Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

TIEDOTE 28.11.2017

Julkaisuvapaa heti

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ilmoitti tänään, että yleiseen asumistukeen kaavailtua osa-asunnon normia ei vastoin aiempaa hallituksen esitystä aiota ottaa käyttöön. Esitys vedetään valiokunnasta pois. Kokoomuksen kansaedustajat Sari Sarkomaa, Sari Multala ja Sanna Lauslahti ovat tyytyväisiä, että esitys peruuntui.

"Osa-asunnon normi olisi toteutuessaan kohdistunut erityisesti opiskelijoihin, jotka asuvat usein keskimääräistä pienemmissä asunnoissa ja yhteisesti vuokratuissa kimppakämpissä. Opiskelijoiden lompakolla on käyty tällä hallituskaudella jo aivan tarpeeksi, siksi olen iloinen, että ministeri Saarikko päätti vetää esityksen pois", toteaa edustaja Lauslahti.

Osa-asunnon normi olisi toteutuessaan heikentänyt niiden ihmisten asumistukea, jotka asuvat alle 20 neliömetrin yksiöissä, tai vuokraavat vain osaa asunnosta.  Kokoomusedustajien mielestä on hyvä, että yhdessä päätetyt säästöt haetaan tässä tapauksessa muualta kuin erityisesti opiskelijoiden asumisesta.

"Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuun alusta alkaen. Tämä helpotti erityisesti suurissa kaupungeissa asuvien toimeentuloa, kun yleinen asumistuki nosti kuukausittaista tukisummaa ja on ympärivuotinen. Olisi ollut kohtuutonta heikentää erityisesti yhteisasumisen ja pienissä asunnoissa asuvien tukea tässä tilanteessa", Sarkomaa painottaa.

Osa-asunnon normi olisi arvioiden mukaan koskenut noin 12 000 henkilöä, joiden tuki olisi heikentynyt enimmillään 50-100 euroa kuukaudessa. Paine olisi kohdistunut erityisesti suurissa kaupungeissa opiskeleville.

"Ei ole järkeä vaikeuttaa opiskelijoiden asumistilannetta jo ennestään haastavissa suurissa kaupungeissa. Opiskelijalla ei pääsääntöisesti ole varaa valita pienemmän ja suuremman asunnon väliltä. Osa-asunnon normilla tavoiteltujen säästöjen toteutuminen ei ollut varmaa. Pahimmassa tapauksessa uudistus olisi voinut kasvattaa valtion menoja", Multala päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Sanna Lauslahti

+358 505122380

Sari Multala

+358 405317104

 

 

Julkaistu

Tiedote 24.11.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa vetoaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppään, jotta pian lausuntokierrokselle lähtevässä eläinsuojelulain uudistuksessa säädettäisiin eläinten tunnistusmerkinnästä. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen teoistaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan.

"Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo. Nämä eläimet sijoitetaan uuteen kotiin tai joudutaan lopettamaan. Eläinten kärsimyksen lisäksi heitteille jätöstä aiheutuu merkittäviä taloudellisia kustannuksia.", Sarkomaa toteaa.

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksestä käy ilmi, että löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Löytökissojen lisäksi kustannuksia aiheuttavat ne lukuisat kissat, joita vuosittain lopetetaan suoraan löytöpaikalle valvontaeläinlääkärien toimesta. Valvontaeläinlääkärien lopetuksista perimät kulut tilitetään usein suoraan valtiolle, jolloin ne eivät näy kuntien tilastoissa.

Koirien rekisteröinti on säädetty pakolliseksi jo lähes kaikissa muissa EU-maissa ja tunnistemerkinnän vaatimuksesta on säädetty vielä kattavammin. Kissoilla rekisteröinnistä on säädetty useassa eri maassa, ja Ranskassa on toiminut koko maan kattava kissojen rekisteri vuodesta 2012.

"Suomen on syytä päivittää lainsäädäntönsä eläinten tunnistusmerkinnän osalta eurooppalaiselle tasolle.", toteaa Sarkomaa.

Irrallaan kulkevien eläinten on tutkimuksissa havaittu palautuvan omistajilleen paremmin, jos niillä on näkyvä tunnistusmerkki, esimerkiksi kaulapanta, jossa on omistajan yhteystiedot. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintään käytetään yleisimmin ihon alle asetettavaa mikrosirua. Omistaja ilmoittaa tietonsa rekisteriin, josta tiedot ovat löydettävissä sirunumerolla. Nykyään on olemassa useita eri rekisteritietokantoja, joten rekisteröinnin järjestämiselle on olemassa valmiita toimintapohjia. Mikrosirutuksen kustannukset omistajalle vaihtelevat 20-70 €/eläin.

"Tunnistusmerkinnän käyttöönotto voisi siis jäädä kustannuksiltaan varsin edulliseksi toteuttaa, varsinkin kun asian suhteuttaa siihen, paljonko tunnistusmerkinnän puuttuminen lemmikeiltä aiheuttaa nykyisellään kustannuksia kunnille joka vuosi.", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

Julkaistu

Tiedote 20.11.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ulottaisi papilloomavirusta torjuvan HPV-rokotteen koskemaan myös poikia kansallisessa rokoteohjelmassa. Papilloomavirus ei ole haitallinen ainoastaan naisille, vaan se aiheuttaa sukuelinten sekä pään ja kaulan alueen syöpiä sukupuoleen katsomatta. Rokote on ainoa tehokas keino estämään korkean riskin HPV-tartunnat.

"Tällä hetkellä HPV-rokote kuuluu vain tyttöjen kansalliseen rokoteohjelmaan. Viruksen suurten haittavaikutusten vuoksi rokote pitäisi ottaa myös poikien rokoteohjelmaan. Näin voitaisiin ennaltaehkäistä myös miesten papilloomaviruksesta aiheutuvia syöpiä sekä vähentää tartuntoja.", Sarkomaa toteaa.

HPV aiheuttaa maailmanlaajuisesti kymmenen prosenttia naisten ja viisi prosenttia miesten kaikista syövistä. Kun ikäluokasta rokotetaan tytöt ja pojat, nuorissa ikäluokissa viruksen kierto pysähtyy hyvin.

tuoreen suomen gynekologiyhdistyksen tiedotteen mukaan tyttöjen rokoteohjelmaa toteutetaan jo 76 maassa ja 16 maassa rokote tarjotaan tasa-arvoisesti sekä tytöille että pojille.

"Suomen pitää olla edelläkävijä kansallisen rokoteohjelman kattavuudessa. Rokote on tehokkain keino ehkäistä infektiotautitaakkaa ja siitä aiheutuvaa kärsimystä ja kustannuksia.", Sarkomaa toteaa

HPV-rokotteen antaminen kaikille on pieni hinta syöpien ennaltaehkäisystä. Arviolta 80% kaikista ihmisistä sairastaa HPV-tulehduksen jossain vaiheessa ja sen voi saada monella tavalla. Yleensä se paranee, mutta suuren riskin HPV-tyypit voivat saada aikaan pitkittyneen infektion ja syövän esiastemuutoksia.

Nyt Suomessa rokotteen tyttöjen lisäksi saavat vain ne pojat, joiden vanhemmilla on varaa rokotteen ostamiseen ja tietoa rokotteen antamisen tärkeydestä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että päätös HPV-rokotteen sisällyttämisestä rokoteohjelmaan tehdään viimeistään ensi vuoden talousarviosta päätettäessä.

"Koko terveyspolitiikamme painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen sekä toimiin, joilla edistetään erityisesti lasten ja nuorten terveyden tasa-arvoa.", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

Julkaistu

Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista. Sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10-15 vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla diabetesta sairastavien osuus väestöstä on jo lähes kuusi prosenttia. Joka viides ikääntynyt pääkaupunkiseudun asukas sairasti diabetesta vuonna 2014. Kroonisten sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on välttämätöntä panostaa.

Suomessa on käytössä vaikuttavia ja hyväksi koettuja menetelmiä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon. Osana sote-uudistusta ne on vakiinnutettava koko maahan. Suomesta on tehtävä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon mallimaa. Laadukas hoito onnistuu keskitetysti terveyskeskuksissa, joissa on riittävästi diabeteshoitajia ja yhtenäiset toimintatavat.

Diagnostiikan kehityksen myötä diabetes ja mahdolliset lisäsairaudet voidaan tunnistaa aikaisemmin. Tällöin sairauksien hoitoon ja niiden kustannuskehitykseen voidaan vaikuttaa jo varhaisemmassa vaiheessa. Diabeteksen hyvä hoito kannattaa.

Diabeteksen hoito on mullistunut, kun markkinoille on tullut laitteita, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen verensokerimittauksen eli glukoosisensoroinnin. Sensorointi parantaa tutkitusti diabeteksen hoitotasapainoa. Sen jatkuvat kustannukset ovat alimmillaan noin 1 400 € vuodessa, mikä on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin verensokerin mittaus sormenpäästä. Sensoroinnilla voidaan kuitenkin ehkäistä diabeteksesta johtuvia sairaalajaksoja ja liitännäissairauksia, mikä tekee siitä diabeteksen hoidon kokonaisuuden kannalta kustannusvaikuttavaa. Palaute laitteesta on ollut positiivista. Paremman verensokeritasapainon lisäksi laite luo turvallisuudentuntua diabeetikon ja omaisten arkeen. Tämä vahvistaa diabeetikon tunnetta sairauden hallinnasta ja edistää toimintakykyä ja arkea.

Eri kunnissa käytännöt glukoosisensorin saamiseksi ovat osoittautuneet hyvin epätasa-arvoisiksi. Joissain kunnissa lukulaitteen voi saada lainaksi vain kahden viikon ajaksi ja toisissa kaikki ykköstyypin diabeetikot saavat sen ilman tiukkoja kriteerejä. Helsingissä ja lähialueella tilanne on ongelmallisin.

Sote-uudistuksessa on maakunnittain luotava hoitokäytännöt, joissa vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet ovat saatavilla.

Tervetuloa Maailman diabetespäivÃän tilaisuuteen tiistaina 14.11 klo 8.30-9.30 Eduskunnan kansalaisinfoon osoitteeseen arkadiankatu 3.

Tilaisuudessa diabetologi Markku Saraheimo puhuu siitä, miten kehittyvä kudossokerin seuranta muuttaa diabeteksen hoitoa lähitulevaisuudessa. Insuliinista koko ajan riippuvaisen tyypin 1 diabeetikon elämää voi uusi tekniikka helpottaa ja parantaa merkittävästi.

Tilaisuudessa julkistetaan vuoden diabetesteko- tunnustuspalkinnon saaja. Sen on Diabetesliiton hallitus tänä vuonna myöntänyt henkilölle, joka on suomalainen edelläkävijä keinohaiman kehittelyssä ja käyttöönotossa. Palkinnon saaja esittelee työtään tilaisuudessa.

Avoin tilaisuus järjestetään eduskunnan diabetesryhmän ja Diabetesliiton yhteistyönä. Eduskunnan diabetesryhmä tekee tiivistä yhteistyötä diabetesliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Ryhmä ottaa mielellään vastaan palautetta diabeetikoilta ja heidän läheisiltään tärkeiden asioiden edistämiseksi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 4.11.2017

Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa ministeri Saarikkoon, ettei huutava tarve saattohoitolakiin jää sote-mylläkän jalkoihin. Ihmisten kasvanut huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on kuultava. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että oikeus hyvään saattohoitoon kirjattaisiin lainsäädäntöön.

-On vakava epäkohta, että Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on ilmeinen. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön, Sarkomaa toteaa.

Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat Sarkomaan mukaan jokaisen perusoikeuksia.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Syksyn eduskuntatyöhön on tuonut iloa upeaksi remontoitu eduskuntatalo. Valtiovarainvaliokunnassa työstämme ensi vuoden valtion talousarviota. Valmista on oltava ennen joulua. Sosiaali-ja terveysvaliokunnassa isoin käsittelyssä oleva asia on paljon näkemyksiä herättävä alkoholilain kokonaisuudistus. Politiikassa ei voi tehdä päätöksiä galluppeja vilkuilemalla. On kuitenkin mukava tunne, että suomalaiset antavat tukensa Kokoomuksen työlle.

Tässä kirjeessä:

  • Kaupunkipoliittinen selonteko etenee
  • Kiinteistöveron alarajaa ei nosteta
  • Lukutaito-ohjaus osaksi neuvolaa
  • Ulkosuomalaisparlamentti koolla
  • Perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan valmistunut ulkoinen arviointi
  • Tervetuloa tilaisuuteen keskustelemaan diabeteksen hoidon uudesta teknologiasta

Kansanedustajat Roosa nauha-päivänä valtiosalissa

 

Kaupunkipoliittinen selonteko etenee

Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Ehdotin budjetin lähetekeskustelussa, että hallitus antaisi eduskunnalle kaupunkipoliittisen selonteon, jossa on vahva metropolipoliittinen osio. Hallituksen on syytä kirkastaa kaupunkipolitiikkaansa. Laadimme yhdessä Outi Mäkelän kanssa aiheesta kirjallisen kysymyksen. Ministeri Tiilikaisen vastaus oli lupaava.

Kiinteistöveron alarajaa ei nosteta

Ensi vuoden talousarvioon sisältyvä ehdotus nostaa kiinteistöveron alarajaa jätetään toteuttamatta. Meidän kaupunkipoliitikkojen huoli asumiskustannusten noususta kuultiin. 

Valtiovarainvaliokunnassa hyväksyimme kiinteistöverolain muutoksesta mietinnön, johon kiinteistöveron korotuksen perumisen kirjasimme hallituspuolueen valiokuntajäsenten voimin.  Perustelimme muutosta sillä, että korotus painottuisi pääkaupunkiseudulle, jossa asumiskustannusten nousu on suurempaa kuin käytettävissä olevien tulojen. Sietämättömän korkeat asumisen kustannukset ovat kasvun este ja ihmisten arjen kipukohta. Yhdessä asetettu kiinteistöveron tuottotavoite on saavutettu, joten siksikin päätös oli hyvä tehdä. Perustelimme korotuksen perumista myös sillä, että kiinteistöveroa ollaan uudistamassa.

 

Lukutaito-ohjaus osaksi neuvolaa

Vahvistunut lasten osaamisen kulttuurinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen Suomessa osoittaa, että tarvitsemme vaikuttavampia ja varhaisempia toimia lukutaidon edistämiseksi. Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymist vaihtelee suuresti, ja lapset ovat jo kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Koska lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Olen mukana edistämässä uudistusta, jossa neuvola tulisi mukaan lukutaitotalkoisiin. Lukutaito ja lukemisen ilo on lahja, joka Suomen on annettava yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

 

Ulkosuomalaisparlamentti koolla

Ulkosuomalaisten parlamentin puhemiehistö, Suomi-Seuran väki ja joukko kansanedustajia kokoontuivat johdollani pohtimaan ulkosuomalaisten asioita. Olen Suomi-Seuran johtokunnan jäsen ja olen pitkään tehnyt työtä ulkosuomalaisten kirjeäänestyksen toteutumiseksi. Viimein syyskuussa eduskuntaan saapui hallituksen esitys laiksi vaalilain muuttamisesta

Kirjeäänestyksen tarkoituksena on parantaa ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin ulkosuomalaiset pääsevät äänestämään Suomen edustustoissa. Usein äänestämisen esteenä ovat pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Käytännön syyt voivat estää äänestämisen, vaikka äänestystahtoa olisi. Esitys vaalilain muuttamisesta on nyt perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, joka antaa esityksestä mietinnön.

 

Perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan valmistunut ulkoinen arviointi

Toimin Kelan valtuutettujen puheenjohtajana. Kelan valtuutettujen tehtäviin kuuluu Kelan hallinnon ja toiminnan valvominen. Olemme seuranneet Kelan toimeenpantavaksi siirretyn perustoimeentulotuen tilannetta tiiviisti. Esityksestäni teetimme toimeentulotuen siirrosta ulkoisen arvioinnin. Oli hyvä että ehdotuksestani ulkopuolinen arviointi toimeentulotuen siirrosta kelaan tehtiin. 

Selvityksessä tuli esille asioita, jousta Kelan johdon on otettava oppia.

Ulkoinen arviointi toimeentulotuen siirrosta osoitti erityisesti puutteita riskienhallinnassa, projektin johtamisessa ja raportoinnissa. Perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan on syytä ottaa oppia soten valmisteluun ja toimeenpanoon. Riskit on tunnistettava ennen toteutusta, jotta niitä voidaan hallita.

 

Tervetuloa tilaisuuteen keskustelemaan diabeteksen hoidon uudesta teknologiasta

Järjestän tilaisuuden yhdessä Diabetesliiton kanssa maailman diabetespäivänä tiistaina 14.11 kello 8.30-9.30 Kansalaisinfossa. Toimin eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajana. Tervetuloa!

Insuliinista koko ajan riippuvaisen tyypin 1 diabeetikon elämää voi uusi tekniikka helpottaa ja parantaa merkittävästi. Tässä tilaisuudessa kuulemme kahdesta tavasta parantaa diabeetikon elämänlaatua tekniikan avulla.

Hyvää syksyä toivottaen  Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Tervetuloa Maailman diabetespäivän tilaisuuteen 14.11. klo 8.30-9.30 Eduskunnan Kansalaisinfossa

Insuliinista koko ajan riippuvaisen tyypin 1 diabeetikon elämää voi uusi tekniikka helpottaa ja parantaa merkittävästi. Tässä tilaisuudessa kuulemme kahdesta tavasta parantaa diabeetikon elämänlaatua tekniikan avulla.

Vuoden diabetesteko-tunnustuspalkinnon on Diabetesliiton hallitus tänä vuonna myöntänyt henkilölle, joka on suomalainen edelläkävijä keinohaiman kehittelyssä ja käyttöönotossa. Palkinnon saaja esittelee työtään tilaisuudessa.

Lisäksi diabetologi Markku Saraheimo puhuu siitä, miten kehittyvä kudossokerin seuranta muuttaa diabeteksen hoitoa lähitulevaisuudessa.

Tilaisuuden lopussa eduskuntaryhmien edustajilla on mahdollisuus parin minuutin kommenttipuheenvuoroon. Lopussa on hetki aikaa yleisön kysymyksille.

8.30  Tilaisuuden avaus Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto

8.35  Vuoden diabetesteko -tunnustuspalkinnon julkistus, Sari Sarkomaa, kansanedustaja, Diabetesliiton hallituksen jäsen

8.40 Vuoden diabetesteko -palkitun puheenvuoro: Kuinka lähellä keinohaimaa olemme?

8.55  Jatkuva kudossokerin seuranta - sokeriseurannasta elämänhallintaan. Markku Saraheimo, diabetologi

9.10 Kommenttipuheenvuorot, eduskuntaryhmät, 2 minuuttia/puheenvuoro

9.20 Kommentteja, keskustelua yleisöstä

9.30  Tilaisuus päättyy

 

Eduskunnan diabetesryhmän puolesta Sari Sarkomaa

Diabetesliitto

 

 

 

Julkaistu

Toivoa antavaa on se, että vuoden 2015 PISA-mittauksessa maassamme pidempään jatkuneessa lukutaidon laskussa oli pysähtymisen merkkejä. Sen sijaan tuloksissa näkyvä vahvistunut osaamisen kulttuurinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen osoittaa, että tarvitsemme nopeasti vaikuttavampia ja varhaisempia toimia. Lukutaito ja lukemisen ilo on lahja, joka 100 vuotta täyttävän Suomen on annettava yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelee suuresti. Lapset ovat jo kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Osaamisen eriarvoistuminen on pysäytettävä jo varhaislapsuudessa. Koska lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Lukutaito-ohjauksesta on viisasta tehdä säännöllinen osa neuvolatoimintaa.

Lukukeskus on tuottanut materiaalipaketin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä jaettavaksi neuvoloissa opastuksen ohessa. Toimintaa on pilotoitu ja mukana on ollut kymmenen kunnan neuvolat. Kokemukset ovat olleet todella lupaavia.

Piloteissa materiaaleja jaettiin äitiysneuvoloissa jo ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Kaksivuotistarkastuksessa jaetaan muistutuksena tietoa puhumaan opettelevan lapsen vanhemmille.

Olisi viisasta, että seuraavana askeleena malli otettaisiin käyttöön joka kunnassa. Olen tähän työhön kannustanut neuvoloista vastaavaa ministeri Saarikkoa.

Lukukeskuksen asiantuntemuksella tuottamat materiaalit jaettaisiin kaikkiin Suomen neuvoloihin ja henkilökuntaa ohjeistetaan käyttämään niitä. Kirjastot ja päiväkodit voisivat tilata materiaaleja tarpeen mukaan.

Lapsille lukeminen on vaikuttava tapa edistää lapsen kehittymistä, oppimisen edellytyksiä ja lukutaitoa sekä vahvistaa vanhemmuutta ja samalla vähentää kasvussa olleita lasten oppimistulosten eroja. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Onneksi tutkimukset osoittavat suomalaisten lukutaidon olevan edelleen kansainvälisesti korkeatasoista. Riittämätön lukutaito on kuitenkin Suomessa vakava ongelma, joka on taltutettava. Oppimistulosten heikentyminen  ei ole uusi asia vaan toimia tilanteen korjaamiseksi on tehty. Opetusministerikaudellani 2007 aloitimme perusopetus paremmaksi (pop) kehittämistyön, jota jatketaan uudistettuna myös tällä eduskuntakaudella. Erityisen tärkeää  käynnissä oleva työ varhaiskasvatuksen osallistumisasteen  ja pedagogisen laadun edistämiseksi. On välttämätöntä, että tähän työhön saadaan mukaan myös neuvolat nykyistä vahvemmin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Julkaistu

Tutkimukset osoittavat suomalaisten lukutaidon olevan kansainvälisesti korkeatasoista. Riittämätön lukutaito on kuitenkin sata vuotta täyttävässä Suomessa vakava ongelma. Oppimistulosten heikentyminen ja laskeva lukutaito ovat näkyneet useita vuosia tutkimustuloksissa ja toimia tilanteen korjaamiseksi on tehty. Opetusministerikaudellani 2007 aloitimme perusopetus paremmaksi (pop) kehittämistyön, jota jatketaan uudistettuna myös tällä eduskuntakaudella. Olennaista on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattaminen ja pedagogisen laadun edistäminen.

Toivoa antavaa on se, että vuoden 2015 PISA-mittauksessa lukutaidon laskussa oli pysähtymisen merkkejä. Sen sijaan tuloksissa näkyvä vahvistunut osaamisen kulttuurinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen osoittaa, että tarvitsemme nopeasti vaikuttavampia ja varhaisempia toimia lukutaidon edistämiseksi. Lukutaito ja lukemisen ilo on lahja, joka Suomen on annettava yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

Lukutaito on oppimisen kivijalka. Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelee suuresti, ja lapset ovat jo kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Osaamisen eriarvoistuminen on pysäytettävä jo varhaislapsuudessa. Koska lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, kaikkien vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Lukutaito-ohjauksesta on viisasta tehdä säännöllinen osa neuvolatoimintaa.

Lukukeskus on tuottanut materiaalipaketin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä jaettavaksi neuvoloissa opastuksen ohessa. Toimintaa on pilotoitu ja mukana on ollut kymmenen kunnan neuvolat. Kokemukset ovat olleet todella lupaavia.

Piloteissa materiaaleja jaettiin äitiysneuvoloissa jo ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Kaksivuotistarkastuksessa jaetaan muistutuksena faktatietoa puhumaan opettelevan lapsen vanhemmalle. Äitiyspakkauksen Lystileikit vauvan kanssa-kirja toimii tukena tiedon levittämisessä.

Olisi viisasta, että seuraavana askeleena tehdään muutaman vuoden pilotti, jossa malli otettaisiin käyttöön joka kunnassa. Sote-uudistuksen toteuduttua malli olisi toimiva osa jokaista maakuntaa. Pilotissa Lukukeskuksen asiantuntemuksella tuottamat materiaalit jaettaisiin kaikkiin Suomen neuvoloihin ja henkilökuntaa ohjeistetaan käyttämään niitä. Kirjastot ja päiväkodit voivat tilata materiaaleja tarpeen mukaan.

Suomessa vastaavia lukutaidon edistämismateriaaleja jaettiin neuvoloissa laajalti viimeksi 35 vuotta sitten. Useissa Euroopan maista kuten esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa pidetään huolta siitä, että vanhemmat saavat tietoa, ohjeita ja materiaaleja lapselle lukemiseksi säännöllisesti terveystarkastuksen yhteydessä.

Lapsille lukeminen on vaikuttava tapa edistää lapsen kehittymistä, oppimisen edellytyksiä ja lukutaitoa sekä vahvistaa vanhemmuutta ja samalla vähentää kasvussa olleita lasten oppimistulosten eroja. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 31.10. 2017

Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali-ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirjoittaa blogissaan valinnanvapauslakiluonnoksen asiakassetelipykälän vaativan selkeytystä ennen lausuntokierrosta. Sarkomaa toteaa blogissaan hallituksen olevan yksimielinen tavoitteista, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta.

"Lausuntokierrokselle ei pidä laittaa lakiluonnosta, jonka tulkinta ei ole hallitusryhmillä yhdensuuntainen. Isoa uudistusta on vietävä eteenpäin yhteisvoimin. On päivän selvää, että kansainvälisesti laadukasta erikoissairaanhoitoa eikä sen ydintä päivystystä ole kenenkään tarkoitus vaurioittaa. Päinvastoin tavoite on tietenkin edistää soten tavoitteita yhdenvertaisia palveluja ja kustannusvaikuttavuutta, " toteaa Sarkomaa

Sarkomaan mukaan asiakasseteli on yksi väline turvata ihmiselle sopivat palvelut oikea-aikaisesti ja vaikuttava hoitoketju. Asiakassetelipykälissä on oltava sopivassa suhteessa joustoa mutta myös velvoittavuutta, jotta uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen saadaan riittävät välineet. Säädöksien on edistettävä laadukasta päivystyksen ja koko erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavaa toimintaa sekä maakunnan vahvaa järjestämisvastuuta. Valinnanvapauden laajentaminen on keino edistää uudistumista palvelunkäyttäjän näkökulmasta.

Lisää asiakasseteleistä, valinnanvapaudesta ja maakunnista Sari Sarkomaan blogissa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033