Kategoria: Kolumnit

5.6.2011 

Kotikulmiemme vaalia
Töölöläinen / Petri Laaksonen

Munkkiniemeläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa haluaa olla mukana rakentamassa Suomea, jossa kaikilla on hyvä asua ja elää.

Mikä sinua kiinnostaa politiikassa?

"Tulin politiikkaan mukaan opiskelijapolitiikan kautta. Siitä siirryin suoraan eduskuntaan poliittiseksi sihteeriksi. Työskentely Sauli Niinistön puheenjohtaja-aikana kokoomuksen eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä on antanut laajan osaamisen eri politiikan osa-alueille.

Kansanedustajan työssä olen saanut tehdä paljon ja olla vastuullisissa tehtävissä niin puoluejohdossa kuin opetusministerinäkin. Olen ollut vahvasti vaikuttamassa kokoomuksen suuntaan ja politiikan sisältöön. Vedin kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen kanssa työryhmää, jossa valmisteltiin kokoomuksen hyvinvointi- ja veropoliittiset linjaukset tälle vaalikaudelle. Olen myös kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja. Olin valmistelemassa kokoomuksen kannanottoa hyvästä ja perheystävällisestä työelämästä. Viimeisimpänä on ollut ilo olla taas mukana Säätytalolla synnyttämässä Suomen uudelle hallitukselle suuntaviivoja.

Eduskuntatyön lisäksi olen vaikuttanut Helsingin asioihin kaupunginvaltuutettuna. Helsinkiläisten palveluista, arjen hyvinvoinnista ja ympäristöstä huolehtiminen on haastava ja tärkeä tehtävä. Työ kaupunginvaltuutettuna tukee eduskuntatyötä. Kansanedustajana on välttämätöntä tietää, mitä Helsingin päätöksenteossa tapahtuu ja päinvastoin. Haluan olla mukana rakentamassa sellaista Suomea ja Helsinkiä, jossa kaikenikäisillä on hyvä asua ja elää."

Mitä pidät tärkeimpinä asioina uudessa eduskunnassa tulevana vaalikautena?

 "Olen parhaillani Säätytalolla hallitusneuvotteluissa. Tuntuu siltä, että se oli juuri eilen kun olin neljä vuotta sitten mukana neuvotteluissa. On tärkeä löytää linjat uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja hyvän työelämän edistämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen sekä terveydenhuollon laatu on varmistettava. Asumisesta Helsingissä ei saa tehdä liian kallista. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja metropolipolitiikan vauhdittaminen ovat meidän helsinkiläisten kannalta aivan olennaisia. 

Edessä on vastuunkantoa ja vaikeita päätöksiä. Talouden vakauttaminen on vaikeaa mutta välttämätöntä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Vastuullinen kansa ei maksata velkojaan lapsenlapsillaan. Valtion talouden tasapainottaminen on tehtävä niin, että toimet ovat oikeudenmukaisia eri sukupolville. Tarvitsemme ennen kaikkea toimia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa.

Jatkan mielelläni eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, jonka tehtävänä on käsitellä valtiontalouden kehykset, valtion talousarvioesitys ja lisätalousarvioesitykset sekä veroja ja muita raha-asioita koskevat lainsäädäntöasiat. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsen."

Miten suhtaudut arvonlisäveron korotukseen? Eikö korotus heikentäisi esimerkiksi lapsiperheiden asemaa hintojen nousun muodossa?

 "Kannatan ekologisen verouudistuksen jatkamista, jossa työn tekemiseen ja työllistämiseen liittyvää verotusta pyritään keventämään ja korotuspaineita siirretään ympäristö-, kulutus- ja haittaverotukseen, joita maksetaan kulutuksen mukaan. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa. Samalla verotus ohjaa kulutusta ympäristöystävälliseen suuntaan. Verotuksen painopisteen siirtäminen pois työn tekemisestä ja teettämisestä tuo uusia työpaikkoja ja lisää palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa. Asumisen kustannuksia nostavissa veronkorotuksissa on oltava erityisen varovainen. Tavallisella helsinkiläisellä on oltava varaa asua ja elää kotikaupungissaan.

Minkään veron korottaminen ei ole helppoa. Verouudistuksesta neuvotellaan hallitusneuvotteluissa. Pidän tärkeänä sitä että kaikki työ kannattaa. Arvonlisäveron korottaminen ei ole ongelmatonta. Arvonlisäveron kiristäminen on yksi vaihtoehto nopeaksi lääkkeeksi talouden tasapainottamiseen siinä missä kasvun luominen tuo lisää verotuloja pidemmällä aikavälillä. Kulutusverojen tuoma hintojen nousu korvataan heikommassa asemassa oleville yhteiskunnan tukia saaville indeksikorotusten myötä. Arvonlisäveron nostaminen kahdella prosenttiyksiköllä nostaisi Suomen yleisen ALV-kannan samalle tasolle kuin mitä Ruotsissa ja Norjassa on tällä hetkellä."

Miten lapsiperheiden asemaa voisi mielestäsi parantaa?

 "Suomalaisten perheiden, niin lapsiperheiden kuin muidenkin perheiden, kannalta olennaista on, että Suomessa on työpaikkoja. Lapsiperheille tärkeää ovat palvelut. Esimerkiksi se, että löytyy sopiva päivähoitopaikka riittävän läheltä ja pienille koululaisille iltapäivähoitopaikka. Varmaan eniten helsinkiläisiä lapsiperheitä huolestuttaa asumisen kalleus. Mielestäni vaalikauden tärkeimpiä asioita ovat ne toimet, joilla edistetään asumiskustannusten kurissa pysymistä ja uusien kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista metropolialueelle.

Pidän tärkeänä, että työn verotusta ei kiristetä, jotta tavallisella perheellä on mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään ja asua omassa kotikaupungissaan.

Suomalaisen lapsiperheen nettotulot ovat verotuksen ja lapsilisien jälkeen monesti pienemmät kuin samapalkkaisen perheen muualla Euroopassa, koska Suomen verotuksessa ei huomioida vanhempien hoito- ja elatusvastuuta lapsistaan.

On hyvä arvioida, olisiko lapsivähennyksestä modernin perhepolitiikan välineeksi. On järkevä pohtia, olisiko verovähennyksestä toimivaksi keinoksi purkaa lapsiperheiden kannustinongelmia tai tukea yksinhuoltajia. Myös yhteishuoltajuudessa etävanhemman tukeminen vaatii uusia innovaatioita."

Miten sovitat eduskuntatyön ja tavallisen arjen kolmen lapsen äitinä?

 "Työ on minulle aina ollut tärkeää ja suhtautuminen siihen intohimoista. Koen olevani onnekas, kun olen voinut tehdä työtä, jonka koen tärkeäksi. Innostun helposti uusista asioista. Vasta elämänkokemus on tuonut viisautta ja kykyä antaa enemmän tilaa perheelleni ja muulle elämälle. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun ehdin itse olemaan mukana lasten arjessa ja elämään omaa elämääni enkä vain organisoi lastenhoitoa. Olen varmasti näin myös parempi päätöksentekijä. Iso apu ovat isovanhemmat joita ilman en pärjäisi.

Kansanedustajan työpäivät eivät ole koskaan 8 - 16 – työtä, ja jokainen päivä on erilainen. Työpäivät ovat aina vaarassa venyä ja ajankäytön kanssa on oltava tarkka. On osattava priorisoida ja sanoa myös ei. Aikaa on jäätävä myös asioiden valmisteluun ja uuden oppimiseen sekä ajatteluun, mutta myös omaan elämään, perheelle ja ystäville.

Vaikka työt ja lasten harrastukset täyttävätkin ison osan perheemme arjesta, pyrimme löytämään päivittäin ainakin yhden yhteisen ruokailuhetken perheen kesken. Silloin voimme rauhassa vaihtaa päivän kuulumisia ja jakaa ilot ja surut. Mieheni Kim on loistava kokki, mikä on onnenpotku, koska itse olen huonohko ruoanlaittaja, mutta leipomisessa jo paljon parempi.

Perheemme yhteisiin harrastuksiin kuuluu mm. luonnossa liikkuminen, lukeminen ja lasten kanssa leipominen sekä kesäisin purjehtiminen."

Asutte perheineen Munkkiniemessä. Minkälainen paikka Munkkiniemi on mielestäsi asua? Kauanko olette alueella asuneet?

 "Olemme asuneet Munkkiniemessä 5 vuotta. Munkkiniemen parhaita puolia ovat luonnon läheisyys sekä sujuvat joukkoliikenneyhteydet. On upeaa, että ratikka ja meri ovat lähes takapihalla. Lapset voivat kävellä kotoa kouluun ja pienimmän päiväkoti on meidän kotikadullamme. Munkinseudulta löytyvät myös Helsingin parhaat kahvilat ja hyvä kirjasto. On mukavaa asua alueella, jossa lähes kaikki tuntevat toisensa."

Mitä paikkoja haluaisit esitellä Munkkiniemestä tuntemattomille vieraillesi?

"Seurasaari, Munkkiniemen merenrannat, kesällä meidän puukkari (puukioski)."

Mitä parannettavaa on mielestäsi Munkkiniemessä ja lähialueessa?

"Mielestäni tärkeimpiä asioita on huolehtia meidän merenrantojemme siisteydestä ja ympäristön tilasta. Toinen asia on alueen liikenneturvallisuus. Puistotien remontti pitää saada liikkeelle ja myös muita toimia tarvitaan jotta nykyistä turvallisempi liikkuminen on alueella mahdollista.

Lähiaikoina Munkkiniemen rannan viimetalvinen lumenkaatopaikka on herättänyt paljon huolta ja harmia. Eikä ihme, sillä se onkin ollut kovin ikävän näköinen mustine maineen, kivineen ja roskineen. Olen puhunut vastaavien virkamiesten kanssa ja siivous on luvattu hoitaa. Vaikka paikalle oli tarkoitus tuoda vain puhdasta lunta, ei lopputulos siltä näytä. Kaupungissa harmillisen yleinen roskaaminen näkyy myös lumikuormissa. On huolehdittava siitä, että ensi talvena aluetta ei käytetä lumenkaatopaikkana. Olen varmistanut että rantaviivaa siivotaan. On tärkeää, että yhdestä Helsingin parhaista uimarannoista ja alueen tärkeästä virkistysalueesta pidetään huolta."

20.6.2011 MunkinSeutu

Monessa kodissa iloitaan parhaillaan kesästä ja lomasta, mutta myös kesätöistä. Kesätyön saaminen on ollut monen nuoren haaveena. Onnekkaimmat ovat löytäneet omansa. Kesätyön löytäminen on ollut vaikeaa, vaikka kesätyötä on arvioitu olevan tarjolla hieman enemmän kuin edelliskesänä.

Arvioiden mukaan kunnat ja kuntayhtymät palkkaavat tänäkin vuonna yli 40 000 nuorta kesätyöntekijää. Helsingin kaupunki ottaa vuosittain noin 4300 kesätyöntekijää ja -sijaista. Kaupunkimme tukee erityisesti 16-17-vuotiaita kesätöiden saamisessa palkkaamalla tänä kesänä noin 1000 nuorta.

Kesätyö on tärkeää oppimista työn tekemiseen ja elämään, mutta se tuo myös tervetullutta lisärahaa nuoren menoihin. Moni säästää kesäansioita tuleviin opintoihin tai muihin tärkeisiin hankintoihin. Kaikissa perheissä ei kesätyöt kuitenkaan tuo helpotusta talouteen.

Useissa toimeentulotukea saavissa perheissä on ollut ikävä yllätys se, että nuoren kesäansiot ovat vähentäneet suoraan perheen saamaa toimeentulotukea. Onpa joissain tapauksissa myös nuoren saama pieni stipendi vähennetty toimeentulotuen määrästä. Tämä on lain hengen, mutta vieläkin enemmän kaiken kohtuuden ja järjen vastaista. Nuoria on kannustettava toimeliaisuuteen ja yritteliäisyyteen, hankkimaan kesätöitä ja tekemään työtä, eikä lapsella ole velvollisuutta elättää perhettään. Siksi lasten ansioita kannattaa ja pitää katsoa toimeentulotuen osalta järkevästi.

Kokemukset työelämässä kannustavat nuoria opinnoissa ja auttavat ohjautumaan sopivalle alalle. Talousahdingossa olevat kunnat tekevät karhunpalveluksen itselleen ja nuorilleen, jos he kovalla kädellä rankaisevat toimeentulotukea saavien perheiden nuoria työstä.

Oli tervetullutta, että Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti taas kesän korvilla kunnille, että lain mukaan lapsen vähäiset kesäansiot eivät vähennä perheen toimeentulotukea. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan osa kunnista on korjannut käytäntöjään. Olen tyytyväinen siitä, että saamieni tietojen mukaan meillä Helsingissä ministeriön ohjeistusta noudatetaan.

Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen opiskelu- ja työpaikkaan. Nuorten saama kokemus käytännön työelämästä on nuoren oman elämän, mutta myös Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. On tärkeää kannustaa yrityksiä ja julkista sektoria olemaan näissä talkoissa täysillä mukana tarjoamalla nuorille kesätöitä sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja.

Kirjoittaessani tätä kolumnia Säätytalon hallitusneuvottelut jatkuvat jatkotunnustelujen jälkeen samalla kokoonpanolla, ns. sixpackilla. Meidän päättäjien tärkein tehtävä on saada aikaan toimintakykyinen hallitus. Hallituksen tavoitteena on oltava heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen ja julkisen taloutemme vakauttaminen. Vastuulliset päättäjät eivät ahnehdi lasten ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Tavoitteena on oltava uuden kasvun ja työpaikkojen luominen. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

Meille helsinkiläisille on elintärkeää, että tuleva hallitus jatkaa metropolipolitiikkaa ja ymmärtää, että Helsingin ja helsinkiläisten hyvinvointi on myös koko maan etu. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä.

Toivotan kaikille Munkinseutu-lehden lukijoille hyvää kesää!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

1.6.2011 KaupunkiSanomat

Vaalit olivat monin tavoin yllätykselliset, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Nyt on yhteistyön rakentamisen aika. Hallitusneuvotteluissa tarvitaan suomalaista sisua ja ponnistuskykyä. Tätä kolumnia kirjoittaessani ovat neuvottelut kestäneet lähes viikon. On ollut ilo olla taas mukana Säätytalolla synnyttämässä Suomen uudelle hallitukselle suuntaviivoja.

Hallitusneuvotteluissa on tärkeä löytää linjat uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja hyvän työelämän edistämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen sekä terveydenhuollon laatu on varmistettava. Asumisesta Helsingissä ei saa tehdä liian kallista. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja metropolipolitiikan vauhdittaminen ovat meidän helsinkiläisten kannalta aivan olennaisia. 

Keskiviikkona 25.5. eduskunnassa hyväksyttiin Portugalin tukipaketti. Monet ovat ihmetelleet, miksi Euroopan rahoituskriisistä ja Portugalin tilanteesta puhutaan niin paljon, kun pitäisi kantaa huolta suomalaisten asioista, esimerkiksi terveydenhuollon laadun parantamisesta ja hoitojonojen lyhentämisestä. Paljon on meillä Suomessa ja Helsingissä tehtävää, jotta täällä olisi kaikenikäisten hyvä asua ja elää. Miksi sitten toisen EU-maan tukeminen lainoilla ja takauksilla on Suomelle niin tärkeää?

Maamme vaurastuminen perustuu vientiin. Lähes puolet hyvinvoinnistamme tulee viennistä. Viennistämme taas yli puolet menee EU-maihin. Se tarkoittaa sitä, että kun muilla EU-mailla menee hyvin, menee myös Suomella hyvin. Sama toimii myös toisin päin: kun muilla EU-mailla menee huonosti, myös Suomella menee huonosti. Totuus on, että kun vienti ei vedä, meille Suomeen syntyy työttömyyttä.

Portugali tarvitsee ulkopuolista tukea, sillä se ei muuten selviä kesäkuussa erääntyvistä miljardiveloistaan. Pyrimme lainatakauksilla ennaltaehkäisemään talouskriisin leviämisen muihin maihin. Jos Portugali ajautuu kassakriisiin, on mahdollista, että se romuttaisi myös Espanjan talouden. Herkässä markkinatilanteessa on vaarana syntyä kierre, jonka lopputuloksena saattaisi olla koko euroalueen syvä taloudellinen lama. Portugalin auttamisessa on siis kyse koko euroalueen, eli myös Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta.

Ei Portugali kuitenkaan voi huokaista helpotuksesta vaikka tukea saavatkin. Portugalin lainaohjelmalla on tiukat ehdot. Portugali joutuu mm. myymään valtion omaisuutta, leikkaamaan julkisia menoja, kiristämään verotusta ja varmistamaan pankkijärjestelmänsä vakavaraisuuden.

Suomen tuki holtittomasti talouttaan hoitaneiden kriisimaiden auttamiseen ei perustu solidaarisuuteen, vaan peruste on Suomen ja suomalaisten etu. On kylmästi arvioitava mikä vaihtoehto on suomalaisille pienempi paha. Auttamatta jättäminen olisi ollut suurempi paha kuin auttaminen. Lainojen ja takauksien tavoitteena on turvata suomalaiset työpaikat ja suomalaisten hyvinvointi. Ilman talouden vakautta työpaikat eivät säily. Ja ilman vahvaa taloutta ei saada riittävästi verotuloja hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden turvaamiseen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

19.5.2011 Lauttasaari-lehti

Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Olen tästä luottamuksesta kiitollinen. On iloinen asia, että Lauttasaaressa kokoomukselle antoi tukensa yli 40% äänestäjistä. Pettymys oli kokoomuksen kahden paikan menettäminen Helsingissä ja kuuden paikan menettäminen koko maassa. Tulos oli monin tavoin yllättävä, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Kiitos runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kannustan jatkossakin olemaan yhteydessä Suomeen, Helsinkiin ja eduskuntaan liittyvissä asioissa. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Hihat on jo kääritty ja työt aloitettu. Eduskuntaryhmämme päätti valiokuntien paikkajaosta. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös suuren valiokunnan jäsen. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit sekä Euroopan talous ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme.

Lauttasaari-lehdessä (12.5.) kerrottiin Lauttasaaren Sydänpäivästä, jota vietettiin sunnuntaina 15.5. On tärkeää, että sydänterveyden edistäminen nostetaan paremmin päivänvaloon. Upeaa, että Lauttasaaressa on aktiivinen Sydänyhdistys, joka näkyy ja kuuluu.

Tänä vuonna vietetään Suomen Sydänliiton Pukeudu Punaiseen -päivää kolmatta kertaa syyskuussa. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa elintapojen merkityksestä naisen sydämen terveydelle. Viime vuoden tempaus näkyi monella työpaikalla, ja mukana oli myös lähes koko eduskunnan väki.

Onneksi suomalaisten sydänterveys on kehittynyt myönteisesti. Silti sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotauti- ja aivoinfarktikuolemat aiheuttavat yli 40 % kaikista naisten kuolemista. Naisilla sairaus kehittyy hitaammin ja pidemmän ajan kuluessa kuin miehillä. Naisten sepelvaltimotaudin oireet voivat olla vaikeammin tunnistettavissa, joten suurena vaarana on sairauden hoidon viivästyminen. Kampanjalla halutaankin kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon piirissä myös naisten sydänsairaudet osattaisiin nähdä ja hoitaa.

Meistä jokainen voi oikeilla elämäntapavalinnoilla pienentää sairastumisvaaraansa jopa yli 80%. Tärkeimpiä sydäntä ja verisuonistoa suojaavia tekijöitä, jotka voimme valita - tai jättää valitsematta - ovat mm. tupakoimattomuus, säännöllinen reipas liikunta, maltillisuus alkoholinkäytössä, sekä stressin- ja painonhallinta.

Luin juuri ruotsalaisten ja tanskalaisten tekemästä tuoreesta tutkimuksesta, jossa todettiin että vähäinen liikunta lisää sydänsairauksien riskiä myös lapsilla. Yksin kampanjat ja tempaukset eivät riitä, vaan terveyden edistämiseen tarvitaan todellinen ryhtiliike. Terveet elämäntavat on löydettävä jo pienestä pitäen, jotta niistä tulee kiinteä osa perheen arkea. Meidän aikuisten on toimittava esimerkkinä toisillemme ja lapsillemme.

Sari Sarkomaa (kok)

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

MunkinSeutu 16.5.2011

Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Olen tästä luottamuksesta kiitollinen. On iloinen asia, että kotikulmilla Munkkiniemessä kokoomukselle antoi tukensa yli puolet äänestäjistä. Pettymys oli kokoomuksen kahden paikan menettäminen Helsingissä ja kuuden paikan menettäminen koko maassa. Tulos oli monin tavoin yllättävä, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Hihat on jo kääritty ja työt aloitettu. Eduskuntaryhmämme päätti valiokuntien paikkajaosta. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös suuren valiokunnan jäsen. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit sekä Euroopan talous ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme.

Suuri valiokunta on kokoontunut tiiviisti ja käynyt perusteellisesti läpi Euroalueen rahoitusvakausjärjestelyjä koskevia kysymyksiä. Kun tämä lehti ilmestyy, on varmasti ainakin Portugali-kysymys saatu ratkaistua ja eduskunnan kannat selvät Euroopan unionin neuvoston kokousta varten. Varmasti myös hallituksen muodostamisessa ollaan pitkällä.

Munkkiniemen rannan viimetalvinen lumenkaatopaikka on herättänyt paljon huolta ja harmia. Eikä ihme, sillä se onkin ollut kovin ikävän näköinen mustine maineen, kivineen ja roskineen. Olen puhunut vastaavien virkamiesten kanssa ja siivous on luvattu hoitaa. Vaikka paikalle oli tarkoitus tuoda vain puhdasta lunta, ei lopputulos siltä näytä. Kaupungissa harmillisen yleinen roskaaminen näkyy myös lumikuormissa. On huolehdittava siitä, että ensi talvena aluetta ei käytetä lumenkaatopaikkana. Olen varmistanut että rantaviivaa siivotaan. On tärkeää, että yhdestä Helsingin parhaista uimarannoista ja alueen tärkeästä virkistysalueesta pidetään huolta.

Kiitos runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kannustan jatkossakin olemaan yhteydessä Suomeen, Helsinkiin ja eduskuntaan liittyvissä asioissa. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

11.5.2011 Haagalainen

Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Pettymys oli kokoomuksen kahden paikan menettäminen Helsingissä ja kuuden paikan menettäminen koko maassa. Tulos oli monin tavoin yllättävä, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Hihat on jo kääritty ja työt aloitettu. Eduskuntaryhmämme päätti valiokuntien paikkajaosta. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös suuren valiokunnan jäsen. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit sekä Euroopan talous ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme.

Kiitos runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kannustan jatkossakin olemaan yhteydessä Suomeen, Helsinkiin ja eduskuntaan liittyvissä asioissa. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Suomen ja suomalaisten arjen kannalta keskeistä ovat jo täydessä valmisteluvauhdissa olevat hallitusneuvottelut. Nyt on yhteistyön rakentamisen aika.

Ystävällisin yhteistyöterveisin,

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033 

21.04.2011 KaupunkiSanomat

Me elämme entistä pidempään, jos olemme onnekkaita. Kun ikäihmisiä on enemmän, on myös palveluja ja koko Suomea kehitettävä sen mukaisesti. Monia asioita säädetään lailla aina päivähoidosta yliopistoihin, mutta vanhustenhuollosta ei ole kokonaisvaltaista lakia. Vanhustenhuoltoa ohjataan laatukriteereillä, jotka eivät ole sitovia vaan suosituksia. Vanhustenhoidon laatu vaihteleekin rajusti paikkakunnittain, mutta myös laitoskohtaisesti.

Suomeen tarvitaan vanhuspalvelulaki, jossa on määritelty hyvän hoidon vähimmäistavoitteet. Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Vanhuspalvelulain luonnos onkin parhaillaan lausuntokierroksella ja se on tarkoitus saada eduskuntakäsittelyyn heti tulevan vaalikauden alussa.

Lakiluonnoksen lähtökohta on oikea: jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja mahdollisuus elää itsenäistä, mielekästä sekä turvallista elämää. Lain tavoite on luoda uusia keinoja edistää ikäihmisen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmisten osallisuutta ja oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lakiluonnos sisältää takuun siitä, että toivoessaan jokaiselle tehdään räätälöity palvelu- tai hoitosuunnitelma. Ikäraja lakiluonnoksessa on 75 vuotta. Tutkimusten perusteella se on ikä, jolloin toimintakyky alkaa heikentyä ja avun tarve kasvaa.

Lakiluonnoksessa esitetään, että jokaisella ikäihmisellä olisi oikeus saada henkilökohtainen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä olisi huolehtia siitä, että suunnitelman mukaiset palvelut myös toteutuvat. Tämä on monelle yksin asioiden kanssa kampailevalle tervetullutta. Palveluiden ja tiedon on tultava lähelle ihmistä. Olennaista on, ettei kukaan jää yksin ja että avun löytää tarvittaessa. Tämä on erityisen tärkeää Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, missä varsin moni asuu yksin.

Uusi laki ei yksin turvaa ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia.

Vanhuspalveluiden kehittämisen päälinjoina on oltava kotihoidon ensisijaisuus mutta muitakin vaihtoehtoja tarvitaan. Tarvitsemme lisää helposti saavutettavia senioriasuntoja ja palvelutaloja. Olennaista on, että palveluja saa tarpeen mukaan niin, ettei toimintakyvyn muuttuessa tarvitse muuttaa paikasta toiseen ja että yksin kotona oleminen ei ole pakko kenellekään.

Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työskentelin vanhainkodissa sen verran, että vanhustenhuollon haasteet tulivat hyvin tutuiksi. Puheet hoidon puutteista ja laiminlyönneistä koskettavat myös hoivatyötä tekeviä kovasti. On tärkeää todeta, että valtaosin vanhusten hoiva on hyvää ja alalla on asiansa osaavia ammattilaisia. Olennaista on myös sanoa ääneen, että yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute ovat vähintään yhtä suuria ongelmia kuin palveluiden saavutettavuus. Paljon on sellaista, mitä julkinen sektori ei voi yksin korjata. Yksinäisyys on monesti käsin kosketeltavaa.

Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen lapsia ja lapsenlapsiaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi on surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

10.04.2011 Helsingin Sanomat

Hyvinvointimme kannalta on viisasta tehdä toimia, jotka edistävät työn ja perheen yhteensovittamista, perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille. Isyysvapaa ja isäkuukausi on uudistettava nykyistä pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Kokoomuksen malli mahdollistaisi sen, että lasta voisi hoitaa kotona lähes vuoden ikäiseksi. Vanhempainvapaan kehittämisessä hyvä etappi onkin "vuosi vauvalle".

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Kokopäivähoidon rinnalle tarvitaan osapäivähoitoa, avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja vuorohoitoa. Päivähoitolaki on uudistettava varhaiskasvatuslaiksi. Erityisesti yksinhuoltajien työssäkäyntiin liittyvät tilanteet on huomioitava.

Osittainen hoitoraha on ulotettava kattamaan alle 4-vuotiaat lapset ja korotettava 90 eurosta 120 euroon kuukaudessa. Tämä parantaa mahdollisuutta lyhentää työaikaa lapsen ollessa aivan pieni. Pienten lasten yksityisen hoidon tukea on nostettava 160 eurosta 200 euroon kuukaudessa.

Monilla vanhemmilla on kova huoli pienistä koululaisistaan. Kokoomus kannattaa valtionosuuden nostamista iltapäivähoidon rahoituksesta kannusteeksi kunnille järjestää riittävä iltapäivähoito sitä tarvitseville pikkukoululaiselle. Osittaisen hoitorahan korotus koskisi myös 1.-2. luokkalaisen vanhempia, eli pienten koululaisten vanhempia tuettaisiin lyhentämään työpäivää, jos perhe näin haluaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

08.04.2011 Nykypäivä 

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta julkisti kannanottonsa "Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi" ja haastoi samalla kokoomuksen ja koko Suomen, niin työantajat, työntekijät kuin yrittäjätkin sekä valtiovallan hyvän työelämän talkoisiin. Kannanotolla halusimme nostaa esiin hyvän ja perheystävällisen työelämän merkityksen. Työ on keskeinen hyvinvoinnin lähde niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen ja esimerkiksi kestävyysvajeen paikkaamiseen.

Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, ainakin yksi asia pysyy: Lapset tarvitset vanhempiensa ja läheisten aikuisten aikaa ja läsnäoloa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata läheisten aikuisten huolenpidon merkitystä.

Edessä olevissa taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Me emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Olemme valmiita priorisoimaan toimia, jotka edistävät perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työpaikoilla olisikin viisasta ottaa käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin.

Päätökset tehdään perheissä, mutta yhteiskunnan keinoin on järkevä kannustaa isiä ottamaan vahva rooli lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Isien vanhemmuutta on tuettava uudistamalla isyysvapaa ja isäkuukausi uudeksi pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Jakso pitäisi käyttää, ennen kuin lapsi täyttää 18 kuukautta.

Isyysrahajakso olisi pituudeltaan yhteensä yksitoista viikkoa, jos isä käyttää vähintään kaksi viikkoa vanhempainrahakautta. Ellei isä käytä vanhempainrahakautta, isyysrahajakson pituus olisi kolme viikkoa, kuten tälläkin hetkellä. Nykyinen ns. isäkuukausi on pituudeltaan kuusi viikkoa ja isyysrahakausi kolme viikkoa. Malli tekisi isän vapaasta joustavamman ja pidentäisi sitä kahdella viikolla

Isä voisi edelleen käyttää kolme viikkoa isyysrahajaksosta samanaikaisesti äidin vapaiden kanssa. Tämän kolme viikkoa voisi uudessa mallissa käyttää joustavasti myös pidentämään isän omaa vapaata vanhempainrahakauden jälkeen. Jos isä käyttäisi isyysrahakaudet suoraan vanhempainrahakauden jälkeen, eikä vapaita äidin kanssa yhtä aikaa, vauva olisi jo lähes vuoden ikäinen kun vanhempainvapaat päättyvät. Vuosi vauvalle -tavoite on hyvä etappi kehittää vanhempainvapaita.

Vanhempainvapaan pidentäminen on erityisen perusteltua lapsen kehityksen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen syntymisen kannalta.

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan joustavia vaihtoehtoja tukemaan hyvää arkea. Perhevapaiden kehittämisessä on vielä paljon tehtävää, jotta erilaisten perheiden tasa-arvo toteutuu. Mallimme on hyvä askel eteenpäin vanhempainvapaiden kehittämisessä. Isien aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin korostumista nykyistä enemmän. Malli tukee tärkeää tavoitetta lisätä vanhempien mahdollisuutta viettää aikaa lastensa kanssa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja

12.04.2011 Haagalainen

Kokoomus on julkaissut tammikuussa ohjelmansa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja verotuksen uudistamiseksi. Työtä johti valtiovarainministeri Katainen. Toimin työryhmän varapuheenjohtajana. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Haluamme turvata toimivan terveydenhuollon, inhimillisen hoivan vanhuksille ja laadukkaan koulutuksen.

Tarvitsemme ennen kaikkea toimia, jotka edistävät kestävää kasvua, yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä, sekä uudistuksia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa. Tehdyn työn arvon on säilyttävä myös eläkkeellä.

Kokoomuksen tavoite on, että joka ainoalla työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on aina työtä. Työtulojen kautta myös yhteiskunta saa lisää verotuloja, joita voimme taas käyttää palveluiden parantamiseen, eniten tukeamme tarvitsevien hyväksi ja valtion velkaantumisen lopettamiseen. Mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla, haluamme tehdä eläkkeiden indeksimuutoksen kaksi kertaa vuodessa. Näin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Erityisen tarkkaan on katsottava asumisen hintaa korottavat muutokset, jotta tavallisella helsinkiläisellä on mahdollisuus asua ja elää omassa kotikaupungissaan ja kodissaan. Parasta olisi, että jatkossa kaupungit saisivat itse päättää, millaista kiinteistöveroa perivät.  Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kuriin saaminen on helsinkiläisten kannalta keskeisimpiä asioita. Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja erilaisille perheille. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä.

On paljon asioita, joista hyvinvointiyhteiskunnassa on päästävä eroon: ikäihmisten yksinäisyys, lasten ja nuorten pahoinvointi ja liikkumattomuus sekä yhteisöllisyyden puute. Uudistuksia tarvittaisiinkin vaikka rahasta ei olisi puutetta. Korjaustoimissa ei ole aina kyse pelkästään rahasta, vaan myös arvoista ja siitä miten me itse kukin toimimme ja kohtelemme läheisiämme.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja