Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 7.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää maa- ja metsätalousministeriötä ja ministeri Leppää toimiin erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelun tehostamiseksi.

Sarkomaa on erityisen huolissaan muikkuverkoista, joita saa nykyisen asetuksen puitteissa käyttää saimaannorpan elinalueilla ympäri vuoden, myös verkkokalastuskiellon aikana.

”Nykyisen asetuksen voimassaolon aikana on Metsähallituksen tietoon tullut yhteensä 14 verkkokuolemaa, joista viidessä on ollut kyseessä muikkuverkko. Tämä tarkoittaa sitä, että yli kolmannes on juuri muikkuverkoista johtuvia kuolemia. Aivan jokainen verkko on norpalle uhka, muikkuverkko ei ole muita vaarattomampi”, Sarkomaa sanoo.

Nykyistä asetusta valmistellut työryhmä ehdotti mietinnössään, että kalastuskieltoa tulisi tarkistaa, mikäli muikkuverkkojen havaitaan aiheuttavan kuolleisuutta. Sarkomaa esittää, että työryhmä kutsuttaisiin pikaisesti koolle valmistelemaan seuraavaa asetusta.

”Seuraavan asetuksen valmistelussa muikkuverkkojen vaarallisuus on otettava huomioon ja myös muikkuverkkojen käyttö tulee kieltää keväisen verkkokalastuskiellon voimassaoloaikana”, Sarkomaa vaatii.

Saimaannorppakanta on norppakuolemista huolimatta hitaassa kasvussa ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että suojelustrategian mukainen välitavoite saimaannorpan talvikannan kasvusta 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä olisi toteutumassa. Sarkomaa on tähän varovaisen tyytyväinen, mutta samalla hän muistuttaa norppakannan kasvun olevan useiden eri tekijöiden summa, jonka vuoksi hitaaseen kannan kasvuun ei sovi tuudittua.

”Emme voi tietää, millainen talvi on tulossa ja miten se mahdollisesti vaikuttaa kannan kasvuun. Emme myöskään voi täysin sokeasti luottaa nykyisiin lukuihin, sillä arvioinnissa on ollut muun muassa sen kattavuuden suhteen ongelmia. Toisaalta on hyvä myös muistaa, että tuo 400 yksilöä vuoteen 2025 on vasta välitavoite. Myös sen saavuttamisen jälkeen norppakannasta on huolehdittava”, Sarkomaa muistuttaa.

”Muikkuverkkojen vapautus on lähettänyt täysin väärän signaalin siitä, että ne olisivat saimaannorpalle jotenkin vaarattomampia kuin muut verkot. Sitä ne eivät yksinkertaisesti ole, sen osoittavat jo tämän kesän surulliset uutiset kolmen nuoren saimaannorpan muikkuverkkoihin takertumisesta ja kuolemasta. Työryhmä on nyt syytä kutsua koolle, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Julkaistu

Nykyiset ikäihmiset ovat tämän maan rakentaneet meille hyväksi paikaksi elää. Meidän tehtävämme on varmistaa kaikille vanhuksille turvallinen ja arvokas elämä. Työtä on tehty monin tavoin tavoitteen saavuttamiseksi. On vakava tosiasia, että emme pysty turvaamaan riittäviä palveluita ja tukea kaikille vanhuksille. Sekä omaishoitajat että kotihoito ovat monissa kaupungeissa osin ylikuormitettuja. On paljon asioita, kuten yksinäisyys, jota ei yksin lainsäätäjä kykene poistamaan. Työtä on tehtävä yhdessä.

Kannatan vanhusasiavaltuutetun viran perustamista. Uskon, että se osaltaan vauhdittaisi vanhusystävällisen Suomen rakentamista.

Vanhusasiavaltuutetun virkaa on yritetty edistää Suomessa useasti. Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä suositteli vanhusasianvaltuutetun viran ja toimiston perustamista jo vuonna 2006. Olen asiaa paljon ja pitkään miettinyt. Ja päättänyt tehdä eduskunnassa toimenpidealoitteen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi.

Mielestäni valtakunnallisella tasolla tarvitaan valtuutettu, joka valvoo, että vanhusten oikeus arvokkaaseen ja hyvään elämään toteutuu maassamme. Valtuutettu raportoisi, ottaisi kantaa vanhuksia koskeviin epäkohtiin ja esittäisi myönteisiä ratkaisuja vanhusten hyvän elämän rakentamiseksi.

Valtuutetun toimen perustamiseen on kolme erityistä perustelua.

Ensinnäkin Ikäsyrjintä on kitkettävä. Syrjinnän kitkemiseen ja ehkäisemiseen tarvitaan valtakunnallinen toimija, joka pystyy vaikuttamaan yhteiskunnan asenteisiin puuttumalla vahvasti ja riippumattomasti havaittuihin syrjintätapauksiin.

Vanhusasiavaltuutetun tehtäväkenttään kuuluisi tärkeänä osana myös neuvonta ja ohjaus iäkkäiden ihmisoikeuksien ja itsemääräämisoikeuden puolustamisessa.

Toiseksi Vanhusten äänen on kuuluttava. Vanhuksia ja heidän omaisiin tulee kuunnella nykyistä paremmin. Selkeisiin ja räikeisiin puutteisiin vanhustenhoidossa pitää puuttua välittömästi. Valtuutettu olisi suora kanava; jonne voisi huolet ja epäkohdat raportoida.

Kolmanneksi, ettei kukaan jäisi yksin. Yhä enemmän tilanteita, joissa vanhus elää täysin yksin, kotihoidon varassa, omassa kodissaan. Liian usein myös puolisoaan tai läheistään hoitava jää yksin arvokkaan, mutta vaativan hoitovastuun kanssa.

Virallinen vanhuspolitiikka on edelleen yksinäisyyttä lisäävää. Tarvitaan korjausliike, jolla lisätään yhteisöllisyyttä, mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa sekä saada tietoja. Ketään ei saa jättää yksin.

Tarvitsemme ajankohtaista tietoa ja keinoja seurata vanhusväestön elämän kehittymistä Suomessa. Vain riittävällä tietopohjalla ja jatkuvalla seurannalla me päätöksentekijät voimme tehdä ikäihmisten kannalta oikeasti vaikuttavia ja hyviä päätöksiä.

Onnistuessaan tehtävässään vanhusasiavaltuutettu toimisi katalysaattorina kehittää Suomea, jossa ikääntyminen nähdään elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää oman näköistä elämää. Jossa korkea ikä tai muistisairaus ei ole este arvokkaalle elämälle ja turvalliselle asumiselle.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Heinäkuisen kesäloman jälkeen koko elokuu on ollut työntäytteinen.

Tärkein työ on ollut budjettiriiheen valmistautuminen. Eduskuntaryhmämme kesäkokous pidettiinmerellisessä Oulussa. On ilo todeta, että Petteri Orpon valtiovarainministerikaudella lähes kaikki hallituksen asettamista talouspoliittisista tavoitteista ovat täyttymässä. Urakkamme jatkuu tauotta kestävämmän talouden ja työllisyyden edistämiseksi.

Tässä kirjeessä:

  • Onnistunut budjettiesitys
  • Suomesta taas askeleen yrittäjämyönteisempi
  • Itämerelle pelastusrengas budjettiriihestä
  • Omaisestaan huolehtivalle tukea tuetulla hoivavapaalla
  • Budjettiriihestä helpottavia uutisia terveydenhuollon tutkimusrahoitukseen
  • Lapsiystävällisessä Suomessa kaikki perheet ovat yhdenvertaisia
  • Tervetuloa eduskunnan avoimiin oviin ma 10.9 klo 14-19
  • Tervetuloa tapaamaan la 1.9 Haagan markkinoille ja Lauttasaari päivään

Onnistunut budjettiesitys 

Olemme saavuttamassa eduskuntakaudelle asettamamme työllisyystavoitteen. Työttömyys on edelleen suurin ongelmamme. Avoimet työpaikat ja työtä vailla olevat on saatava löytämään toisensa. Tähän saimme budjettiriihestä useita lisätoimia.

Erityisen iloinen olen vahvasta panostuksesta tulevaisuuteen: suuntaamme noin 112 miljoonaa lisä euroa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Kenenkään verotus ei ensi vuonna kiristy. Lisäksi pienituloisten verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla. Tämä on keino, jolla pienituloisten asemaa parannetaan. Pienemmälläkin palkalla kannattaa ottaa töitä vastaan, kun yhä suurempi osa tienatuista euroista jää itselle eikä verottajalle. Oli välttämätöntä, että eläkeläisten ostovoimaa turvaamme 30 miljoonalla lisäeurolla.

