Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kolumni 11.6.2025

Maahan heitetyt tupakantumpit ovat valitettavan yleinen näky kotikaupunkimme kaduilla, luonnossa ja rannoilla. Nyt niiden rinnalle on ilmestynyt nikotiini- sekä nuuskapusseja, joita löytyy mitä kummallisimmista paikoista.

Tupakantumppi on ollut pitkään maailman yleisin roska. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa jopa kolme miljardia tumppia. Vaikka tupakoinnin suosio on ollut laskusuunnassa, muiden nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt. THL:n mukaan nikotiinipusseja käyttää päivittäin työikäisistä viisi prosenttia ja 20–40-vuotiaista miehistä vähintään satunnaisesti jo lähes neljännes.

Käytön yleisyys näkyy myös Suomen rantaroskaseurannassa. Nikotiini- ja nuuskapussit ovat tumppien ohella yleisimpiä roskia. Tupakantumpit ja nikotiinipussit eivät kuulu luontoon. Ne ovat molemmat ympäristömyrkkyjä.

Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti myös ruuaksi linnuille ja mereneläimille, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Sama koskee nikotiinipusseja, jotka aiheuttavat ekosysteemeille pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Nikotiini on myrkky, joka liukenee maahan heitetyistä nikotiinipusseista maaperään. Osa nikotiinipusseista sisältää myös muovia.

Myrkytystietokeskus sai viime vuonna 444 puhelua, jotka koskivat nikotiinipussista johtunutta myrkytystä. Puheluista noin puolet koski alle 2-vuotiaita lapsia. Puhelujen määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Koirien ja muidenkin lemmikkieläinten myrkytysten lisääntyminen on havaittu myös Suomen Eläinlääkäriliitossa. Jo yhden pussin syöminen voi aiheuttaa vakavan myrkytystilan tai jopa kuoleman pienemmille lemmikeille.

Nikotiinimyrkytyksen oireet riippuvat annoksen määrästä sekä eläimen koosta. Nikotiinipussit aiheuttavat merkittäviä haittoja yhtä lailla myös luonnonvaraisille eläimille.

Nuuska ja nikotiinipussit kuuluvat sekajätteeseen, samoin tupakantumpit. Tietenkin savukkeet, tuhkat ja tumpit on oltava täysin jäähtyneitä ja kytemättöminä. Tupakantumpit on helppo pakata esimerkiksi matkakokoiseen tuhkakuppiin ennen kuin ne laitetaan sekajäteastiaan.

Roskaantuminen on haitta ympäristölle, terveydelle ja myös viihtyisyydelle. Kaiken lisäksi kaupungin puhtaanapito kuluttaa miljoonia euroja vuosittain kaupunkilaisten verorahoja, joille olisi varmasti tähdellisempää käyttöä. Viisain ja vaikuttavin tapa kitkeä roskaantumis- ja myrkytysongelmaa on laittaa tumpit ja nikotiinipussit asianmukaisesti roskikseen.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Julkaistu

Kolumni 11.6.2025

Jalankulun sujuvuus ja turvallisuus on aivan keskeistä kaupunkimme viihtyisyydelle ja elinvoimaisuudelle. Helsingissä uusimpana liikkumismuotona yleistyneet sähköpotkulaudat ovat aiheuttaneet paljon huolta. Saamani palautteen mukaan monen helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä holtittomasti kulkuväylille hylätyistä sähköpotkulaudoista ja jalankulkijoiden seassa vaarallisesti kiitävistä sähköpotkulautailijoista. Liikenneturvan kyselyssä lähes puolet vastanneista kertoi pelänneensä kovaa ajavia ja liian läheltä ohittavia sähköpotkulautailijoita ja pyöräilijöitä.

Olemme Helsingin kaupungin voimin jo pitkään esittäneet lakimuutosta, joka antaisi kaupungille enemmän valtaa säädellä sähköskuuttien käyttöä, pysäköintiä ja käyttöaikoja. On mainiota, että eduskunnassa pian hyväksyttävä laki antaa kaupungille vihdoin vahvemmat keinot sähköpotkulautojen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Uuden lain myötä on kaupungissamme tärkeä keskustella ja kuulla tarkkaan asukkaiden näkemyksiä siitä, kuinka jatkossa Helsingissä säätelemme sähköpotkulautailua.

On tervetullutta, että uuden lain myötä sähköpotkulaudan kuljettamiselle asetetaan 15 vuoden alaikäraja. Sähköpotkulaudan ajaminen turvallisesti vaatii sellaisia taitoja ja kokemusta, joita lapsilla ei vielä ole. Se vaatii samantyyppistä osaamista ja kokemusta liikenteestä kuin mopoilu.

Tilastokeskuksen mukaan sähköpotkulautailijoita on menehtynyt Suomessa neljä, joista kaksi on alle 15-vuotiaita lapsia. HUS tiedotti syyskuussa, että noin viiden vuoden seuranta-ajalla sähköpotkulautojen onnettomuuksissa vammautui yli 600 lasta ja nuorta, joiden keski-ikä oli 12–13 vuotta. Vammat ovat yhä vakavampia. Luvut kertovat karua sanomaa ja sen, ettei sähköpotkulauta ole lasten kulkuneuvo.

Laissa korjataan myös kaupunkilaisjärjen vastainen tilanne: Sähköskuutin ja sähköpyörän ajajille ei ole aiemmin ollut promillerajaa. Siten niiden käyttö päihtyneenä ei ole ollut kiellettyä. Olen asian korjausta ajanut pitkään ja olen todella helpottunut, että laki saadaan nyt muutettua.

Jatkossa sähköpotkulaudan ja sähköpyörän kuljettajan promilleraja on 0,5 prosenttia. Nykyisin poliisilla ei ole ollut edes oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Uuden lain myötä liikenteenvalvoja saa jatkossa puhalluttaa kuljettajan ja kieltää ajon päihtymyksen vuoksi.

Esimerkiksi HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista suuri määrä on ollut päihtyneitä. Loukkaantuneilla on usein keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain hyvin harva käytti kypärää.

Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme.

On erittäin kannatettavaa, että sähköpotkulaudalla ajajille tulee uuden lain myötä myös vastaavanlainen vahva suositus käyttää kypärää kuin pyöräilijöillä on jo pitkään ollut.

On mainiota, että Helsingissä on käynnissä useita hankkeita jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi. Tarkoitus on mm. tarkastella jalankulkijoiden teiden ylityspaikkoja ja tehdä niihin tarvittavia parannuksia. Työn alla on myös toimia talvikunnossa pidon laadun kohentamiseksi.

Helsingissä talvikuukausina käytettävät liukkaudentorjunta-aineet, kuten kalsiumkloridi, ovat aiheuttaneet huolta monille asukkaille, erityisesti koiranomistajille. Olen saanut paljon palautetta tästä aiheesta ja huolta koirien terveydestä talvella.

Kalsiumkloridi on erittäin haitallista koirille – se voi aiheuttaa kipua, ihoärsytystä ja jopa kemiallisia palovammoja. Kalsiumkloridin nielaiseminen voi puolestaan aiheuttaa vakavia vaivoja.  Ainetta päätyy koiran suuhun helposti, sillä kivistävien tassujen nuoleminen on koiralle luonnollinen reaktio.

On ilo todeta, että Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi esitykseni kalsiumkloridin ja natriumkloridin käytön vähentämisestä kaupungin talvikunnossapidossa. Tavoitteena on luopua eläimille ja luonnolle haitallisista aineista samalla, kun varmistetaan, ettei liukkaus aiheuta vaaratilanteita ihmisille. Tämä on askel koiraystävällisempään kaupunkiympäristöön.

Kuulen mielelläni ajatuksia ja palautetta siitä, miten voimme yhdessä edistää turvallisempaa ja sujuvampaa kaupunkiliikennettä sekä kotikaupunkimme viihtyisyyttä. 

Julkaistu

Verkoston pyöreän pöydän keskustelu tulkkauspalvelujen tilasta kokosi yhteen yli 40 asiantuntijaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on kertonut käynnistävänsä selvityksen tulkkauspalvelujen kokonaisarvioinnin aloittamiseksi. Tulkkauspalvelu nykyisellään on hajanainen ja monimutkainen: sitä ohjaa jopa 20 eri lakia, mikä vaikeuttaa sekä vastuunjakoa että palveluiden kehittämistä.

Eduskunnan viittomakielten verkosto iloitsee STM:n päätöksestä: kyseessä on tärkeä ja odotettu toimi palvelujen parantamiseksi. Eduskunnan viittomakielten verkosto pitää tärkeänä, että keskustelua jatketaan ja että kokonaisarviointi tehdään tiiviissä yhteistyössä järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa.

5. kesäkuuta 2025 järjestetty Eduskunnan viittomakielten verkoston ja järjestöjen yhteinen pyöreän pöydän keskustelu nosti vahvasti esiin tarpeen tulkkauspalvelun kokonaisarvioinnille. 

Tilaisuuteen osallistui yli 40 asiantuntijaa ja viranomaista muun muassa eri järjestöistä, ministeriöistä ja Kelasta. Tilaisuuden avasi Eduskunnan viittomakielten verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ja päätti puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Harakka (sd).

Tilaisuudessa kuultiin useita puheenvuoroja kentän käytännön haasteista sekä viranomaisten näkemyksiä tilanteesta.

-Neuvonpito oli poikkeuksellisen laaja-alainen ja poikkeuksellisen yksimielinen. Kuurot ja kuulovammaiset ansaitsevat toimivat ja tasokkaat tulkkauspalvelut, jotta he tulevat ymmärretyksi elämän tärkeissä perusasioissa. Verkosto kirittää ministeriötä ripeään ja laajasti osallistavaan valmisteluun, jotta vielä näillä valtiopäivillä saadaan tulkkauksen kokonaisarvio ja parannusehdotuksia, sanoo Timo Harakka.

-Suuret kiitokset kaikille osallistujille – tulkkauspalvelun kokonaistilanteen arvioinnin selvitys oli tärkeä askel kohti selkeämpää, yhdenvertaisempaa ja toimivampaa tulkkauspalvelua. Tulkkauspalvelu on keskeinen osa perusoikeuksien toteutumista. Tarvitsemme laajapohjaisen ja konkreettisen arvioinnin nykytilasta ja sen puutteista. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti tähän tarkastelutyöhön tulee osallistaa vammaisia henkilöitä edustavat järjestöt, toteaa Sari Sarkomaa.

Vuonna 2014 perustetun Eduskunnan viittomakielten verkoston tarkoituksena on lisätä tietoa viittomakielistä ja niiden käytöstä sekä parantaa viittomakieliä käyttävien asemaa yhteiskunnassa. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja yli puoluerajojen.

Timo Harakka

Kansanedustaja

Puh: 050 3869292

timo.harakka@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja (kok.)

Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

Eduskunnan hoitotyön verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Lotta Hamari (sd.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ovat jättäneet lakialoitteen, jossa ehdotetaan säädettäväksi hoitotyön johtajan asemasta lakiin. Tavoitteena on turvata hoitotyön ammatillinen johtaminen ja varmistaa sen asema kaikilla hyvinvointialueilla.

Hoitotyön verkosto jätti asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 125/2025) keväällä. Ministeri vastasi, että he tulevat harkitsemaan säädösmuutostarpeita hyvinvointialueiden hallintoa koskevaan sääntelyyn.

– Iloitsemme ministerin vastauksesta kirjalliseen kysymykseemme. Meiltä on nyt lakialoite asiasta jätetty ja tuemme vahvasti ministerin työtä varmistaa hoitotyön profession johtaminen säädösperusteisesti, toteaa hoitotyön verkoston puheenjohtajisto.

Hoitotyön johtaja toimisi vastaavan lääkärin rinnalla vastaten hoitotyön ammatillisesta johtamisesta, organisoinnista sekä näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvasta kehittämisestä ja tutkimuksesta.

– Hoitotyön johtaminen ei ole hallinnollinen tukitoimi, vaan olennainen osa palveluiden sisällöllistä johtamista. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa on erityisen tärkeä edistää hyvinvointialueiden toiminnan vaikuttavuutta. Hoitotyöntekijät ovat soten suurin ammattiryhmä ja siten ei ole yhdentekevää, miten tätä ammattiryhmää johdetaan, sanoo Lotta Hamari, Hoitotyön verkoston puheenjohtaja.

Tutkimukset osoittavat, että vahva hoitotyön johtaminen parantaa henkilöstön työhyvinvointia, palveluiden laatua ja hoidon vaikuttavuutta. Ammatillinen johtajuus tukee myös henkilöstön pysyvyyttä ja mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen käytön.

– Tarvitsemme enemmän toimia näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Lakialoitteella vahvistetaan hoitotyön johtamisen asemaa ja varmistetaan, että osaamista hyödynnetään täysimääräisesti palveluiden kehittämisessä, sanoo varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Eduskunnan hoitotyön verkosto katsoo, että hoitotyön johtaminen vaatii oman tieteenalan koulutuksen saaneen ja substanssinsa tuntevan johtotehtävänsä lääketieteen ja sosiaalityön johtamisen rinnalle.

Laki korjaisi tilanteen, jossa hoitotyön johtamismallit ja -rakenteet ovat osassa alueista puutteellisia ja hyvin erilaisia eri alueilla. Hoitotyön johtamisen merkitystä palveluiden vaikuttavuudelle, laadulle ja kustannussäästöille ei kaikkialla ymmärretä.

Eduskunnan hoitotyön verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä. Verkosto edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja ja lisäksi mukana on kymmeniä hoitoalan asiantuntijatahoja.

Lotta Hamari

Kansanedustaja

Puh: 0504784414

lotta.hamari@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Puh: 09 432 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

Yrittäjien kuntabarometrissa 2024 Helsinki romahti suurten kaupunkien häntäpäähän. Tähän vaikuttivat kokemukset yritysten tarpeiden sivuuttamisesta. Esille nousivat erityisesti kaupunkirakenteen ja liikenteen muutokset.

Helsingin Yrittäjät ovat oikeassa vaatiessaan tiiviimpää yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä. Yritysten tarpeiden ymmärtäminen ja toimiva yhteistyö ovat edellytyksiä kaupungin elinvoiman kasvulle ja kehitykselle.

Yhteistyö yritysten kanssa on myös avaintekijä siihen, että saamme kotikaupunkimme sydämen taas sykkimään. Helsingin keskustan elinvoimaa ovat koetelleet isot haasteet. Etätyön lisääntyminen, kulutustottumusten muutokset ja liikenteen ongelmat näkyvät ydinkeskustan näivettymisenä.

Olemme asettaneet Helsingin kaupungin tavoitteeksi saada keskusta-alueelle 10 000 uutta asukasta ja saman verran uusia työpaikkoja. Lisäksi ydinkeskustasta on tarkoitus tehdä kohtaamispaikka, joka houkuttelee ihmiset viihtymään. 

Kaupunki on sitoutunut edesauttamaan vetovoimaisten tapahtumien syntymistä, ja tarjontaa on tarkoitus lisätä laajemmin kesäsesongin ulkopuolelle. Elinvoiman kulmakiviä ovat myös ravintolat, kahvilat, mielenkiintoiset liikkeet ja palveluyritykset.

Liikenteen sujuvuus ja saavutettavuus ovat myös elintärkeitä. Keskustaan täytyy päästä helposti kaikilla kulkumuodoilla. Logistiikan ja asiointiliikenteen toimivuus on varmistettava. Tämä edellyttää myös maanalaisen liikenteen kehittämistä. Katutöiden aikataulutusta ja viestintää on parannettava, jotta yritysten toiminta eikä kaupunkilaisten arki kärsi kohtuuttomasti.

Matkailun edistäminen on aivan keskeisessä roolissa keskustan elinvoiman vahvistamisessa. Kun matkailijat käyvät kaupunkimme ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa sekä hotelleissa, ylläpitävät he samalla moninaisempia palveluja meille helsinkiläisille. 

Helsingin on kirittävä tavoitteessaan parantaa kilpailuasetelmaansa kulttuurin, urheilun ja muiden suurtapahtumien sekä etenkin kansainvälisten kongressien ja messujen isäntäkaupunkina yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Helsingin on ennen kaikkea kyettävä palvelemaan yrityksiä ja tapahtumajärjestäjiä yhden luukun periaatteella. Tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan on helpotettava ja turhaa sääntelyä kevennettävä.

Helsingin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yrittäjien sekä järjestöjen kanssa ja vähemmän yksin.

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

kunnallisvaalit olivat Helsingissä poikkeuksellisen jännittävät. Kokoomusjoukkueemme selvisi muutaman tuhannen äänen erolla voittajaksi, mutta valtuustopaikkoja saimme yhtä paljon kuin Sdp, eli 21 valtuutettua. Se on kokoomukselle kaksi paikkaa vähemmän kuin viime kuntavaaleissa.

Omaan vaalitulokseeni olen hyvin tyytyväinen. Lämmin kiitos helsinkiläisille vahvasta luottamuksesta. Sain 3255 ääntä, mikä on Helsingin kokoomuksen kuntavaaliehdokkaista kolmanneksi eniten. Suuri kiitos kaikille vaalityössä tukeneille ja mainiolle vaalipäällikölleni Maria Mattilalle.

Vaalikampanjassa kysyjille jo vastasin ja vaalien jälkeen kysyttäessä, että en ollut tavoittelemassa apulaispormestarin tehtävää. Jatkan kiitollisena työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Valtuustoryhmä valitsi minut myös jatkamaan työtä Helsingin kaupunginhallituksessa. Helsinki tarvitsee lisää kaupunkilaisjärkeä päätöksentekoon ja enemmän yhteistyötä asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että Helsingissä on hyvä ja turvallista kaikenikäisten asua, elää, oppia, harrastaa, yrittää ja tehdä työtä. On olennaista vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja huolehtia, että jokainen helsinkiläinen saa vastinetta verorahoilleen toimivina palveluina.

Tervetuloa tapaamaan:

  • MLL UP Muotia ja tähtiä 2025 -elämysiltaan to 15.5. klo 19 lippuja saatavilla. Kevään parhaita tapahtumia ja tuotto lapsille sekä nuorille supertärkeään asiaan. Ilo olla taas tänä vuonna mukana mallina ja yhdessä tekemässä hyvää ilon kautta. https://www.nettilippu.fi/fi/event/mll-up-muotia-ja-tahtia-2025
  • Instagram-livelähetys ke 21.5. klo 17. Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Lähetys löytyy Instagram-profiilistani @sarisarkomaa

Tässä kirjeessä: 

  • Puoliväliriihessä tervetullut ansiotuloveron kevennys
  • Helsinkiä ei saa rangaista hyvästä taloudenpidosta
  • Merkittävä edistysaskel valtakunnalliselle sairaanhoitajien kliiniselle erikoistumiskoulutukselle
  • Jokaiselle oikeus laadukkaaseen saattohoitoon
  • Turvallisemmat kaupat yrityslähestymiskiellolla
  • Työrauha kouluihin – kännykät kuriin ja lisää liikuntaa
  • Helsinki koiraystävällisemmäksi – haitalliset suolat pois talvikunnossapidosta

Puoliväliriihessä tervetullut ansiotuloveron kevennys

Puoliväliriihessä hallitus päätti esittää eduskunnalle yli miljardin euron kevennystä työn verotukseen. Suomen talous lähtee kasvuun kestävästi vain työnteolla ja yrittämisellä. Ylikireä verotus ei ratkaise yhtä ainutta Suomen ongelmaa. Työnteon kannustavuutta edistetään keventämällä ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa. Tästä 650 miljoonaa euroa kohdistuu pieni- ja keskituloisille.

Kun kotitalouksien ostovoima vahvistuu, kasvaa myös kotimainen kulutus. Tämä näkyy erityisesti palvelualoilla – kuten vähittäiskaupassa, ravintola- ja matkailualalla sekä kuljetuspalveluissa. Näillä päätöksillä parannetaan erityisesti kotimarkkinoilla toimivien yritysten kasvuedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia.

Helsinkiä ei saa rangaista hyvästä taloudenpidosta

Eduskunnassa keskusteltiin lakimuutoksesta, joka sisältää esityksen leikata Helsingin pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta. Leikkausta perustellaan sillä, että Helsinki on ainoana sote-alueena tehnyt ylijäämää kahtena viime vuotena. Tämä on kuitenkin täysin väärä viesti: hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen vaarantaa kannusteet hillitä kustannuksia kaikilla hyvinvointialueilla. Teen työtä sen eteen, että esitys uudelleenarvioitaisiin. Puheenvuoroni eduskunnan täysistunnossa.

Merkittävä edistysaskel valtakunnalliselle sairaanhoitajien kliiniselle erikoistumiskoulutukselle

On ilo jakaa mainio uutinen, joka julkaistiin eilen sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa: sairaanhoitajien valtakunnallisen kliinisen erikoistumiskoulutuksen käynnistämiseen on nyt haettavissa valtionavustuksia. Psykiatrisen ja mielenterveyden hoitotyön sekä gerontologisen hoitotyön erikoisaloille on tarjolla yhteensä 400 000 euroa käynnistysrahaa. Tämä on merkittävä edistysaskel, jonka eteen olen tehnyt määrätietoista työtä. Lue lisää.

Jokaiselle oikeus laadukkaaseen saattohoitoon

Hallitusneuvotteluissa sovimme lakimuutoksesta, joka varmistaa hyvän ja yhdenvertaisen saattohoidon riippumatta asuinpaikasta. Olen ajanut pitkään saattohoitolakia. Tämä on tärkeä askel ihmisarvoisen elämän loppuvaiheen turvaamiseksi. Puoliväliriihessä sovittiin, että esitys tuotava eduskuntaan ripeästi. Lue lisää.

Turvallisemmat kaupat yrityslähestymiskiellolla

Olen tyytyväinen, että pitkään ajamani yrityslähestymiskielto etenee. Myymälävarkauksien ja väkivallan uhan torjumiseksi valmistellaan lakia, joka antaa yrityksille mahdollisuuden hakea lähestymiskieltoa toistuvasti häiriötä aiheuttaville henkilöille. Lue lisää.

Työrauha kouluihin – kännykät kuriin ja lisää liikuntaa

Hyväksyimme eduskunnassa vihdoin lakimuutoksen, joka antaa kouluille selkeän oikeuden rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä ja lisää liikuntaa koulupäivään. Iloitsen, että lakiesitykseen tuli myös ajamani mahdollisuus rajoittaa kännyköiden käyttöä myös välitunneilla. Tämä tukee lasten oppimista ja hyvinvointia. Lue lisää.

Helsinki koiraystävällisemmäksi – haitalliset suolat pois talvikunnossapidosta

Esityksestäni kaupunginhallitus päätti, että Helsinki alkaa vähentää eläimille ja luonnolle haitallisten talvikunnossapidon aineiden, kuten kalsiumkloridin, käyttöä. Päätös parantaa koirien hyvinvointia ja ympäristön tilaa. Lue lisää.

Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Julkaistu

On ilo jakaa mainio uutinen, joka julkaistiin eilen sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa: sairaanhoitajien valtakunnallisen kliinisen erikoistumiskoulutuksen käynnistämiseen on nyt haettavissa valtionavustuksia.

Psykiatrisen ja mielenterveyden hoitotyön sekä gerontologisen hoitotyön erikoisaloille on tarjolla yhteensä 400 000 euroa käynnistysrahaa. Tämä on merkittävä edistysaskel, jonka eteen on tehty määrätietoista työtä sekä eduskunnassa että yhteistyössä monien tahojen kanssa.

Sote-uudistuksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman vahvaa panostusta hoitotyön koulutukseen, tutkimukseen ja laadun seurantaan. Erikoistumiskoulutus on tärkeä askel paitsi sairaanhoitajien osaamisen kehittämisessä myös koko hoitojärjestelmämme laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa.

On hienoa, että eduskunnan viime syksyn budjettikäsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden kesken sopimamme 500 000 euron lisäpanostus mahdollisti tämän tärkeän startin. Lisäksi sovimme lisäpanostuksista hoitotyön tutkimukseen ja laaturekistereiden kehittämiseen. Tämä on osa kokonaisuutta, jolla vahvistamme hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja alan veto- sekä pitovoimaa.

Selvitysten mukaan maassamme tarvitaan vuoteen 2028 mennessä noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa — tämä määräraha auttaa ottamaan ensimmäiset ratkaisevat askeleet tuon tavoitteen saavuttamiseksi.

Tällä hetkellä erikoistumiskoulutuksen tarjonta on vaihtelevaa eikä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.

Päätös on tärkeä askel eteenpäin työssä, jossa sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumisvaihtoehdot. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana tämän asian edistämisessä — työ jatkuu.

Julkaistu

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina esityksestäni kannan, jolla vauhditetaan Helsingin luopumista eläimille ja luonnolle haitallisista talvikunnossapidon aineista. Esityksestäni kaupunginhallitus edellytti, että kaupunkiympäristötoimiala selvittää, miten voidaan lopettaa tai vähentää koirien tassuille kipua aiheuttavien natriumkloridin ja kalsiumkloridin käyttö niin, että samalla huolehditaan liukkauden estosta ihmisten turvallisuus huomioiden. Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopio on luopunut suolaharjauksesta pyöräilijöiden ja koiranomistajien negatiivisten kokemusten vuoksi. Mekaaniseen lumenpoistoon luotetaan esimerkiksi Oulussa, jonka talvipyöräilyolosuhteet ovat kuulemma hyvät. Monessa  kaupungissa ei suolaharjausta  käytetä kevyenliikenteen väylillä. Saamani tiedon mukaan esimerkiksi Tukholmassa kaavaillaan luopumista kalsiumkloridista, joka on haitallista niin koirille, muille eläimille kuin luonnolle.

Moni helsinkiläinen ja kaupunginvaltuutettu on kantanut huolta kaupungin käyttämän kalsiumkloridin vaikutuksista koirien hyvinvointiin. Varsinkin kevyen liikenteen väylien suolaus on nelijalkaisten lisäksi haitallista myös ympäristölle. Kalsiumkloridi on syövyttävä aine, joka ruostuttaa myös kulkuneuvoja ja infrastruktuuria.

On tärkeää alleviivata, että eläinten hyvinvointilain yleinen periaate (6 §) on, ettei eläimille saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry ja Suomen Kennelliitto ovat aktiivisesti vaatineet kaupunkeja luopumaan kalsiumkloridin käytöstä kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidossa.

Kalsiumkloridi on voimakkaasti ärsyttävä aine, joka aiheuttaa koirille ihoärsytystä, kipua ja jopa kemiallisia palovammoja. Se on myös myrkyllistä: nieltynä se voi polttaa koiran suun rakkuloille sekä aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja kouristuskohtauksia. Ainetta päätyy koiran suuhun helposti, sillä kivistävien tassujen nuoleminen on koiralle luonnollinen reaktio.

Kaupungin on kaikki syyt ottaa päätöksenteossa huomioon myös eläinten hyvinvointi.  Monet kaupungit ovat jo luopuneet kalsiumkloridista, ja asiassa etenemisen on syytä olla myös Helsingin tavoite. Kalsiumkloridi on teiden suolauksessa käytetyistä aineista kiistattomasti koirille vahingollisin. Suoraa kieltoa ei tällä kertaa ollut yksimielisesti mahdollista saada, mutta tehty päätös on välttämätön askel eteenpäin. Työni asian edistämiseksi jatkuu – Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää myös koiraystävillemme.

Julkaistu

27.4.2025 Tiedote

Hallitus linjasi puoliväliriihessään, että eduskuntaan tuodaan pikaisesti lakimuutos, jolla varmennetaan jokaiselle lakisääteinen oikeus saattohoitoon. Kyseessä on Orpon hallitusohjelmaan kirjattu lupaus laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamisesta. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että lakimuutos tuodaan pikaisesti eduskuntaan. 

”Hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden kehittämisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää sote-uudistuksen jalkoihin”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

”Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Myös eri alueiden välillä on eroja. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa sanoo.

Julkaistu

Hyväksyimme viime perjantaina eduskunnassa perusopetuslakiin mainioita muutoksia, joiden myötä:

  • kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden käyttö sallitaan peruskoulussa oppitunnin aikana vain opettajan tai rehtorin luvalla oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. 
  • edistämme oppilaiden ja opettajien työrauhaa. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin, ja oppilaiden sekä opettajien ja muun koulun henkilöstön hyvinvointiin.
  • koulujen on määriteltävä säännöissään, miten puhelimia saa käyttää välitunneilla ja miten niitä säilytetään koulupäivän aikana. Olen sitkeästi kirittänyt kännyköiden kuriin laittamista myös välitunneilla. 
  • liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Tämä on työvoitto. Enemmistö oppilaista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Siksi koulupäivään on saatava lisää liikuntaa ja toimia, joilla jokainen löytäisi oman tavan liikkua ja mieluusti myös liikunnan ilon.

Liikuntatottumukset opitaan varhain. Vanhempien merkitys lapsen liikunnallisen elämäntavan oppimisessa on tietysti keskeinen, mutta peruskoulussa voidaan tehdä paljon.

Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle. Koulupäivän aikaisen liikkumisen on havaittu vaikuttavan myönteisesti oppimistuloksiin.

Myös sosiaaliset taidot opitaan yhdessä muiden kanssa toimiessa.

On vakava tosiasia, että melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. Kaiken lisäksi Suomessa lapsille hankitaan älypuhelimet kansainvälisesti vertaillen hyvin varhain. 

Korkea ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä ja omaa elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.

Moni ihmetellyt miksi laki tarvitaan kännyköiden kuriin saamiseksi. Kyse on siitä, että  laintulkinta on ollut mutkikasta.

Ennen juuri hyväksyttyä lakia opettaja on saanut ottaa puhelimen oppilaalta pois vain siinä tapauksessa, että oppilas on jo käyttänyt sitä ja käyttö on ollut häiritsevää. Kouluilla on ollut mahdollisuus järjestyssäännöissään kieltää puhelimen käyttö oppituntien aikana, mutta kännykän käyttöä välitunneilla ei ole voinut kieltää.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies taas on päätöksessään todennut lainvastaiseksi käytännön, jossa kännykkä takavarikoidaan loppupäivän ajaksi häiritsevän käytön takia. Samassa päätöksessään apulaisoikeusasiamies totesi, että sellainen käytäntö, jossa puhelimet kerätään koulun haltuun oppitunnin ajaksi oppilaan tahdon vastaisesti, on laiton. Käytännössä siis kännykkäparkkien täytyy perustua vapaaehtoisuuteen. Uusi laki selkeyttää tilanteen ja antaa nyt oikeuden kerätä kaikilta oppilailta kännykät parkkiin.

Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan, eikä päinvastoin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.