Lasten ja nuorten elämän vallanneet sosiaalinen media ja älylaitteet eivät ole vain kotikutoinen ongelma. Lähes neljäsosa maailman maista on kieltänyt kokonaan puhelimen käytön kouluissa. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tuoreen raportin mukaan älypuhelimien käyttö aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja heikentää oppimistuloksia. Valtioita suositellaan säätelemään digiteknologian käyttöä kouluissa nykyistä tarkemmin.
Unesco varoittaa teknologian liiallisesta käytöstä koulutuksessa ja siitä, että digitaaliset materiaalit voivat kääntyä haitaksi. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua. Myös OECD on katsonut, että digilaitteilla vietetty liika aika voi heikentää oppimista ja hyvinvointia. Unescon varoitus on syytä ottaa tosissaan. Tarvitsemme laajempia toimia luotsaamaan lasten ja nuorten digiarkea. Tehtävää ei saa jättää yksin koulujen ja varhaiskasvatuksen harteille. Kodin rooli on asiassa on merkittävä.
Haaste on se, että digiteknologian lisäarvosta koulutuksessa on vähän vankkaa näyttöä ja tutkimustulokset ovat osin ristiriitaista. Tarkastelussa on syytä katsoa erikseen laajemmin digioppimista ja toisaalta älylaitteiden käyttöä sekä ruutuaikaa.
Digitaalisilla oppimateriaaleilla on monia hyvä puolia, kuten opetuksen eriyttäminen, mahdollisuus yksilölliseen ja aktiiviseen oppimiseen. Tulokset ovat riippuvaisia materiaalien laadusta ja opetuksen toteutuksesta. Teknologian hyödyt ja haitat vaihtelevat myös oppiaineesta ja oppimistavoitteista riippuen. Kaikissa oppiaineissa digitaaliset materiaalit eivät välttämättä tue oppimista yhtä hyvin kuin perinteiset menetelmät. Tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteiset painetut materiaalit, kuten kirjat, voivat tukea syvällisempää luetun ymmärtämistä ja oppimista.
Pelkkä innostus teknologian hyödyntämiseen voi johtaa pedagogisten tavoitteiden sivuuttamiseen. Monissa maamme kouluissa on päädytty tekemään loikka taaksepäin ja osin palattu perinteisiin oppimateriaaleihin liian nopean ja huonosti suunnitellun digiloikan jälkeen.
Ihmiset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta yhtä lailla nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat ja laaja pedagoginen vapaus toteuttaa opetusta.
Rehtorien ja opettajien yhtälailla välttämätöntä saada riittävästi koulutusta ja tukea, jotta he pystyvät käyttämään digitaalisia oppimateriaaleja pedagogisesti järkevällä tavalla. Tämä mahdollistaa myös sen, että oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa turvallisesti ja vastuullisesti. Turvallinen ja kriittinen digitaalinen lukutaito on nykyään tärkeä osa oppimista ja työelämäntaitoja.
Useimmissa luokissa on havaittu, että oppilaat käyttävät digilaitteita väärin, kuten katsomalla videoita tai pelaamalla pelejä oppituntien aikana. Tämä heikentää oppimistuloksia ja lisää oppilaiden ruudulla olemisesta aiheutuvaa kokonaiskuormitusta.
Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä. Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä, omaa kehoa ja elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.
Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan.
Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita. Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee antaa oikeus päättää älylaitteiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua.
Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen. Uudet säädökset on syytä saada viipymättä eduskunnan käsittelyyn. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin ja oppilaiden sekä opettajien hyvinvointiin.
Tarve on myös laajemmalle kansalliselle keskustelulle ja tarvittaessa lisälinjauksille pedagogisesti laadukkaan oppimisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi digitalisaation edessä. Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan kaikki asianosaiset, myös lapset ja nuoret.
Teknologia ei voi koskaan täysin korvata vuorovaikutteista, ammattitaitoisen opettajan johtamaa opetusta. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja vuorovaikutusta oppiakseen, kehittyäkseen ja kasvaakseen turvallisesti.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on sanoi puhuessaan opiskelijoille osuvasti: ”Lukekaa kirjaa yksi tunti päivässä, liikkukaa yksi tunti päivässä ja rajoittakaa sosiaalinen media yhteen tuntiin päivässä.” Tämä ohje sopii hyvin kaikenikäisille.
