Siirry sisältöön

Tiedote 29.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää viisaana budjettiriihen päätöstä nostaa vuoden 2019 budjettiesityksen terveydenhuollon yksiköille kohdentuvat yliopistotasoisen tutkimuksen määräraha 21 me.

”Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi tutkimusrahoituksen turvaaminen on välttämätöntä. Tutkimusrahoituksen riittävyys on erittäin tärkeää korkeatasoisen ja vaikuttavan hoidon samoin kuin palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta”, Sarkomaa toteaa.

Kyseinen tutkimusmääräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha on laskenut merkittävästi. Terveydenhuollon tutkimusmäärärahan turvaaminen budjettiriihessä oli Kokoomukselle tärkeä tavoita. Eduskunnan on määrärahan tasoa vielä arvioita.

Ehdotuksestani eduskunta on hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään, että osana sote- uudistusta on huolehdittava terveydenhuollon tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, rahoituksen riittävyydestä samoin kuin sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen voimavarat tulee turvata pitkäjänteisesti.

”Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimusmäärärahan turvaaminen on keskeistä. Myös terveysteknologian nousu Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi perustuu pitkälti yliopistolliseen tutkimukseen”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa mukaan myönteistä on myös se, että ensi vuoden budjettiesityksessä suunnataan hoitotyön tutkimukseen 400 000 €.

”Hoitotyön tutkimuksen tavoitteena on karsia tutkimusnäytöllä todennetut virheelliset, kustannustehottomat ja potilaan kannalta merkityksettömät käytännöt ja näin parantaa hoidon vaikuttavuutta”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Uskon siihen, että ihminen on onnellinen silloin, kun töihin on hyvä mennä, ja kun töistä on hyvä palata kotiin.

Työelämän joustot ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ovat täsmätoimia sujuvaan arkeen. Samalla edistämme hyvää työelämää, pidempiä työuria ja työn tuottavuutta. Siksi on välttämätöntä tavoitella maailman parasta työelämää ja tasa-arvoa entistäkin sitkeämmin.

Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että väsymys on vaikuttanut ainakin joka toisen vanhemman toiveisiin hankkia lapsia. Onkin syytä pohtia toimia, joilla hyvälle vanhemmuudelle ja läheisistä huolehtimiselle tehdään sijaa.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat käytössä. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, perhe-elämässä isät ja äidit lapsineen. Monin tavoin aikansa elänyt järjestelmä on joustamaton ja asettaa erilaiset perheet sekä lapset keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. Perhevapaauudistus on seuraavan eduskuntakauden tärkeimpiä tehtäviä.

Työyhteisöt ja -tehtävät mutta myös perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Kyse on niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla tietenkin jokaisen työntekijän mahdollisuus.

Meistä moni huolehtii ja kantaa vastuuta ikääntyvistä omaisista jossain elämän vaiheessa. Arvioiden mukaan työikäisistä lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omaisestaan tai läheisestään oman työssäkäyntinsä ohessa. Kun omainen tarvitsee apua ja hoivaa, on työelämässä oltava ihmisen niin halutessaan nykyistä helpompaa yhteensovittaa työ ja läheishoiva.

Yksi ratkaisu asiaan on luoda läheistään hoitaville tuettu hoivavapaa. Tuetun hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta.

Tuettu hoivavapaa olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti.

Tällaisia tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen tai vaikka lähiomaisen saattohoitoa varten.

Liian usein ajatellaan, että perhe- ja kotiasioista ei ole sopivaa puhua työpaikalla, eikä varsinkaan työnantajan kanssa. Olen saanut palautetta, että moni pelkää puhua hoivavastuusta, jottei tulisi kuvaa, ettei ole sitoutunut työhönsä.
Perheasioista puhuminen työpaikoilla on kaikkien etu, koska monet merkittävät päätökset työn järjestämisestä on mahdollista sopia ja tehdä vain työpaikkakohtaisesti.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin sekä työelämän joustoihin. Hyvä johtaja huolehtii, ettei perhe-elämään liittyvistä vapaista synny turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää työajan joustoja sitten isä tai äiti, mies tai nainen. Fiksu esimies tekee hyvästä työelämästä kilpailuvaltin. Työstä ja elämästä on voitava myös nauttia.

 

TIEDOTE 25.8.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa vaativat, että Pelastuskoulu järjestää jatkossakin koulutusta Helsingissä. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyvät päätöksen myötä Kuopioon.

Nykyisin koulutusta järjestetään sekä Kuopiossa että Helsingissä. Helsingin oma Pelastuskoulu kouluttaa pelastajia koko Uudenmaan tarpeisiin. Helsingissä koulutetut pelastajat ovat voineet pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Kuopiossa näin ei ole ollut. On ensiarvoisen tärkeää, että onnettomuuspaikalla pelastajalla on monipuolinen koulutus. Lisäksi suuronnettomuuksissa on välttämätöntä, että pelastaja pystyy toimimaan tilanteen mukaan ammattitaitoisesti sekä palomiehenä että ensihoitajana. Suunnitelman mukaan Helsingissä valmistuisi viimeinen kurssi vuonna 2020.

”Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueen erityispiirteitä. Uudeltamaalta löytyy ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa”, kokoomusedustajat toteavat.

Kansanedustajat katsovat, että koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa Helsingissä lisääntyvän väestön myötä. Myös pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaiset ovat ilmaisseet kritiikkiä koulutuksen siirtämistä kohtaan. Hallinnon siirtämiselle edustajat eivät puolestaan näe esteitä.

”Uudellamaalla on reilut 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, joka saattaisi murentua siirron yhteydessä. Toimivaa kokonaisuutta ei ole mielekästä rikkoa”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Mia Laiho
050 433 6461

Kari Tolvanen
09 432 3182

Sari Sarkomaa
09 432 3033

Meistä moni huolehtii ja kantaa vastuuta ikääntyvistä omaisista jossain elämän vaiheessa. Entistä useampi hoivaa läheistään palkkatyön ohessa. Kun omainen tarvitsee apua ja hoivaa, on työelämässä oltava ihmisen niin halutessaan nykyistä helpompaa yhteensovittaa työ ja läheishoiva.

Hoivavapaalle on ollut mahdollista jäädä jo vuodesta 2011, mutta siihen ei saa taloudellista tukea. Läheisen hoitaminen kotona ei ole ollut kaikille halukkaille taloudellisesti mahdollista. Pahimmassa tapauksessa sairastunutta perheenjäsentä hoitamaan jäävä joutuu turvautumaan itsekin sairauslomaan. Tällainen menettely on kestämättömän kallis ja epäinhimillinen.

Arvioiden mukaan työikäisistä lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omaisestaan tai läheisestään oman työssäkäyntinsä ohessa. Työssäkäyvien, läheistään hoivaavien määrän kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Yksi ratkaisu asiaan on luoda läheistään hoitaville tuettu hoivavapaa.

Tuettu hoivavapaa olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti. Tällaisia tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen tai vaikka lähiomaisen saattohoitoa varten.

Vanhushoivan tilanteet voivat muuttua äkillisesti, jolloin omainen joutuu jättämään työt kesken tai jäämään yllättäen työstä pois hoitaakseen ja järjestelläkseen hoidettavansa asioita. Juuri tähän tuettu hoivavapaa toisi mahdollisuuden.

Tuettu hoivavapaa tukisi työssä pysymistä. Jos perheille sälytetään entistä enemmän hoivavastuuta, läheisen vakava sairastuminen tai vanhuuden sairauksiin liittyvä hoivan ja huolenpidon tarve voivat lisätä hoivaroolissa olevan henkilön todennäköisyyttä jäädä ennenaikaisesti pois työstä tai ohentaa muutoin hänen työelämään kiinnittymistään. Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on pantu merkille, että keski-ikään painottuva läheis- ja omaishoiva voi ennen aikaistaa työelämästä poissiirtymistä ja lisätä syrjäytymisen ja köyhtymisen riskiä.

Olen saanut palautetta, että työssä ei ole aina helppo puhua hoivavastuusta, jottei tulisi kuvaa, ettei ole sitoutunut työhön ja työyhteisössä leimaantumista halutaan välttää.

Tuetun hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta.

Haluan, että vanhemmillamme ja isovanhemmillamme on turvattu, hyvinvoiva vanhuus. Hoitotakuun rinnalle on viisasta luoda myös hoivatakuun. Tuettu hoivavapaa olisi inhimillinen ja taloudellisesti kannattava keino vahvistaa ikäihmisten palveluita ja turvata hoivatakuun toteutuminen.

Kuulen mielelläni näkemyksiä asiasta. Elokuun alussa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sovimme tavoitteeksi tämän uuden mahdollisuuden kehittämisen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

TIEDOTE 21.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vakuuttavat, että järjestöjen asema huomioidaan osana sote- ja maakuntauudistusta. Järjestöistä on kantautunut huoli toiminnan jatkuvuudesta ja rahoituksesta. Tähän asti kunnat ovat edistäneet järjestöjen toimintaedellytyksiä tarjoamalla tiloja, ostamalla palveluita ja jakamalla avustuksia. Edustajien mukaan kuntien on viisasta jatkaa järjestöjen tukemista ja luoda yhdessä maakuntien kanssa nykyistäkin vaikuttavammat yhteistyömuodot järjestöille.

Edustajat vakuuttavat, että maakunnille kirjataan lakiin velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja rahoittaa niiden toimintaa.

"Sote-lakipaketista puuttui riittävät kirjaukset maakuntien velvollisuudesta yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Kokoomus pitää välttämättömänä, että eduskunnassa tästä on hallitusryhmillä vahva yhteinen näkemys. Olen tyytyväinen, että lakiin saadaan tarvittava korjaus", Sarkomaa toteaa.

Maakunnan rahoituksessa hyvinvoinnin edistämiseen on esitetty osoitettavaksi noin prosentti. Kokoomusedustajien mukaan rahoitusmalli ja maakuntien sekä tietenkin myös kuntien kannusteet edistää terveyttä- ja hyvinvointia on uuteen soteen rakennettava huolella. Sote-uudistuksen ytimeen on nostettava nykyistä vaikuttavampien ennaltaehkäisevien toimintatapojen luominen kuntien maakuntien järjestöjen sekä muiden toimijoiden kesken. Uudistus on hyvä mahdollisuus ryhtyä tekemään asioita paremmin.

"Ilman elinvoimaista ja monimuotoista järjestökenttää eivät sote-uudistuksen tavoitteet toteudu. Uudistuksessa järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on myös linjakasta hallitusohjelman toteuttamista. Olin mukana hallitusneuvotteluissa, joissa hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite vertaistuen ja ihmisten osallisuuden vahvistamisesta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla", Sarkomaa perustelee.

"Meillä ei ole varaa menettää vuosien varrella rakennettuja arvokkaita toimintamalleja, jotka ovat asiakkaiden ja omaisten näkökulmasta ensiarvoisen tärkeitä ja tukevat ihmisten selviytymistä arjessa. Matalalla kynnyksellä toimivien järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoistyöntekijöiden avulla pystymme saamaan turvaverkon ulottuville myös heitä, jotka muuten eivät hakeutuisi palveluihin ja hoitoon”, tarkentaa Mia Laiho.

"Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Vapaaehtoistyötä on vahvistettava, eikä heikennettävä. Kuntoutukusen vertaistuki, nuorten turvatalo ja lukuisat muut toimivat mallit parantavat suomalaisten hyvinvointia. Meidän on varmistettava, että pykälät ja rahoitusmalli ovat sellaisia, että järjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävät", kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

09 432 3033

Mia Laiho

050-4336461

TIEDOTE 18.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan merentutkimuksen tilasta. Hänen mukaansa on pakko kysyä, onko ministeri Kimmo Tiilikaisen vastuuhallinnonalalla, ympäristöministeriössä priorisoitu voimavarat oikein, jos merentutkimus on lähes jäissä.

”Esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Samaan aikaan kuuma kesä muutti Itämeren vihreäksi sinileväpuuroksi. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla.”

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt Tiilikaista Itämeren suojeluasioissa ja esittänyt vahvan huolen Itämeren tutkimusmäärärahavajeesta.

”Ymmärrän, että ympäristöministeriön kehys on tiukka mutta tutkimuksesta tinkiminen vasta kalliiksi tuleekin. On välttämätöntä priorisoida toimia, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.”

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta.

”On hälyttävää, että Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole takuita.”

Sarkomaa pitää mainiona, että Valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä ministerit Kimmo Tiilikainen, Jari Leppä ja Kai Mykkanen valmistelevat ehdotuksen lisätoimista Itämeren suojeluun. Päätöksiä on tarkoitus tehdä budjettiriihessä.

”Osana tätä valmistelua on syytä valtion talousarviokehyksen puitteissa priorisoida toimia ja varmistaa Itämeren tutkimuksen jatkuminen. Itämeri pelastetaan vain tutkittuun tietoon perustuvilla vaikuttavalla toimilla”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

 

Tiedote 15.08.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus etsii budjettiriihessä lisävoimavaroja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimukseen.

”Pidän vakavana, että jo ennestään pienestä määrärahasta puuttuu siihen eduskunnan viime vuonna tekemä 6 miljoonan euron korotus. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön”, Sarkomaa toteaa.

 

”Viime vuonna käsitelessämme tämän vuoden budjettia sovimme hallituspuolueiden kesken määrärahalisäyksistä yliopistotasoiseen sote- tutkimukseen.”

 

Korotus tehtiin Kokoomuksen aloitteesta, Sarkomaan toimiessa valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän neuvottelijana.

 

”Sovittu 6 miljoonan euron lisäys nosti  hallituksen budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon. Lisäys tehtiin, koska 15 me on niin pieni summa, että koko yliopistotasoista tutkimuksen tukijärjestelmä voi olla vaarassa murentua.”

 

Yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys olisi tästä enää vain neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen matala taso vaarantaa vakavasti terveydenhuoltomme kehittymisen.

 

”On kansanterveydellisesti ja taloudellisesti viisasta panostaa tutkimukseen. Se on ainoa tapa löytää vaikuttavat keinot hoitaa ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on julkisen tutkimusrahoituksen väheneminen”, Sarkomaa sanoo.

 

Sarkomaa vauhdittaa ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

 

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113 033

 

Tiedote 15.08.2018

Julkaisuvapaa heti

 

 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus etsii budjettiriihessä lisävoimavaroja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimukseen.

”Pidän vakavana, että jo ennestään pienestä määrärahasta puuttuu siihen eduskunnan viime vuonna tekemä 6 miljoonan euron korotus. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön”, Sarkomaa toteaa.

”Viime vuonna käsitelessämme tämän vuoden budjettia sovimme hallituspuolueiden kesken määrärahalisäyksistä yliopistotasoiseen sote- tutkimukseen.”

Korotus tehtiin Kokoomuksen aloitteesta, Sarkomaan toimiessa valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän neuvottelijana.

”Sovittu 6 miljoonan euron lisäys nosti  hallituksen budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon. Lisäys tehtiin, koska 15 me on niin pieni summa, että koko yliopistotasoista tutkimuksen tukijärjestelmä voi olla vaarassa murentua.”

Yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys olisi tästä enää vain neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen matala taso vaarantaa vakavasti terveydenhuoltomme kehittymisen.

”On kansanterveydellisesti ja taloudellisesti viisasta panostaa tutkimukseen. Se on ainoa tapa löytää vaikuttavat keinot hoitaa ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on julkisen tutkimusrahoituksen väheneminen”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa vauhdittaa ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113 033

 

Tänään aloittaa Helsingissä 6000 ekaluokkalaista koulun. Koulujen alkaessa on välttämätöntä meidän aikuisten terävöittää liikennekäyttäytymistämme. Suojatie on sopimus kunnioituksesta. Että ennen suojatietä pikemminkin hiljennetään kuin painetaan kaasua. Että jokainen meistä voi liikkua suojatiellä turvallisin mielin. Ettei kukaan jää suojatiellä isompansa alle.

 

Sinä teet suojatien -kampanjan tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta edistämällä turvallista liikennekäyttäytymistä suojateiden yhteydessä. Edelleen jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä. 

 

Hyvin usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari on liikaa.

 

On olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen. 

 

Syytä on nykyisin myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä.

 

Nopeusrajoitusten ja liikennevalojen kunnioittaminen ja keskittyminen liikenteeseen ovat keskeiset keinot huolehtia suojateiden turvallisuudesta. Ja tietenkin liikennesääntöjen noudattaminen on kaiken A ja O. Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö, jonka kitkeminen on kaikkien etu. Yhä useamman autoilijan mutta myös jalankulkijoiden, lasten ja aikuisten, huomio on enemmän puhelimessa kuin liikenteessä. 

 

Varsinkin pienten lasten vanhemmille huoli lasten turvallisuudesta on enemmän kuin tuttua. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua.

 

Asennemuutosta tarvitaan suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja kolmen lapsen äiti

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilevälautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. On välttämätöntä, budjettiriihessä tehdään esityksiä vaikuttavista lisäsuojelutoimista. Itämeren pelastuspaketilla on vauhditettava kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemisessä ja purettava Saaristomeren lantapommia.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Olen toistuvasti kirittänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

Saaristomerta sairastuttavan ”lantapommin” taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän erityisesti Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia.

Vakava tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.

Rahaa on löydettävä uudelleen kohdentamalla ja on pohdittava myös lisävoimavaroja. Budjettikuri on pidettävä tiukalla, mutta Itämeri eikä varsinkaan Saaristomeri voi odottaa. Itämerensuojelu on myös nostettava seuraavan hallituksen ympäristöpolitiikan vahvaksi painopisteiksi.

Jatkossa on välttämätöntä nostaa lainsäädännön edellyttämää suojelutasoa ja uudistaa maatalouden ympäristötukia vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun iso osa maatalouden päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on myös ympäristötuet kohdennettava riskialueille. Toistan vaateeni lisätä peltojen kipsikäsittely yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi.

Itämeren tilaa uhkaa myös meren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarojen puute. Suomen merentutkimuksen tulevaisuus on tutkijoiden mukaan vaakalaudalla ja esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Lisäksi Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole tällä hetkellä takuita. Kannustan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista myös toimiin, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. Asia on monin tavoin merkittävä. Sen vuoksi esimerkiksi Arandan käyttömahdollisuudet on välttämätöntä turvata.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

TIEDOTE 8.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee budjettiriihessä esityksiä Itämeren suojelutoimien vahvistamiseksi.

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. Suomen maatalous on Saaristomeren liepeillä erityinen häpeätahra ja pahin päästölähde johtuen fosforivalumista. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että budjettiriihen Itämeren pelastuspakettiin sisällytetään toimia, joilla vauhditetaan kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemiseksi ja puretaan Saaristomeren lantapommia.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Sarkomaa on toistuvasti kiristänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

”Budjettiriihessä on sovittava myös toimista, joilla puretaan Saaristomerta sairastuttavaa ”lantapommia”. Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän erityisesti Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia”, vaatii Sarkomaa.

Vakava tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.

”Rahaa on löydettävä uudelleen kohdentamalla ja pohdittava myös lisävoimavaroja. Budjettikuri on pidettävä tiukalla, mutta Itämeri eikä varsinkaan Saaristomeri voi odottaa. Itämerensuojelu on myös nostettava seuraavan hallituksen ympäristöpolitiikan vahvaksi painopisteiksi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
+358 505113033