28.9.2011 Verkkouutisten blogi
Kataisen hallituksen vauhdittama kunta- ja palvelurakenneuudistus ei tule pyytämättä ja yllätyksenä vaikka Keskusta niin väittää. Työ on suoraa jatkumoa edellisten hallitusten ja etenkin keskustalaisten kuntaministereiden työlle, joissa tavoitteena on ollut ja on lähipalveluiden turvaaminen ja kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Onkin perin kummallista, että keskusta on nyt oppositioon siirryttyään yhtäkkiä omaa työtään vastaan.
Uusi hallitus on tietenkin pyrkinyt ottamaan oppia tehdyistä virheistä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen on oltava joka suhteessa parempi kuin se mitä tähän asti on tehty. Uudistuksen onnistuminen on aivan välttämätöntä ihmisten arjen sujuvuuden, ikääntyvän Suomen voimavarojen riittävyyden sekä velkaantumiskierteemme katkaisemisen kannalta. Keskustankin pitäisi myöntää, että ilman uutta vauhtia ja Paras - hanketta parempaa otetta emme onnistu peruspalveluiden turvaamisessa.
Paras-hanke ei ollut paras vaan paremminkin kehnohko. Sen tulokset olivat aivan liian laihoja. Kuntakenttä on edelleen pirstaleinen sekä pienkuntavaltainen ja palvelutarjonta on eriarvoistumassa. Syynä on osin se, että kaikki kuntapäättäjät eivät halunneet ryhtyä välttämättömiin toimiin kuntarakenteiden tervehdyttämiseksi. Osin myös siksi, että valtiovalta ei riittävän laadukkaasti ohjannut uudistusta.
Palveluiden järjestämisvastuu ei ole missään Euroopan maassa niin pirstaloitunut kuin Suomessa. Jos kunnat keksittäisiin ja perustettaisiin tänä päivänä, niin en usko, että kukaan keksisi esittää nykyistä kuntarakennetta erilaisine yhteistyömuotoineen. Jos joku esittäisi, niin esittäjää pidettäisiin vähintäänkin ”seinähulluna”.
Tuoreimmassa valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa todetaankin, että Paras -lain yleisluonteisuus ja ohjauksen ongelmat ovat johtaneet hajanaisiin käytäntöihin ja eriarvoisuuteen palveluiden saatavuudessa.
Hallitus ei ole vielä päättänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vauhdituskeinoista mutta pakollisia ja välttämättömiä ne ovat. Ilman lisäkeppiä ja -porkkanaa ei uudistus onnistu. Välttämätöntä on myös se, että uudistusta valmistellaan aidossa yhteistyössä kuntakentän ja kuntalaisten kanssa, aivan kuten Kataisen hallitus on linjannutkin.
Paras-hankkeen tavoitteiden täyttämättömyyden syynä on tarkastusvirastonkin mukaan se, että palveluita ohjaavat lainsäädäntöratkaisut ovat osin avoinna. Keskusta kampitti harmillisesti edellisen hallituksen yrityksen sopia terveydenhuollon rakenteista. Tämän hallituksen on linjattava ripeästi ja selkeästi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista, rahoituksesta ja järjestämisvastuista. Yhtä tärkeää on, että kunnat tekevät saumatonta yhteistyötä yksityisten sektorin ja järjestöjen kanssa.
On pakko ihmetellä sitä, miksi keskusta kaivaa lähipalvelulaki-idean esille vasta oppositiossa. Keskustan puheenjohtaja Kiviniemi on ollut kuntaministerinä ja pääministerinä eikä silloin lähipalvelulaki ole ollut edes asialistalla. Jos yhdellä lailla saisi taattua kaikille laadukkaat palvelut, olisi laki varmasti jo säädetty. Keskustan heitto lähipalvelulaista onkin vain silmänkääntötemppu.
Keskustan hellimälle ajatukselle kunnollisen kuntaremontin sijaan luoda uutta väliportaan hallintoa on sanottava ehdoton ei. Suomalaiset eivät tarvitse lisää byrokratiaa eivätkä veroja, vaan parempia palveluja nykyistä kustannustehokkaammin tuotettuna. Kuntien vaakunoita ja kunnantaloja tärkeämpi asia on ihmisten peruspalvelut. On täysin varmaa, että esimerkiksi sairastuttuaan ja terveydenhuoltopalveluja tarvitessaan ihmisille ei ole niinkään tärkeää se, missä kuntaraja kulkee vaan se, että palvelun saa.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