Suomesta taas askeleen yrittäjämyönteisempi

Suomi on taas askeleen yrittäjämyönteisempi. Osana budjettiriihtä sovittiin, että  korjaamme  yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa. Nykykäytännön mukaan yrittäjän työllistäessä samassa taloudessa asuvan puolison, lapsen tai muun perheenjäsenen, tulkitaan tämä perheenjäsen työttömyyden kohdatessa yrittäjäksi, vaikka hän olisi ollut palkansaajan asemassa.  Tämän epäreilun valuvian korjaamiseksi olen pitkään tehnyt työtä.

Itämerelle pelastusrengas budjettiriihestä

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilevälautat ovat siitä vakava muistutus. Olen kirittänyt ministeri Tiilikaista ripeisiin toimiin Itämeren pelastamiseksi.  Olen tyytyväinen, että Itämeren ja sisävesien suojeluun kohdennettiin riihessä 45 miljoonan euron ohjelmakokonaisuus. Määrärahalla vahvistetaan myös Itämeren tilan tutkimusta ja lisätään uudistetun tutkimusalus Arandan käyttöä, jota olen aktiivisesti vauhdittanut.

Omaisestaan huolehtivalle tukea tuetulla hoivavapaalla

Meistä moni huolehtii ja kantaa vastuuta ikääntyvistä omaisista jossain elämän vaiheessa. Entistä useampi hoivaa läheistään palkkatyön ohessa. Arvioiden mukaan työikäisistä lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omaisestaan tai läheisestään oman työssäkäyntinsä ohessa.

Yksi ratkaisu asiaan on luoda läheistään hoitaville tuettu hoivavapaa.

Elokuun alussa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sovimme tavoitteeksi tämän uuden mahdollisuuden kehittämisen.

Budjettiriihestä helpottavia uutisia terveydenhuollon tutkimusrahoitukseen

Budjettiriihen viisas päätös oli nostaa vuoden 2019 budjettiesityksen terveydenhuollon yksiköille kohdentuvat yliopistotasoisen tutkimuksen määräraha 21 me. Eduskunnan on vielä tarkkaan arvioitava rahoituksen riittävyys.

Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi tutkimusrahoituksen turvaaminen on välttämätöntä.

Olen toistuvasti vauhdittanut ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

Lapsiystävällisessä Suomessa kaikki perheet ovat yhdenvertaisia

Nykyisin vielä yksinhuoltajat, ero- ja uusioperheet sekä sateenkaari- ja adoptioperheet jäävät suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa monin paikoin paitsioon. Vastaan eduskuntaryhmässämme tulevan eduskuntakauden ja samalla hallitusohjelmaneuvottelutavoitteiden valmistelusta hyvinvointipolitiikan osalta. Yhdeksi päätavoitteeksi olemme linjanneet lasten ja perheiden aseman kehittämisen.

Budjettiriihessä tehtiin esitys nostaa vanhempainpäivärahaa ja korottaa vähimmäispäivärahoja. Tämä edistää kaikkein pienituloisimpien pikkulapsiperheiden perusturvaa. Ulkomailta adoptoivien perheiden adoptiotukea tarkistetaan. Monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä ja adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään. Näin erilaiset perheet saadaan yhdenvertaisempaan asemaan. Lapsiperheiden arkea tuetaan kohdentamalla kotiapuun ja lastensuojeluun 25 miljoonaa euroa vuodelle 2019.

Tervetuloa eduskunnan avoimiin oviin ma 10.9 klo 14-19

Syysistuntokauden käynnistyttyä eduskunta avaa ovensa kaikille talosta, sen historiasta ja

politiikasta kiinnostuneille. Sisäänkäynti on avoinna kello 14.00-18.15. Tapahtuma päättyy kello 19.00. Olen tavattavissa politiikan torilla kello 14.30-15.30. Tervetuloa juttelemaan ja ihastelemaan Suomen itsenäisyyden monumenttia!

 

Tervetuloa tapaamaan la 1.9 Haagan markkinoille ja Lauttasaari päivään

Helsinki-kierroksella la 1.9. Tervetuloa tapaamaan! Olen Haagan torilla klo 10.30-11.30 ja Lauttasaari-päivillä klo 12.30-13.30 (Tallbergin puistotie). Nähdään Kokoomuksen teltalla!

Mukavaa alkanutta syksyä toivottaen

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

 

 

 

 

Julkaistu

Eduskunnan puhemies Risikko pohti tänään ansiokkaasti (hs 4.9.2018) sitä, miten sote- palveluja voisi parantaa tässä ja nyt. Ja nosti esille palvelusetelien käytön yhdenvertaisten peruspalveluiden turvaamiseksi. Ajattelen täsmälleen samoin. Olen saanut kesän kuluessa vetoomuksia palveluseteleiden käytön lisäämisestä. Palautetta on tullut niin jonossa palveluja odottavilta ihmisiltä kuin pk-yrittäjiltä. Mittava sote- uudistus on vielä kesken ja se alkaa vaikuttaa ihmisten palveluihin pääsyyn viiveellä. Ihmiset toivovat toimia, jotka vaikuttaisivat nopeammin. Palvelusetelit toisivat kipeästi tarvittavaa helpotusta palveluihin pääsemiseksi niitä tarvitseville ihmisille.

Kunnat voisivat ottaa palvelusetelin käyttöön jo nyt nykyistä useammassa palvelussa ja purkaa samalla jonoja ja sujuvoittaa hoitopolkuja. Palvelusetelillä ihminen voisi itse vapaammin valita, mistä palvelun hankkii.

Pidän palveluseteleiden käyttöön vauhdittamista viisaana, niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Varsinkin, kun hallitus siirsi sote-uudistuksen voimaantuloa ja valinnanvapaus on esitetty astuvan voimaan portaittain vuodesta 2022 lähtien.

Kannustan kuntia palvelusetelien käyttämiseen. Palveluseteleistä on hyviä kokemuksia kunnissa. Ne ovat lisänneet palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Palveluseteleillä on myös onnistuttu luomaan uudenlaisia ketteriä lähipalveluja. Toivon, että vastuuministeri Annika Saarikko pohtisi, voisiko hallitus jopa lainsäädännöllä asiaa vauhdittaa. Siksi, että peruspalvelujen vahvistaminen saataisiin nopeammin käyntiin koko Suomessa.

Suomalaisen terveydenhuollon kipupiste on perusterveydenhuollon rapautuminen. Hoitoon pääsy takkuaa monilla alueilla ja aiheuttaa alueellista eriarvoisuutta palveluissa. Peruspalvelut ovat päässeet rapautumaan, vaikka terveydenhuoltoon on lisätty voimavaroja. Erityinen ongelma on se, että perusterveydenhuolto ei vastaa suurten kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen, hoitoon.

Monet yrittäjät ovat huolissaan siitä, että tietyillä alueilla lähetteet esim. kuntoutusyrittäjille ovat romahtaneet. Sote-uudistuksen tavoitteena on paitsi parantaa palveluiden laatua ja yhdenvertaista saatavuutta kaikkialla Suomessa, myös edistää eri kokoisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia palveluntuottajina. Se on palveluita käyttävän ihmisen etu. Palvelusetelin nykyistä laajempi käyttö parantaisi ihmisten palveluja ilman viiveitä ja taltuttaisi sote-uudistuksen odottelun tuomia lieveilmiöitä.

Sari Sarkomaa

 

 

Julkaistu

Tiedote 30.8

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Suomi seuran johtokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että ulkosuomalaisparlamentin toiminta turvataan ja kirittää hallitusta tekemään asiasta eduskunnalle esityksen. Sarkomaa kannattaa Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentin esitystä säätää laki, jolla ulkosuomalaisparlamentin asema lakisääteistettäisiin ja täten myös ulkosuomalaisten yhteys kotimaahansa virallistettaisiin.

”Ulkosuomalaisparlamentti on demokraattinen innovaatio kansainvälistyvässä Suomessa. Ulkosuomalaiset ovat voimavara suomelle. He tekevät Suomea ja suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla, ja tuovat ulkomailla oppimiaan tietoja ja taitoja Suomeen. Suomelle on tärkeää tämä vuorovaikutus, että ulkosuomalaisten siteet kotimaahansa eivät katkea ja että yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan säilyy”, Sarkomaa toteaa.

Maailmalla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, joista liki 260 000 on äänioikeutettuja.

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) on perustettu vuonna 1997 Suomi-Seura ry:n ja maailmalla toimivien ulkosuomalaisyhteisöjen aloitteesta. USP on ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumi. USP on myös väylä, jonka kautta ulkosuomalaisten näkökulmat ja parannusehdotukset välittyvät kootusti Suomen julkiselle vallalle. USP edistää maailmalla asuvien suomalaisten oikeuksien toteumista ja osalistaa heitä suomalaiseen yhteiskuntaan. Ulkosuomalaisia erityisesti koskevissa asioissa. USP hoitaa selvästi julkisen vallan toimipiiriin kuuluvia asioita.

USP on kasvanut 20 vuodessa merkittäväksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Tällä hetkellä toimintaan osallistuu yli 532 ulkosuomalaisyhteisöä 35 maasta.

”Tavoite on, että USP toimisi jatkossakin pääosin nykyisen toimintamallin mukaisesti yhteistyössä Suomi-Seura ry:n kanssa. USP saisi määrärahan sille lain mukaan kuuluviin tehtäviin, jonka suuruudesta päätettäisiin vuosittain valtion talousarvion yhteydessä”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Julkaistu

Tiedote 29.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää viisaana budjettiriihen päätöstä nostaa vuoden 2019 budjettiesityksen terveydenhuollon yksiköille kohdentuvat yliopistotasoisen tutkimuksen määräraha 21 me.

”Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi tutkimusrahoituksen turvaaminen on välttämätöntä. Tutkimusrahoituksen riittävyys on erittäin tärkeää korkeatasoisen ja vaikuttavan hoidon samoin kuin palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta”, Sarkomaa toteaa.

Kyseinen tutkimusmääräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha on laskenut merkittävästi. Terveydenhuollon tutkimusmäärärahan turvaaminen budjettiriihessä oli Kokoomukselle tärkeä tavoita. Eduskunnan on määrärahan tasoa vielä arvioita.

Ehdotuksestani eduskunta on hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään, että osana sote- uudistusta on huolehdittava terveydenhuollon tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, rahoituksen riittävyydestä samoin kuin sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen voimavarat tulee turvata pitkäjänteisesti.

”Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimusmäärärahan turvaaminen on keskeistä. Myös terveysteknologian nousu Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi perustuu pitkälti yliopistolliseen tutkimukseen”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa mukaan myönteistä on myös se, että ensi vuoden budjettiesityksessä suunnataan hoitotyön tutkimukseen 400 000 €.

”Hoitotyön tutkimuksen tavoitteena on karsia tutkimusnäytöllä todennetut virheelliset, kustannustehottomat ja potilaan kannalta merkityksettömät käytännöt ja näin parantaa hoidon vaikuttavuutta”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Julkaistu

Uskon siihen, että ihminen on onnellinen silloin, kun töihin on hyvä mennä, ja kun töistä on hyvä palata kotiin.

Työelämän joustot ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ovat täsmätoimia sujuvaan arkeen. Samalla edistämme hyvää työelämää, pidempiä työuria ja työn tuottavuutta. Siksi on välttämätöntä tavoitella maailman parasta työelämää ja tasa-arvoa entistäkin sitkeämmin.

Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että väsymys on vaikuttanut ainakin joka toisen vanhemman toiveisiin hankkia lapsia. Onkin syytä pohtia toimia, joilla hyvälle vanhemmuudelle ja läheisistä huolehtimiselle tehdään sijaa.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat käytössä. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, perhe-elämässä isät ja äidit lapsineen. Monin tavoin aikansa elänyt järjestelmä on joustamaton ja asettaa erilaiset perheet sekä lapset keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. Perhevapaauudistus on seuraavan eduskuntakauden tärkeimpiä tehtäviä.

Työyhteisöt ja -tehtävät mutta myös perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Kyse on niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla tietenkin jokaisen työntekijän mahdollisuus.

Meistä moni huolehtii ja kantaa vastuuta ikääntyvistä omaisista jossain elämän vaiheessa. Arvioiden mukaan työikäisistä lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omaisestaan tai läheisestään oman työssäkäyntinsä ohessa. Kun omainen tarvitsee apua ja hoivaa, on työelämässä oltava ihmisen niin halutessaan nykyistä helpompaa yhteensovittaa työ ja läheishoiva.

Yksi ratkaisu asiaan on luoda läheistään hoitaville tuettu hoivavapaa. Tuetun hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta.

Tuettu hoivavapaa olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti.

Tällaisia tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen tai vaikka lähiomaisen saattohoitoa varten.

Liian usein ajatellaan, että perhe- ja kotiasioista ei ole sopivaa puhua työpaikalla, eikä varsinkaan työnantajan kanssa. Olen saanut palautetta, että moni pelkää puhua hoivavastuusta, jottei tulisi kuvaa, ettei ole sitoutunut työhönsä.
Perheasioista puhuminen työpaikoilla on kaikkien etu, koska monet merkittävät päätökset työn järjestämisestä on mahdollista sopia ja tehdä vain työpaikkakohtaisesti.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin sekä työelämän joustoihin. Hyvä johtaja huolehtii, ettei perhe-elämään liittyvistä vapaista synny turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää työajan joustoja sitten isä tai äiti, mies tai nainen. Fiksu esimies tekee hyvästä työelämästä kilpailuvaltin. Työstä ja elämästä on voitava myös nauttia.

 

Julkaistu

TIEDOTE 25.8.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa vaativat, että Pelastuskoulu järjestää jatkossakin koulutusta Helsingissä. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyvät päätöksen myötä Kuopioon.

Nykyisin koulutusta järjestetään sekä Kuopiossa että Helsingissä. Helsingin oma Pelastuskoulu kouluttaa pelastajia koko Uudenmaan tarpeisiin. Helsingissä koulutetut pelastajat ovat voineet pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Kuopiossa näin ei ole ollut. On ensiarvoisen tärkeää, että onnettomuuspaikalla pelastajalla on monipuolinen koulutus. Lisäksi suuronnettomuuksissa on välttämätöntä, että pelastaja pystyy toimimaan tilanteen mukaan ammattitaitoisesti sekä palomiehenä että ensihoitajana. Suunnitelman mukaan Helsingissä valmistuisi viimeinen kurssi vuonna 2020.

”Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueen erityispiirteitä. Uudeltamaalta löytyy ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa”, kokoomusedustajat toteavat.

Kansanedustajat katsovat, että koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa Helsingissä lisääntyvän väestön myötä. Myös pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaiset ovat ilmaisseet kritiikkiä koulutuksen siirtämistä kohtaan. Hallinnon siirtämiselle edustajat eivät puolestaan näe esteitä.

”Uudellamaalla on reilut 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, joka saattaisi murentua siirron yhteydessä. Toimivaa kokonaisuutta ei ole mielekästä rikkoa”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Mia Laiho
050 433 6461

Kari Tolvanen
09 432 3182

Sari Sarkomaa
09 432 3033

Julkaistu

Meistä moni huolehtii ja kantaa vastuuta ikääntyvistä omaisista jossain elämän vaiheessa. Entistä useampi hoivaa läheistään palkkatyön ohessa. Kun omainen tarvitsee apua ja hoivaa, on työelämässä oltava ihmisen niin halutessaan nykyistä helpompaa yhteensovittaa työ ja läheishoiva.

Hoivavapaalle on ollut mahdollista jäädä jo vuodesta 2011, mutta siihen ei saa taloudellista tukea. Läheisen hoitaminen kotona ei ole ollut kaikille halukkaille taloudellisesti mahdollista. Pahimmassa tapauksessa sairastunutta perheenjäsentä hoitamaan jäävä joutuu turvautumaan itsekin sairauslomaan. Tällainen menettely on kestämättömän kallis ja epäinhimillinen.

Arvioiden mukaan työikäisistä lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omaisestaan tai läheisestään oman työssäkäyntinsä ohessa. Työssäkäyvien, läheistään hoivaavien määrän kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Yksi ratkaisu asiaan on luoda läheistään hoitaville tuettu hoivavapaa.

Tuettu hoivavapaa olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti. Tällaisia tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen tai vaikka lähiomaisen saattohoitoa varten.

Vanhushoivan tilanteet voivat muuttua äkillisesti, jolloin omainen joutuu jättämään työt kesken tai jäämään yllättäen työstä pois hoitaakseen ja järjestelläkseen hoidettavansa asioita. Juuri tähän tuettu hoivavapaa toisi mahdollisuuden.

Tuettu hoivavapaa tukisi työssä pysymistä. Jos perheille sälytetään entistä enemmän hoivavastuuta, läheisen vakava sairastuminen tai vanhuuden sairauksiin liittyvä hoivan ja huolenpidon tarve voivat lisätä hoivaroolissa olevan henkilön todennäköisyyttä jäädä ennenaikaisesti pois työstä tai ohentaa muutoin hänen työelämään kiinnittymistään. Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on pantu merkille, että keski-ikään painottuva läheis- ja omaishoiva voi ennen aikaistaa työelämästä poissiirtymistä ja lisätä syrjäytymisen ja köyhtymisen riskiä.

Olen saanut palautetta, että työssä ei ole aina helppo puhua hoivavastuusta, jottei tulisi kuvaa, ettei ole sitoutunut työhön ja työyhteisössä leimaantumista halutaan välttää.

Tuetun hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta.

Haluan, että vanhemmillamme ja isovanhemmillamme on turvattu, hyvinvoiva vanhuus. Hoitotakuun rinnalle on viisasta luoda myös hoivatakuun. Tuettu hoivavapaa olisi inhimillinen ja taloudellisesti kannattava keino vahvistaa ikäihmisten palveluita ja turvata hoivatakuun toteutuminen.

Kuulen mielelläni näkemyksiä asiasta. Elokuun alussa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sovimme tavoitteeksi tämän uuden mahdollisuuden kehittämisen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

Julkaistu

TIEDOTE 21.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vakuuttavat, että järjestöjen asema huomioidaan osana sote- ja maakuntauudistusta. Järjestöistä on kantautunut huoli toiminnan jatkuvuudesta ja rahoituksesta. Tähän asti kunnat ovat edistäneet järjestöjen toimintaedellytyksiä tarjoamalla tiloja, ostamalla palveluita ja jakamalla avustuksia. Edustajien mukaan kuntien on viisasta jatkaa järjestöjen tukemista ja luoda yhdessä maakuntien kanssa nykyistäkin vaikuttavammat yhteistyömuodot järjestöille.

Edustajat vakuuttavat, että maakunnille kirjataan lakiin velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja rahoittaa niiden toimintaa.

"Sote-lakipaketista puuttui riittävät kirjaukset maakuntien velvollisuudesta yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Kokoomus pitää välttämättömänä, että eduskunnassa tästä on hallitusryhmillä vahva yhteinen näkemys. Olen tyytyväinen, että lakiin saadaan tarvittava korjaus", Sarkomaa toteaa.

Maakunnan rahoituksessa hyvinvoinnin edistämiseen on esitetty osoitettavaksi noin prosentti. Kokoomusedustajien mukaan rahoitusmalli ja maakuntien sekä tietenkin myös kuntien kannusteet edistää terveyttä- ja hyvinvointia on uuteen soteen rakennettava huolella. Sote-uudistuksen ytimeen on nostettava nykyistä vaikuttavampien ennaltaehkäisevien toimintatapojen luominen kuntien maakuntien järjestöjen sekä muiden toimijoiden kesken. Uudistus on hyvä mahdollisuus ryhtyä tekemään asioita paremmin.

"Ilman elinvoimaista ja monimuotoista järjestökenttää eivät sote-uudistuksen tavoitteet toteudu. Uudistuksessa järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on myös linjakasta hallitusohjelman toteuttamista. Olin mukana hallitusneuvotteluissa, joissa hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite vertaistuen ja ihmisten osallisuuden vahvistamisesta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla", Sarkomaa perustelee.

"Meillä ei ole varaa menettää vuosien varrella rakennettuja arvokkaita toimintamalleja, jotka ovat asiakkaiden ja omaisten näkökulmasta ensiarvoisen tärkeitä ja tukevat ihmisten selviytymistä arjessa. Matalalla kynnyksellä toimivien järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoistyöntekijöiden avulla pystymme saamaan turvaverkon ulottuville myös heitä, jotka muuten eivät hakeutuisi palveluihin ja hoitoon”, tarkentaa Mia Laiho.

"Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Vapaaehtoistyötä on vahvistettava, eikä heikennettävä. Kuntoutukusen vertaistuki, nuorten turvatalo ja lukuisat muut toimivat mallit parantavat suomalaisten hyvinvointia. Meidän on varmistettava, että pykälät ja rahoitusmalli ovat sellaisia, että järjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävät", kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

09 432 3033

Mia Laiho

050-4336461