fbpx Siirry sisältöön

Arvoisa vastaanottaja,

Politiikan syksy on lähtenyt käyntiin vauhdilla. Kokoonnuimme puolue- ja eduskuntaryhmänjohdon voimin Turussa. Julkaisimme kokouksessa varmistelemamme keskustelunavauksen Kohti 60 000 uutta työpaikkaa. Vauhdittaaksemme hallituksen työllisyystoimia. Tärkeää, että myös muut eduskuntaryhmät esittävät omat ideansa. Kaikkien suomalaisten kannalta on vakavaa, että työllisyyskehitys on pysähtynyt. Nuokkumisen sijaan hallituksen on ryhdikkäästi nostettava työllisyystoimet syksyn budjettiriihen ykkösagendalle. 

Viime päivinä suomalaiset ovat joutuneet seuraamaan, kuinka kahta hälytystehtävää suorittanutta poliisia kohti ammuttiin brutaalisti. Tuomitsemme ilmiön yksimielisesti. Kunnioitus virkaansa toimittavaa poliisia kohtaan on Suomen turvallisuuden ydintä. Toivotan voimia ja jaksamista uhreiksi joutuneille poliiseille, heidän läheisilleen ja koko työyhteisölle.

Nyt on aika antaa tutkinnalle rauha ja sen jälkeen tehdä yhdessä tarvittavat johtopäätökset siitä, mitä tarvitaan tällaisiin tilanteisiin varautumiseksi - ja ennen kaikkea - miten poliisille hengenvaaralliset tilanteet voidaan ennalta ehkäistä.

Tässä kirjeessä:

  • Heruuko hallitukselta armoa keskituloisten verokurittamiseen?
  • Terveyttä ei ole ilman mielenterveyttä
  • Helsinki jakaa rumalla tavalla toisen asteen opiskelijat kahteen kastiin
  • Rinteen hallituksen työeläkkeiden leikkauskaavailut tyrmättävä
  • Päiväkoteja oltava siellä missä on lapsia
  • Uusi avustajani Konsta Nupponen
  • Kokoomuksen eduskuntaryhmä Vantaalla
  • Tervetuloa tapaamaan Helsingin Venetsialaisille ja Hakaniemenmarkkinoille
  • Tervetuloa tapaamaan eduskuntaan

Heruuko hallitukselta armoa keskituloisten verokurittamiseen?

Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Lintilän ensi vuotta koskeva valtion talousarvioesitys kiristäisi ansiotuloverotusta puolella miljardilla. Keskituloisia verotetaan Suomessa noin viisi prosenttiyksikköä Ruotsia ankarammin. Silti Antti Rinteen hallitus aikoo kurittaa lisää ja kiristää jo nyt ylikireää progressiota. Ahkeruuden ja tekemisen kampittaminen on kestämätöntä.

Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, kuten kokoomus on esittänyt. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman turvaaminen on välttämätöntä.

Myös valtiovarainministerin budjettiesityksen leikkuri kotitalousvähennykseen on myrkkyä työllisyydelle, yrittäjyydelle ja palveluita tarvitseville ihmisille. Arvioiden mukaan leikkaus voisi tarkoittaa noin 200 euron vuosittaisia lisäkuluja vähennystä käyttäville eläkeläisille. Leikkaamisen sijaan kotitalousvähennystä pitäisi kehittää.

Tämän päivän ja tulevaisuuden hyvinvointi edellyttää hallitukselta ja eduskunnalta realistista suunnitelmaa työpaikkojen ja talouskasvun lisäämiseksi. Toimin kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmässä, jonka johdolla valmistelemme kokoomuksen vaihtoehtobudjetin. Ajatukset ja näkemykset ovat tervetulleita.

Terveyttä ei ole ilman mielenterveyttä

Olin kutsuttuna puhujana mukana terapiatakuu aloitteen lanseeramistilaisuudessa. Kansanedustajana olen tehnyt työtä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Kokoomus haluaa terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Eduskuntaryhmämme teki jo viime keväänä oman esityksen hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Kiritän hallitusta päättämään asiasta viivytyksettä, jo syksyn budjettiriihessä.

Helsinki jakaa rumalla tavalla toisen asteen opiskelijat kahteen kastiin

Helsingin kaupunki satsaa kaksi miljoonaa euroa kokeiluun, jossa tarjotaan osalle tänä syksynä toisen asteen opintonsa aloittaville maksuttomat HSL:n matkakortit ja osa oppimateriaaleista. Tyrmistyttävää on se, että Helsinki jättää lähes puolet oman kaupungin nuorista kokeilun ulkopuolelle. Pettymys on ollut perheissä suuri. Helsingin opetuslautakunnan on syytä tehdä korjauspäätökset niin, että helsinkiläiset nuoret ja perheet voivat luottaa kotikaupunkinsa yhdenvertaiseen kohteluun. 

Rinteen hallituksen työeläkkeiden leikkauskaavailut tyrmättävä

Rinteen hallitusohjelmassa on tavoite selvittää, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Hallitusohjelman kirjaus tarkoittaisi sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin vähän suurempien eläkkeiden kustannuksella. Maksajiksi joutuisivat taas kerran keskituloiset. Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Työeläkejärjestelmä ei saa olla lyhytnäköisten, hätiköityjen ja perusteettomien lupausten armoilla. Hallituksen on peräännyttävä yrityksestä leikata työeläkkeitä.

Päiväkoteja oltava siellä missä on lapsia

Koko Helsinkiä vaivaa krooninen päiväkotipula. Helsingissä tarvitaan ripeämpiä toimia päivähoitopaikkojen luomiseksi. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on arvioitu olevan 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän kuin tänä päivänä. Päivähoidossa pitäisi olla sama periaate kuin peruskoulussa, jossa on oppilaaksiottoalueet. Näin varmistetaan, että alueen lapset pääsevät halutessaan lähialueen päiväkotiin.

Uusi avustajani Konsta Nupponen

Uutena avustajanani syyskuun alusta lähtien toimii Konsta Nupponen. Nykyinen avustajani Sina Nordman jatkaa opintojensa viimeistelyä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä Vantaalla

Tänä vuonna eduskuntaryhmämme kesäkokous järjestetään pääkaupunkiseudulla. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan Vantaalle Tikkurilaan keskiviikkona 28.8 klo 15-15.45 (Tikkuraitti, Prisman edusta Orvokkitie 2).

Tervetuloa tapaamaan Helsingin Venetsialaisille ja Hakaniemenmarkkinoille

On ilo virallisesti avata Helsingin Venetsialaiset lauantaina 31.8 klo 18.00. Maksuton avoin tilaisuus järjestetään Vuosaaren Uutelassa Kahvila Kampelan pihapiirissä. Tervetuloa mukaan veden, tulen ja valon juhlaan!

Olen Helsinki-kierroksella myös sunnuntaina 1.9 kello 11-12 Hakaniemen markkinoilla yhdessä kokoomuksen senioriverkoston aktiivien kanssa. Toimin verkoston varapuheenjohtajana. Nähdään Kokoomuksen teltalla!

Tervetuloa tapaamaan eduskuntaan

Eduskunnan avoimiin oviin perjantaina 13.9

Sisäänkäynti on avoinna kello 14.00-18.15. Tapahtuma päättyy kello 19.00. Olen tavattavissa politiikan torilla kello 15-16. Tervetuloa tapaamaan 

Vieraakseni eduskuntaan

Olet tervetullut vieraakseni eduskuntaan vaihtamaan kuulumiset politiikan ajankohtaisista aiheista keskiviikkona 9.10 kello 17-18.30. Ilmoittaudu mukaan vierailulle TÄÄLTÄ 6.10 mennessä. Sisääntulo uudistettuun eduskuntaan käy päätalon B-ovesta eli Töölön puoleisesta sisäänkäynnistä. Katuosoite on Mannerheimintie 30.

Terveisin

Sari Sarkomaa

Tiedote 23.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan uutena eduskunta-avustaja aloittaa syyskuun alusta Konsta Nupponen. Nykyinen avustaja Sina Nordman lähtee viimeistelemään opintojaan. Nupponen on oppiarvoltaan filosofian ylioppilas ja opiskelee pohjoismaisia kieliä ja venäjää Helsingin yliopistossa.

Aiemmin Nupponen on toiminut Kansallisten Ylioppilaiden puheenjohtajana ja kokoomusopiskelijoiden liittohallituksessa. Nupponen avusti myös kokoomuksen puoluetoimiston viestintätiimiä kevään 2019 eduskunta- ja eurovaalien osalta.

”On ilo päästä avustamaan yhtä puolueemme voimakkaimmista sivistyksen ja koulutuksen puolestapuhujista. Olen myös erittäin innoissani päästessäni avustamaan maan johtavan oppositiopuolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaa”, Nupponen toteaa.

Lisätietoja:

Konsta Nupponen
konsta.nupponen@eduskunta.fi
050 574 0818

Tämän viikon tilastokeskuksen uutinen on vakava varoitus. Työllisyyskehitys on pysähtynyt. 

Työttömyys on yksi ihmisten ja perheiden viheliäisimmistä ongelmista.  Ainoa keino turvata hyvinvointiyhteiskuntamme on se, että yhä useampi suomalainen saa työpaikan. Viime eduskuntakaudella Suomeen syntyi enemmän kuin Lahden kaupungin asukasmäärän verran uusia työpaikkoja. Se ei riitä, vaan vähimmäisvaade on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste. Se on kirjattu myös pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan, mutta vaikuttavia keinoja ei edelleen ole näköpiirissä. 

Kokoomus tekee työtä sen eteen, että paikalleen jumiutunut työllisyyskehitys saadaan taas vauhtiin. Siksi julkaisimme tällä viikolla hyvissä ajoin ennen hallituksen budjettiriihtä keskustelunavauksen työllisyyskeinoista, joilla Suomeen saataisiin 75 prosentin työllisyysasteen edellyttämät 60 000 uutta työpaikkaa. Olemme valmiita tukemaan jokaista hallituksen esittämää todennetusti vaikuttava työllisyyskeinoa.

Haluamme vastedeskin pitää kiinni työelämän reiluista pelisäännöistä sekä hyvästä sosiaaliturvasta. Keinoehdotusemme eivät nojaa vain menolisäyksiin, vaan esitämme rakenteellisia uudistuksia. Ehdotamme mm ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, naisten työllisyyttä tukevaa perhevapaauudistusta, työttömyysputkesta luopumista ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisen jatkamista sekä paikallisen sopimisen lisäämistä.  

Keskituloisten veronkiristyksille ja kotitalousvähennyksen leikkaamiselle sanomme ei. Suomi kärsii samanaikaisesti työttömyydestä ja kasvavasta työvoimapulasta. Tekijät ja työpaikka on saatava kohtaamaan. Työllisyyden vauhdittamisessa on yrittäjyydellä erityisen suuri merkitys, samoin osaamisen lisäämisellä.  

Kaikilla toimenpiteillä tähdätään siihen, että työn tekeminen ja teettäminen olisi nykyistä kannattavampaa sekä työntekijöille että työnantajille. Aktivoinnin ohella myös palveluita vahvistetaan. On tärkeää, että kaikki eduskuntapuolueet tekisivät omat ehdotuksensa työttömyyden kitkemiseksi. 

Meidän on tehtävä rohkeasti päätöksiä, jotta työllisyys voisi nousta ensi vuosikymmenen lopussa 80 prosenttiin. Muiden Pohjoismaiden työllisyysaste on jo nyt selvästi korkeampi kuin Suomen.  Ei ole mitään syytä, ettei Suomikin onnistuisi, muuta kuin se, että hallitus ja eduskunta jättäisivät välttämättömät uudistukset tekemättä. Nyt on aika tehdä. 

Ajatuksesi ovat tärkeitä. Voit laittaa minulle terveisiä. Voit myös tilata eduskuntakirjeeni politiikan kuulumisista laittamalla osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen lapsen äiti

Viime viikolla pääministeri Rinne lupaili Ylen haastattelussa, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään. Vahva tuki pääministerille! Tuore lupaus on viisasta toteuttaa. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja ankaran progression kiristäminen työn kannustimille. 

Huolestuttavaa on, että valtiovarainministeri Lintilä tyrmäsi välittömästi pääministerin ostovoimalupauksen. Pääministeri puolestaan moitti pian takaisin valtiovarainministeriä hänen talouspolitiikan linjauksista. Näyttää siltä, että Rinteen hallituksen ministerit ovat jatkuvasti tukkanuottasilla. Tärkeä kysymys on, mikä on hallituksen linja? 

On helpottava uutinen, jos pääministerin puheenvuoro todella tarkoittaa sitä, että Rinteen hallitukselta löytyy armoa keskituloisten kurittamiseen ja malttia olla tiukentamatta jo nyt ylikireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka. Työn vastainen verolinja musertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, kuten kokoomus on esittänyt.

Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Lintilän esitys vuoden 2020 valtion talousarvioksi kiristäisi palkkaverotusta puolella miljardilla – keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa, ellei hallitus tee kompensoivia kevennyksiä kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajamaksujen kiristymiseen.

Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtälailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta. Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta noin 47 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla.

Nämä karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi ja hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on välttämätöntä jatkaa. Veropolitiikan on oltava talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa eikä ahkeruutta kampittavaa. Kaiken työn pitää kannattaa.

Veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa. Meillä verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin.

Budjettiriihessä hallituksen on viimeistään kirkastettava, mikä hallituksen talouspolitiikan linja oikeasti on. Silloin viimeistään nähdään johtaako hallitusta pääministeri vai valtiovarainministeri?

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

TIEDOTE 18.8.2019

Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa antaa vahvan tuen pääministeri Rinteen tällä viikolla antamalla lupaukselle turvata suomalaisten ostovoima. Rinne lupaili Ylen haastattelussa torstaina, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään.

  • Valtiovarainministeri Mika Lintilä tyrmäsi välittömästi pääministerin lupauksen. Mikähän on hallituksen kanta? Julkisesta kinastelusta on tullut Rinteen hallituksen tapa. Tämä hämärtää hallituksen linjaa ja pitkällä tähtäimellä syö uskottavuutta. On myös syytä kysyä, johtaako hallitusta pääministeri vai valtiovarainministeri?, Sarkomaa hämmästelee.
  • On helpottava uutinen, jos pääministerin puheenvuoro tarkoittaa sitä, että Rinteen hallitukselta löytyy armoa keskituloisten kurittamiseen ja malttia olla tiukentamatta jo nyt ylikireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka. Työn vastainen verolinja musertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, Sarkomaa sanoo.
  • Lauantaina puolestaan pääministeri moitti valtiovarainministeriä leikkauspuheista. Näyttää siltä, että pääministeri ja valtiovarainministeri ovat jatkuvasti tukkanuottasilla ja talouspolitiikan osalta hyvin eri linjoilla. Budjettiriihessä hallituksen on viimeistään kirkastettava, mikä hallituksen talouspolitiikan linja oikeasti on? 

Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Lintilän esitys vuoden 2020 valtion talousarvioksi kiristäisi palkkaverotusta puolella miljardilla – keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa, ellei hallitus tee kompensoivia kevennyksiä kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajamaksujen kiristymiseen.

  • Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen on myrkkyä työllisyydelle ja ankaran progression kiristäminen työn kannustimille. Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, kuten kokoomus on esittänyt, Sarkomaa vaatii.
  • Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtälailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta, Sarkomaa jatkaa.


Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla.

  • Nämä karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi ja hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, Sarkomaa summaa.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on Sarkomaan mielestä välttämätöntä jatkaa.

  • Veropolitiikan on oltava talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa eikä ahkeruutta kampittavaa. Kaiken työn pitää kannattaa, Sarkomaa jatkaa.
  • Veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa. Meillä verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Vaalien alla oppositiokansanedustaja Krista Kiuru (sd.) julisti sitovan hoitajamitoituksen olevan tehtävissä heti ja yhdellä virkkeellä. Vaalien jälkeen oli täysin eri ääni kellossa. Kiurun toimiessa vastuuministerinä eduskunta ei ole saanut edes selvää vastausta mitä ja milloin asiassa aiotaan tehdä. Eduskunnan kesätaukoa edeltävällä kyselytunnilla ministeri Kiurun polveilevat vastaukset laittoivat asian jo lähes umpisolmuun.

Syy kierteleviin vastauksiin paljastuu hallitusohjelmasta, sillä sieltä ei vaalipuheissa luvattua hoitajamitoitusta löydy. Sen sijaan on kirjaus hoivahenkilöstä. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus säätää hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on ilmaisut vakavan huolen Antti Rinteen hallituksen linjauksesta, josta ei ilmene lasketaanko mukaan muutakin kuin koulutettu hoitohenkilöstö. Kirjaus ei vastaa Kiurun eikä muun silloisen opposition vaalien aikaisia puheita eikä lupauksia.

Ihmetystä lisää se, että Rinteen hallitus ei ole myöskään rahanjaossa hoitajamitoitusasiaa priorisoinut. Ennen vaaleja sosiaalidemokraatit ilmoittivat 0,7:n hoitajamitoituksen maksavan 250 miljoonaa euroa. Kuntaliitto päätyi samaan arvioon. Hallitusohjelmassa mitoituksen toteuttamiseen on varattu 70 miljoonaa euroa. Ei ihme, että on herännyt perusteltu epäilys siitä, aikooko hallitus perua tai ainakin puolittaa tämänkin vaalilupauksen.

Vaalien alla opposition tekemä ”virkkeellä kuntoon” hoitajamitoitusehdotus olisi jättänyt kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon. Tämä vakava virhe on onneksi jo myönnetty ja hallitusohjelmaan on kirjattu, kuten kokoomus on esittänyt, mitoituksessa olevan kyse ensisijaisesti apua tarvitsevan ikäihmisen hoidon tarpeesta. Ohjelman mukaan kotihoidon hoitajatarve on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä lisää hoitajia saadaan. 

Ministeri Kiurun ja Rinteen hallituksen onkin syytä lopettaa kaartelevat selitykset ja kannettava vastuu vanhusten palveluiden räikeiden epäkohtien korjaamisesta. Hallituksen on viisasta vihdoin kuulla asiantuntijoita ja jatkaa ripeästi viime eduskuntakaudella Kokoomuksen aloitteesta käynnistettyä vanhuspalvelulain uudistustyötä. Aikaa ei ole hukattavaksi. Huolestuttavaa on, että vastuuministeri Kiuru vastasi vielä tälläkin viikolla Demokraattilehden kyselyyn hoitajamitoituksen aikataulusta seuraavaa: ”Tältä osin en ota tässä vaiheessa kantaa millä aikataululla on mahdollista edetä.”

Syksyn budjettiriihessä on hallituksen kerrottava, miten ja millä rahalla vanhusten palveluiden laatua ja hoitajien määrää lisätään. Vanhusten huollon sietämättömät epäkohdat on kitkettävä. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Valtiovallan lisäksi on kuntien kannettava asiassa vahva vastuunsa. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

terveydenhuollon maisteri

Vaalien alla oppositiokansanedustaja Krista Kiuru (sd.) julisti sitovan hoitajamitoituksen olevan tehtävissä heti ja yhdellä virkkeellä. Vaalien jälkeen oli täysin eri ääni kellossa. Kiurun toimiessa vastuuministerinä eduskunta ei ole saanut edes selvää vastausta mitä ja milloin asiassa aiotaan tehdä. Eduskunnan kesätaukoa edeltävällä kyselytunnilla ministeri Kiurun polveilevat vastaukset laittoivat asian jo lähes umpisolmuun.

Syy kierteleviin vastauksiin paljastuu hallitusohjelmasta, sillä sieltä ei vaalipuheissa luvattua hoitajamitoitusta löydy. Sen sijaan on kirjaus hoivahenkilöstä. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus säätää hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on ilmaisut vakavan huolen Antti Rinteenhallituksen linjauksesta, josta ei ilmene lasketaanko mukaan muutakin kuin koulutettu hoitohenkilöstö. Kirjaus ei vastaa Kiurun eikä muun silloisen opposition vaalien aikaisia puheita eikä lupauksia.

Ihmetystä lisää se, että Rinteen hallitus ei ole myöskään rahanjaossa hoitajamitoitusasiaa priorisoinut. Ennen vaaleja sosiaalidemokraatit ilmoittivat 0,7:n hoitajamitoituksen maksavan 250 miljoonaa euroa. Kuntaliitto päätyi samaan arvioon. Hallitusohjelmassa mitoituksen toteuttamiseen on varattu vain 70 miljoonaa euroa. Ei ihme, että on herännyt perusteltu epäilys siitä, aikooko hallitus perua tai ainakin puolittaa tämänkin vaalilupauksen.

Vaalien alla opposition tekemä ”virkkeellä kuntoon” hoitajamitoitusehdotus olisi jättänyt kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon. Tämä vakava virhe on onneksi jo myönnetty ja hallitusohjelmaan on kirjattu mitoituksessa olevan kyse ensisijaisesti apua tarvitsevan ikäihmisen hoidon tarpeesta. Ohjelman mukaan kotihoidon hoitajatarve  on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä lisää hoitajia saadaan.

Ministeri Kiurun ja Rinteen hallituksen onkin syytä lopettaa kaartelevat selitykset ja kannettava vastuu vanhusten palveluiden räikeiden epäkohtien korjaamisesta. Hallituksen on viisasta vihdoin kuulla asiantuntijoita ja jatkaa ripeästi viime eduskuntakaudella Kokoomuksen aloitteesta käynnistettyä vanhuspalvelulain uudistustyötä. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Syksyn budjettiriihessä on hallituksen kerrottava, miten ja millä rahalla vanhusten palveluiden laatua ja hoitajien määrää lisätään. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun.

Julkaistu Kokoomusnaisten vieraskynä blogissa 15.8.2019

Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja aliresursoitu kansansairaus. Kansanedustajana olen tehnyt työtä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Olin ilahtunut saatuani kutsun puhujaksi Helsingin Yliopiston Tiedekulmaan viime helmikuussa pidettyyn terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuuteen perustelemaan terapiatakuun tärkeyttä.

Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän, että kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat.

Mielenterveysongelmat ovat Suomen kansantaudeista kallein ja keskeisimpiä syitä syrjäytymiseen. Joka neljäs sairauslomapäivä ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista. Mielenterveyden ongelmat välillisine kustannuksineen maksavat Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Inhimillisiä kustannuksia ja kärsimystä on mahdoton laskea mutta ne ovat valtavat.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida
välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä. Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä. Haluamme terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Mielenterveys kuuluu kaikille. On erinomaista, että terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn.

Huolestuttava uutinen oli Helsingin tarkastuslautakunnan huomautus puutteista lasten ja nuorten lievien mielenterveyshäiriöiden hoidossa Helsingissä. Palvelut ovat pirstoutuneet kouluterveydenhuoltoon, Helsingin nuorisoasemalle ja terveyskeskuksiin, joissa ei ole tarpeeksi asiantuntemusta. Helsingin kouluterveydenhuoltoa vaivaa krooninen lääkäripula ja perusterveydenhuolto takkuaa.

Eduskuntaryhmämme teki jo viime keväänä oman esityksen hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Hoitotakuun tiukentaminen yhdessä terapiatakuun kanssa ovat välttämättömiä velvoittamaan Helsinkiä ja koko Suomeen yhdenvertaisten palveluiden vahvistamiseen. Viime eduskuntakaudella valmistelimme johdollani kokoomuksen sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet kuluvalle eduskuntakaudelle. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden vahvistaminen on yksi keskeinen tavoitteemme.

Palveluiden sujuvuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi on mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitettävä kokonaisuutena niin, että mielenterveys- ja päihdeongelmasta kärsivä saisi apua molempiin ongelmiinsa samanaikaisesti samalta luukulta. Myös sosiaalihuollon palvelut on yhteen nivottava mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja niitä on tarjottava matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti perustasolla. Tutkimusten mukaan yhteissairastavuus on yleistä; lähes joka toinen päihdepotilas kärsii samanaikaisesti mielenterveysongelmasta. Päihdeongelma ei saa johtaa samanaikaisen mielenterveydenhäiriön hoitamatta jättämiseen eikä mielenterveydenhäiriö päihdeongelman hoidon laiminlyöntiin. Ihmistä on hoidettava kokonaisuutena.

Myös järjestöjen on oltava vahvasti mukana matalan kynnyksen vertaistuen ja muun tärkeän tuen takaajana kuntoutujille ja heidän läheisilleen. Sairastuneiden vanhempien lapset on nähtävä ja heitä on autettava. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä.

Olin mukana yhdessä Touko Aallon, FinFamin toiminnanjohtajan Pia Hytösen ja Mielenterveyspoolin projektipäällikön Alviina Alametsän kanssa Helsingin Yliopiston Tiedekulmaan viime helmikuussa pidettyyn terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuuteen perustelemaan terapiatakuun tärkeyttä.

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
terveydenhuollon maisteri

Helsingin kaupunki satsaa kaksi miljoonaa euroa kokeiluun, jossa tarjotaan tänä syksynä toisen asteen opintonsa aloittaville maksuttomat HSL:n matkakortit ja osa oppimateriaaleista. Tyrmistyttävää on se, että Helsinki jättää ison osan oman kaupungin nuorista kokeilun ulkopuolelle. Jos lähilukio ei ole kaupungin ylläpitämä, jää nuori ilman tukea. Sen sijaan kaupungin kouluissa opiskelevat ulkopaikkakuntalaiset saavat edun.

Helsingin kouluverkko koostuu muista kaupungeista poiketen paljon yhdistysten ylläpitämistä ja valtion kouluista. Peräti 40 prosenttia Helsingin lukiolaisista opiskelee muissa kuin kaupungin ylläpitämissä lukioissa. Myös ammatillista koulutusta tarjotaan Helsingissä useissa oppilaitoksissa. Puhutaan siis tuhansista nuorista.

Yksityisten ja valtion ylläpitämät oppilaitokset ovat kaupungin omien koulujen lailla voittoa tavoittelemattomia, verovaroin toimivia kouluja. Yhteishaussa koulut ovat samalla viivalla, mutta nyt kaupunki asettaa oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan, ilman mitään perusteluja.

Lukukauden alkaessa monessa helsinkiläisperheessä petytään. Epätasa-arvoisessa kohtelussa on kyse paljon julkisuudessa rummutetusta Helsingin valtuuston tavoitteesta tehdä toisesta asteesta maksuton. Mittava lupaus on kutistunut torsoksi kokeiluksi. Vaikea edes nähdä, mitä epätasa-arvoisella tuen antamisella kokeillaan. Nuorten tukeminen sattumanvaraisesti sen perusteella mihin kouluun on päässyt tai hakeutunut ei ole hyvää politiikkaa. Helsingin opetuslautakunnan on syytä tehdä korjauspäätökset niin, että helsinkiläiset nuoret ja perheet voivat luottaa kotikaupunkinsa yhdenvertaiseen kohteluun. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Kansalaisaloite terapiatakuusta osuu suoraan sote-palveluiden kipeämpää kohtaan. Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja aliresurssoitu kansansairaus. Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä. Haluamme terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden.

Eduskuntaryhmämme teki jo keväällä oman esityksen hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille.
Ministeri Kiuru on julkisuudessa kertonut terapiatakuun olleen esillä hallitusneuvotteluissa, vaikkakaan mitään kirjausta ei asiasta tehty. Hallituksen on syytä päättää terapiatakuun toteuttamisesta syksyn budjettiriihessä. Samoin on tehtävä päätökset hoitatakuun uudistamisesta niin, että varmistetaan yhdenvertainen hoitoon pääsy myös muihin peruspalveluihin, kuten kokoomus on esittänyt.

On huolestuttavaa, että ministeri Krista Kiuru on kertonut, että mielenterveyspalvelujen hoitotakuuta suunniteltaneen vasta osana tulevaisuuden sote-mallia, jonka valmistelu on alussa. On täysin käsittämätöntä, että neliraajajarrutuksessa maakuntamallia vastustanut Krista Kiuru on nyt vastuuministerinä sitä innolla toteuttamassa. Näyttää siltä, että terapiatakuu ja muiden peruspalveluiden vahvistaminen on hautautumassa maakuntien alle. Viime vaalikaudesta pitäisi ottaa opiksi ja keskittyä ihmisten hoitoon pääsyn varmistamiseen, ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämiseen.

On erinomaista, että terapiatakuu-kansalaisaloite on nyt kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan on toimittava, jos hallitus on asiassa haluton toimimaan.
Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä. Mielenterveys kuuluu kaikille.

Olin  mukana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa pidetyssä terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä. Nostin esille neljä tärkeää perustelua:

1) Mielenterveyshäiriöistä ja niihin lukeutuvista päihdeongelmista puhuttaessa puhumme suurimmasta kansanterveysongelmastamme. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia, ja osuus on kasvamassa. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen johtava tekijä.

2) Mielenterveysongelmat on suomen kansantaudeista kallein. Jyväskylän yliopiston viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa on laskettu, että mielenterveyden ongelmat välillisine kustannuksineen maksavat Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Tässä siis eurot. Inhimillisiä kustannuksia on mahdoton laskea mutta ne ovat valtavat.

3) Mielenterveysongelmien merkitys on kasvanut – mutta hoitoon panostus on suhteellisesti vähentynyt. Mielenterveyden ongelmien kasvavasta merkityksestä huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %.

4)  Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Eroja on alueellisesti, väestöryhmittäin ja diagnoosiryhmittäin. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Jonotusajat perusterveydenhuoltoon ja sieltä edelleen erikoissairaanhoitoon ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän, että kun asiat pitkittyy ne myös mutkistuu. Oikea-aikainen hoito on vaikuttavinta ja edullisinta inhimillisesti ihmiselle mutta myös veronmaksajille.

Mielenterveysasiat ja niiden hoidon kehittäminen ovat olleet kansanedustajan työssäni keskeisiä. Olen jäsen eduskunnan mielenterveyspoliittisessa  neuvottelukunnassa, jossa laadimme  tavoitteita  kuluvalle eduskuntakaudelle. Tavoitteeksi  numero yksi nostimme ”Taataan kaikille nopeampi pääsy mielenterveysapuun”.

Toimin kuntoutuksen uudistamiskomiteassa jäsenenä ja siellä esitin kuntoutustakuuta, johon terapiatakuu sisältyisi. Emme saaneet yksimielistä päätöstä mutta hyvää pohjustavaa keskustelua kävimme. Se on hyvä perusta terapiatakuulle.

Avain asemassa on toimiva perusterveydenhuolto matalan kynnyksen ja soveltuvan varhaisen avun tarjoajana. Mielenterveys ja päihdepalvelut tulee tuoda vahvasti perusterveydenhuoltoon. Järjestöt on oltava mukana vertaistuen ja muun tärkeän tuen takaajana kuntoutujille ja heidän läheisilleen. Myös sairastuneiden vanhempien lapset on nähtävä ja heitä on autettava.

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram