Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Meistä moni huolehtii ja kantaa vastuuta ikääntyvistä omaisista jossain elämän vaiheessa. Entistä useampi hoivaa läheistään palkkatyön ohessa. Kun omainen tarvitsee apua ja hoivaa, on työelämässä oltava ihmisen niin halutessaan nykyistä helpompaa yhteensovittaa työ ja läheishoiva.

Hoivavapaalle on ollut mahdollista jäädä jo vuodesta 2011, mutta siihen ei saa taloudellista tukea. Läheisen hoitaminen kotona ei ole ollut kaikille halukkaille taloudellisesti mahdollista. Pahimmassa tapauksessa sairastunutta perheenjäsentä hoitamaan jäävä joutuu turvautumaan itsekin sairauslomaan. Tällainen menettely on kestämättömän kallis ja epäinhimillinen.

Arvioiden mukaan työikäisistä lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omaisestaan tai läheisestään oman työssäkäyntinsä ohessa. Työssäkäyvien, läheistään hoivaavien määrän kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Yksi ratkaisu asiaan on luoda läheistään hoitaville tuettu hoivavapaa.

Tuettu hoivavapaa olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti. Tällaisia tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen tai vaikka lähiomaisen saattohoitoa varten.

Vanhushoivan tilanteet voivat muuttua äkillisesti, jolloin omainen joutuu jättämään työt kesken tai jäämään yllättäen työstä pois hoitaakseen ja järjestelläkseen hoidettavansa asioita. Juuri tähän tuettu hoivavapaa toisi mahdollisuuden.

Tuettu hoivavapaa tukisi työssä pysymistä. Jos perheille sälytetään entistä enemmän hoivavastuuta, läheisen vakava sairastuminen tai vanhuuden sairauksiin liittyvä hoivan ja huolenpidon tarve voivat lisätä hoivaroolissa olevan henkilön todennäköisyyttä jäädä ennenaikaisesti pois työstä tai ohentaa muutoin hänen työelämään kiinnittymistään. Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on pantu merkille, että keski-ikään painottuva läheis- ja omaishoiva voi ennen aikaistaa työelämästä poissiirtymistä ja lisätä syrjäytymisen ja köyhtymisen riskiä.

Olen saanut palautetta, että työssä ei ole aina helppo puhua hoivavastuusta, jottei tulisi kuvaa, ettei ole sitoutunut työhön ja työyhteisössä leimaantumista halutaan välttää.

Tuetun hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta.

Haluan, että vanhemmillamme ja isovanhemmillamme on turvattu, hyvinvoiva vanhuus. Hoitotakuun rinnalle on viisasta luoda myös hoivatakuun. Tuettu hoivavapaa olisi inhimillinen ja taloudellisesti kannattava keino vahvistaa ikäihmisten palveluita ja turvata hoivatakuun toteutuminen.

Kuulen mielelläni näkemyksiä asiasta. Elokuun alussa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sovimme tavoitteeksi tämän uuden mahdollisuuden kehittämisen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

Julkaistu

TIEDOTE 21.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vakuuttavat, että järjestöjen asema huomioidaan osana sote- ja maakuntauudistusta. Järjestöistä on kantautunut huoli toiminnan jatkuvuudesta ja rahoituksesta. Tähän asti kunnat ovat edistäneet järjestöjen toimintaedellytyksiä tarjoamalla tiloja, ostamalla palveluita ja jakamalla avustuksia. Edustajien mukaan kuntien on viisasta jatkaa järjestöjen tukemista ja luoda yhdessä maakuntien kanssa nykyistäkin vaikuttavammat yhteistyömuodot järjestöille.

Edustajat vakuuttavat, että maakunnille kirjataan lakiin velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja rahoittaa niiden toimintaa.

"Sote-lakipaketista puuttui riittävät kirjaukset maakuntien velvollisuudesta yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Kokoomus pitää välttämättömänä, että eduskunnassa tästä on hallitusryhmillä vahva yhteinen näkemys. Olen tyytyväinen, että lakiin saadaan tarvittava korjaus", Sarkomaa toteaa.

Maakunnan rahoituksessa hyvinvoinnin edistämiseen on esitetty osoitettavaksi noin prosentti. Kokoomusedustajien mukaan rahoitusmalli ja maakuntien sekä tietenkin myös kuntien kannusteet edistää terveyttä- ja hyvinvointia on uuteen soteen rakennettava huolella. Sote-uudistuksen ytimeen on nostettava nykyistä vaikuttavampien ennaltaehkäisevien toimintatapojen luominen kuntien maakuntien järjestöjen sekä muiden toimijoiden kesken. Uudistus on hyvä mahdollisuus ryhtyä tekemään asioita paremmin.

"Ilman elinvoimaista ja monimuotoista järjestökenttää eivät sote-uudistuksen tavoitteet toteudu. Uudistuksessa järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on myös linjakasta hallitusohjelman toteuttamista. Olin mukana hallitusneuvotteluissa, joissa hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite vertaistuen ja ihmisten osallisuuden vahvistamisesta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla", Sarkomaa perustelee.

"Meillä ei ole varaa menettää vuosien varrella rakennettuja arvokkaita toimintamalleja, jotka ovat asiakkaiden ja omaisten näkökulmasta ensiarvoisen tärkeitä ja tukevat ihmisten selviytymistä arjessa. Matalalla kynnyksellä toimivien järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoistyöntekijöiden avulla pystymme saamaan turvaverkon ulottuville myös heitä, jotka muuten eivät hakeutuisi palveluihin ja hoitoon”, tarkentaa Mia Laiho.

"Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Vapaaehtoistyötä on vahvistettava, eikä heikennettävä. Kuntoutukusen vertaistuki, nuorten turvatalo ja lukuisat muut toimivat mallit parantavat suomalaisten hyvinvointia. Meidän on varmistettava, että pykälät ja rahoitusmalli ovat sellaisia, että järjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävät", kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

09 432 3033

Mia Laiho

050-4336461

Julkaistu

TIEDOTE 18.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan merentutkimuksen tilasta. Hänen mukaansa on pakko kysyä, onko ministeri Kimmo Tiilikaisen vastuuhallinnonalalla, ympäristöministeriössä priorisoitu voimavarat oikein, jos merentutkimus on lähes jäissä.

”Esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Samaan aikaan kuuma kesä muutti Itämeren vihreäksi sinileväpuuroksi. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla.”

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt Tiilikaista Itämeren suojeluasioissa ja esittänyt vahvan huolen Itämeren tutkimusmäärärahavajeesta.

”Ymmärrän, että ympäristöministeriön kehys on tiukka mutta tutkimuksesta tinkiminen vasta kalliiksi tuleekin. On välttämätöntä priorisoida toimia, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.”

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta.

”On hälyttävää, että Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole takuita.”

Sarkomaa pitää mainiona, että Valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä ministerit Kimmo Tiilikainen, Jari Leppä ja Kai Mykkanen valmistelevat ehdotuksen lisätoimista Itämeren suojeluun. Päätöksiä on tarkoitus tehdä budjettiriihessä.

”Osana tätä valmistelua on syytä valtion talousarviokehyksen puitteissa priorisoida toimia ja varmistaa Itämeren tutkimuksen jatkuminen. Itämeri pelastetaan vain tutkittuun tietoon perustuvilla vaikuttavalla toimilla”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

 

Julkaistu

Tiedote 15.08.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus etsii budjettiriihessä lisävoimavaroja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimukseen.

”Pidän vakavana, että jo ennestään pienestä määrärahasta puuttuu siihen eduskunnan viime vuonna tekemä 6 miljoonan euron korotus. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön”, Sarkomaa toteaa.

 

”Viime vuonna käsitelessämme tämän vuoden budjettia sovimme hallituspuolueiden kesken määrärahalisäyksistä yliopistotasoiseen sote- tutkimukseen.”

 

Korotus tehtiin Kokoomuksen aloitteesta, Sarkomaan toimiessa valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän neuvottelijana.

 

”Sovittu 6 miljoonan euron lisäys nosti  hallituksen budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon. Lisäys tehtiin, koska 15 me on niin pieni summa, että koko yliopistotasoista tutkimuksen tukijärjestelmä voi olla vaarassa murentua.”

 

Yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys olisi tästä enää vain neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen matala taso vaarantaa vakavasti terveydenhuoltomme kehittymisen.

 

”On kansanterveydellisesti ja taloudellisesti viisasta panostaa tutkimukseen. Se on ainoa tapa löytää vaikuttavat keinot hoitaa ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on julkisen tutkimusrahoituksen väheneminen”, Sarkomaa sanoo.

 

Sarkomaa vauhdittaa ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

 

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113 033

 

Tiedote 15.08.2018

Julkaisuvapaa heti

 

 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus etsii budjettiriihessä lisävoimavaroja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimukseen.

”Pidän vakavana, että jo ennestään pienestä määrärahasta puuttuu siihen eduskunnan viime vuonna tekemä 6 miljoonan euron korotus. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön”, Sarkomaa toteaa.

”Viime vuonna käsitelessämme tämän vuoden budjettia sovimme hallituspuolueiden kesken määrärahalisäyksistä yliopistotasoiseen sote- tutkimukseen.”

Korotus tehtiin Kokoomuksen aloitteesta, Sarkomaan toimiessa valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän neuvottelijana.

”Sovittu 6 miljoonan euron lisäys nosti  hallituksen budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon. Lisäys tehtiin, koska 15 me on niin pieni summa, että koko yliopistotasoista tutkimuksen tukijärjestelmä voi olla vaarassa murentua.”

Yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys olisi tästä enää vain neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen matala taso vaarantaa vakavasti terveydenhuoltomme kehittymisen.

”On kansanterveydellisesti ja taloudellisesti viisasta panostaa tutkimukseen. Se on ainoa tapa löytää vaikuttavat keinot hoitaa ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on julkisen tutkimusrahoituksen väheneminen”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa vauhdittaa ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113 033

 

Julkaistu

Tänään aloittaa Helsingissä 6000 ekaluokkalaista koulun. Koulujen alkaessa on välttämätöntä meidän aikuisten terävöittää liikennekäyttäytymistämme. Suojatie on sopimus kunnioituksesta. Että ennen suojatietä pikemminkin hiljennetään kuin painetaan kaasua. Että jokainen meistä voi liikkua suojatiellä turvallisin mielin. Ettei kukaan jää suojatiellä isompansa alle.

 

Sinä teet suojatien -kampanjan tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta edistämällä turvallista liikennekäyttäytymistä suojateiden yhteydessä. Edelleen jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä. 

 

Hyvin usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari on liikaa.

 

On olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen. 

 

Syytä on nykyisin myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä.

 

Nopeusrajoitusten ja liikennevalojen kunnioittaminen ja keskittyminen liikenteeseen ovat keskeiset keinot huolehtia suojateiden turvallisuudesta. Ja tietenkin liikennesääntöjen noudattaminen on kaiken A ja O. Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö, jonka kitkeminen on kaikkien etu. Yhä useamman autoilijan mutta myös jalankulkijoiden, lasten ja aikuisten, huomio on enemmän puhelimessa kuin liikenteessä. 

 

Varsinkin pienten lasten vanhemmille huoli lasten turvallisuudesta on enemmän kuin tuttua. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua.

 

Asennemuutosta tarvitaan suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilevälautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. On välttämätöntä, budjettiriihessä tehdään esityksiä vaikuttavista lisäsuojelutoimista. Itämeren pelastuspaketilla on vauhditettava kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemisessä ja purettava Saaristomeren lantapommia.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Olen toistuvasti kirittänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

Saaristomerta sairastuttavan ”lantapommin” taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän erityisesti Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia.

Vakava tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.

Rahaa on löydettävä uudelleen kohdentamalla ja on pohdittava myös lisävoimavaroja. Budjettikuri on pidettävä tiukalla, mutta Itämeri eikä varsinkaan Saaristomeri voi odottaa. Itämerensuojelu on myös nostettava seuraavan hallituksen ympäristöpolitiikan vahvaksi painopisteiksi.

Jatkossa on välttämätöntä nostaa lainsäädännön edellyttämää suojelutasoa ja uudistaa maatalouden ympäristötukia vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun iso osa maatalouden päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on myös ympäristötuet kohdennettava riskialueille. Toistan vaateeni lisätä peltojen kipsikäsittely yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi.

Itämeren tilaa uhkaa myös meren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarojen puute. Suomen merentutkimuksen tulevaisuus on tutkijoiden mukaan vaakalaudalla ja esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Lisäksi Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole tällä hetkellä takuita. Kannustan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista myös toimiin, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. Asia on monin tavoin merkittävä. Sen vuoksi esimerkiksi Arandan käyttömahdollisuudet on välttämätöntä turvata.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 8.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee budjettiriihessä esityksiä Itämeren suojelutoimien vahvistamiseksi.

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. Suomen maatalous on Saaristomeren liepeillä erityinen häpeätahra ja pahin päästölähde johtuen fosforivalumista. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että budjettiriihen Itämeren pelastuspakettiin sisällytetään toimia, joilla vauhditetaan kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemiseksi ja puretaan Saaristomeren lantapommia.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Sarkomaa on toistuvasti kiristänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

”Budjettiriihessä on sovittava myös toimista, joilla puretaan Saaristomerta sairastuttavaa ”lantapommia”. Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän erityisesti Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia”, vaatii Sarkomaa.

Vakava tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.

”Rahaa on löydettävä uudelleen kohdentamalla ja pohdittava myös lisävoimavaroja. Budjettikuri on pidettävä tiukalla, mutta Itämeri eikä varsinkaan Saaristomeri voi odottaa. Itämerensuojelu on myös nostettava seuraavan hallituksen ympäristöpolitiikan vahvaksi painopisteiksi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
+358 505113033

Julkaistu

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 8.8.2018

Ympäristöministeri Tiilikainen (HS 4.8.) moitti muita Itämeren maita riittämättömistä suojelutoimista. Tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.  Suomen maatalous on Saaristomeren liepeillä häpeätahra ja pahin päästölähde johtuen fosforivalumista. Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Tiilikaisen lupaus vauhdittaa kipsin käytön Itämeren pelastamisessa on tervetullut mutta ei riittävä. Budjettiriihessä on sovittava myös toimista, joilla puretaan Saaristomerta sairastuttavaa ”lantapommia”.

Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus mutta yhtälailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia. 

Kokonaisuudessaan on välttämätöntä nostaa lainsäädännön edellyttämää suojelutasoa ja uudistaa maatalouden ympäristötukia vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi.  Kun iso osa maatalouden päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on myös ympäristötuet kohdennettava riskialueille. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsinki

Julkaistu

TIEDOTE 6.7.2018

Julkaisuvapaa heti

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää täysin välttämättömänä, että Kelan kilpailuttamat taksit toimivat ensi viikosta alkaen häiriöttä, kuten Kela on luvannut. Sarkomaa muistuttaa, että Kelan toimivan johdon tehtävä on viime kädessä varmistaa Kelan korvaaminen taksimatkojen saatavuus ja laatu.

”Kelan korvaamat ja kilpailuttamat kuljetukset on laitettava  toimimaan. Ihmisten on saatava lakisääteiset kuljetukset. Minulla on kova huoli niistä ihmisistä, jotka ovat joutuneet elämään epävarmuudessa ja odottamaan kyytiä esimerkiksi dialyysiin tai syöpähoitoon. On aivan välttämätöntä, että ihmiset voivat luottaa heille tärkeän kuljetuspalvelun toimivan. Tässä ei saa olla epävarmuutta”, Sarkomaa painottaa.

On Kelan tehtävä varmistaa, että kilpailutetut kuljetuspalvelun tuottajat pystyvät turvaamaan palvelun saatavuuden. Jos ongelmat eivät korjaudu, voi Kela asettaa yrityksille myös sanktioita. Sarkomaan saaman tiedon mukaan palveluntuottajat ovat ryhtyneet viipymättä toimiin puutteiden korjaamiseksi.

”Saamani tiedon mukaan suurin ongelma on ollut puhelinpalvelun ruuhkautuminen ja viiveet autojen uusien laitteiden asentamisessa. On ollut hyvä ja välttämätöntä, että on Kela ryhtynyt viipymättä toimiin palveluntuottajien kanssa ongelmien korjaamiseksi ja tiedottanut laajasti asian etenemisestä.”

”Pyynnöstäni Kelan valtuutetut ovat saaneet heinäkuun alussa alkaneesta uudesta järjestelmän ongelmista ja niiden korjaamisesta ajankohtaista tietoa. Viesti Kelaan ollut selvä: asia on saatava kuntoon viipymättä.

Sarkomaa toteaa, että valtuutetut saavat kattavan selvityksen ongelmiin johtaneista syistä seuraavaan kokoukseensa, jossa asia analysoidaan perinpohjaisesti.

”Tämän pohjalta valtuutetut pohtivat mahdollisia toimia. Esimerkiksi mitä Kela ja muut tahot olisivat voineet tehdä paremmin. Uudistusten analysointi on tärkeää, opiksi on aina otettava ja ongelmat korjattava viipymättä.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
+358 505113033

Julkaistu

TIEDOTE 30.6.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) pitää välttämättömänä, että perheiden todellisuudesta ja arjesta perässä laahaava perhepolitiikka päivitetään.

”Kokoomuksen tavoitteena on lapsi- ja perheystävällinen suomi. Sen kivijalka on se, että tunnistetaan ja tunnistetaan erilaiset perheet ja niiden yhdenvertaisuus.  Se on ennen kaikkea lasten etu”, Sarkomaa toteaa.

Yksinhuoltajat, ero- ja uusioperheet sekä sateenkaari- ja adoptioperheet jäävät suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa monin paikoin paitsioon.

”Liian usein perhepolitiikka ja monet etuudet sekä palvelut pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Perheet ovat keskenään hyvin erilaisia. On tärkeää, että erilaiset perheet huomioidaan perheiden palveluita ja perheiden elämää koskevaa lainsäädäntöä tehtäessä. Se on yhdenvertaisuuskysymys”

Sarkomaa alleviivaa erityisesti eroperheiden tilanteen nykyistä parempaa huomioimista.

”Vaikka parisuhde tai avioliitto päättyisikin, vanhemmuus jatkuu. Tämän vuoksi on viisasta, että perheiden tukemiseen tarkoitetuissa toimissa tuettaan jaettua vanhemmuutta ja vuoroasumista. Esimerkiksi Ruotsissa lapsilisät ja koulumatkatuki voidaan jakaa molempien vanhempien kesken ja lapsi voi asua virallisesti kahdessa osoitteessa yhtä aikaa.”

Näihin kysymyksiin on valmisteilla olevassa sosiaaliturvan uudistamisessa etsittävä perheiden nykypäivän arkeen sopivat ratkaisut.

– Ei riitä, että seuraavalla eduskuntakaudella perhevapaat uudistetaan, vaan osana sosiaaliturvan uudistusta on modernisoitava perheiden koko sosiaaliturva ja perhepolitiikkamme. Perheet ovat erilaisia mutta samanarvoisia, Sari Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033