valmisteilla on tervetullut lakimuutos kokeilun laajentamiseksi. Korvattavien yleislääkärikäyntien määrää nostetaan kolmesta kuuteen, mikä tukee hoidon jatkuvuutta ja omalääkärisuhteen syntymistä. Kokeiluun lisätään myös fysioterapia, jota voidaan korvata enintään neljä kertaa vuodessa (noin 19,90 € / käynti). Lisäys on erityisen tärkeää tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa. Lisäksi tutkimusmahdollisuuksia on laajennettu merkittävästi: mukana on nyt laajempi valikoima laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia, kuten röntgen. Tämä mahdollistaa aiempaa kokonaisvaltaisemman ja sujuvamman hoidon yhdellä hoitopolulla.  Kela on asettanut korvattavien palveluille hintakaton ja näin varmistetaan verorahojen vaikuttava käyttö. Tutkimusten kustannuksista korvataan 50 prosenttia enimmäishinnoista. Kokeilua on päätetty jatkaa vuoteen 2028 saakka.

Kokeilu on ollut omiaan nopeuttamaan senioreiden hoitoon pääsyä ja samalla tavoitellaan helpotusta julkisen terveydenhuollon työhön. Kokeilu tarjoaa tärkeän jatkumon esimerkiksi tilanteessa, jossa työterveyshuollon palvelut päättyvät, mutta hoidon tarve usein kasvaa. Samalla tavoitteena on kehittää Kela‑korvausten käyttöä vaikuttavammaksi ja lisätä ihmisten valinnanvapautta omassa hoidossaan. Kokeilusta saatavaa tietoa hyödynnetään laajemmin terveydenhuollon kehittämisessä, jotta palvelut vastaisivat paremmin ikääntyvän väestön tarpeisiin myös tulevaisuudessa.

Kokeilun alku on ollut rohkaiseva. Ensivaiheen kokemusten perusteella hoidon saatavuus on parantunut. Suuri osa potilaista on saanut tarvitsemansa avun jo yhdellä käynnillä. Palaute sekä potilailta että lääkäreiltä on ollut myönteistä. Kokeilu on lisännyt mahdollisuuksia hakeutua nopeasti hoitoon. Jo ensimmäisten kuukausien aikana on kertynyt kymmeniätuhansia käyntejä. Yli 60 prosenttia asiakkaista on hakeutunut samalle lääkärille uudelleen, mikä kertoo hoidon jatkuvuuden vahvistumisesta. Samalla on kuitenkin tärkeää todeta, että kokeilu on vielä alkuvaiheessa ja sen vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Kela ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioivat parhaillaan vaikutuksia laajemmin. Yksi keskeinen havainto on se, että kokeilu tunnetaan vielä melko huonosti. Moni ei tiedä mahdollisuudesta tai kokee epävarmuutta sen käytöstä. Siksi tiedon lisääminen on ratkaisevaa, jotta yhä useampi 65 vuotta täyttänyt hyödyntäisi kokeilua.

Uudistus näkyy jo usean seniorit arjessa konkreettisesti sujuvampana hoitoon pääsynä. Kokeilu tuo myös uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon yrittäjyyteen eri puolella Suomea. Kokeilu on mahdollisuus tuoda yleislääkärin palveluja lähelle ihmistä sinne, missä niitä tarvitaan. Valinnanvapauskokeilu on tärkeä askel kohti toimivampaa ja saavutettavampaa terveydenhuoltoa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.