fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 23.5.19

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Anna-Kaisa Ikonen ovat pettyneitä, että hallitusneuvotteluissa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus näyttää jäävän maakuntamallin jalkoihin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi torstaina, että Säätytalolla on päästy yhteisymmärrykseen 18 maakunnan sote-mallista.

”Koko Suomi on odottanut Säätytalolta linjauksia ihmisten yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi, peruspalveluiden vahvistamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi. Hartaiden neuvotteluiden tuloksena on 18 maakuntaa. Mihin unohtuivat linjaukset sote-palvelujen uudistuksista?”, edustajat ihmettelevät.

”Ihmetystä herättää myös se, miksi kaupunkien ja kuntien roolia sote-palveluiden kehittämisessä ei tunnisteta vahvemmin. Kuusi suurinta kaupunkia ovat esittäneet kuntapohjaista mallia, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen voitaisiin toteuttaa vaiheittain”, edustajat sanovat.


”Maakuntahallinnon rakentamisella ei tuoda mitään uutta ihmisten palveluihin. Tulevan hallituksen tulisi ensisijaisesti uudistaa sote-palveluiden toimintatapoja ja suunnata resursseja ihmisten palveluiden parantamiseen sen sijaan, että käytetään vuosia uuden hallintomallin rakentamiseen”, edustajat sanovat.

Kokoomus on vaatinut omassa sote-ratkaisussaan, että palveluiden uudistamisen lähtökohtana on oltava ihminen, ei hallinto.

”Nopeampi hoitoon pääsy on otettava selkeäksi tavoitteeksi palveluiden kehittämisessä. Palveluiden on lähdettävä ihmisten tarpeista, oltava laadultaan vaikuttavia, sekä ennaltaehkäiseviä. Väestömme ikääntyy nopeasti ja samalla palveluiden tarve kasvaa. Palveluiden uudistamisella onkin jo kiire, eikä aikaa tulisi tuhrata maakuntahallinnon rakentamiseen”, edustajat sanovat.

Kansanedustajat antavat kritiikkiä myös maakuntien määrälle.

”Säätytalolla ei selvästi ole kuunneltu asiantuntijoita, sillä 18 maakuntaa on liikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavan järjestämisen kannalta. Tämä tuli selväksi jo viime eduskuntakaudella”, edustajat muistuttavat.

Lisätietoja:

Mia Laiho, 050 433 6461

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Anna-Kaisa Ikonen, 09 4323 062

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat pitivät kauden ensimmäisen kokouksensa yhteisenä neuvottelukuntana ja valitsivat puheenjohtajiston. Puheenjohtajana jatkaa helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin espoolainen Tiina Elo (vihr.), toiseksi varapuheenjohtajaksi helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.

Kenk-järjestäytymiskokous 7.5.2019. Kuvaaja Inka Kanerva.

Kuvassa vasemmalta: Riikka Slunga-Poutsalo, Sari Sarkomaa, Tiina Elo ja Eveliina Heinäluoma.

Hallitusohjelmatavoitteissa kilpailukyky ykkösenä

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen esitteli Uudenmaan liiton hallitusohjelmatavoitteet. Uudenmaan tulee Savolaisen mukaan keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen. Siinä hyviä verrokkialueita ovat eurooppalaiset kaupunkiseudut kuten Tukholma ja Kööpenhamina.

Uudenmaan kannalta tärkeitä tavoitteita ovat myös työllisyysasteen nostaminen 78 prosenttiin, koulutus- ja tutkimusmäärärahoista huolehtiminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä. 

Tuki suurille liikennehankkeille

Savolainen pyysi kansanedustajilta tukea Uudenmaan suurille liikennehankkeille. Niistä ensisijaisia ovat Espoon kaupunkirata, Pisararata sekä pääradan välityskyvyn parantaminen, johon liittyy Pasilan–Riihimäen kakkosvaiheen loppuunsaattaminen.

Suuret liikennehankkeet ovat edellytys alueen muiden hankkeiden toteutukselle. Savolainen muistutti, että hankkeiden suunnitelmat ovat valmiina, mutta rahoitus puuttuu, ja että toteutus hyödyttäisi koko Suomea. Lisäksi tärkeänä yksittäisenä hankkeena hän mainitsi Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämisen.

Savolainen kertoi lisäksi, että Uudenmaan liitto ajaa sote- ja maakuntavalmistelun koneiston hallitusti alas kesäkuun loppuun mennessä ministeriöiden ohjeiden mukaisesti.

Neuvottelukunta on yli neljännes eduskunnasta

Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valittiin eduskuntavaaleissa yhteensä 58 kansanedustajaa, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta. Kansanedustajien neuvottelukunta päätti, että eduskuntakauden aikana kokoonnutaan säännöllisesti keskustelemaan uusmaalaisten kannalta ajankohtaisista edunvalvontakysymyksistä.

Uudenmaan liitto toimii neuvottelukunnan sihteeriorganisaationa ja kokousten valmistelijana.

Lisätietoja:

Neuvottelukunnan sihteeri, erityisasiantuntija Janne Tamminen,
puh. 050 558 6303

Haussa eduskunta-avustaja, joka on täynnä innostusta ja aatetta. Nykyisen avustajani Sinan siirtyessä viimeistelemään maisteriopintojaan haen kansanedustajan työparina työskentelemisestä innostunutta, nopeasti oppivaa ja työtä pelkäämätöntä avustajaa. Työsuhde alkaa syyskuun alussa. Työ on opintovapaan sijaisuus, jota on mahdollista jatkaa sijaisuuden päättymisen jälkeen eduskuntakauden loppuun saakka.

Avustaja on tärkeä työpari kansanedustajalle. Orientaatio politiikkaan sekä kirjalliset viestintä- ja tietotekniset taidot ovat välttämättömiä. Tärkeitä ominaisuuksia ovat aikaansaavuus ja oma-aloitteisuus. Tehtäviin kuuluu mm. eduskuntatyössä avustamista, kalenterin ylläpitoa, sidosryhmäyhteistyötä, tilaisuuksien järjestämistä sekä kirjoitustyötä. Työ on ajoittain kiireistä ja vaatii joustavuutta sekä kykyä reagoida nopeasti muuttuviin aikatauluihin.

Eduskunta-avustajan kuukausipalkka on 2552 €. Avustajan etuisuuksiin kuuluvat lounasetu, työterveyshuolto, työmatkasetelit, hammashoitokorvaus ja liikuntapalvelut. Toivon, että hakemukset lähetetään 31.5. mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa mielellään avustajani Sina Nordman, sina.nordman@eduskunta.fi puh 050 574 0818.

Hallituksen muodostaja Antti Rinteen valinta tarkastella hallitusohjelman painopisteitä Ilmiöpohjaisesti on hyvä idea. Aikamme suuret kysymykset ratkaistaan ministeriöiden hallinnonalojen rajapinnoilla. On ihmetyksen aihe, että kaupungistumiselle ei ole varattu omaa neuvottelupöytää. SDP oli kiitettävän ponteva kaupunkipolitiikan puolestapuhuja oppositiossa. Nyt on lupausten lunastamisen paikka.

Vetoan  hallitusneuvottelijoihin, jotta kaupungistuminen saisi kaikkiin suomalaisin vahvasti vaikuttavana globaalina megailmiönä sijaa Säätytalossa. Nyt kaupunkipolitiikka on vaarassa jäädä sivuraiteille, vaikka sen pitäisi olla yksi painopiste.

Pääministeri Sipilän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka tuotti hyviä tuloksia, mutta edellinen hallitus ei hyödyntänyt riittävästi kaupunkipolitiikkaa. Tulevan hallituksen on välttämätöntä sopia toimista kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

Työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. Kaupungistuminen on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu.

Talouden kasvu on vaarassa sakata osaavan työvoiman puutteeseen.  Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.

Valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. 

Asumisen lähes sietämätön kalleus on myös mittava talouskasvun pullonkaula. Hallitusneuvotteluissa näyttää olevan mittavasti lobbareita, kuulla on syytä myös kaupunkeja. Hallitusneuvotteluissa olisi oleellista sopia esimerkiksi MAL-sopimusten pidentämisestä. Sopimuksilla on tuettava entistä paremmin kasvun vastaanottamista ja sen vaatimia investointeja.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

TIEDOTE 10.5.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaavetoaa hallitusneuvottelijoihin, jotta kaupungistuminen saisi kaikkiin suomalaisin vahvasti vaikuttavana globaalina megailmiönä sijaa Säätytalossa. Nyt kaupunkipolitiikka on suuressa vaarassa jäädä sivuraiteille, vaikka sen pitäisi olla yksi painopiste. 

Sarkomaan mukaan edellisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka tuotti tuloksia, mutta kyseinen hallitus ei hyödyntänyt riittävästi kaupunkipolitiikkaa. Tulevan hallituksen on välttämätöntä sopia toimista kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

”Hallituksenmuodostaja Antti Rinteen valinta tarkastella hallitusohjelman painopisteitä Ilmiöpohjaisesti on hyvä idea. Aikamme suuret kysymykset ratkaistaan ministeriöiden hallinnonalojen rajapinnoilla. Ihmettelen, että kaupungistumiselle ei ole varattu omaa neuvottelupöytää. SDP oli kiitettävän ponteva kaupunkipolitiikan puolestapuhuja oppositiossa. Nyt on lupausten lunastamisen paikka”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

 ”Kaupungistuminen on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että talouden kasvu on vaarassa sakata, kun osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.

”Valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula. Hallitusneuvotteluissa olisi oleellista sopia esimerkiksi MAL-sopimusten pidentämisestä. Sopimuksilla on tuettava entistä paremmin kasvun vastaanottamista ja sen vaatimia investointeja”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 

050 511 3033

Eduskuntatyö on käynnistynyt järjestäytymisellä ja hallitustunnusteluilla. Osa valiokunnista kokoontuu, mutta varsinainen työ käynnistyy hallituksen nimeämisen jälkeen. Valiokuntapaikat jaettiin aakkosten mukaan siihen asti, kunnes hallitusneuvottelut ovat ohi onnistuneesti. Olen kiitollinen, että saan jatkaa työtäni helsinkiläisten kansanedustajana. 

Eduskuntaryhmämme oli valmis hallitusvastuuseen, mutta vastuullisilla nuoteilla. Olin vahvasti mukana kirjoittamassa Kokoomuksen vastauksia hallitustunnustelijan Rinteen kysymyksiin päävastuuna koulutus ja tutkimus. Olimme myös valmistautuneet hyvin mahdollisiin hallitusneuvotteluihin. Emme kuitenkaan päässeet tunnusteluja pidemmälle. SDP oli selvästi ja ajoissa tehnyt valintansa. Niukin naukin suurimmaksi puolueeksi vaaleissa sinnitellyt SDP halusi ehdottomasti tukijalakseen historiallisen rökäletappion kärsineen Keskustan. 

Uusien työpaikkojen synnyn tukeminen ja yrittäjyyden vahvistaminen on kestävin tapa turvata rahoitus jokaiselle suomalaiselle tärkeille palveluille. Siksi Kokoomus ei linjastaan tinkinyt. Hallitustunnusteluissa jäi epäselväksi SDP:n talouslinja ja se millä keinoin puheenjohtaja Rinne aikoo työllisyysastetta nostaa. Sydän on rauhallisin mielin siitä, että eduskuntaryhmänä suoraselkäisinä pidimme tavoitteitamme kiinni suomalaisten parhaaksi. On tärkeä alleviivata, että Kokoomuksella oli esittää vastuullisia tapoja investoida osaamiseen, sivistykseen ja yhdenvertaisuuteen perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen. Suomalaisten kannalta on tärkeää, että maahan saadaan ripeästi toimintakykyinen hallitus, jolla on vastuullisesti maatamme eteenpäin vievä ohjelma. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta järjestyi myös tällä viikolla. Johdan neuvottelukuntaa, jossa on neljännes eduskunnan kansanedustajista. Helsingin ja Uudenmaan asioiden painoarvo on eduskunnassa entistäkin merkittävämpi. Kun Helsinki ja Uusimaa kasvun ja luovuuden vetureina menestyvät, hyötyy siitä koko Suomi. Kaupungistuminen ja sen tuomat ilmiöt edellyttävät tulevalta hallitukselta vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa. Olennaisia asioita ovat koulutukseen ja osaamiseen panostaminen, yrittäjyyden edellytysten edistäminen, ilmastopolitiikka ja suuret raidehankkeet. Vahva kaupunkipolitiikka on edellytys työllisyysasteen nostamiselle Pohjoismaiselle tasolla.

Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Munkkalainen kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskuntatyö on käynnistynyt järjestäytymisellä ja hallitustunnusteluilla. Myös osa valiokunnista kokoontuu, mutta varsinainen työ käynnistyy hallituksen nimeämiseen jälkeen. Valiokuntapaikat jaettiin aakkosten mukaan siihen asti, kunnes hallitusneuvottelut ovat ohi onnistuneesti. Toimin suuressa valiokunnassa ja liikennevaliokunnassa.

Olen kiitollinen, että saan jatkaa työtäni helsinkiläisten kansanedustajana. Kiitos kaikille vaalityötäni tukeneille ja tietenkin äänestäjille.

Tässä kirjeessä

  • Vihervasemmistohallitusta pukkaa
  • Eduskuntakirjeen osoitteiden päivitys
  • -          Koulujuoksu-tapahtuman suojelijana 
  • Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto uudistui

Vihervasemmistohallitusta pukkaa

Eduskuntaryhmämme oli valmis hallitusvastuuseen mutta vastuullisilla nuoteilla. Emme kuitenkaan päässeet tunnusteluja pidemmälle. SDP oli selvästi ja ajoissa tehnyt valintansa. Hinku punavihreän hallitukseen huokui joka taholta. Olin vahvasti mukana kirjoittamassa Kokoomuksen vastauksia hallitustunnustelijan Rinteen kysymyksiin päävastuuna koulutus ja tutkimus. Olimme valmistautuneet hyvin mahdollisiin hallitusneuvotteluihin. Pian näemme syntyykö Rinteen yrityksestä hallitusta. 

Eduskuntakirjeen osoitteiden päivitys

Eduskuntatyön aluksi tarkoitukseni on päivittää eduskuntakirjeen osoitteisto. Jos haluat jatkossa eduskuntaterveiseni käythän lisäämässä sähköpostiosoitteesi oheisen LOMAKKEEN kautta. Kirjoita lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi ja nimesi ja paina lähetä painiketta sivun alalaidasta. Listassa on paljon vanhentuneita osoitteita. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme päivittää osoitteet.

Koulujuoksu-tapahtuman suojelijana 

Koulujuoksu-tapahtumassa yhdistyi auttamisen ja liikunnan ilo. Vapun jälkeisenä perjantaina yli 30 000 lasta ympäri Suomen juoksi syöpään sairastuneiden lasten hyväksi. Koulujuoksun keräystuotto menee lyhentämättömänä Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle. Tämä on mitä parhain tapa auttaa syöpään sairastuneita lapsia. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto uudistui

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta järjestyi tällä viikolla. Johdan neuvottelukuntaa, jossa on neljännes eduskunnan kansanedustajista. Varapuheenjohtajiksi valittiin Tiina Elo (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sdp) ja Riikka Slunga-Poutsalo (ps).

Helsingin ja Uudenmaan asioiden painoarvo on eduskunnassa entistäkin merkittävämpi. Kun Helsinki ja Uusimaa kasvun ja luovuuden vetureina menestyvät, hyötyy siitä koko Suomi. Kaupungistuminen ja sen tuomat ilmiöt edellyttävät tulevalta hallitukselta modernia ja vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa. Olennaisia asioita ovat mm. koulutukseen ja osaamiseen panostaminen, yrittäjyyden edellytysten edistäminen, ilmastopolitiikka ja suuret raidehankkeet. Vahva kaupunkipolitiikka on edellytys työllisyysasteen nostamiselle Pohjoismaiselle tasolla.

Kevätterveisin

Sari Sarkomaa

Vihervasenta pukkaa. Kokoomus oli valmis vastuuseen mutta vastuullisilla nuoteilla. Huoli tulevasta on suuri. Tolkkua velkaantumiseen ja verotukseen voi vain toivoa. Uusien työpaikkojen synnyn tukeminen ja yrittäjyyden vahvistaminen on kestävin tapa turvata rahoitus jokaiselle suomalaiselle tärkeille palveluille. Siksi kokoomus ei linjastaan tinkinyt. 

Täysin epäselväksi on jäänyt SDP:n talouslinja ja se millä keinoin työllisyysastetta nostetaan. Tulevien sukupolvien mahdollisuuksia ei saa ahneuksissa vaarantaa, vaikka halu siihen näyttää SDP:llä ja koko vihervasemmistolla olevan aivan valtava.

Sydän on rauhallisin mielin siitä, että eduskuntaryhmänä suoraselkäisinä pidimme tavoitteitamme kiinni suomalaisten parhaaksi. Emme päässeet tunnusteluja pidemmälle. On tärkeä alleviivata, että Kokoomuksella oli esittää vastuullisia tapoja investoida osaamiseen, sivistykseen ja yhdenvertaisuuteen perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen.

Niukin naukin suurimmaksi puolueeksi vaaleissa sinnitellyt SDP halusi ehdottomasti tukijalakseen historiallisen rökäletappion kärsineen keskustan. Myös SDP:n tulos lässähti lähtötasosta vaalipäivään mennessä rikkoutuneen ilmapallon lailla. Tilannetta voisi melkein kuvailla niin, että siipirikko hamusi tuekseen toisen siipirikon.

Suomalaisten kannalta on tärkeää, että maahan saadaan ripeästi toimintakykyinen hallitus, jolla on vastuullisesti maatamme eteenpäin vievä ohjelma. Nyt on annettava neuvottelurauha Säätytalon toimijoille. Toivon kuitenkin, että neuvottelut ovat avoimet ja hallituksen muodostaja Antti Rinne avoimesti tiedottaa neuvottelujen etenemisestä. Ensimmäiseksi on hyvä kuulla vihervasemmiston yhteinen kuva taloudesta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Team Rynkeby - God Morgonin järjestämän KOULUJUOKSU-tapahtuman suojelijaksi on lupautunut eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Vapun jälkeisenä perjantaina yli 30 000 lasta ympäri Suomen juoksee syöpään sairastuneiden lasten hyväksi, jotta heillä olisi mahdollisuus saada maailman parasta hoitoa.

Tässä on Sari Sarkomaan tervehdys:

On ilo ja kunnia toimia Koulujuoksu-tapahtuman suojelijana. Ulkoilu ja liikkuminen ovat vaikuttavaa terveyden edistämistä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa. Leikkiminen ja säännöllinen liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kasvulle, kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Koulujuoksu-tapahtuma on hienoa tapa yhdistää liikkumisen ja auttamisen ilo. Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiön tutkimukseen voimavarojen kerääminen on mitä parhain tapa auttaa syöpään sairastuneita lapsia. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta.

Koulujuoksu-tapahtuma on mainio mahdollisuus lisätä yhteisöllisyyttä, kun kouluilla ja oppilailla on mahdollisuus kutsua mukaan alueen toimijoita mukaan auttamaan. Ilahduttavaa on myös tapahtuman pohjoismainen yhteistyö. Yhteistyössä toisiltamme oppien saamme enemmän ja uutta hyvää aikaiseksi.

On tärkeää, että jokainen lapsi löytää liikunnan ilon ja oman tavan liikkua. Opetusministerinä aloitin liikunnan lisäämisen lasten koulupäivässä ja liikkuvakoulu on nyt levinnyt valtakunnalliseksi toimintamalliksi. Tarkoitus on, että liikunnallisuus ja yhdessä tekeminen koulun ja myös kodin kanssa jää pysyväksi toimintatavaksi. Olennaista on kannustaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen, sillä liikuntatottumukset opitaan varhain. Tärkeässä roolissa ovat tietenkin vanhemmat. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeä voimavara. Meillä vanhemmilla on tietenkin päävastuu siitä, että autamme lapsia löytämään liikunnan ilon ja ottamaan sen tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämää.

Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun lähteen lapsille ja tukee monin tavoin koko perheen arkea ja hyvää elämänlaatua. Kannusta lämpimästi kaikkia oppilaiden perheenjäseniä, sukulaisia, tuttavia, yrityksiä sekä paikallisia toimijoita lähtemään mukaan tukemaan tärkeitä juoksuaskeleita.

Liikunnan iloa kevääseen 2019!

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen lapsen äiti

Julkaistu Opettaja-lehdessä

OAJ on esittänyt kolmiportaisen tuen uudistusta. Tuemme ajatusta täysin rinnoin. Nykyinen laki ei toimi, ainakaan sitä ei noudateta. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle ei kunnissa aina tehdä erityisen tuen päätöstä, vaikka oppilaan tarve sitä edellyttäisi. Usein päätökset tehdään muilla perusteilla kuin oppilaan tarve.  Yleensä peruste on säästösyy.  Tällöin ei noudateta perusopetuslakia.

Erityisen tuen oppilaalla tulee olla oikeus erityisluokkaopetukseen, sillä yleensä erityistuen oppilas tarvitsee vähemmän ärsykkeitä ja pienemmän ryhmän erityisopettajan ohjauksessa. Ongelma on, että kunnat ovat lakkauttaneet erityisluokkia ja –kouluja, vaikka nykyisen perusopetuslain ei ollut tarkoitus siihen kannustaa.

Nykyinen perusopetuslaki sanoo, että jotta erityisoppilas voidaan integroida luokkaan, tulee tarkastella luokan kokonaistilannetta. Sopiiko integrointi muille luokan oppilaille? Onko turvattu oppilaan oppia, jos opettajan voimavarat menevät vain osalle oppilaista?  Kuinka monessa kunnassa ja koulussa näin tosiasiassa tehdään? Miten tämä vaikuttaa oppimistuloksiin?

Koska kuntien käytännöt eivät vastaa lakia, on lakia syytä kiristää, jotta käytännöt muuttuvat. Opettajien pitää saada tarvitsemansa tuki työlleen ja oppilaiden oikeusturvan pitää toteutua. 

Erityisopettajista on huutava pula.  Pidämme välttämättömänä, että opetusministeriössä aloitetaan toimet, joilla varmistetaan riittävä tuki varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Seuraavan eduskuntakauden yksi tärkeimmistä tehtävistä on tehdä tästä päätökset. 

Oleellista on, että oppilas saa opiskella hänelle parhaiten soveltuvassa oppimisympäristössä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen

Raija Vahasalo

kansanedustaja, opettaja, rehtori

eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram