Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Vuoden alku on hyvä aika tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi aloittaa rintojen omatarkkailu ja lisätä liikuntaa.

 

Naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla on tärkeä rooli rintasyövän varhaisessa toteamisessa. On tärkeä tosiasia, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

 

Omatarkkailu kannattaa opetella jo nuorena – minkä nuorena oppii, sen aikuisena taitaa. Rintojen tarkkailu on asia, joka on viisasta aloittaa kaiken ikäisenä. Omatarkkailu on parhaimmillaan elämänmittainen tapa, jolla opitaan tuntemaan keho ja siinä tapahtuvat muutokset. Omatarkkailu vie kuukausittain viisi minuuttia, joten se on fiksu ja kaikille saatavilla oleva teko omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

 

Hyvä innovaatio on OMAKUU-sovellus, joka on ilmaiseksi ladattavissa mobiililaitteeseen. OMAKUU-sovellus toimii tarvittaessa kuukautiskalenterina ja ennen kaikkea muistuttaa joka kuukausi rintojen omatarkkailusta, ja näin ollen kannustaa huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisää mielenkiintoisesta sovelluksesta ja omatarkkailusta löytyy Tunne rintasi ry:n kotisivuilta.

 

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 5000 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla. On tärkeää tiedostaa, että rintasyöpää voi sairastua myös miehetkin, vaikka se on harvinaista.

 

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka edistävät terveyttä ja pienentävät myös sairastumisen riskiä. On hienoa asia, että rintasyövän ennuste paranee koko ajan varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta. Tämän kehityksen taustalla on tehty tutkimus, jonka voimavarat on viisasta turvata.

 

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumiseen laadukkaana ja täysipainoisena. Terveydenedistämistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, järjestöjen ja etenkin vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö on kaiken perusta.

 

Mukava tapa aloittaa kuntoilu on tehdä päätös osallistua keväällä Naisten kympille, joka on lauantaina 26.5.2018. Syöpäsäätiön Roosa nauha on myös mukana Naisten kympillä. Juoksijat voivat halutessaan tukea rintasyöpätutkimusta ja tehdä kaksin verroin hyvää.

 

Sari Sarkomaa
Helsinkiläinen kansanedustaja

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

 

 

Julkaistu

Tiedote 16.3

Julkaisuvapaa heti

Muoviongelmasta paljon puhunut kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaati torstain kyselytunnilla Suomeen nykyistä tiukempaa muovipolitiikkaa. Kyselytunnilla Sarkomaa nosti esiin kiertotalouden vauhdittamisen sekä ajatuksen muoviverosta.
”Tarvitsemme ripeitä toimenpiteitä ja nyt olisi syytä pikaisesti selvittää, voisiko muovivero olla osa ratkaisua muoviroskan vähentämisessä,” Sarkomaa sanoi.

 

Sarkomaan aktiivisuus tuotti tulosta, sillä kyselytunnilla valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi valtiovarainministeriössä olevan ajatuksena ottaa muovivero tutkittavaksi osana keinovalikoimaa.
”Tämä on todella hyvä uutinen”, iloitsee Sarkomaa. ”Tarvitsemme muovin käyttötavan muutosta, koska jopa 95 prosenttia muovista käytetään vain kerran, sitten se heitetään pois. On viisasta, että nyt selvitetään valtiovarainministeri Orpon johdolla voisiko muovivero olla osa ratkaisua, kun pyrimme vähentämään muovin käyttöä, kertakäyttökulttuuria sekä muoviroskaantumista.”

 

Sarkomaa kiitteli lisäksi komissaari Jyrki Kataista eri vaihtoehtojen, erityisesti muoviveron pohtimisesta. Sarkomaa on jo aiemmin esittänyt muoviveron selvittämistä.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 17.3.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa esittämänsä vaateen siitä, että hallituksen on täysin välttämätöntä tuoda eduskunnalle kaupunki- ja metropoliittinen selonteko. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä on kaupunkeihin liittyen noussut esille monia kysymyksiä, joihin on saatava ratkaisut.

”Selonteko on välttämätön, sillä sen avulla voidaan kootusti läpivalaista historiallisen suuren sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin sekä selkeyttää maakuntien ja kaupunkien roolit. Selonteossa on nostettava esille metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys kansantaloudellemme. Se on myös keino valaa rohkeutta hallitukselle panostaa entistä vahvemmin pääkaupunkiseutuun Suomen kasvun ja hyvinvoinnin veturina”, Sarkomaa toteaa.

”Sote- ja maakuntauudistuksen rinnalle tarvitaan vahvistuvaa ja modernia kaupunkipolitiikkaa. Helsinki-Uusimaa metropolimaakunnan erityishaasteita on ratkottava tarvittaessa erillisratkaisuina yhdessä kaupunkien kanssa”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan on täysin välttämätöntä, että Helsinki ja Uudenmaan kunnat laajasti ovat yhdessä tulevissa valinnanvapauspiloteissa mukana.  Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Erityisen tervetullutta helsinkiläisille on peruspalveluiden vahvistaminen ja sujuva hoitoon pääsy. Uudenmaan voimavarat on siirtymäaikanakin väestöperusteisesti turvattava. Maakuntien erikokoisuus ja erilaisuus on Sarkomaan mukaan tunnistettava ja tunnustettava.

”Eduskuntakäsittelyssä on varmistettava, ettei maakuntien erikokoisuus ja määrä jarruta uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Uudistuksessa sote-järjestäjien määrä laskee roimasti noin 190:stä 18:aan. Silti ei ole helppo purematta niellä kantokyvyltään eri mittaisten maakuntien mallia ja esitettyä määrää. Se ei ole sote-palveluiden kannalta ideaali. Määrä ei ole kiveen hakattu ja lakiin onkin Kokoomuksen vaateesta kirjattu perälautapykälä. Prosessi yhdistymisestä toiseen maakuntaan alkaa automaattisesti, jos maakunnan kantokyky ei riitä. Se on mittava kannuste maakunnille tehdä parhaansa. Kannuste, jota nykymallissa ei ole”, Sarkomaa tarkentaa.

”Helsinkiläisille veronmaksajille on suureksi eduksi myös se, että terveys- ja sosiaalipalvelut hoidetaan tehokkaasti ja hyvin kaikkialla Suomessa. Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina, vaikka eivät itse palveluista vastaa, sillä terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi. Aivan kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

 

Julkaistu

TIEDOTE 13.3.2018
Julkaisuvapaa het

On suuri ilouutinen, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS):n palvelut laajennetaan vihdoin myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tämä on Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite. Kaikille yhteinen YTHS tuo korkeakouluopiskelijat viimein keskenään tasa-arvoiseen asemaan opiskeluterveydenhuollossa. Eduskunnan on määrä saada asiaa käsiteltävän hallituksen lakiesityksen ennen ensi kesää.

”YTHS:n palvelut tavoittavat opiskelijat hyvin ja ne on suunniteltu opiskelijoiden tarpeita ajatellen. On merkittävä parannus, että jatkossa on mahdollista vaikuttavasti tehdä ennaltaehkäisevää ja terveydenedistämistyötä kaikkien korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa”, Sarkomaa sanoo.

Opiskelijoiden terveyden edistämistä koskeva osaaminen on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä. Siellä tunnetaan hyvin opiskelijoiden terveysongelmat ja erityispiirteet.

”Tulevaisuuden osaajien opiskelu- ja työkyvystä on tärkeää pitää huolta. Pidän viisaana ja välttämättömänä, että korkeakouluopiskelijoiden oma terveydenhuoltojärjestelmä säilytetään sote-uudistuksessa. On välttämätöntä vahvistaa YTHS:n toimintamahdollisuuksia ja laajentaa palvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille.”

Kokoomus on urakoinut yhdessä opiskelijakunnan kanssa YTHS:n palveluiden laajentamista ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tähän mennessä AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto on ollut kuntien vastuulla ja palveluissa on ollut paikoin suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja.

Tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto järjestettäisiin valtakunnallisesti siten, että kela vastaa järjestämisestä ja YTHS tuottaa palvelut valtakunnallisesti. Tämä luo puitteet taata kaikkien korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaiset opiskelijaterveydenhuoltopalvelut oppilaitoksesta ja asuinalueesta riippumatta.

YTHS:n palveluvalikoimassa ovat tärkeässä roolissa muun muassa suunterveyden, matalan kynnyksen seksuaaliterveyden, mielenterveyden ja päihdehuollon palvelut. YTHS:n on aikoinaan perustaneet ylioppilaat ja on tärkeää, että laajennus tehdään niin, että toiminnan laatua vaalitaan ja toimintaa jatkuvasti kehitetään”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa

Julkaistu

Helsingin ja Uudenmaan rahoituksen turvaaminen on ydinkysymys sote-uudistuksen rahoitusmallia tarkastellessa. Keskustelua on viisainta käydä virkamiesten valmistelemien laskelmien pohjalta. Juuri julkaistujen laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Monet muut maakunnat sen sijaan menettävät rahoitusta. Laskelmiin voi tutustua tekstin lopusta löytyvän linkin kautta.

Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua. Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta tehokkaasti ja hyvin hoidetut terveyspalvelut koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina.

Sote-uudistuksen itseisarvo on hyvät ja yhdenvertaiset palvelut. Ei se, onko Helsinki itse järjestäjä tai tuottaja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina ja sote-palveluilla, vaikka kaupungit eivät itse palveluista vastaa. Niin Ruotsissa kuin Tanskassakin terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä.

Missään esillä olleessa toteuttamiskelpoisesessa mallissa sote-palveluiden järjestäminen ei olisi säilynyt kunnalla. Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että kaikkien sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirrettävä laajemmalle kokonaisuudelle. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että pelkkä kuntayhtymä ilman demokraattisesti valittuja päättäjiä ei käy ja siksi maakuntavaalit ovat välttämättömät.

Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Hallituksen on tartuttava esitykseeni ja annettava Kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteko eduskunnalle. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Selonteko valaisi osaltaan rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehityksen vauhdittajana.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä helsinkiläisille monella tapaa. Voimavaralisäyksilläkään ei Helsingissä olla päästy eroon eriarvoistavista perusterveydenhuollon jonoista. Erot terveyskeskusjonoissa kaupungin sisällä ovat kestämättömiä, ja väestö vanhenee myös Helsingissä. Yli 70 % lapsiperheistä on vakuutus. Riippumatta siitä, järjestääkö palvelut maakunta vai kaupunki, on palveluita uudistettava. Valinnanvapauden laajentaminen on uudistuksen tuoma keino peruspalveluiden vahvistamiseksi. Esimerkit Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta osoittavat, että terveydenhuollon monituottajamallin avulla on mahdollista lyhentää jonotusaikoja perusterveydenhuollossa ja kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä.

Lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee se, miten lainsäädäntöä toimeenpannaan. Uudellamaalla on terveydenhuollossa osaava joukko ja koulutettu henkilöstö, jonka on oltava alusta asti mukana suunnittelussa. Se on onnistumisen edellytys.

Tällä hetkellä jokaisessa Uudenmaan kunnassa on oma sote-virasto. Lisäksi on sairaanhoitopiiri, aluehallintovirastot ja ely-keskukset ja vielä Uudenmaan liitto. Nyt nämä kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka nimi lakiesityksessä on Uudenmaan maakunta.

Aloitamme eduskunnassa alkavalla viikolla sote-lakipaketin käsittelyn, joka tehdään huolella. Eduskunta hyväksynyt esityksestäni lausuman, että sote-tutkimusrahoituksen riittävyys on turvattava osana uudistusta. Tutkimusasiaa on ratkomassa työryhmä. Eduskunnassa on myös pureuduttava ison uudistuksen muutoskustannuksiin.

Maakuntien rahoituslaskelmat: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4346241/Maakuntien+rahoitus+2019+taso/9509d6a5-1741-43e5-8048-f0326bc56a20.

Julkaistu

Tiedote 10.3.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan muovi on yksi suurimmista ympäristöhaasteistamme ja tilanne on jo pitkään ollut hälyttävä.

- Muovijäte aiheuttaa vakavia ympäristöhaittoja päätyessään luontoon ja ravintoketjun kautta ihmisen elimistöön. Mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain ja muovin poistamiseen meristä ei juuri ole keinoja. Nyt on viimeiset hetket toimia ja vähentää jätteen määrää. Suomella ei ole varaa odottaa mihin toimiin EU ryhtyy. Meidän on vähennettävä muovin käyttöä, tehostettava kierrätystä ja hyödynnettävä ja edelleen kehitettävä vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja, Sarkomaa sanoo.

Komissaari Jyrki Katainen toi ajatuksen muoviverosta EU-tasolla esiin ja myös valtiovarainministeri Petteri Orpo on todennut olevansa valmis tutkimaan sitä. Mitään selvityksiä veron toteuttamiskelpoisuudesta ei ole tehty. Sarkomaan mukaan olisi syytä pikaisesti selvittää, olisiko muovivero toteutettavissa.

- Muoviveron toteuttamiskelpoisuus tulee selvittää. Huolella suunniteltu muovivero saattaisi olla avain muovin vähentämisessä ja se voisi toimia täydentävänä osana keinovalikoimaa, Sarkomaa pohtii.

Muoviveron ohella Sarkomaa toivoo pikaisesti selvitettävän myös kertakäyttöisten muovituotteiden kieltoa. Myös tähän Petteri Orpo on kertonut suhtautuvansa avoimin mielin.

- Useista jäsenmaista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi muovipussien kieltämisestä tai verottamisesta, Sarkomaa sanoo.

Uusien toimien selvittämisen ohella Sarkomaa muistuttaa kierrätyksen tärkeydestä, sen tehostamisesta ja kuluttajien tekemistä valinnoista.

- Toimivaan kierrätykseen on panostettava ja jokainen meistä voi omalta osaltaan kiinnittää huomiota siihen, että myös muoviroskat tulee kierrätettyä oikein. Kuluttajina voimme valinnoillamme vaikuttaa, kun hankimme kestäviä tuotteita kertakäyttöisten sijaan.  Kuluttajien ohella myös tuotesuunnittelijat ovat tärkeässä asemassa kehitellessään tuotteita kestäviksi ja kierrätettäviksi, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Tiedote
Julkaisuvapaa heti
9.3.2018

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää ydinkysymyksenä sitä, että sote-uudistuksen rahoitusmalli turvaa Helsingin ja Uudenmaan rahoituksen. Keskustelua on viisainta käydä virkamiesten valmistelemien laskelmien pohjalta. Juuri julkaistujen laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Monet muut maakunnat sen sijaan menettävät rahoitusta.

“Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua. Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta tehokkaasti ja hyvin hoidetut terveyspalvelut koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina”, Sarkomaa sanoo.

“Sote-uudistuksen itseisarvo on hyvät ja yhdenvertaiset palvelut. Ei se, onko Helsinki itse järjestäjä tai tuottaja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina ja sotepalveluilla, vaikka kaupungit eivät itse palveluista vastaa. Niin ruotsissa kuin Tanskassakin terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä.”, sanoo Sarkomaa.

Missään esillä olleessa mallissa sote-palveluiden tuottaminen ei olisi säilynyt kunnalla. Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että kaikkien sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirrettävä laajemmalle kokonaisuudelle. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että pelkkä kuntayhtymä ilman demokraattisesti valittuja päättäjiä ei käy ja siksi maakuntavaalit ovat välttämättömät.

”Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Hallituksen on tartuttava esitykseeni ja annettava Kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteko eduskunnalle. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Selonteko valaisi osaltaan rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehityksen vauhdittajana”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä helsinkiläisille monella tapaa. Voimavaralisäyksilläkään ei olla päästy Helsingissä eriarvoistavista perusterveydenhuollon jonoista.

“Erot terveyskeskusjonoissa kaupungin sisällä ovat kestämättömiä, ja väestö vanhenee myös Helsingissä. yli 70:llä prosentilla lapsiperheistä on vakuutus. Riippumatta siitä, järjestääkö palvelut maakunta vai kaupunki, niin palveluita on uudistettava. Valinnanvapauden laajentaminen on uudistuksen tuoma keino peruspalveluiden vahvistaminen. Esimerkit ruotsista, norjasta ja tanskasta osoittavat, että terveydenhuollon monituottajamallin avulla on mahdollista lyhentää jonotusaikoja perusterveydenhuollossa ja kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä”, Sarkomaa sanoo

Lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee se, miten lainsäädäntöä toimeenpannaan. Uudellamaalla on terveydenhuollossa osaava joukko ja koulutettu henkilöstö, jonka on oltava alusta asti mukana suunnittelussa. Se on onnistumisen edellytys.

“Tällä hetkellä jokaisessa Uudenmaan kunnassa on oma sote-virasto. Lisäksi on sairaanhoitopiiri, aluehallintovirastot ja ely-keskukset ja vielä Uudenmaan liitto. Nyt nämä kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi”, Sarkomaa sanoo.

”Aloitamme eduskunnassa ensi viikolla sote-lakipaketin käsittelyn, joka tehdään huolella. Eduskunta hyväksynyt lausuman, että sote-tutkimusrahoituksen riittävyys on turvattava osana sotea. Lausuma tehtiin esityksestäni. Tutkimusasiaa on ratkomassa työryhmä. Eduskunnassa on myös pureuduttava ison uudistuksen muutoskustannuksiin”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Maakuntien rahoituslaskelmat: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4346241/Maakuntien+rahoitus+2019+taso/9509d6a5-1741-43e5-8048-f0326bc56a20.

Julkaistu

Julkaistu Iltalehden päivän poimnta osiossa 2.3.2018

Maakuntauudistus on livahtamassa voimaan huomaamatta valinnanvapauskeskustelun suojissa. Riskinä on, että uudistusta tehdään vähäväkisten miniatyyrimaakuntien ehdoilla, samalla kun metropolimaakunnnan tarpeet poljetaan kaupungistumisen pelossa kumoon. Historiallisen suuren ja jopa ongelmallisia kysymyksiä herättävän maakuntauudistuksen perusteellinen läpivalaisu on välttämätöntä.

Useissa asiantuntija-arvioissa 18 maakuntaa on pidetty liian suurena määränä suhteessa uudistuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Asiantuntijat ovat pitäneet etenkin alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Nyt vain 8 maakuntaa pääsisi ylitse kriittisen kynnyksen. Tiivistetty huomio on, että mitä enemmän on maakuntia, sitä haastavampaa on turvata yhdenvertaiset palvelut.

Osa maakunnista on jäämässä auttamatta liian pieniksi suhteessa niiltä vaadittaviin tehtäviin. Uudellamaalla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä. Uudistuksen onnistuminen metropolimaakunnassa edellyttää lainsäädännössä ja rahoituksessa erityistä huomiota. Viimeisimpien laskelmien valossa on ilmeistä, että Uudenmaan maakunnalle kaavailtu rahoitus vuonna 2020 ja sitä seuraavina vuosina ei riitä kattamaan palvelujen tarpeen kustannuksia ja uuden organisaation käynnistämiskustannuksia.

Tarvitsemme viimeistään nyt vakuuttavat vaikutusarvioinnit maakuntien välisistä eroista, kantokyvystä ja maakuntahallinnon vaikutuksista ja kustannuksista. Tietoon pohjautuvalla päätöksenteolla varmistetaan, että kustannukset eivät kasva. Näin lisätään myös luottamusta uudistukseen. Hyötyjen on heijastuttava ihmisten arkeen. Veronmaksajan taakkaa ei ole varaa eikä lupaa lisätä.

Katsotaan asiaa mistä näkökulmasta tahansa, on selvää, että uudistuksessa on huomioitava metropolialueen tarpeet. Kaupunkien ja maakuntien roolien kirkastaminen on vielä edelleenkin tekemättä. Hallituksen on ryhdistäydyttävä kaupunkipolitiikan suhteen. Jos uudistuksen tavoitteita ei saada toimimaan Uudellamaalla, niin ei sitten missään.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Outi Mäkelä

Kansanedustaja

 

Julkaistu

Julkaistu Kirkko ja kaupunki lehdessä 1.3.2018

Saan paljon kansalaispalautetta ja huolen ilmaisuja elämän viime ajan hoidosta. Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Pidän huolestuttavana nykytilaa, joka on johtanut räikeään eriarvoisuuteen elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä. Tarve sitoviin säädöksiin on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia.

Olen tehnyt aloitteen saattohoitolain säätämiseksi. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Oli tärkeää, että saimme valtion budjettiin määrärahan saattohoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen. Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen lisääminen on ydinosa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa.

Otan mielelläni vastaan palautetta ja ajatuksia saattohoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Kiusaamisen kitkeminen ja ennaltaehkäisy on vihdoin selkeästi kirjattu varhaiskasvatuslakiin. Tähän asti laki ei ole velvoittanut päiväkoteja samalla tavalla puuttumaan kiusaamiseen kuten kouluja. Isompia lapsia, peruskoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita on jo pitkään suojannut lainsäädäntö, joka edellyttää oppilaiden suojaamisen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Nyt lausunnolla olevaan uudistettuun varhaiskasvatuslakiin on kirjattu velvoite suojella lasta väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Näin nollatoleranssi kiusaamiseen on selkeästi lainmukainen tehtävä päiväkodeissa ja kaikessa varhaiskasvatuksessa.

On ilouutinen, että asia on saanut sen vakavuuden vaativan huomion. Kyllä sen eteen on urakoitukin. Eduskunnassa olemme tehneet toistuvia kannanottoja ja kirjallisia kysymyksiä. Erityiskiitos tutkijoille, kuten Laura Revolle, joka on tutkimuksissaan nostanut esille varhaisen puuttumisen merkityksen kiusaamisen kitkemistä.

Toisin kuin on usein uskottu tai haluttu uskoa ja ajatella, kiusaaminen on tutkimusten mukaan arkipäivää jo päiväkodeissa. Kiusaaminen ilmenee päiväkodeissa mm. fyysisenä väkivaltana, haukkumisena ja vallankäyttönä. Kiusaamiseen varhainen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivusta katsojasta.

Laura Repo on tutkimuksissaan korostanut kiusaamisen olevan opittu käyttäytymismalli. Siihen on pureuduttava varhaisessa vaiheessa ja mieluusti ennaltaehkäisevästi. Näin myös ehkäistään kiusaamisen siirtymistä lapsen mukana peruskouluun. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa.

On välttämätöntä, että vanhemmat ovat mukana kiusaamisen vastaisessa työssä. Vanhemmat ovat ensisijaiset vaikuttajat ja vastuunkantajat lapsen elämässä. On tervetullutta, että varhaiskasvatuksen lakiluonnoksessa tietosuojanormit on päivitetty mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä saman tapaan kuin kouluissa.

Yksi avain kiusaamisen ehkäisyssä on myös laadukas varhaispedagogiikka, jonka edistämiseksi on lakiluonnoksessa useampiakin toimenpiteitä. Lakiluonnoksessa on myös nykyistä selkeämmin säädetty, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi on lausuntokierroksella. Eduskunnassa aloitamme lain käsittelyn vielä tänä keväänä. Palaute ja ajatukset tervetulleita sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Järjestän yhdessä kansanedustaja Sari Multalan kanssa tilaisuuden varhaiskasvatuksen uudistamisesta torstaina 22.3 klo 17- 18.15 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen