Siirry sisältöön

Puoluekokouksessa Turun Logomossa järjestämme yhteistyössä eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmän, Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan verkoston ja Akavan kanssa hyvinvointipolitiikan workshopin lauantaina 9.6 kello 12-13 sali teatterissa. Tilaisuuden tarkoituksena on kartoittaa kokoomuslaisia hyvinvointipolitiikan näkökulmia tulevalle hallituskaudelle.

Tervetuloa mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Ohjelma:

12.00 Sari Sarkomaa, kansanedustaja

  • Alkusanat ja ajatuksia Kokoomuksen hyvinvointipolitiikasta

12.05 Pekka Piispanen, johtaja Akava

  • Akavan hyvinvointipolitiikan kärjet

12.15 Piia Kurki, Aino Närkki ja Mia laiho Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan verkoston puheenjohtajat

  • Ryhmätyöskentely, kolme Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan kärkeä

12.35 Ryhmien esitykset kolmeksi Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan kärjeksi

Tilaisuudessa sihteerinä toimii Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmän sihteeri Sina Nordman.

Tiedote 29.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä hallituksen neuvottelutulokseen vuoden 2018 ensimmäisestä lisätalousarvioesityksestä. Kokoomusedustajat kannattavat toimenpiteitä, joilla vastataan osaavan työvoiman saatavuuden haasteeseen, vähennetään eriarvoistumista sekä vahvistetaan heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamista. Hallitus satsaa lisätalousarviossa kaikkiaan 60 miljoonaa toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan osaamista ja koulutusta.

Yksi suurimmista osaavan työvoiman saatavuuden esteistä on riittävän nopeat ja joustavat koulutukset alan vaihtoon. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Multala on tyytyväinen, että hallitus käynnistää ammatillisen koulutuksen pilotin, jolla tähän haasteeseen vihdoin vastataan.

”Pitkään perhevapailla olleet ovat usein muita heikommassa asemassa työelämään palatessaan. Olen erityisen iloinen, että hallitus tukee myös näiden henkilöiden paluuta työelämään. Yhteistyö perhekeskusten kanssa mahdollistaa oikea-aikaisen ja tarvittavan tuen”, Multala iloitsee.

Eriarvoistumisen vähentäminen on ollut tämän hallituksen työlistalla. Edustajat muistuttavat, että koulutussektorilla on tartuttava ripeästi vaikuttavimpiin toimenpiteisiin, jotka on suunnattu niitä eniten tarvitseville.

”Mahdollisuuksien tasa-arvo on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakiviä. Opiskelukustannusten madaltamiseen suunnattava kahden miljoonan euron lisärahoitus on tervetullut avaus. Kenenkään koulupolku ei voi olla kukkaron paksuudesta kiinni”, jatkaa kansanedustaja Vahasalo.

Kansanedustaja Sarkomaa iloitsee vapaan sivistystyön oppilaitosten lisämäärärahasta. Vapaa sivistystyö edistää yhdenvertaisuutta ja vahvistaa elinikäistä oppimista. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tärkeä tehtävä jokaisen osaamisen vahvistamisessa.

”Lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja keskeinen kansalaistaito. Se ei ole itsestään selvyys vaan lisätukea tarvitaan. Myös heikkojen perustaitojen varassa oleville suunnatut matalan kynnyksen koulutukset ovat hyvä lisä koulutusjärjestelmään”, toteaa kansanedustaja Sarkomaa.

Kokoomusedustajat ovat tyytyväisiä, että hallitus ehkäisee toimenpiteillään eriarvoistumista ja kiinnittää huomiota erityisesti heikkojen perustaitojen varassa oleviin. Käynnistettävä Digiaikakauden taidot –ohjelma pyrkii turvaamaan jokaiselle perustaidot jatkuvasti digitalisoituvassa maailmassa.

Lisätietoja:

Sari Multala, +358 40 531 7104

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Raija Vahasalo, +358 50 511 3090

 

Tiedote 29.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee lisätalousarviossa esitetystä 100 miljoonan euron lisäpanostuksesta valinnanvapauspilotteihin aiemman 100 miljoonan euron lisäksi. Yhteensä pilotteja rahoitetaan 200 miljoonalla eurolla.

Valinnanvapauden pilotoinnin rahoitusta on myönnetty ensimmäisessä vaiheessa kymmenen maakunnan alueelle. Valinnanvapauspilottien valmistelu voisi alkaa heti sote-lakien hyväksymisen jälkeen. Syksyllä 2018 järjestetään toinen hakukierros nyt lisätalousarviossa esitettyihin lisäpanostuksiin. Uudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että kaikki maakunnat ovat mukana pilotoinneissa. Pilottirahojen lisääminen mahdollistaa sen, että kaikki maakunnat saadaan mukaan pilotteihin.

”Valinnanvapauspilottien tarkoituksena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja toimia siten osaltaan maakuntien muutostukena. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta”, Sarkomaa sanoo

”Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Se vahvistaa palveluja käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä kääntää järjestelmäkeskeisyydestä palveluja käyttävän ihmisen keskiöön. Valinnanvapaus tuo kipeästi kaivatun kannusteen kustannusvaikuttavaan toimintaan, jatkuvaan kehittämiseen ja innovaatioihin. Aiemmista sote-yrityksistä on tämä olennainen elementti puuttunut”, Sarkomaa toteaa.

Tulevia pilotteja on neljänlaisia. Piloteissa kokeillaan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön valintaa sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttämistä. Pilotti voi olla myös näiden yhdistelmä.

”Erityisen iloinen olen siitä, että tulevalle Uudenmaan maakunnalle myönnettiin jo ensi vaiheessa pilottirahoitus ja että Helsinki on piloteissa vahvasti mukana. On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Olen pitänyt välttämättömänä, että hallitus varmistaa pilottirahoituksen riittävyyden. Tämän työn hallitus teki kiitettävästi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

09 432 3033

Itämeri on meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Useista suojelutoimista huolimatta kotimeremme on edelleen maailman saastuneimpia merialueita. Erityisen haastavaa on ollut löytää vaikuttavia keinoja maatalouden päästöjen kuriin saamiseksi.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on upea ja kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta. Kipsin käyttöä on kokeiltu Varsinais-Suomessa ja nyt siitä on saatu ilahduttavat tutkimustulokset. Kipsistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Fosforikuormituksen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren kirkastamisessa.

Kipsi muuttaa maa-ainesta estäen fosforin liukenemisen valumavesiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan kipsikäsittelyllä voitaisiin vähentää maatalouden fosforivalumaa Suomessa 200–300 tonnia vuodessa. Määrä vastaa Itämeren suojelukomissio Helcomin Suomelle asettamaa fosforikuormituksen vähennystavoitetta lähes kokonaisuudessaan. Koko Itämeren tasolla kipsin avulla maatalouden fosforikuormitusta voitaisiin leikata jopa neljänneksellä eli noin 1 500–2 000 tonnia vuodessa.

Kipsikäsittelyyn sopivia peltoja on Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilla noin 540 000 hehtaaria. Samanlaisia peltoja on myös muualla Euroopassa. Peltojen kipsikäsittely ei ideana ole uusi, vaan siitä on puhuttu 1930-luvulta saakka. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidetään idean isänä Suomessa. Näytöt ovat nyt kiistattomat.

Ideaan on tarttunut myös John Nurmisen säätiö, joka on tähänkin saakka tehnyt ansioitunutta työtä Itämeren hyväksi. Kipsikäsittely laajenee syksyllä Uudellemaalle, kun John Nurmisen Säätiö aloittaa kipsinlevitysprojektin Vantaanjoella.

Nykyinen maatalouden ympäristötuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti vieläkään kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi suojelutoimet kohdennettava myös täsmällisemmin riskialueille. Kipsikäsittely on täsmätoimena tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä. Kipsikäsittely vähentää fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaa jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa.

Olen jo usean vuoden ajan toistuvasti ehdottanut, että peltojen kipsikäsittely on otettava yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Nyt tässä on vauhdilla toimittava. Suomi aloittaa heinäkuussa Helcomin puheenjohtajamaana ja silloin on saatava sisällytettyä kipsin käyttö myös Helcomin suosituksiin.

Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa   kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

TIEDOTE 25.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Suomessa tarvitaan vahvempaa perustaa koulutien alkupäähän. Ekaluokkalaisten lähtötasoerot ovat suuria ja tällä on vaikutuksia pärjäämiseen koulussa ja elämässä myöhemmin. Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää yhtenä hyvänä ratkaisuna maksuttoman esiopetuksen pidentämistä kaksivuotiseksi.

”Jokainen lapsi tulee esikouluun erilaisista lähtökohdista. Perhetausta vaikuttaa edelleen suuresti siihen, miten lapset kehittyvät ja millaisista asetelmista koulutie aloitetaan. Saamme jatkuvasti lisää tutkittua tietoa siitä, että varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistumisella on myönteisiä vaikutuksia erityisesti niille lapsille, joiden lähtötilanne on kaikkein vaikein. Kaksivuotisella maksuttomalla esiopetuksella voitaisiin turvata kaikkien 5-6 –vuotiaiden osallistuminen ja edistää ekaluokalle siirtyvien lasten mahdollisuuksien tasa-arvoa”, Sarkomaa kuvailee.

Suomi pitää varhaiskasvatukseen osallistumisessa OECD-maiden häntäpäätä yhdessä Turkin kanssa. Sarkomaan mukaan on erityisen huolestuttavaa, että varhaiskasvatukseen eivät nyt osallistu ne lapset, jotka siitä kaikkein eniten hyötyisivät. Myös kokoomuksen puoluehallitus esittää kaksivuotiseen esiopetukseen siirtymistä.

”Esiopetus on jo nyt velvoittavaa ja maksutonta kaikille 6-vuotiaille. Varhaiskasvatus sitä ennen on vapaaehtoista, ja niin sen kuuluu mielestäni ollakin. Kaksivuotisella esiopetuksella voitaisiin (kuitenkin) tukea lapsen kehitystä ja puuttua nykyistä vaikuttavammin erilaisiin varhaislapsuuden ongelmiin, jotka pahimmassa tapauksessa vaikeuttavat koulunkäyntiä ja haittaavat lapsen edun toteutumista”, Sarkomaa toteaa

Sarkomaa kertoo olevansa iloinen tällä hallituskaudella tehdyistä parannuksista varhaiskasvatuksen saralla. Maksuja on alennettu tuntuvasti ja 5-vuotiaiden maksuttomuuskokeilu aloitettu.

”Nämä ovat hyviä päätöksiä. Varhaisiin vuosiin panostamalla ennaltaehkäisemme syrjäytymistä ja turvaamme kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. Kenenkään perhetausta ei saa määrittää sitä, mitä hänestä voi tulla. Siksi pidän varhaisen puuttumisen politiikkaa erinomaisena tienä.”

Oppivelvollisuuden pidentämistä toiselle asteelle. Sarkomaa sen sijaan ei kannata. Tavoite on se, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, mutta oppivelvollisuuden pidentäminen on siihen liian myöhäinen ja tehoton toimi.

”Ongelmiin ja tuen tarpeeseen on puututtava varhain ja ennaltaehkäisevästi. Mekaaninen oppivelvollisuuden pidentäminen on toimenpiteenä vain oireiden lievittämistä, eikä auta itse ongelmaan. Riittämättömät tiedot ja taidot ovat juuri se merkittävä syy, joka vaikeuttaa toisen asteen koulutuksen suorittamista. Ongelma ei katoa istuttamalla pakolla lisää peruskoulun jälkeen, vaan painottamalla varhaisia vuosia, antamalla tukea ja panostamalla jokaisen oppimiseen sekä oppimisen ilon löytymiseen peruskoulussa.”

”Peruskoulun osalta täytyy pitää huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana ja oppilaille tarjotaan tarvittaessa myös moniammatillista tukea. Meidän täytyy varmistua siitä, että jokaisella peruskoulunsa päättävällä on riittävät valmiudet pärjätä toisella asteella ja myöhemmin elämässä. Sitä ei oppivelvollisuutta pidentämällä toiselle asteelle turvata”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Huoli Kelan järjestämän kuntoutuksen tulevaisuudesta on noussut vahvana eri tahoilla, eikä syyttä. Hallituksen ei pidä hätiköiden siirtää Kelan järjestämää kuntoutusta maakuntiin ennen kuin vielä perustumattomien maakuntien toimintakyky, kuntoutusosaaminen ja tuoreet kuntoutuskomitean asettamat reunaehdot sekä siirron tarkoituksenmukaisuus on tutkittu. On myös arvioitava, millainen kuntoutus on järkevä järjestää valtakunnallisesti. Maltti on nyt valttia ja kuntoutuspalveluita käyttävän ihmisen etu.

Sosiaali- ja terveysministeriö näyttää linjauksissaan kaavailevan etunojassa Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtoa maakuntiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedotteessaan todennu, että kokeilut alkaisivat jo vuoden 2020 aikana ja varsinainen siirto vuonna 2022 tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin. Kuntoutuksen siirtoon ei pidä mennä suoraa päätä vaan on maltettava edetä komitean linjausten mukaan.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean yksimielinen esitys oli, ettei Kelan järjestämää kuntoutusta siirretä maakuntiin ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalveluiden asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu. Ehdoksi linjattiin myös se, että maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat lääkinnällisen kuntoutuksen ja psykoterapiaa koskevat palvelut. Näiden edellytysten täyttymistä edellytettiin arvioitavan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla aikaisintaan vuonna 2025. Lisäksi on arvioitava erikseen tarve keskittää valtakunnallisesti harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea linjasi myös, että Kelan vastuulla olevien kuntoutuksen järjestämisvastuiden siirtoa maakuntiin kokeillaan riittävässä laajuudessa muutamassa erikokoisessa maakunnassa.

Kela on toiminut vahvana kuntoutuksen kehittäjänä valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä kuitenkin kelan kuntoutusprosessiin pääsy on osin jäykkää ja saumattomat hoitopolut eivät aina toteudu. Kelalla on meneillään asian korjaamiseen tähtääviä kokeiluja, joita on tärkeää edistää.

Selvää on, että kuntoutus on nivottava osaksi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on tosin viisasta ja välttämätöntä. Myös maakuntien kantokyvystä ja kuntoutusosaamisesta tulee olla varmuus, jotta kuntoutukseen pääsy ei vaarannu.

Minulla oli ilo olla mukana sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa kuntoutuksen uudistamiskomiteassa, jonka tarkoituksena oli valmistella kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Tavoitteena työllemme oli yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla vahvistetaan kuntoutujaa pärjäämään omissa toimintaympäristöissään. Komiteamme teki 55 ehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi. Ehdotustemme lähtökohtana on, että kuntoutus on osa hyvinvointipalvelukokonaisuutta. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on viisasta ja välttämätöntä.

Toistan ehdotukseni kuntoutustakuusta, jossa asetettaisiin määräajat kuntoutukseen pääsystä. Hyvä ensiaskel olisi asettaa nuorten psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Määräaikaa ehdotimme yhdessä mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa. Kuntoutustakuun tavoite on varmistaa kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen. Kuntoutuksen kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä ihmisen elämänlaadun, että palveluiden järjestämisen kustannustehokkuuden näkökulmasta viisasta.

Oikea-aikaiselle kuntoutukselle on huutava tarve kaikenikäisille. Kun haluamme pidentää työuria ja lyhentää sairauspäiväjaksoja alusta, keskeltä ja lopusta on ihmisten saatava apua ja tukea sekä kuntoutusta ajoissa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

 

Julkaistu Muisti-lehdessä 2/2018
Muistiliiton johdolla vuonna 2016 valmisteltu muistisairaan hyvän kuntoutuksen, hoivan ja hoidon kriteerit on oiva ohjenuora palveluiden kehittämiseen. Se oli myös tärkeä tuki, kun toimin jäsenenä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa, jossa pidin vahvasti esillä muistisairaiden asiaa.

Linjasimme, että iäkkään kuntoutumisprosessin tavoitteena on asiakkaan kunnon ja toimintakyvyn paraneminen, ylläpitäminen tai kunnon heikkenemisen hidastuminen.

Komitea esitti ikääntyvälle väestölle maakunnallista kotikuntoutuksen toimintamallia. Omaishoitajan arvokasta mutta vaativassa työssä jaksamista on tuettava enemmän.

Kuntoutuksen onnistuminen edellyttää vastuullisen asiakasohjauksen mallia ja selkeää tavoitetta kuntoutukselle. Kuntoutuksen uudistamiskomitean linjauksen mukaan asiakkaan tilanteen vaatiessa tulisi laatia asiakassuunnitelma, tehdä päätökset etuuksista, palveluista ja tuista sekä kartoittaa palveluntuottajat, joista asiakas voi valita. Korostamme, muistisairaan on saatava tukea valinnan tekemiseen. Asiakkaan tai omaishoitoperheen on mahdollista saada nimetty palvelukoordinaattori.

Kuntoutuksella on tuettava muistisairaan ihmisen mahdollisuuksia elää mahdollisimman mielekästä ja aktiivista elämää sairaudesta huolimatta. Terveyden edistäminen pitää olla muistisairaan ihmisen oikeus.

Muistiliitto on eduskuntatyössä tärkeä voimavara. Otan mielelläni vastaan ajatuksia muistisairaiden asioiden edistämiseksi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Tiedote 22.5

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus noudattaa kuntoutuksen uudistamiskomitean linjaa palveluiden uudistamisessa. Hallituksen ei pidä hätiköiden siirtää Kelan järjestämää kuntoutusta maakuntiin ennen kuin maakuntien toimintakyky ja kuntoutuskomitean asettamat reunaehdot sekä siirron tarkoituksenmukaisuus on tutkittu. On myös arvioitava, millainen kuntoutus on järkevä järjestää valtakunnallisesti.

”Maltti on nyt valttia ja kuntoutuspalveluita käyttävän ihmisen etu.” Sarkomaa linjaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö näyttää linjauksissaan kaavailevan etunojassa Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtoa maakuntiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedotteessaan todennu, että kokeilut alkaisivat jo vuoden 2020 aikana ja varsinainen siirto vuonna 2022 tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin. Kuntoutuksen siirtoon ei pidä mennä suoraa päätä vaan on maltettava edetä komitean linjausten mukaan.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean yksimielinen esitys oli, ettei Kelan järjestämään kuntoutusta siirretä maakuntiin ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalveluiden asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu. Ehdoksi linjattiin myös se, että maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat lääkinnälliset kuntoutusta ja psykoterapiaa koskevat palvelut. Näiden edellytysten täyttymistä edellytettiin arvioitavan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla aikaisintaan vuonna 2025. Lisäksi on arvioitava erikseen tarve keskittää valtakunnallisesti harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea linjasi myös, että Kelan vastuulla olevien kuntoutuksen järjestämisvastuiden siirtoa maakuntiin kokeillaan riittävässä laajuudessa muutamassa erikokoisessa maakunnassa.

Kela on toiminut vahvana kuntoutuksen kehittäjänä valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä kuitenkin kelan kuntoutusprosessiin pääsy on osin jäykkää ja saumattomat hoitopolut eivät aina toteudu. Kelalla on meneillään asian korjaamiseen tähtääviä kokeiluja, joita on tärkeää edistää.

”Selvää on, että kuntoutus on nivottava osaksi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on tosin viisasta ja välttämätöntä. Myös maakuntien kantokyvystä ja kuntoutusosaamisesta tulee olla varmuus, jotta kuntoutukseen pääsy ei vaarannu,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kuntoutustakuusta, jossa asetettaisiin määräajat kuntoutukseen pääsystä. Sarkomaa pitää hyvänä ensiaskeleena asettaa nuorten psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Määräaikaa Sarkomaa ehdotti yhdessä mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa. Kuntoutustakuun tavoite on varmistaa kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen. Kuntoutuksen kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä ihmisen elämänlaadun, että palveluiden järjestämisen kustannustehokkuuden näkökulmasta viisasta.

”Oikea-aikaiselle kuntoutukselle on huutava tarve kaikenikäisille. Kun haluamme pidentää työuria ja lyhentää sairauspäiväjaksoja alusta, keskeltä ja lopusta on ihmisten saatava apua ja tukea sekä kuntoutusta ajoissa,” Sarkomaa päättää.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ja Uudenmaan Kokoomusnaiset järjestävät kaikille avoimen keskustelutilaisuuden sotesta ja valinnanvapaudesta maanantaina 28.5. klo 17.00 – 18.30 Eduskunnan kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3, Helsinki.

17.00 Avaus: Pia Hytönen, Kokoomuksen Naisten Helsingin Piirin puheenjohtaja

17.05 Alustus: ylijohtaja Kirsi Varhila, Sosiaali- ja terveysministeriö

17.20 Paneelikeskustelussa: kansanedustaja Sari Sarkomaa, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, Suomen Yrittäjät ja toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madeoja, Eteva

18.00 Lopuksi yhteistä keskustelua

Tilaisuuden juontaa Uudenmaan Kokoomusnaisten puheenjohtaja Salla Mäkelä

Lämpimästi tervetuloa!

 

TIEDOTE 15.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee tuoreesta päätöksestä valinnanvapauden pilottialueista. Päätös mahdollistaa sen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan yhdessä tekemä valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön. Sarkomaa onnittelee kotikaupunkiaan.

Rahoitusta myönnetään kymmenen maakunnan alueelle. Metropolimaakunta sai puolet jaossa olevista pilottirahoista. Helsingin ja Uudenmaan pilottihakemukselle myönnettiin 50 miljoonaa euroa jaossa olleesta 100 miljoonasta. Uudellamaalla kokeillaan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan valintaa sekä asiakassetelin käyttöä. Kokeilut alkavat, kun eduskunta on kesän aikana hyväksynyt valinnanvapauslain.

”Helsinki ja muu Uudenmaan metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on koko sote- uudistuksen etenemisen ehto. Pilottipäätös on tässä taas loikka eteenpäin”, Sarkomaa toteaa.

”On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla valinnanvapauspalveluita metropolin puolesta. Valinnanvapauden laaja kokeilu on uudistuksen onnistumisen edellytys.”

”Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Pilottien tarkoituksena on tukea vaiheistettuna valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja toimia siten osaltaan maakuntien muutostukena”, Sarkomaa toteaa.

Päätökset pilottialueista ja niiden rahoituksesta on tehty 19 henkilön asiantuntijaryhmän laatiman arvioinnin perusteella.

Pilottihankkeita hallinnoivat alueelta valitut vastuukunnat tai kuntayhtymät, koska uudet maakunnat muodostetaan vasta vuoden 2020 alussa.

”Pilotit alkavat näkyä ihmisten arjessa viimeistään vuoden 2019 alussa. Maakunnan asukas voi esimerkiksi valita sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta hän saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä neuvontaa sosiaalipalveluista. Sosiaali- ja terveyskeskus voi olla yksityinen tai julkinen.”

Pilottialueiden asukkaille tiedotetaan valintamahdollisuuksista ennen pilottien käynnistymistä.

”Seuraavaksi hallituksen on keskityttävä  ministeri Bernerin johdolla valmisteltavaan kaupunkien kasvuohjelman sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon laatimiseen.”

Lisätietoja

Sari Sarkomaa
+358 505113033