fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 10.3.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Hallituksen toiminta vastuutonta – terveyspalveluiden heikentäminen keskeytettävä

Marinin hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on vastuuton, varoittaa kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu, mikä toteutuessaan heikentäisi hoitoon pääsyä. Hallituksen on keskityttävä valmistelemaan keinoja, joilla edistetään yhdenvertaista, matalan kynnyksen pääsyä terveyspalveluiden ja -neuvonnan piiriin”, Sarkomaa vaatii. 

”Samaan aikaan, kun viranomaiset valmistautuvat mahdolliseen koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen, ajaa hallitus toisaalla ihmisten hoitoon pääsyn heikentämistä”, sanoo Sarkomaa.

”Eläkeläiset, työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä”, Sarkomaa sanoo.

Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvaus mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille.

”Vuonna 2019 lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos Kela-korvausta ei olisi, pitäisi se keksiä nyt. Leikkausten sijaan korvausta olisikin nykyisessä tilanteessa perusteltua korottaa”, Sarkomaa sanoo.

”On pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen päätös leikata Kela-korvaus perustuu? Viimeksi tuoreimmassa Lääkärilehdessä nostetaan esiin vakava huoli leikkausten vaikutuksista. Lääkäriliiton lehden pääkirjoituksessa (10/20) todetaan, että Kela-korvauksia ei pidä poistaa ainakaan ennen kuin palvelujärjestelmämme uudistus on toteutettu siten, että kaikille väestöryhmille on edes kohtuullisesti taattu tarpeen mukainen perus- ja erikoistason hoito”, Sarkomaa kertoo.

Punavihreä hallitus ajaa Kela-korvauksen poistoa ilmeisen ideologisista syistä, haluamatta nähdä vaikutuksia ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun”, Sarkomaa sanoo.

”Suuri syy kiihkoon leikata Kela-korvausta on budjettiriihessä tehty rujo arvovalinta. Hallitus lisäsi mittavasti valtion menoja eri kohteisiin, mutta ympärivuorokautinen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja herunut. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on ajautumassa umpikujaan, kun rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista. Se on vihoviimeistä, mitä suomalaiset tällä hetkellä hallitukselta odottavat. Rahat vanhustenhuollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat käsittelivät kokouksessaan 6. maaliskuuta tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastosaannon jakautumista kansallisesti. Seuraavan rakennerahastokauden varat tulee jakaa nykyistä tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin, jotta hallitusohjelman työllisyys- ja innovaatiotavoitteisiin voidaan vastata, kansanedustajat edellyttävät.

Kuva: Kansanedustajat Tiina Elo, Heikki Westman, Antero Laukkanen, Sari Sarkomaa ja Inka Hopsu kuutelevat AVI:n ylijohtaja Merja Enqvistin esitystä.

Uudellemaalle on turvattava riittävät rakennerahastovarat eikä Uudenmaan kehyksestä tule tehdä siirtoja muualle Suomeen. Myös kestävän kasvun tavoitteet edellyttävät Suomen suurimpien kaupunkien kaupunkikehittämisen riittävää rahoitusta. Kansanedustajat antoivat yksimielisen tukensa Uudenmaan liiton neuvottelijoille ja maakuntajohtaja Ossi Savolaiselle.

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027. 

– Kyse on kokonaisuudessaan 4–5 miljardin kehittämisrahoituksesta, joten ei ole yhdentekevää, miten varat suunnataan. Suomen kokonaisetu on asetettava tärkeimmäksi tätä päätöstä tehtäessä, muistuttaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa. 

AVI:n laaja valvontatehtävä puhutti kansanedustajia

Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtoryhmä esittäytyi kansanedustajille. Esiin nousi kysymyksiä muun muassa koulujen sisäilmaongelmista, eläinsuojeluvalvonnasta ja koronavirukseen liittyvien kysymyksien vastuunjaosta.

Kunnallisissa luottamustehtävissä toimivat kansanedustajat toivoivat saavansa tehokkaammin tiedokseen aluehallintoviraston valvontaan liittyvät ratkaisut, jotka koskevat kuntien toimia. Kokous totesi tiiviin yhteistyön ja viestinnän molemminpuolisen tärkeyden.


Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja, puh. 09 432 3033

Kokouksessa olivat paikalla:

Sarkomaa Sari (Kok), pj
Elo Tiina (Vihr), vpj
Heinäluoma Eveliina (SDP), vpj
Slunga-Poutsalo Riikka (PS), vpj
Adlercreutz Anders (RKP)
Hopsu Inka (Vihr)
Laiho Mia (Kok)
Laukkanen Antero (KD)
Meri Leena (PS)
Niikko Mika (PS)
Saramo Jussi (Vas)
Sarkomaa Sari (Kok)
Westman Heikki (Kok)
Kristiina Borgenström-Sudhakaran (Wille Rydmanin avustaja)
Terhi Haapaniemi (Antti Kaikkosen avustaja)
Marjukka Mattila (Eveliina Heinäluoman avustaja)
Sonja Tamminen (Sari Sarkomaan avustaja)

Fakta: Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

  • Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
  • Edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
  • Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
  • Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
  • Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
  • Twitterissä: #kenk

Kansanedustajan vaativassa ammatissa rentoutumisen hetket ovat arvokkaita. Sari Sarkomaalle ne löytyvät kotimaan kauniista luonnosta.

Tunturipurot tekivät vaikutuksen kuusivuotiaaseen

Sari Sarkomaan varhaisimmat lomamuistot sijoittuvat perheen kanssa tehtyyn Lapin-reissuun. Ikää hänellä oli tuolloin noin kuusi vuotta. Lomalla mukana oli äidin ja isän lisäksi pikkuveli.

 – Äidin mielestä olimme retkeen liian pieniä, mutta suuremmilta kommelluksilta vältyttiin. Muistan kirkkaat tunturipurot, yöt autiomaassa ja letut, joita vanhemmat paistoivat tunturissa. Lappi vei jo tuolloin sydämeni, Sarkomaa muistelee.

Kokoomuksen kansanedustajana työskentelevä Sarkomaa on pitänyt tärkeänä, että kotimaa matkakohteineen on tullut tutuksi myös hänen omille lapsilleen. Perhe on kiertänyt eri puolilla Suomea, mutta erityisesti Lapissa koko perhe käy edelleen lähes joka vuosi. Lasten tie johtaa laskettelurinteisiin, mutta Sari Sarkomaata itseään viehättävät tunturiin vievät maastohiihtoladut.

Arkielämää rytmittää ulkoilu myös kotimaisemissa Helsingissä. Lempipaikoikseen Sarkomaa nimeää Keskuspuiston ja merenrannat.

 – Myös Haltiala ja Pitkäkosken alueet ovat lähellä sydäntäni. Ulkona liikkuminen on paras tapa pitää kroppa ja pää kunnossa hektisen elämän keskellä, sanoo Sarkomaa.

Matkailun helmi tuli vastaan sattumalta työmatkalla

Joskus työmatkat tuovat eteen kiehtovia paikkoja, joihin syntyy halu palata uudelleen. Näin on käynyt myös Sarkomaalle: vieraillessaan työn merkeissä Sastamalassa hän näki kyltin, joka herätti kiinnostuksen Ritajärven luonnonsuojelualueeseen. Silloin ei ollut aikaa tutustua alueeseen tarkemmin, mutta uteliaisuus toi paikalle myöhemmin.

 – Ritajärven luonnonsuojelualueella voi kokea kerralla monia erilaisia maisemia ja luontoelämyksiä. Alue muodostuu kolmesta järvestä. Pidän patikoinnista ja ihastuin paikkaan valtavasti, Sarkomaa innostuu.

Lomailun parhainta antia on purjehdus

Intohimoisena Itämeren suojelijana tunnettu Sarkomaa lomailee kaikkein mieluiten merellä. Perhe viettää yleensä koko kesäloman merellä purjehtien miehen perheen lähes kolmekymmentä vuotta sitten hankkimalla purjevene Piraialla.

 – Meren luonto saaristoineen on paras tapa rentoutua. Purjehtien näkee ja kokee ihan eri asioita kuin maalla liikkuessa, Sarkomaa toteaa.

Purjehdus olisi Sarkomaan valinta myös unelmien lomaksi. Merellä vietetty aika tarjoaa perusteellisen tavan irrota hetkeksi arjesta.

 – Jos saisin ideoida oman unelmieni loman ilman mitään rajoituksia, viettäisin koko heinäkuun purjehtien yhdessä perheen kanssa. Säätä ei voi suunnitella, mutta sopivasti tuulta ja aurinkoa olisi hyvä yhtälö. Suomen säässä sadetta on yleensä riittävästi. Merellä voi keskittyä olennaiseen ja kaikki maailman murheet jäävät taakse. Mukavinta on herätä aamulla meren ja lokkien ääneen, syödä aamupala kannella, nostaa ankkuri ja suunnata kohti uusi seikkailuja, Sarkomaa haaveilee.

Maakravusta merenkävijäksi

Kaikkein jännittävimmät lomamuistot liittyvät aikaan, jolloin totaalisena maakrapuna elellyt Sari Sarkomaa alkoi seurustella purjehtijan, eli nykyisen miehensä kanssa. Sitä ennen hän ei ollut koskaan purjehtinut. Ennen pelottavalta tuntuneesta asiasta tuli kuitenkin pian lempiharrastus.

 – Meri on arvaamaton. Sitä en enää pelkää, mutta kunnioitan. Vene on ihastuttava nukkumapaikka.

Arjen pienet asiat ilahduttavat meriretkillä. Purjehtimassa ollaan usein pitkiä aikoja ilman kauppaa, joten hyvät huoltopisteet ja saariston palvelut ovat arvossaan.

 – Rödhamn on yksi lempipaikoistani ja perheemme yöpyy siellä usein purjehtiessamme kohti Maarianhaminaa. Rödhamnissa voi illalla tilata sämpylät ja pullat, jotka toimitetaan aamuvarhain suoraan veneelle. On mukava aloittaa aamu tuoreella leivällä ja lähteä merelle.

Kaikki merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia.

 – Vuosien takaisen Gotlantiin suuntautuneen kesälomapurjehduksen yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä, kommentoi keskimmäinen lapsistani. Aluksi nämä lapsen kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea selittää, että meri on yhteinen ja sitä eivät ole pilanneet ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

 – Kovasta työstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. Öljynkuljetuksesta aiheutuvat riskit, rehevöityminen ja vierasperäiset lajit uhkaavat mertamme. Kaiken lisäksi roskaaminen koettelee Itämerta. Olen intohimoinen Itämeren suojelija ja toimin eduskunnan vesiensuojeluryhmässä, Sarkomaa kertoo.

Yhteistyöllä helpotusta kotimaanmatkailuun

Sari Sarkomaa on huolissaan Suomen matkailua hankaloittavasta ja ravintoloiden toimintaa jarruttavasta lainsäädännöstä.

 – Teen eduskunnassa työtä sen eteen, että saisimme ravintolakulttuuria kukoistamaan. Viime eduskuntakaudella uudistimme alkoholilain. Silloin uudistusta vastustettiin vahvasti. Urakoimme ja saimme kuin saimmekin laille enemmistön äänestyksessä. Uudistuksessa purettiin paljon esimerkiksi ravintoloiden ja pienpanimoiden toimintaa rajoittavaa normistoa. Uudistuksen myötä myös vähän vahvemmat juomat siirtyivät päivittäistavarakauppaan. Nyt työtä jatketaan ravintoloiden toimintaa jarruttavaa normistoa purkamalla. On tehtävä toimia tilan tekemiseksi laatua painottavan, vastuullisen alkoholi- ja ravintolakulttuurin kehittymiselle, linjaa Sarkomaa.

Teksti: Kati Jaakonen/Matkasuomi.fi
Kuva: Kokoomus / Kristian Tervo

Hallituspuolue keskusta esittää, että yleissivistäviä opintoja voisi opiskella ensimmäisinä vuosina ristiin ammatillisessa ja lukiossa. Periaatteessa tämä on helpolta kuulostava ratkaisu. Pahimmillaan se kuitenkin johtaisi käytännön tasolla koulutuksen laadun heikkenemiseen. 

Me kokoomuksessa haluamme pitää kiinni koulutuksen laadusta niin ammatillisessa kuin lukiokoulutuksessakin. Opetussuunnitelmat ovat näissä kahdessa koulutuksessa erilaiset eikä näiden puitteissa ole mahdollista saumattomasti ’’opiskella ristiin’’ yleissivistäviä aineita heikentämättä oppilaiden edellytyksiä jatkaa opinnoissa eteenpäin. 

Tasapäistäminen ei ole tasa-arvoa. Tasapäistäminen johtaa siihen, että opiskelijat eivät saa opetusta ja ohjausta omia tarpeita vastaavasti. Tähän keskustan esittämä toisen asteen lähikoulu johtaisi. Se on askel kohti vasemmiston pitkäaikaista unelmaa nuorisokoulua, jossa toisesta asteesta tulisi vain peruskoulun jatke. 

Me kokoomuksessa näemme, että koulutusta on järjestettävä jatkossakin alueellisesti saavutettavasti. Lukiokoulutuksen osalta hallitus voisi tarttua ehdotukseemme: uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän ja korvata pienten lukioiden lisän saavutettavuuslisällä. Tämä olisi todellinen tasa-arvoteko alueita puolustavalta keskustalta. 

Yhteistyötä tehdään jo tälläkin hetkellä toisen asteen järjestäjien kesken. On yhteisiä tiloja ja yhteisiä tukipalveluita. Opetuksen sisältöjä ei kuitenkaan tule sekoittaa keskenään. 

Sari Multala, kansanedustaja (kok), sivistysvaliokunnan jäsen, Vantaa

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), sivistysvaliokunnan jäsen, Helsinki

Kirjallinen kysymys KK 14/02020 vp

Sari Sarkomaa kok

Kirjallinen kysymys tartuntapäivärahan maksamisesta ulkomailla karanteenissa oleville henkilöille

Eduskunnan puhemiehelle

Jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.  

Virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen karanteenista myös tietyin ehdoin henkilön tahdosta riippumatta.  

Tällä hetkellä suomalaisia on karanteenissa ainakin Teneriffalla ja Italiassa. Kiinassa on mahdollisesti tuhansia suomalaisia, joiden tarkkaa tilannetta ei tällä hetkellä tiedetä. Karanteenissa olevat eivät pysty palaamaan Suomeen työhön ennen karanteenin purkamista. Myös ulkomailla määrätyt karanteenit perustuvat todennäköisesti lääkäreiden arvioon, mutta karanteenien laajuus poikkeaa Suomen olosuhteista ja käytännöistä, eikä Suomessa pysytä todentamaan karanteeniolosuhteita.  

Suomessa on epäselvää, miten karanteenissa ulkomailla olevia henkilöitä ja heidän perheitään voidaan auttaa sekä kenelle on mahdollista maksaa tartuntapäivärahaa. Kela tarvitsee tartuntatautipäivärahan maksamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Päivärahaoikeutta tilanteissa, joissa henkilö on eristettynä tai karanteenissa ulkomailla, selvitetään saamamme tiedon mukaan parhaillaan tartuntatautiasioiden ohjauksesta vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. On myös epäselvää, onko mahdollista maksaa tartuntapäivärahaa EU-alueella karanteenissa oleville. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko tartuntatautilakia tarkoitus muuttaa tai sen tulkintaa selkeyttää tartuntatautipäivärahaa koskien tai muiden pykälien osalta? 

Helsingissä 4.3.2020 

Sari Sarkomaa kok

Pääministeri Marinin (SDP) hallitus on rikkonut lupauksensa edistää kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta.

Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen pois lakien valmistelusta on vakava asia.

Hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu demokratian, osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen yhteiskunnan instituutioihin: ”kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa”.

Tästä huolimatta Marinin hallituksen aikana on toistuvasti käynnistetty pelkkään virkamiestyöhön ja kolmikantaan pohjaavia lakien valmisteluja, ilman järjestöjen osallisuutta.

Esimerkkejä yksipuolisesta valmistelusta on paljon. Hallitus käynnisti sosiaaliturvan uudistuksen valmistelun. On suuri epäkohta, että valmistelusta vastaavissa jaostoissa on järjestöjen edustaja mukana vain yhdessä. Vaikka syntyvyydestä käydään kovaa keskustelua, ei toisistaan eroavia perhekäsitteitä ole pohtimassa yhtään lapsi-, perhe- tai sote-järjestöä, vaan ainoastaan työmarkkinatoimijoita. Myöskään esimerkiksi kuntoutusta pohtimassa ei ole kuntoutusjärjestöjä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:an koskevaa asetusta valmisteltiin yksinomaan virkamiestyönä, sillä seurauksella, että useita järjestöjen keskeisinä pitämiä kysymyksiä ei ole uudistuksen yhteydessä käsitelty. Kun valmistelupöydistä puuttuvat järjestöt, on arjen asiantuntemus vaarassa jäädä aivan liian ohueksi.

Hallitus valmistelee juuri sosiaaliturva- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia. Olen kannustanut Marinin hallitusta ottamaan järjestöt vahvasti mukaan uudistuksiin ja sekä muihin merkittäviin uudistusten valmisteluun.

Hallituksen käynnistämään tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan liittyviä rahoituspäätöksiä tehtäessä on tuettava sellaisia hankkeita, joissa järjestöt ovat kumppaneita. Vain siten järjestöjen asiantuntemus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Järjestöjen palvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot on tunnistettava, otettava osaksi palveluketjuja. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pidän välttämättömänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa lakiin kirjataan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalle taholle samanlainen velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa kuin kunnilla on. Hallituksen sote-uudistuksen valmistelussa varmistettava, että lakien pykälät ja rahoitusmallit ovat sellaisia, että järjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävät. Järjestökentän äänen kuuleminen on uudistuksen yksi onnistumisen edellytys.

Järjestöillä on Suomessa tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hyvän arjen rakentajina. Järjestöjen kautta ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Järjestötoiminta lisää yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.

Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Järjestöt ovat arkipäivän ahkeria sote-palveluiden uudistajia. Ilman järjestöjä Suomi olisi monin tavoin erilainen eikä varmasti parempi. Järjestöt uudistavat sotea ihmisen parhaaksi joka päivä.

Myös SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas on osoittanut vakavaa huolta kansalaisjärjestöjen ulos jättämisestä ja toivonut päivitystä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämisestä sekä ministeriöiden omiin kansalaisjärjestöstrategioihin.

Yhdyn Kiukaan vaateeseen ja myös hänen esittämäänsä toiveeseen siitä, että Marinin hallituksen pitäisi ryhtyä elämään kuten opettaa ja ottaa järjestöt vahvasti mukaan.

Tervetuloa mukaan yhteiselle kävelylle Töölönlahden ympäri. Järjestämäni kaikille avoimet AfterWalk- kävelyt alkavat taas tiistaina 10.3. klo 17.15. Luvassa liikuntaa, keskustelua ajankohtaisista aiheista kävelyn lomassa ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tapaamme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!

Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää aivoterveyttä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua kaikkiin kansansairauksiin, myös eteneviin muistisairauksiin.

Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa.

Tutkimukset osoittavat, että ikääntyvät ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Makuuttavasta hoitokulttuurista on siirryttävä kuntouttavaan toimintatapaan, jossa kaikilla on mahdollisuudet halutessaan liikkua ja elää omannäköistä elämää. Muistisairaan ja hänen läheisensä hyvinvoinnin lähtökohta on oikeus tulla kuulluksi ja päättää omista asioistaan.

Vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin viime eduskuntakaudella, jotta jokainen suomalainen voisi ikääntyessään luottaa saavansa inhimillisen kohtelun ja hyvän hoidon sekä mahdollisuuden elää oman näköistä elämää. Osana lakiuudistusta on tarkoitus juurruttaa toimintakyvyn edistäminen, kuntoutus ja arjen liikunta osaksi kaikkia ikäihmisten palveluja ja arkea. Tässä työssä Muistiliiton tekemä Hyvän hoidon kriteeristö on viisas ohjenuora. Muistiliiton tärkeä tehtävä on huolehtia, että vanhuspalvelulaki uudistetaan muistisairaiden ja heidän omaistensa osalta parhaalla mahdollisella tavalla. Myös vuonna 2020 päättyvän Kansallisen muistiohjelman jatko on saatava liikkeelle ja siinä on oltava vahvasti mukana liikunnan edistäminen. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden edistäminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia.

Sari Sarkomaa 
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu Muisti-lehdessä 1/2020

Tiedote 29.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Marinin hallitus kääntämässä selän järjestöille

Pääministeri Marinin (SDP) hallitus on rikkonut lupauksensa edistää kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta. Marinin hallituksen aikana on toistuvasti käynnistetty pelkkään virkamiestyöhön ja kolmikantaan pohjaavia lakien valmisteluja, ilman järjestöjen osallisuutta.

”Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen pois lakien valmistelusta on vakava asia”, kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sarkomaa sanoo.

Esimerkkejä yksipuolisesta valmistelusta on Sarkomaan mukaan paljon. 

”Hallitus on aloittanut sosiaaliturvan uudistuksen valmistelun. On suuri puute, että valmistelusta vastaavissa jaostoissa on järjestöjen edustaja mukana vain yhdessä. Vaikka syntyvyydestä käydään kovaa keskustelua, ei toisistaan eroavia perhekäsitteitä ole pohtimassa yhtään lapsi-, perhe- tai sote-järjestöä, vaan ainoastaan työmarkkinatoimijoita. Myöskään esimerkiksi kuntoutusta pohtimassa ei ole kuntoutusjärjestöjä”, Sarkomaa sanoo.

”STEA-avustusasetusta valmisteltiin yksinomaan virkamiestyönä, sillä seurauksella, että useita järjestöjen keskeisinä pitämiä kysymyksiä ei ole uudistuksen yhteydessä käsitelty. Kun valmistelupöydistä puuttuvat järjestöt, on arjen asiantuntemus vaarassa jäädä aivan liian ohueksi”, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa kannustaa hallitusta ottamaan järjestöt vahvasti mukaan sotu- ja sote-uudistuksiin ja sekä muihin merkittäviin uudistusten valmisteluun. 

”Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan liittyviä rahoituspäätöksiä tehtäessä on tuettava sellaisia hankkeita, joissa järjestöt ovat kumppaneita. Vain siten järjestöjen asiantuntemus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Järjestöjen palvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot on tunnistettava, otettava osaksi palveluketjuja. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä”, Sarkomaa sanoo.

Myös SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas on osoittanut vakavaa huolta kansalaisjärjestöjen ulos jättämisestä ja toivonut päivitystä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämisestä sekä ministeriöiden omiin kansalaisjärjestöstrategioihin. 

”Yhdyn Kiukaan vaateeseen ja myös hänen esittämäänsä toiveeseen siitä, että Marinin hallituksen pitäisi ryhtyä elämään kuten opettaa ja ottaa järjestöt vahvasti mukaan”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoa: Sari Sarkomaa, 050 511 3033

TIEDOTE 25.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Missä on hallituksen korkeakoulu- ja tiedepolitiikka?

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen ovat huolestuneita hallituksen korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta. Viime vaalikaudella laadittiin Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Vision mukaan Suomen on edettävä määrätietoisesti kohti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden nostamista 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

”Sipilän hallitus palautti korkeakoulujen indeksit täysimääräisinä. Rinteen hallitus nosti korkeakoulujen perusrahoitusta. Marinin hallitus harjoittaa korkeakoulupolitiikkaa, joka johtaa leikkausten tielle. Missä viipyy hallituksen tiekartta, jolla neljän prosentin rahoitustaso saavutetaan? Päätöksiä on tehtävä kehysriihessä!” edustajat vaativat.

Kokoomus on sitoutunut nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tason neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallituksen esityksillä tätä päämäärää ei olla saavuttamassa. Rahoitustason kasvattaminen edellyttää määrätietoista politiikkaa, jolla neljään prosenttiin voidaan päästä. Kokoomus esitti Suomen Akatemialle 45 miljoonan euron lisäpanostusta, jolla tälle vuodelle tehdyt leikkaukset olisi kompensoitu täysimääräisesti.

”Hallitus kurjistaa kotimaista huippututkimusta. Miksi hallitus leikkaa kilpailtua, eniten laatua painottavaa tutkimusrahoitusta?” edustajat jatkavat.

Linjakas korkeakoulu- ja tiedepolitiikka loistaa poissaolollaan. Tarvitsemme korkeakoulukentän pitkäjänteistä kehittämistä. Näyttää myös siltä, että uusia koulutusvastuita tulee kulloisenkin ministerin omalle kotiseudulle. Hallitukselle korkeakoulupolitiikkaa näyttää olevan pelkkää aluepolitiikkaa eikä korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen vahvistamista.

”Esitimme vaihtoehtobudjetissamme, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitettaisiin miljardilla eurolla. Tämä on todellinen tulevaisuusteko, joka vahvistaa suomalaista osaamista ja korkeakoulujen omaa rahoitusasemaa pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksiä on tehtävä kehysriihessä, jos hallitus aikoo noudattaa tiedepolitiikassa hallitusohjelmaansa!” päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Tiedote 21.2.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Kieltolain aika on ohi

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan alkoholin nettimyynnin sääntelyn muutostarpeita pitäisi arvioida. Ministeri viittasi eilisellä lausunnollaan Helsingin käräjäoikeuden antamaan päätökseen, jonka mukaan alkoholin nettimyynti Suomeen ei ole laitonta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että alkoholin etämyynti on EU-sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, jota ei voi eikä pidä kieltää. 

”Etämyynnissä on kysymys alkoholin kulutukseen suhteutettuna hyvin pienestä, mutta esimerkiksi monelle viiniharrastajalle tärkeästä asiasta. Kannustan ministeri Kiurua luopumaan kieltolakiajatuksista ja luottamaan suomalaisiin kuluttajiin”, Sarkomaa sanoo.

Ruotsissa etämyynti on säänneltyä, selkeästi sallituksi säädettyä kauppaa, joka toimii sikäläisen alkoholimonopolin rinnalla. EU-oikeudellisesti asia on selkeä: Alkon monopoli ei ulotu rajojen yli eikä koske etämyyntiä.

”Suomessa on otettava järki käteen ja toimittava kuten Ruotsissa. Laillisesti toimivilta etämyyjiltä kerätään verot, ja vastaanottajien täysi-ikäisyyden tarkastaminen on kuljettavan tahon velvollisuus”, Sarkomaa sanoo.

”Pidän tärkeänä, että alkoholipolitiikkaa kehitetään edelleen vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kysymys, mihin kuluvalla eduskuntakaudella tulee löytää ratkaisuja on miten alkoholin kulutusta saataisiin suunnattua kotisohvilta ravintoloihin. Alkoholin nauttiminen valvotuissa tiloissa vähentäisi järjestyshäiriöitä ja edistäisi myös kansanterveyttä. Alkoholipolitiikkaan liittyy myös keskustelu suomalaisesta ruoka- ja ravintolakulttuurista. Päätöksillä on iso vaikutus yrittäjyyteen, Suomeen suuntautuvan matkailuun ja elinkeinonharjoittajien toimintamahdollisuuksiin”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram