Siirry sisältöön

Tiedote 8.12.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää lasten terveyden edistämisen kannalta merkittävänä, että ensi vuoden valtion budjettiin esitetään määrärahaa, jolla aloitetaan pilottihanke liikkuvasta varhaiskasvatuksesta.

”Lasten liikkumattomuus on suurimpia kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Tutkimukset osoittavat, että useissa päiväkodeissa iso osa päivästä on istumista. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä”, Sarkomaa muistuttaa.

Varhaiskasvatus ja neuvola ovat vielä osin käyttämättömiä voimavaroja ja mahdollisuuksia lisätä lasten liikuntaa sekä edistää liikunnallisen elämäntavan muotoutumista.

”Olennaista on kannustaa ja kasvattaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen, sillä liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää valitettavasti olevan erityisen pysyvä elämäntapa. Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille.”

Sarkomaa haastaa neuvolat nykyistä vaikuttavammin viemään viestiä vanhemmille lasten jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Hän muistuttaa, että myös OECD on aivan oikein huomauttanut Suomea siitä, että terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla.

”Vanhemmat ovat ensisijaiset vastuunkantajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa. Jo äitiysneuvolassa on aloitettava perheen liikunnalliseen elämäntapaan tähtäävä tukeminen ja kannustaminen. Ulkoilu ja liikkuminen ovat vaikuttavaa terveydenedistämistä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa. Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun sekä terveyden lähteen lapsille ja tukee monin tavoin koko perheen arkea ja hyvää elämänlaatua.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, puh: 050 511 3033

Tiedote  5.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä, että tiukoissa talousraameissa hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen esitetään eduskunnan lisäpanostuksia koulutukseen ja sivistykseen. Kokoomuksen neuvottelijana valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa toimi kansanedustaja Raija Vahasalo.

Valtiovarainvaliokunnan jaostot ovat tänään tehneet esityksensä ensi vuoden talousarviomäärärahoista Sivistys- ja tiedejaoston esityksen myötä liikkuva varhaiskasvatus –pilotti käynnistetään (1 milj.), perusopetuksen tasa-arvorahoitusta vahvistetaan (2 milj.), kerhotoiminnan määrärahat kaksinkertaistuvat (3 milj.) ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu säilyy nykytasolla (2 milj.).

Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Tasa-arvorahoitus on ollut vaikuttava keino tukea erityisesti haasteellisilla alueilla toimivia kouluja.

’’Peruskoulujen tasa-arvoraha on tärkeä mahdollisuuksien tasa-arvon edellytysten luoja. Meillä on kasvava tarve positiiviselle erityiskohtelulle kouluissa ja päiväkodeissa ja päätöksellämme kasvattaa panostuksia tasa-arvoon parannamme koulujen edellytyksiä turvata kaikkien oikeus oppimiseen”, toteaa Raija Vahasalo.

Eduskunnan käsittelyssä olevassa liikuntapoliittisessa selonteossa yhdeksi toimenpiteeksi on nostettu Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen varhaiskasvatukseen. ’’Liikuntatottumukset muotoutuvat jo varhaislapsuudessa. Siksi on tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa varmistetaan liikuntasuositusten toteutuminen ja mahdollistetaan kaikille lapsille liikunnallisen elämäntavan edellytykset. On todella hienoa, että Liikkuva varhaiskasvatus -pilotti saadaan käyntiin jo ensi vuonna’’, iloitsee sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sari Multala

Kerhotoiminnalla on positiivisia vaikutuksia lasten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa. Harrastusmahdollisuudet ovat tehokas keino katkaista lasten ja nuorten syrjäytymistä. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti ne lapset, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös mittava mahdollisuus edistää pienten koululaisten liikuntaa ja ovat osa liikkuvaa koulua. Liikunta edistää lasten oppimista ja hyvinvointia.

”Lapset kokevat kerhotoiminnassa osallisuuden ja oppimisen kokemuksia. Kerhotoiminnalla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja varmistaa, että ongelmiin puututaan ajoissa. Lisäys kerhotoimintaan on lähes kaksinkertainen alkuperäiseen nähden ja tässä tasossa on tulevaisuudessa vähintään pysyttävä”, päättää Sari Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Multala, p. +358 40 531 7104
Sari Sarkomaa, p. +358 50 511 3033
Raija Vahasalo, p. +358 50 511 3090

Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä, mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä. Kiritän peruspalveluministeri Annika Saarikkoa käynnistämään viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata.

Olen ehdottanut harkittavaksi rokotevelvollisuutta. Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta.

Kannustan ministeriä myös vaikuttaviin toimiin, joilla kehitetään neuvolajärjestelmäämme tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää erityisesti äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava vahvasti mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisessä nykyistä paremmin.

Julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää. Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotauti- ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio.

Riittävän kattava rokottaminen suojelee sairastumiselta heitä, jotka jäävät syystä tai toisesta rokottamatta, ja niitä, joihin rokote ei tehoa täydellisesti. Vuosittain tuhatkunta lasta jää ilman riittävää suojausta. Näin taudille alttiita kertyy lisää vuosittain. Yksikin rokottamaton aiheuttaa vaaran muille. Kun tarpeeksi moni jättää rokotukset ottamatta, laumasuoja murenee ja taudit palaavat.

Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestään selvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisen rakkautta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

terveydenhuollon maisteri

TIEDOTE 5.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että peruspalveluministeri Annika Saarikko käynnistää viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata.

”Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa ehdottaa Suomeen rokotevelvollisuutta.

”Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta”, Sarkomaa pohtii.

Sarkomaa vaatii myös neuvolajärjestelmä kehittämiseen toimia. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisen taitoja nykyistä paremmin.

Sarkomaa muistuttaa, että julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää.

”Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotauti- ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio. Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestään selvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisen rakkautta”, Sarkomaa muistuttaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

 

 

 

TIEDOTE 4.12.2018
Julkaisuvapaa

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jätti tänään lakialoitteen sotilasvammalain muuttamisesta. Aloitteen myötä sotainvalideille kustannettavien palveluiden kriteerinä olevaa työkyvyttömyyden haitta-astetta laskettaisiin 20 prosentista 10 prosenttiin. Näin laajennetaan sotainvalidien oikeutta laitoksessa annetun huollon korvaukseen. Esitys helpottaa sotainvalidien asemaa tuoden mahdollisuuden päästä valtiokonttorin kustantamaan hoitoon, jos ei enää heikentyneen terveyden tilan takia pärjää kotona. Lakialoite on koko sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteinen. Valiokunta käsittelee aloitteen kiireellisenä asiana.

Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivat kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho iloitsevat aloitteesta. Kokoomukselle on tärkeää, että epäoikeudenmukaiseksi koettu tilanne korjataan. Laitoksessa annetun hoidon korvaamisen laajentaminen parantaa sotainvalidien asemaa. Jatkossa sotainvalidien palvelut vahvistuvat, kun oikeus valtiokonttorin kustantamaan laitoshoitoon laajenee.

”Tämä on välttämätön teko sotainvalidien palveluiden hyväksi. Sotainvalidien tekemä uhraus maamme hyväksi on mittaamattoman suuri. Meidän tehtävämme on turvata ikääntyvien sotainvalidien oikeus palveluihin ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan”, kokoomusedustajat toteavat.

Sotainvalideja oli vuoden 2018 alussa noin 1500. Muutettavalla työkyvyttömyysasteella tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitavaa haitta-astetta eli invaliditeettiprosenttia. Jatkossa ne sotainvalidit, joiden arvioitu invaliditeettiprosentti on vähintään 10 prosenttia, olisivat oikeutettuja Valtiokonttorin kustantamaan laitoksessa annettuun hoitoon, jos henkilö ei terveydentilan vuoksi enää selviydy kotona.

”Suomi ei olisi näin hyvä maa ilman sotiemme veteraanien ja sotainvalidien tekemiä uhrauksia. Ilman heitä ei olisi itsenäistä isänmaata eikä nykyisen kaltaista vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Veteraanien perinnön vaaliminen ja syvän kiitollisuuden osoittaminen on välttämätöntä. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Valiokunnan yhteinen aloite on kunnioituksen osoitus heille, jotka olivat valmiita antamaan kaikkensa yhteisen isänmaan hyväksi”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Sari Raassina
+358 505232808

Jaana Laitinen-Pesola
+358 405951772

Mia Laiho
+358 504336461

TIEDOTE 30.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa puhui tänään THL:n järjestämässä maamme ensimmäisessä valtakunnallisessa laatukonferenssissa. Sarkomaa toteaa olevansa tyytyväinen, että laaturekistereistä on vihdoin tulossa totta myös Suomessa. Edessä on tietenkin vielä paljon työtä.

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palvelun tuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti lainkaan. Sarkomaan mukaan kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on vakava epäkohta nykyisessä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, joka tulee pikimmiten korjata.

”Useat muut maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kehittäneet julkisia kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä hyvin tuloksin. Neuvotellessamme viime vuonna tämän vuoden valtionbudjetista valtiovarainvaliokunnassa, esityksestäni sovimme määrärahalisäyksestä kansallisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. Budjettimietintöön kirjasimme lisärahojen yhteyteen, että laaturekistereiden pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.”

”Olen tyytyväinen, että THL on helmikuussa käynnistänyt lisämäärärahan turvin kansalliset laaturekisterit –pilottihankkeen, joka sisältää kuusi pilottia. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida ja miten niiden ylläpito taata pitkällä aikajänteellä”, Sarkomaa toteaa.

Pilottien on tarkoitus jatkua vuoteen 2020.

”Mielestäni tavoitteena on oltava valtakunnallisille laaturekistereille pysyvä rahoitus- ja organisaatioratkaisu. Seuraavan hallituksen on tämä hallitusohjelmassaan sovittava, jotta valtiovallan tuki terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämiseksi on kestävä ja riittävä.”

”Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätarkoitus on lisätä potilaalle hoidosta syntyvää terveyshyötyä eli parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. On myös päivän selvää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ja johtajat tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa laatutietoa voidakseen kehittää hoidon sisältöä, parantaa hoitoprosesseja sekä kehittää toimintaa. Tiedoilla johtaminen on ainoa keino päästä vaikuttavampaan soteen.”

Sarkomaan mukaan ymmärrettävä vertailutieto palveluiden laadusta on välttämätön edellytys mm. kansalaisten laajenevan valinnanvapauden toteutumiselle terveydenhuollossa. Tietoa tarvitsevan niin potilaat kuin päättäjätkin päätöksen teon tueksi. Aivan olennaista on saada valtakunnallista läpinäkyvää vertailutietoa eri kokoisten ja eri kantokykyisten maakuntien vertailuun, seurantaan, arviointiin ja johtamiseen. Laaturekisterit tarjoavat mittavan mahdollisuuden terveyden ja sote- järjestelmään tutkimukselle.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palvelun tuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti lainkaan. Kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on vakava epäkohta nykyisessä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, joka tulee pikimmiten korjata. Useat muut maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kehittäneet julkisia kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä hyvin tuloksin.

Neuvotellessamme tämän vuoden valtionbudjetista valtiovarainvaliokunnassa, esityksestäni sovimme määrärahalisäyksestä kansallisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. Budjettimietintöön kirjasimme lisärahojen yhteyteen, että laaturekistereiden pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes. Olen tyytyväinen, että THL on helmikuussa käynnistänyt lisämäärärahan turvin kansalliset laaturekisterit –pilottihankkeen, joka sisältää kuusi pilottia. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida ja miten niiden ylläpito taata pitkällä aikajänteellä.

Tällä viikolla THL järjesti yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensimmäisen terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä käsittelevän konferenssin, jossa minulla oli ilo olla mukana kertomassa terveiset Arkadianmäeltä.

Pilottien on tarkoitus jatkua vuoteen 2020. Mielestäni tavoitteena on oltava valtakunnallisille laaturekistereille pysyvä rahoitus- ja organisaatioratkaisu. Seuraavan hallituksen on tämä hallitusohjelmassaan sovittava, jotta valtiovallan tuki terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämiseksi on kestävä ja riittävä.

Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätarkoitus on lisätä potilaalle hoidosta syntyvää terveyshyötyä eli parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. On myös päivän selvää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ja johtajat tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa laatutietoa voidakseen kehittää hoidon sisältöä, parantaa hoitoprosesseja sekä kehittää toimintaa. Tiedoilla johtaminen on ainoa keino päästä vaikuttavampaan soteen.

Ymmärrettävä vertailutieto palveluiden laadusta on välttämätön edellytys mm. kansalaisten laajenevan valinnanvapauden toteutumiselle terveydenhuollossa. Tietoa tarvitsevan niin potilaat kuin päättäjätkin päätöksen teon tueksi.

Aivan olennaista on saada valtakunnallista läpinäkyvää vertailutietoa eri kokoisten ja eri kantokykyisten maakuntien vertailuun, seurantaan, arviointiin ja johtamiseen. Varsinkin kun tiedämme, että maakuntien 18 kappaleen lukumäärä ei ole terveyspalveluiden järjestämisen kannalta optimaalinen. Palvelutuottajien ja maakuntien väliset erot kannustavat toivottavasti suunnitelmalliseen vertaiskehittämiseen, mikä toivottavasti näkyy pitkällä tähtäimellä hoitotuloksissa.

On tärkeää, että laaturekistereiden kehittämistyössä ovat mukana keskeiset ammatti- ja asiantuntijajärjestöt sekä potilasjärjestöt. Vain yhteistyöllä ja valtiovallan vahvalla tuella on mahdollista saavuttaa Suomeen maailman paras ja luotettavin kansallinen terveydenhuollon laaturekisteri.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

terveydenhuollon maisteri

 

Liikkumattomuus ja istuva elämäntapamme ovat iso riski terveydelle. Useat selvitykset osoittavat, että kaiken ikäiset suomalaiset liikkuvat liian vähän. On koko Suomen etu luoda uusia tapoja kannustaa suomalaisia liikkeelle. Kotitalousvähennyksen laajentaminen kotikuntoutukseen olisi tässä viisas ja vaikuttava toimi. Saahan sen kodinkin remontistakin. Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen.

Erityisesti Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen. Ehdotus tarkoittaisi sitä, että myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin kotikäynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpiä olemme, sitä todennäköisemmin tarvitsemme tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Kotitalousvähennys kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat parasta ja edullisinta terveyttä edistävää lääkettä.

Kaikessa päätöksenteossa on arvioitava vaikutukset, jotka edistävät liikuntaa. Tässä korostuu myös kuntapäättäjien rooli: kaiken ikäisille ja kuntoisille tulee lisätä. Liikuntapaikkoja ja -mahdollisuuksia. Viisasta on, että Helsinki huolehtii sopivista penkeistä ulkoilureittien varrella. Jokaisella on joskus tarve istua alas ja levähtää.

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk – tapahtumaan. Keskiviikkona 12.12 klo 17.30 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Mukana menossa Töölön Pilatesstudion Pia Kurkela, joka opettaa oikeanlaista kävelytekniikkaa sauvoilla ja ilman.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

 

Julkaistu Elävä Helsingissä

Eduskuntakauden tavoitteemme 110 000 uudesta työpaikasta on saavutettu. Se ei kuitenkaan riitä. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Helsinki on koko maan talouden ja luovuuden veturi, ja kotikaupunkimme menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu.

Kun haluamme kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, on myös työllisyysaste nostettava pohjoismaiselle tasolle. Kunnianhimoisia tavoitteita ei saavuteta ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

Valtio kerää kaupungistumisesta suurimman hyödyn ja siksi sen on osallistuttava vahvemmin kaupunkien kasvun kustannuksiin. Helsingin on saatava pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Valtion raideliikenneinvestointeja on kasvatettava ja liikennesumpuista on päästävä sujuvaan liikenteeseen. Se on elinehto yrittäjille ja kaupunkilaisten hyvälle arjelle.

Tavallisella keskituloisella helsinkiläisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan. Asumisen lähes sietämätön kalleus on myös talouskasvun pullonkaula. Tarvitsemme valtiovallan toimia jarruttamaan kustannuskasvua. Norminpurkua on jatkettava. Kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Rakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen.

Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskuntamme selkäranka. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista myös korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. Yrittäjämyönteisyys ja osaamiseen sekä tutkimukseen panostaminen ovat kaupunkipolitiikan kulmakiviä. Kaupunkipolitiikkaa on tehtävä ihmisten näkökulmasta. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille.

Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

 

 

Julkaistu Kide lehdessä 4/2018

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys on kulkenut pitkän ja vaiherikkaan matkan. Maamme vanhimpana diabetesyhdistyksenä on yhdistys toiminut edelläkävijänä. 70 toimintavuoteen mahtuu paljon. Moni asia on muuttunut niin yhdistyksen toiminnassa kuin erityisesti diabeteksen hoidossa.

Vaikka vuosien varrella on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia, on yhdistyksellä paljon tehtävää diabeetikkojen hyvän hoidon ja elämän edistämisessä sekä vertaistukena. Tätä tärkeää työtä me eduskunnan diabetesryhmässä haluamme tehdä yhdistyksen kanssa yhteistyössä.

Diabetes on merkittävä kansansairaus ja on välttämätöntä, että sen tiimoilta myös eduskunnassa on ryhmä kansanedustajia, jotka ovat sen ajamiseen erityisesti paneutuneet.

Viimeisempänä Diabetesryhmässä olemme edellyttäneet vastuuministeriltä vastausta verensokerin jatkuvan sensoroinnin saatavuudesta. Ministeri Saarikko vastasikin, että verensokerin jatkuvaa sensorointia tulee tarjota yhdenvertaisesti uutta käypähoitosuositusta noudattaen. Helsingissä ja lähialueilla on vielä urakoitava tämän tavoitteen toteutumiseksi. Diabetesryhmämme vahva viesti on, että hyvä hoito on aina edullisinta niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä̈ on rakentunut enemmän akuuttien sairaustapahtumien poishoitoon, eikä̈ vastaa riittävästi kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan sekä kuntoutukseen tarpeeseen. Tähän sote-uudistuksella haetaan muutosta.

Eduskunnassa on käsittelyssä sote- uudistus, jota usea hallitus on yrittänyt tehdä. Mutkia on ollut matkassa ja keskustelu käy välillä kovinkin kuumanakin. Kuitenkin työ asian valmiiksi saamiseksi jatkuu. Itse keskityn yhteen asiaan, että uudistus tehdään niin, että Helsingin ja Uudenmaan ihmiset saisivat yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti hyvää hoitoa.

Sote-uudistuksen ydintavoite on selkeä, turvata yhdenvertainen hoitoon pääsy ja terveyden edistäminen ja vähentää terveyseroja. OECD on huomauttanut suomen eriarvoisesta pääsystä peruspalveluihin. Helsingissä kiireetöntä hoitoa terveyskeskuksissa saa odottaa jopa kuusi viikkoa.

Valinnanvapauden lisäämisellä mahdollistetaan peruspalveluiden vahvistaminen, palveluja käyttävien ihmisten osallisuus ja edistetään hoitomyöntyvyyttä, mikä on edellytys hyvään diabeteksen hoitoon.

Diabeteksen hoidossa tärkein toimia on ihminen itse. Siksi on olennaista, että vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti.

Diabeetikolle tulee olla tarjolla tietoa eri hoitovaihtoehdoista, mahdollisuus olla osallinen ja tietoa ja tukea itsehoitoon. On huomattava, että diabeetikot ja heidän läheisensä kasvavat sairautensa asiantuntijoiksi. Siksi heidän osaamistaan ja tietotaitoaan pitäisi järjestelmällisesti hyödyntää hoitotyössä ja sen kehittämisessä.

Sote- uudistuksen ydin on se, että kaikki sote-palvelut sosiaali- ja terveys niin perus kuin erikoissairaanhoitokin siirtyy yhden tahon siis maakunnan järjestämisvastuulle. Kunnat eivät enää tuota sote- palveluja. Jatkossa yksi kokonaisuus eli maakunta vastaa koko sotesta ja saa myös mahdollisuuden johtaa. Nyt ei kokonaisuutta johda kukaan. Maakunta vastaa siitä, että se järjestää oman alueen väestölle palvelut.  Näin maakunnalle tulee nykyjärjestelmästä puuttuva kannuste, mutta myös valta luoda ihmisen näkökulmasta sujuvat hoitopolut. Diabeteksen hoidossa tämä on välttämätöntä.

Suomesta on tehtävä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon mallimaa. Tyypin 1 diabeteksen ja erityisosaamista vaativan tyypin 2 laadukas hoito onnistuu parhaiten keskitetysti terveyskeskuksissa, joissa on riittävästi diabeteshoitajia ja yhtenäiset toimintatavat. Pääkaupunkiseudulla hoidossa on paljon hyvää ja henkilöstö osaavaa, mutta myös kehitettävää. Malli, jossa ajatellaan, että kaikki terveydenhuollon yksiköt osaisivat diabeteksen hoidon ei toimi.

Diabetesliiton selvityksen mukaan Uudellamaalla puolelle diabeetikoista ei oltu tehty hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Tämä kertoo että, sote uudistusta tarvitaan kipeästi Helsingissä.

Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan.

Ja liikunta tekee hyvää ihan kaikille. Sote-uudistuksessa on luotava rakenteet ja kannusteet, että terveyden ja liikunnan edistäminen on vahvasti agendalla niin maakunnissa kuin kunnissakin. Ja että järjestöt saadaan nykyistäkin vahvemmin kumppaneiksi tukemaan ihmisten liikkumista js hyvää elämää.

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys tekee ansiokasta ja vaikuttavaa työtä diabeetikkojen sekä heidän omaistensa hoidon ja hyvän elämän edellytysten edistämiseksi. Lukemattomat ihmiset ovat vuosikymmenten aikana antaneet osaamisensa ja tarmonsa yhteisen asian edistämiseen. Iso kiitos kuuluu heille ja teille tämän päivän toimijoille. Paljon kiitoksia!

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys tekee hyvää yhteistyötä eduskunnan kanssa. Diabetesyhdistys on aktiivinen toimija ja tärkeä vaikuttaja eduskunnasta katsottuna. Toivotan myös yksittäiset yhdistyksen jäsenet olemaan yhteydessä eduskunnan diabetesverkostoomme. Yhteistyössä on suuri voimavara.

Toivotan Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen toimijat ja jäsenet lämpimästi tervetulleeksi vieraakseni eduskuntaan ke 28.11 klo 17.00.

Onnea ja menestystä 70- vuotiaalle yhdistykselle ja tekemisen iloa tuleviin vuosiin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

Diabetesliiton hallituksen jäsen