fbpx Siirry sisältöön

TIEDOTE 5.6.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa vaativat oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia tarkastelemaan ikäihmisiin kohdistuvia koronarajoitusten suosituksia ja ohjeita oikeudellisesta näkökulmasta. Yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset ovat eläneet hallituksen suositusten johdosta lähes eristyksissä maaliskuun puolivälistä lähtien.

Edustajien mukaan oikeusministerin tulisi varmistaa, ettei ikäihmisten oikeuksia poljeta koronan varjolla. Pitkäaikainen eristäminen lähes karanteeninomaisiin olosuhteisiin ei ole inhimillistä, se loukkaa itsemääräämisoikeutta ja on omiaan rakentamaan ikäsyrjinnälle kasvualustaa.

”On ymmärrettävää, että koronaepidemian alussa mentiin terveys edellä ja tiukkoja suosituksia noudattaen. Epidemian pitkittyessä rajoitusten tuomia vakavia epäkohtia on nostettu esiin ja ohjeita on luvattu päivittää. Oikeusministerin on syytä arvioida ja varmistaa, että ohjeistukset on perusteltuja ja että kaikkia toimijoita on ohjeistettu. Eihän ainoa keino riskiryhmien suojelemiseksi voi olla heidän eristäminen muista”, edustajat sanovat.

”On kohtuutonta, että yli miljoonaihmistä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Kyse on myös ikäihmisten ihmisarvosta. Kategorinen yhteen ikärajaan liittyvä suositus eristäytyä lähes karanteenin omaisiin olosuhteisiin tai vierailukiellot hoivakoteihin horjuttavat oikeusvaltiomme ihmisoikeuspohjaa. Oikeusministeriön tulisi arvioida vanhuksiin kohdistuvia vaikutuksia myös oikeudellisesta näkökulmasta”, vaatii Laiho

Edustajien mukaan hallituksen vastuulla on hakea ratkaisut ja tehdä suositukset, jotta riskiryhmään kuuluvat voivat turvallisesti liikkua myös kodin ulkopuolella. Yleisillä paikoilla käytetyt ns. kansanmaskit ovat tärkeä osa keinoja, joilla voimme suojata riskiryhmiä. Suositus maskien käyttöön joukkoliikenteessä, kaupoissa, ja lähikontakteissa olisi inhimillisempi tapa suojata riskiryhmiä kuin eristää ihmiset kokonaan yksin neljän seinän sisälle. Turvallisuuden tunteen palauttaminen on keskeisimpiä tekijöitä siinä, että kodista ei tule vankila kenellekään. 

”On epäinhimillistä ja eettisesti väärin, että korona uhan takia hoitokodissa asuva on kuukausiksi erotettu puolisosta ja mahdollisuuksia tavata omaisia ei ole ollut. Läheisiä on voitava tavata. Tämä olisi kyllä järjestettävissä turvallisesti suojatoimien avulla. Sama koskee saattohoidossa olevia. On epäinhimillistä, että edes elämän viimeisinä hetkinä ihmiset eivät ole saaneet hyvästellä läheisiään”, huomauttaa Sarkomaa.

Kokoomusedustajat esittävät myös vahvan huolen omaishoitajien jaksamisesta.

”Olemme saaneet vakavia hätähuutoja varsinkin muistisairaita hoitavilta omaishoitajilta. He jäivät täysin yksin, kun yhteiskunta ja palvelut suljettiin. Heille tärkeät vapaapäivät ja intervallihoidot loppuivat monessa paikassa kuin seinään. Ohjeistusta on selkeytettävä ja palveluiden on toimittava myös epidemian aikana ”, sanoo Sarkomaa.

”Ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia on Suomessa kuitenkin lähes 1,2 miljoonaa, joten suositusten tarkastelu oikeusnäkökulmasta on täysin paikallaan. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita sekä tarpeita ja nämä tulee ottaa suosituksissa huomioon”, päättävät edustajat.

Yhteystiedot

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakan tumpeista on monin tavoin haittaa ihmisille, eläimille ja luonnolle. Ravintoketjun kautta tupakan tumppien myrkyt päätyvät eläimiin ja ihmisten ruokalautasille.

Maailman ympäristöpäivänä on erityisen tärkeää muistuttaa tumppien haitallisuudesta ja siitä, että luontoa ei saa tumpata. Tarvitsemme vaikuttavampia toimia tumpittoman ja savuttoman Suomen saavuttamiseksi.

Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Arviolta 40 prosenttia kaikesta maailman rannoilta kerätystä roskasta liittyy tavalla tai toisella tupakoimiseen. Tumppi on maailma yleisin muoviroska.

Tupakan tumppeja heitetään usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni tupakoitsija luulee, että tupakantumpit seulotaan hulevesistä. Moni ei myöskään tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. 

Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.

Maahan heitetystä tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti runsaasti erilaista kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on kymmeniä.

Yhden tupakantumpin hajoaminen mikromuoviksi kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti ruuaksi linnuille ja mereneläimille, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien ja asuinalueiden pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Tupakointi onkin monin tavoin terveys- ja ympäristöriski, jonka kitkemiseen tarvitaan nykyistä tiukempia keinoja. 

Savuttomien ympäristöjen lisääminen on perusteltua myös ympäristön kannalta. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. 

Terveysjärjestö Suomen ASH:n selvityksen mukaan suomalaiset olisivat valmiita sakottamaan tumppien maahan heittämisestä. Tumpittoman Suomen saavuttamiseksi esitän hallitukselle idean jatkotyöstämistä. On hyvä pohtia voisiko jätelaissa sanamuotoja päivittää siten, että tupakantumppien ympäristöön jättämisestä voitaisiin määrätä sakko. Tai toisena vaihtoehtona voisi luovasti pohtia liikennevirhemaksun kaltaista roskaamismaksua. Tämä edellyttää varmasti myös poliisin lisäresursseja, jotta kieltoa voidaan käytännössä tehokkaasti valvoa.  Paras tapa on tietenkin tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen. Tupakan tumpit eivät kuuluu luontoon eikä niiden myrkyt ruokalautasellemme.

Hyvää maailman ympäristö päivää kaikille!

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tiedote 3.6.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta toimia Helsingille ja Uudenmaan kunnille koronasta aiheutuneiden talousvaikutusten kompensoimiseksi. Koronaepidemia on koitellut koviten Helsinkiä ja Uuttamaata. Suomen koronatartunnoista lähes 40 prosenttia on ollut Helsingissä.

Uudenmaan liiton laskelmien mukaan alueen kuntien verotulot romahtavat maltillisimmassakin skenaariossa noin 650 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos ajautuu 600 miljoonaa euroa tappiolle. Koronarajoitukset ovat tuoneet paljon lomautuksia ja irtisanomisia sekä riskin yritysten konkurssiaallosta. Hallituksen myöhästyneet toimet yrityksien tukemisessa ovat entisestään vaikeuttaneet yrittäjien tilannetta. Hallituksen on pystyttävä parempaan. Talouden pyörät on saatava turvallisesti ja ripeästi käyntiin,” sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että valtion talouden tukikokonaisuus ja kompensaatio kunnille kohdennetaan koronasta aiheutuneiden tulomenetysten ja menolisäysten mukaisessa suhteessa, eikä aluepoliittisin perustein. On olennaista todeta, ettei valtionosuusjärjestelmä palvele tilanteessa, jossa erityisesti palveluvaltainen Helsinki ja muu Uusimaa on kärsinyt suurimmat koronan tuomat iskut. 

Valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen aikaansaaminen on välttämätöntä niin, että valtio sitoutuisi suuriin ja nopeasti käynnistettäviin liikenneinvestointehin. Sopimuksella on mahdollista edistää koko maan koronakriisistä palautumista ja vauhdittaa kestävän kasvun liikennejärjestelmää, asumista ja muuta elinympäristöä. Tarvitsemme ripeästi toimia kaupunki- ja metropolipolitiikan vahvistamiseksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille on tulossa koronaepidemiasta vuosien 2020-2021 osalta vähintään 200 miljoonan euron lisäkustannukset. On tärkeää, että valtio korvaa kasvavat lisäkustannukset suoraan HUS:lle.

Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru pääkaupunkiseudulla. Sarkomaan johtama Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta on vaatinut korkeakoulujen lisäpaikkoja pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta.

”Ylioppilastutkinnoista 32 prosenttia suoritetaan Uudellamaalla. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista vain 24 prosenttia on Uudellamaalla ja yliopistojen aloituspaikoista 27 prosenttia. Tasavertaiset koulutusmahdollisuudet heikkenevät edelleen väestökasvun myötä. Esitys määrärahoista on tehtävä niin, että aloituspaikkoja voidaan lisätä jo ensi syksylle,” vaatii Sarkomaa. 

”Suomen nousu koronakriisistä ja työllisyysasteen nosto pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa,” Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Helsingille ja muulle Uudellemaalle koronakriisin aiheuttamien verotulonmenetysten ja lisäkustannusten korvaamisesta, MAL-sopimuksesta sekä kaupunki- ja metropolipolitiikan vahvistamisesta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Oppivelvollisuuden pidentämisen kannattajat näyttävät katoavan yksi toisensa jälkeen.

Eikä ihme. Vasemmistovihreän hallituksen suurimpana sivistys- ja tasa-arvotekonaan julistama oppivelvollisuuden pidentäminen on osoittautumassa koulutusleikkaukseksi. Hallituksen lakiesitys herättää lausuntokierroksella kasvavaa huolta ja vastustusta.

Myötämielisemmästä päästä on Kuntaliiton lausunto, jossa uudistus kohteliaasti tyrmätään todeten, että oppivelvollisuusiän nostamista tulee siirtää koronatilanne ja sen vaikutukset huomioiden. Kuntaliitto toteaa myös, että mikäli hallitus ei varaa uudistuksen toteuttamiseksi riittävää rahoitusta, ei uudistusta tule toteuttaa.

Täysin mahdotonta uskoa, että kukaan Helsingin kaupungin virkamiesten valmisteleman lausuntoesityksen luettuaan enää hallituksen esitystä kannattaisi. Sen verran perusteellisesti hallituksen esityksen ongelmat on lausunnossa käsitelty. Virkamiesarvion mukaan oppivelvollisuuden pidentämisesityksen kokonaiskustannukset olisivat Helsingissä yli 40 prosenttia suuremmat, mitä hallitus esityksessään väittää. Esitys on siis täysin alibudjetoitu ja on virkamiesarvioiden mukaan vaarassa johtaa kustannusten karsimiseen opetuksen laadusta ja määrästä.

Virkamiesten arvion mukaan uudistus vaikeuttaa koronakevään aikana syntyneiden ongelmien korjaamista. Olen täysin samaa mieltä. Rahat tarvittaisiin koronakriisissä revenneiden oppimisen aukkojen ja erojen kuromiseen, lasten ja nuorten tukemiseen sekä opetuksen voimavarojen turvaamiseen. Oppivelvollisuuden venytysesitys ei vastaa näistä mihinkään. Päinvastoin ideologinen tavoite pidentää oppivelvollisuutta on jyräämässä oppimisen häiriöistä vakavimmin kärsineiden lasten oikeuden riittävään tukeen.

Virallisesta lausunnosta päättää Helsingin kaupunginhallitus, mutta on vaikea kuvitella, että se jättäisi omien virkamiesten vakavia huomioita ja asiantuntevia arvioita kuulematta.

Oppivelvollisuuden pidentämiselle on viisasta tehdä samoin kuin tehtiin silloin, kun asiaa ajoi opetusministerinä Krista Kiuru (sd.). Uudistus kuopattiin. Silloin eräs vihreä kansanedustaja totesi: Minusta sosiaalidemokraattien pitäisi kysyä itseltään, että onko se sitten erityisen sosiaalidemokraattista antaa sellaista esitystä, joka johtaa siihen, että heikoimpien oppilaiden asema kunnissa heikkenee entisestään. Toivon, että vihreät ja muut hallituspuolueet tekevät tämän kysymyksen nyt itselleen.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille, eikä takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista. Hallituksen lakiesityksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisella on edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi.

On huomattava, että oppivelvollisuus ei itsessään tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen.

Perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy, miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Julkaista Verkkouutisten blogissa 31.5.20

TIEDOTE 30.5.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala ja Sari Sarkomaa esittävät huolensa hallituksen korkeakoulupolitiikasta. Koronakevät on vaatinut ponnisteluja niin opiskelijoilta kuin yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Kokoomuksen sivistysvaliokunnan jäsenet uudistavat ehdotuksena korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamisesta.

”Korkeakoulut ovat oma-aloitteisesti tehneet päätöksiä kasvattaa sisäänottomääriä. Hallituksen on tuotava ensi viikon lisätalousarviossa esitys, jolla varmistetaan riittävä rahoitus tämän toteuttamiseksi. Uudet aloituspaikat eivät voi olla pois korkeakoulujen muusta toiminnasta”, edustajat toteavat.

Koronakevät on raskas niin opiskelijoille kuin korkeakouluille. Opiskelijavalintojen kriteerien muuttaminen kesken hakuprosessin on opiskelijoiden oikeusturvan vastaista. Hallitukselta ei ole tullut tukea korkeakoulujen opiskelijavalintojen toteuttamiseksi. Korkeakoulut jätettiin yksin vaikeiden ratkaisujen kanssa.

”Kriisin keskellä olisimme toivoneet tiedeministeriltä vahvempaa roolia ja puheenvuoroja korkeakouluihin hakeneiden ja korkeakoulujen tueksi. Korkeakoulut on jätetty yksin tekemään vaikeita ratkaisuja ilman riittävää tukea. Tähän on tultava muutos! Ministeri Kososen on annettava selkeä lupaus korkeakoulujen aloituspaikkojen rahoituksen varmistamisesta”, edustajat peräänkuuluttavat.

Koronakevät on vaikuttanut yliopistojen sisäänpääsykiintiöihin ja heikentänyt monen mahdollisuuksia päästä haluamaansa opiskelupaikkaan. Yhtenä ratkaisuna haastavaan kevääseen on kasvattaa sisäänottomääriä, jotta yhä useampi nuori saisi toivomansa opiskelupaikan. Tämä vahvistaa myös tavoitetta osaamistason nostosta sekä vastaa eri alojen työvoimapulaan. Erityisesti Uudellamaalla on huutava tarve uusille aloituspaikoille kasvatus- ja sosiaalialalla.

”Paras päätös raskaalle koronakeväälle on luoda nuorille uskoa tulevaisuuteen. Hallituksen on vastattava korkeakoulujen esityksiin aloituspaikkojen nostamisesta varaamalla tähän tarvittavat määrärahat. Aloituspaikkoja ei voida lisätä korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen laatua heikentämällä. Haluamme vielä lämpimästi onnitella kaikkia tänä keväänä valmistuvia, teillä on tulevaisuus edessä!” päättävät edustajat.

Lisätietoja:

Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

TIEDOTE 28.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää, että valkoposkihanhi lisättäisiin metsästettävien lajien joukkoon. Valkoposkihanhi on nykyisin luonnonsuojelulakiimme kirjattu rauhoitettu laji. Lisäksi edustajat vaativat, että hallitus ryhtyisi vaikuttamaan EU:ssa siihen, että valkoposkihanhi poistetaan lintudirektiivin rauhoitettujen lajien listalta liitteestä I. Edustajien mukaan korvaussummien kasvattaminen, karkottimien tai ruokintapeltojen lisääminen eivät tarjoa yksinään riittävää ratkaisua.

”Valkoposkihanhi voidaan siirtää hyvin metsästettävien lajien piiriin. Hallituksen on turha piiloutua direktiivin taakse, kun kyse on miljoonavahingoista paitsi maataloudelle myös puistojen ja rantojen virkistyskäytölle. Ruotsissa ja Virossa direktiivin mahdollistamaa joustoa on hyödynnetty siten, että valkoposkihanhi on metsästyslain piirissä oleva laji ja lintudirektiivin implementointi on metsästyslain kautta. Suomen ei pidä olla EU:n mallioppilas hanhensuojelussa. Hallituksen vatulointi asian kanssa on turhaa. Terve järki ja kokoomuksen ratkaisu käyttöön”, aloitteen valmistellut Vestman vaatii.

Suomeen on saapunut arvion mukaan noin 650 000 valkoposkihanhea, jotka aiheuttavat tuhoa pelloilla. Suomen riistakeskuksen mukaan kanta voi olla jopa kaksinkertainen viiden vuoden sisällä. Tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään tekijää, joka rajoittaisi kannan kasvutahtia. Suomen kautta muuttavien lintujen määrä kasvaa noin 10 prosentin vuosivauhtia.

”Räjähtänyt kanta kestää kyllä hallitun metsästämisen. Valkoposkihanhi on ollut jo pitkään kaupunkipuistojen tuholainen, mutta tänä keväänä sietokyky on ylittynyt myös maaseudulla. Nyt on otettava käyttöön kaikki keinot, joilla haitat saadaan pidettyä kurissa eikä vain siirretä niitä paikalta toiseen”, Sari Multala toteaa. 

Maataloudelle maksettiin vuonna 2018 noin 1,1 miljoonaa euroa korvauksia valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista. ELY-keskusten mukaan korvaukset ovat kasvaneet koko viimeisen vuosikymmenen ajan. Todelliset hanhien aiheuttamat taloudelliset tuhot ovat kuitenkin paljon mittavammat.

Luonnonsuojelulaki mahdollistaa vain poikkeukselliset kaatoluvat osana pelotetta. Lain tulkinta on ollut tiukka, sillä luvan saamiseksi on pysyttävä osittamaan, että vahinko on päässyt tapahtumaan. Viranomaisen on todettava, että luvalla tavoitellaan vahinkojen estämistä ja että vahingon tulee olla vakava. Suomessa onkin myönnetty vasta tänä vuonna ensimmäisen kerran 375 lupaa hanhien tappamiseen.

”Kokoomuksen mielestä viljelijöille aiheutuvia mittavia tuhoja on arvioitava myös omaisuudensuojan näkökulmasta. Jokaisen omaisuus on turvattu perustuslailla. Viljelyksiä on vaikea turvata, jos tuho on jo ehtinyt tapahtumaan. Poikkeuslupia on myönnetty vain joitakin satoja syksyksi, vaikka viljelijät tarvitsisivat poikkeuslupia heti tuhatmäärin”, Markku Eestilä ja Jukka Kopra summaavat.

Toimenpidealoite liitteenä.

Toimenpidealoitteen ovat allekirjoittaneet jo: Heikki Autto, Markku Eestilä, Janne Heikkinen, Janne Sankelo, Saara-Sofia Sirén, Mari-Leena Talvitie ja Sari Multala, Heikki Vestman, Jukka Kopra, Matias Marttinen

Lisätietoja:

Sari Multala
09 432 3101

Heikki Vestman
09 432 3051

Markku Eestilä
09 432 3016

Jukka Kopra

09 432 3082

Eduskunnan puhemiehelle

Kaikista toimialoista ravintola- ja majoitusala on koronaepidemian pahimmin taloudellisesti runtelema. Ravintola-ala on merkittävä työllistäjä suoraan ja välillisesti, ja sen kotimaisuusaste on korkea. Ravintolayritysten pääsemiseksi kannattavalle uralle olisi erityistuen yhteydessä tehtävä myös esityksiä, joilla edesautettaisiin ravintoloiden mahdollisuutta palata omilla jaloilla seisovaan kannattavaan liiketoimintaan loppuvuoden aikana, vaikka ravintoloiden toiminta tulee olemaan ainakin osin rajoitettua ja asiakkaiden paluu vanhan liiketoiminnan asiakkaiksi epävarmaa. Ravintoloiden toiminta tulee kesäkuun alusta lähtien olemaan mahdollista, mutta tavanomaista selvästi heikommin kannattavuusedellytyksin.  

Eduskunta käsitteli tiistaina 26.5.20 hallituksen esitykset laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä sekä tartuntalain väliaikaisesta muuttamisesta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti ravintoloiden ahdingon helpottamiseksi, että hallituksen tulisi tuoda viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi alkoholilain muutosesitys, jolla sallittaisiin väliaikaisesti viinien ulosmyynti ravintoloista. Kokoomus esitti myös ravintolatoimintaan kohdistuvan arvonlisäveron väliaikaista alentamista. Kokoomus on jo aikaisemmin esittänyt, että hallitus toisi eduskunnalle viipymättä esityksen pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi.

Lakiesitysten käsittelyn yhteydessä ei käynyt selväksi hallituksen linja näiden ravintoloille tärkeiden helpotusten osalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä ravintoloiden alkoholijuomien ulosmyynnin sallimiseksi?

Mitä hallitus aikoo tehdä tavintolatoimintaan kohdistuvan arvonlisäveron väliaikaiseksi alentamiseksi?

Mitä hallitus aikoo tehdä pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi?

Helsingissä 28.5.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Vasemmistovihreän hallituksen hellimä esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä on osoittautumassa koulutusleikkaukseksi. Esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Helsingin kaupungin virkamiesten tuore lausuntoehdotus esitysluonnokseen on perusteellinen. On täysin mahdotonta uskoa, että kukaan lausunnon lukenut uudistusta enää kannattaisi. Niin tylysti lausuntoesitys hallituksen esityksen tyrmää. Lausunnossa nostetaan esille esityksen vakavat puutteet ja mittavat haittavaikutukset. Lausunnon lukemisen jälkeen jää yksi kysymys, miksi hallitus uudistusta ajaa? 

Helsingin virkamiesarvion mukaan esityksen kokonaiskustannukset olisivat Helsingissä yli 40 % suuremmat, mitä hallitus esityksessään väittää. Esitys on siis täysin alibudjetoitu ja on virkamiesarvioiden mukaan vaarassa johtaa kustannusten karsimiseen opetuksen laadusta ja määrästä. 

Virkamiesten arvion mukaan uudistus vaikeuttaa koronakevään aikana syntyneiden ongelmien korjaamista.  

Olen täysin samaa mieltä. Rahat tarvittaisiin koronakriisissä revenneiden oppimisen aukkojen ja erojen kuromiseen, lasten ja nuorten tukemiseen sekä opetuksen voimavarojen turvaamiseen. Oppivelvollisuuden venytysesitys ei vastaan näistä mihinkään. Päin vastoin ideologinen tavoite pidentää oppivelvollisuutta on jyräämässä oppimisen häiriöistä vakavimmin kärsineiden lasten oikeuden riittävään tukeen. Näyttää siltä, että hallitus on toistamassa 90-luvun laman kaltaisen virheen, jos se jättää kuulematta asiantuntijoita.

Lausuntoa lukemalla viimeistään valkenee, että keisarilla ei ole vaatteita, eikä lausunnosta oikein löydy yhtään perustetta hallituksen esitykselle. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille, eikä takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisella on edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi.

Helsingin virkamiesten tekemää lausuntoesitystä yritettiin pehmentää äänestyspäätöksin monin tavoin vasemmistovihreiden toimesta kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Tosiasioita eikä myöskään lausunnon tyrmääviä pääviestejä ei tehdyt muutokset poistaneet. On pakko ihmetellä, miksi halutaan runnoa esitystä eteenpäin asiantuntijoista piittaamatta. Oheisessa Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan pöytäkirjassa on äänestystulos.

Lausunto menee vielä kaupunginhallitukseen ennen kuin se lähetetään opetus- ja kulttuuriministeriöön. On kaikkien helsinkiläisten kannalta tärkeää, että kaupunginhallitus kuuntelisi kaupungin omia asiantuntijoita ja esittäisi uudistuksen laittamista hyllylle.

Helsingin virkamiesten valmistelemasta lausunnosta on alla seitsemän suoraa lainausta. Lausuntoehdotus on kokonaisuudessaan luettavissa oheisesta kasvatus- ja koulutuslautakunnan pöytäkirjasta.

  • Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvät kustannusarviot ovat Helsingin käsityksen mukaan alimitoitettuja, mikä voi johtaa kustannusten karsimiseen opetuksen laadusta ja määrästä. 
  • Helsingin laskelmien mukaan uudistuksen vuotuiset kokonaiskustannukset olisivat Helsingissä yli 40 % suuremmat hallituksen esitykseen nähden.
  • Jos uudistukseen ei pystytä osoittamaan riittävää rahoitusta, sitä ei pidä toteuttaa nykyisessä tilanteessa, jossa taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ovat kunnissa kasvamassa.
  • Mikäli rahoitus pystytään takaamaan, tulee lakien astua voimaan aikaisintaan 1.8.2022. Esitetty aikataulu ei anna riittävästi aikaa toteuttaa lain velvoitteita, valmistella sen vaatima rahoitusta sekä huolehtia kevään 2020 poikkeustilanteen jälkihoidosta. 
  • Esityksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisella on edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi. Jo nykyisellään toisen asteen koulutuksen haaste on keskeyttäminen ennen tutkinnon suorittamista. On huomattava, että oppivelvollisuus ei itsessään tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen. Esityksen mukaiset rakenteelliset uudistukset voitaisiin toteuttaa myös ilman oppivelvollisuuden laajentamista.
  • Helsingin kaupungin näkökulmasta haastavaa on se, että jo nykyisin kaupungin järjestämään lukio- ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuu runsaasti opiskelijoita muista kunnista samaan aikaan, kun Helsingissä nuorten ikäluokat kasvavat. Koulumatkojen maksuttomuus voi entisestään lisätä Helsingin houkuttavuutta, ja koulutuspaikkojen kasvava kysyntä saattaa heikentää helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia päästä kotikaupungissa järjestettävään toisen asteen koulutukseen.

Vetoan hallitukseen oppivelvollisuusvalmistelun keskeyttämiseksi. Perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja


kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

sivistysvaliokunnan jäsen

Tiedote 28.5.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen 22 kansanedustajaa vaatii, että ruuhkamaksujen ja auton sijainnin seurannan valmistelu tulisi lopettaa. Marinin hallitus haluaa lisätä vielä tällä hallituskaudella ruuhkamaksun, joka perustuisi auton sijaintitietoihin. Median tietojen mukaan uuden liikennemaksun valmistelu siirtyy nyt virkamiestasolla suunnitteluvaiheeseen. Kokoomusta eduskunnan liikennevaliokunnassa edustavan Kari Tolvasen mukaan liikenteen verotusta on katsottava kokonaisuutena eikä maksutaakkaa tavallisille työssäkäyville ihmisille kokonaisuutena lisätä.

- Jos ruuhkamaksut lisätään kaiken muun verotuksen päälle, maksutaakka kasvaa työssäkäyville kohtuuttomasti. HSL:n tiemaksuselvityksen mukaan ruuhkamaksujen määrä voisi olla jopa 1300 euroa vuodessa Uudenmaan alueella liikkuvalle. Kun lisäksi ruuhkamaksuja aiotaan valvoa autojen sijaintia tarkkailemalla, ei tätä voi kannattaa, Tolvanen toteaa yksiselitteisesti.

Ruuhkamaksut eivät ole ratkaisu päästöihin. Missään skenaariossa autojen määrä Suomen teillä ei laske merkittävästi eikä laajan autottomuuden varaan voi pitkien etäisyyksien Suomessa rakentaa strategiaa.  

- Avain on puhtaassa autoilussa, ei autoilun syyllistämisessä. Ruuhkamaksu verottaa ihmisen liikkumista, ei päästöjä. Kokoomus haluaa päinvastaista. Liikkumisen tulee olla vapaata, mutta päästöjä on vähennettävä, Tolvanen kiteyttää.

Kokoomuksen viikko sitten julkaisemassa ”Talous kasvuun, päästöt laskuun” ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa on esitetty keinoja, jolla päästöt saadaan laskuun myös liikenteessä. Tolvasen mukaan ajetun kilometrin sijaan päästövähennyskeinot tulisi kohdentaa päästöihin.

- Avain on tehdä puhtaampien autojen hankkimisesta halvempaa. Eli verojen painoa on siirrettävä auton hankinnan verosta siitä syntyviin päästöihin. Ruuhkamaksu ei määräytyisi päästöjen mukaan eikä ole tarpeellinen uusi vero ainakaan Suomen liikenteen mittakaavoilla, Tolvanen huomauttaa.

Kokoomuksen 22 kansanedustajaa vaatii hallitukselta liikenteen verotuksen kokonaistarkastelua. Pistemäinen muutos liikenteen verotukseen ei palvele vähäpäästöisen liikenteen kokonaisuutta.

- Jos halutaan aidosti vähentää päästöjä liikenteessä kaikilta osin ja samalla pitää huolta siitä, että ihmiset pääsevät vapaasti liikkumaan työpaikalle, kotiin ja vapaa-ajan viettoon, täytyy liikenteen verotusta katsoa kokonaisuutena. Tällä hetkellä Marinin hallitus valitettavasti lisää taas yhden pistemäisen palan liikenteen verotuksen kokonaisuuteen välittämättä niistä, joiden täytyy liikkua työmatkat autolla, riippumatta tiemaksuista tai niiden suuruudesta, Tolvanen päättää.

Ruuhkamaksujen ja auton sijainnin seurannan valmistelun lopettamista sekä liikenteen verotuksen kokonaistarkastelua vaatii mm. Kari Tolvanen, Pia Kauma, Mia Laiho, Jukka Kopra, Markku Eestilä, Anna-Kaisa Ikonen, Arto Satonen, Pauli Kiuru, Ville Kaunisto, Sari Multala, Marko Kilpi, Matias Marttinen, Anne-Mari Virolainen, Terhi Koulumies, Sari Sarkomaa, Pihla Keto-Huovinen, Jaana Pelkonen, Ruut Sjöblom, Heikki Vestman, Timo Heinonen, Sinuhe Wallinheimo, Sanni Grahn-Laasonen.

Lisätietoja:

Kari Tolvanen, puh. 0405835501

Tiedote 28.5.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Anna-Kaisa Ikonen ovat huolissaan siitä, että vanhuspalvelujen uudistamistyössä on kokonaan unohdettu vanhukset itse, sekä heidän tarpeistaan lähtevät palvelut. Ministeri Kiurun asettama vanhuspalvelujen uudistamistyöryhmän loppuraportti valmistui viime viikolla, mutta sen antia on ruodittu laihaksi.

”Raportilla jälleen kerran lykätään asioita jatkovalmisteluun. Minkäänlaisia toimia palvelujen saatavuuden parantamiseksi raportissa ei ehdoteta. Kokoomus on esittänyt vanhuspalvelulain velvoittavuuden lisäämistä, jotta hyvä hoito ja inhimillinen kohtelu toteutuisi yhdenvertaisesti jokaisen vanhuksen osalta. Vaadimme vastuuministeri Kiurulta vaikuttavampia toimia vanhusten palveluiden ja kohtelun parantamiseksi”, kokoomusedustajat sanovat.

Hallituksen oli määrä valmistella raportin pohjalta esitys, joka muun muassa turvaisi ja vahvistaisi kotihoitoa. Hallituksen aikaisemmin esittämän ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen vaikutuksesta pelkona on ollut, että hoitajia vähennetään kotihoidosta.

”Kokoomuksen mielestä hoitajia on lisättävä niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun. Nyt julkaistussa raportissa ei kuitenkaan ole ratkaisuja, joilla kotihoidon hoitajakatoa voitaisiin ehkäistä. Hallitukselta tarvitaan nyt vahva viesti siitä, miten kotihoidon tilanne turvataan?”, edustajat kysyvät.

Huoli vanhuspalveluiden kestämättömästä tilanteesta on ollut laajasti keskustelussa keväällä 2019 esiin nousseiden räikeiden puutteiden jälkeen.

”Hallitus on unohtanut hoivan tarpeessa olevat vanhukset. Ikääntyneet ja heidän omaisensa odottavat edelleen parannuksia vanhusten palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Nyt julkaistun raportin perusteella odotukset ovat heikot. On vakavaa, että Marinin hallituksen toimet vanhusten palveluiden parantamiseksi ovat vaarassa jäädä tekemättä”, edustajat sanovat.

Lisätietoja,

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 050 511 3107

Anna-Kaisa Ikonen, 09 432 3062

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram