Siirry sisältöön

Tiedote 20.11.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ulottaisi papilloomavirusta torjuvan HPV-rokotteen koskemaan myös poikia kansallisessa rokoteohjelmassa. Papilloomavirus ei ole haitallinen ainoastaan naisille, vaan se aiheuttaa sukuelinten sekä pään ja kaulan alueen syöpiä sukupuoleen katsomatta. Rokote on ainoa tehokas keino estämään korkean riskin HPV-tartunnat.

"Tällä hetkellä HPV-rokote kuuluu vain tyttöjen kansalliseen rokoteohjelmaan. Viruksen suurten haittavaikutusten vuoksi rokote pitäisi ottaa myös poikien rokoteohjelmaan. Näin voitaisiin ennaltaehkäistä myös miesten papilloomaviruksesta aiheutuvia syöpiä sekä vähentää tartuntoja.", Sarkomaa toteaa.

HPV aiheuttaa maailmanlaajuisesti kymmenen prosenttia naisten ja viisi prosenttia miesten kaikista syövistä. Kun ikäluokasta rokotetaan tytöt ja pojat, nuorissa ikäluokissa viruksen kierto pysähtyy hyvin.

tuoreen suomen gynekologiyhdistyksen tiedotteen mukaan tyttöjen rokoteohjelmaa toteutetaan jo 76 maassa ja 16 maassa rokote tarjotaan tasa-arvoisesti sekä tytöille että pojille.

"Suomen pitää olla edelläkävijä kansallisen rokoteohjelman kattavuudessa. Rokote on tehokkain keino ehkäistä infektiotautitaakkaa ja siitä aiheutuvaa kärsimystä ja kustannuksia.", Sarkomaa toteaa

HPV-rokotteen antaminen kaikille on pieni hinta syöpien ennaltaehkäisystä. Arviolta 80% kaikista ihmisistä sairastaa HPV-tulehduksen jossain vaiheessa ja sen voi saada monella tavalla. Yleensä se paranee, mutta suuren riskin HPV-tyypit voivat saada aikaan pitkittyneen infektion ja syövän esiastemuutoksia.

Nyt Suomessa rokotteen tyttöjen lisäksi saavat vain ne pojat, joiden vanhemmilla on varaa rokotteen ostamiseen ja tietoa rokotteen antamisen tärkeydestä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että päätös HPV-rokotteen sisällyttämisestä rokoteohjelmaan tehdään viimeistään ensi vuoden talousarviosta päätettäessä.

"Koko terveyspolitiikamme painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen sekä toimiin, joilla edistetään erityisesti lasten ja nuorten terveyden tasa-arvoa.", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista. Sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10-15 vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla diabetesta sairastavien osuus väestöstä on jo lähes kuusi prosenttia. Joka viides ikääntynyt pääkaupunkiseudun asukas sairasti diabetesta vuonna 2014. Kroonisten sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on välttämätöntä panostaa.

Suomessa on käytössä vaikuttavia ja hyväksi koettuja menetelmiä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon. Osana sote-uudistusta ne on vakiinnutettava koko maahan. Suomesta on tehtävä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon mallimaa. Laadukas hoito onnistuu keskitetysti terveyskeskuksissa, joissa on riittävästi diabeteshoitajia ja yhtenäiset toimintatavat.

Diagnostiikan kehityksen myötä diabetes ja mahdolliset lisäsairaudet voidaan tunnistaa aikaisemmin. Tällöin sairauksien hoitoon ja niiden kustannuskehitykseen voidaan vaikuttaa jo varhaisemmassa vaiheessa. Diabeteksen hyvä hoito kannattaa.

Diabeteksen hoito on mullistunut, kun markkinoille on tullut laitteita, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen verensokerimittauksen eli glukoosisensoroinnin. Sensorointi parantaa tutkitusti diabeteksen hoitotasapainoa. Sen jatkuvat kustannukset ovat alimmillaan noin 1 400 € vuodessa, mikä on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin verensokerin mittaus sormenpäästä. Sensoroinnilla voidaan kuitenkin ehkäistä diabeteksesta johtuvia sairaalajaksoja ja liitännäissairauksia, mikä tekee siitä diabeteksen hoidon kokonaisuuden kannalta kustannusvaikuttavaa. Palaute laitteesta on ollut positiivista. Paremman verensokeritasapainon lisäksi laite luo turvallisuudentuntua diabeetikon ja omaisten arkeen. Tämä vahvistaa diabeetikon tunnetta sairauden hallinnasta ja edistää toimintakykyä ja arkea.

Eri kunnissa käytännöt glukoosisensorin saamiseksi ovat osoittautuneet hyvin epätasa-arvoisiksi. Joissain kunnissa lukulaitteen voi saada lainaksi vain kahden viikon ajaksi ja toisissa kaikki ykköstyypin diabeetikot saavat sen ilman tiukkoja kriteerejä. Helsingissä ja lähialueella tilanne on ongelmallisin.

Sote-uudistuksessa on maakunnittain luotava hoitokäytännöt, joissa vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet ovat saatavilla.

Tervetuloa Maailman diabetespäivÃän tilaisuuteen tiistaina 14.11 klo 8.30-9.30 Eduskunnan kansalaisinfoon osoitteeseen arkadiankatu 3.

Tilaisuudessa diabetologi Markku Saraheimo puhuu siitä, miten kehittyvä kudossokerin seuranta muuttaa diabeteksen hoitoa lähitulevaisuudessa. Insuliinista koko ajan riippuvaisen tyypin 1 diabeetikon elämää voi uusi tekniikka helpottaa ja parantaa merkittävästi.

Tilaisuudessa julkistetaan vuoden diabetesteko- tunnustuspalkinnon saaja. Sen on Diabetesliiton hallitus tänä vuonna myöntänyt henkilölle, joka on suomalainen edelläkävijä keinohaiman kehittelyssä ja käyttöönotossa. Palkinnon saaja esittelee työtään tilaisuudessa.

Avoin tilaisuus järjestetään eduskunnan diabetesryhmän ja Diabetesliiton yhteistyönä. Eduskunnan diabetesryhmä tekee tiivistä yhteistyötä diabetesliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Ryhmä ottaa mielellään vastaan palautetta diabeetikoilta ja heidän läheisiltään tärkeiden asioiden edistämiseksi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

 

TIEDOTE 4.11.2017

Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa ministeri Saarikkoon, ettei huutava tarve saattohoitolakiin jää sote-mylläkän jalkoihin. Ihmisten kasvanut huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on kuultava. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että oikeus hyvään saattohoitoon kirjattaisiin lainsäädäntöön.

-On vakava epäkohta, että Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on ilmeinen. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön, Sarkomaa toteaa.

Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat Sarkomaan mukaan jokaisen perusoikeuksia.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

Arvoisa vastaanottaja,

Syksyn eduskuntatyöhön on tuonut iloa upeaksi remontoitu eduskuntatalo. Valtiovarainvaliokunnassa työstämme ensi vuoden valtion talousarviota. Valmista on oltava ennen joulua. Sosiaali-ja terveysvaliokunnassa isoin käsittelyssä oleva asia on paljon näkemyksiä herättävä alkoholilain kokonaisuudistus. Politiikassa ei voi tehdä päätöksiä galluppeja vilkuilemalla. On kuitenkin mukava tunne, että suomalaiset antavat tukensa Kokoomuksen työlle.

Tässä kirjeessä:

  • Kaupunkipoliittinen selonteko etenee
  • Kiinteistöveron alarajaa ei nosteta
  • Lukutaito-ohjaus osaksi neuvolaa
  • Ulkosuomalaisparlamentti koolla
  • Perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan valmistunut ulkoinen arviointi
  • Tervetuloa tilaisuuteen keskustelemaan diabeteksen hoidon uudesta teknologiasta

Kansanedustajat Roosa nauha-päivänä valtiosalissa

 

Kaupunkipoliittinen selonteko etenee

Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Ehdotin budjetin lähetekeskustelussa, että hallitus antaisi eduskunnalle kaupunkipoliittisen selonteon, jossa on vahva metropolipoliittinen osio. Hallituksen on syytä kirkastaa kaupunkipolitiikkaansa. Laadimme yhdessä Outi Mäkelän kanssa aiheesta kirjallisen kysymyksen. Ministeri Tiilikaisen vastaus oli lupaava.

Kiinteistöveron alarajaa ei nosteta

Ensi vuoden talousarvioon sisältyvä ehdotus nostaa kiinteistöveron alarajaa jätetään toteuttamatta. Meidän kaupunkipoliitikkojen huoli asumiskustannusten noususta kuultiin. 

Valtiovarainvaliokunnassa hyväksyimme kiinteistöverolain muutoksesta mietinnön, johon kiinteistöveron korotuksen perumisen kirjasimme hallituspuolueen valiokuntajäsenten voimin.  Perustelimme muutosta sillä, että korotus painottuisi pääkaupunkiseudulle, jossa asumiskustannusten nousu on suurempaa kuin käytettävissä olevien tulojen. Sietämättömän korkeat asumisen kustannukset ovat kasvun este ja ihmisten arjen kipukohta. Yhdessä asetettu kiinteistöveron tuottotavoite on saavutettu, joten siksikin päätös oli hyvä tehdä. Perustelimme korotuksen perumista myös sillä, että kiinteistöveroa ollaan uudistamassa.

 

Lukutaito-ohjaus osaksi neuvolaa

Vahvistunut lasten osaamisen kulttuurinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen Suomessa osoittaa, että tarvitsemme vaikuttavampia ja varhaisempia toimia lukutaidon edistämiseksi. Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymist vaihtelee suuresti, ja lapset ovat jo kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Koska lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Olen mukana edistämässä uudistusta, jossa neuvola tulisi mukaan lukutaitotalkoisiin. Lukutaito ja lukemisen ilo on lahja, joka Suomen on annettava yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

 

Ulkosuomalaisparlamentti koolla

Ulkosuomalaisten parlamentin puhemiehistö, Suomi-Seuran väki ja joukko kansanedustajia kokoontuivat johdollani pohtimaan ulkosuomalaisten asioita. Olen Suomi-Seuran johtokunnan jäsen ja olen pitkään tehnyt työtä ulkosuomalaisten kirjeäänestyksen toteutumiseksi. Viimein syyskuussa eduskuntaan saapui hallituksen esitys laiksi vaalilain muuttamisesta

Kirjeäänestyksen tarkoituksena on parantaa ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin ulkosuomalaiset pääsevät äänestämään Suomen edustustoissa. Usein äänestämisen esteenä ovat pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Käytännön syyt voivat estää äänestämisen, vaikka äänestystahtoa olisi. Esitys vaalilain muuttamisesta on nyt perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, joka antaa esityksestä mietinnön.

 

Perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan valmistunut ulkoinen arviointi

Toimin Kelan valtuutettujen puheenjohtajana. Kelan valtuutettujen tehtäviin kuuluu Kelan hallinnon ja toiminnan valvominen. Olemme seuranneet Kelan toimeenpantavaksi siirretyn perustoimeentulotuen tilannetta tiiviisti. Esityksestäni teetimme toimeentulotuen siirrosta ulkoisen arvioinnin. Oli hyvä että ehdotuksestani ulkopuolinen arviointi toimeentulotuen siirrosta kelaan tehtiin. 

Selvityksessä tuli esille asioita, jousta Kelan johdon on otettava oppia.

Ulkoinen arviointi toimeentulotuen siirrosta osoitti erityisesti puutteita riskienhallinnassa, projektin johtamisessa ja raportoinnissa. Perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan on syytä ottaa oppia soten valmisteluun ja toimeenpanoon. Riskit on tunnistettava ennen toteutusta, jotta niitä voidaan hallita.

 

Tervetuloa tilaisuuteen keskustelemaan diabeteksen hoidon uudesta teknologiasta

Järjestän tilaisuuden yhdessä Diabetesliiton kanssa maailman diabetespäivänä tiistaina 14.11 kello 8.30-9.30 Kansalaisinfossa. Toimin eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajana. Tervetuloa!

Insuliinista koko ajan riippuvaisen tyypin 1 diabeetikon elämää voi uusi tekniikka helpottaa ja parantaa merkittävästi. Tässä tilaisuudessa kuulemme kahdesta tavasta parantaa diabeetikon elämänlaatua tekniikan avulla.

Hyvää syksyä toivottaen  Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tervetuloa Maailman diabetespäivän tilaisuuteen 14.11. klo 8.30-9.30 Eduskunnan Kansalaisinfossa

Insuliinista koko ajan riippuvaisen tyypin 1 diabeetikon elämää voi uusi tekniikka helpottaa ja parantaa merkittävästi. Tässä tilaisuudessa kuulemme kahdesta tavasta parantaa diabeetikon elämänlaatua tekniikan avulla.

Vuoden diabetesteko-tunnustuspalkinnon on Diabetesliiton hallitus tänä vuonna myöntänyt henkilölle, joka on suomalainen edelläkävijä keinohaiman kehittelyssä ja käyttöönotossa. Palkinnon saaja esittelee työtään tilaisuudessa.

Lisäksi diabetologi Markku Saraheimo puhuu siitä, miten kehittyvä kudossokerin seuranta muuttaa diabeteksen hoitoa lähitulevaisuudessa.

Tilaisuuden lopussa eduskuntaryhmien edustajilla on mahdollisuus parin minuutin kommenttipuheenvuoroon. Lopussa on hetki aikaa yleisön kysymyksille.

8.30  Tilaisuuden avaus Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto

8.35  Vuoden diabetesteko -tunnustuspalkinnon julkistus, Sari Sarkomaa, kansanedustaja, Diabetesliiton hallituksen jäsen

8.40 Vuoden diabetesteko -palkitun puheenvuoro: Kuinka lähellä keinohaimaa olemme?

8.55  Jatkuva kudossokerin seuranta - sokeriseurannasta elämänhallintaan. Markku Saraheimo, diabetologi

9.10 Kommenttipuheenvuorot, eduskuntaryhmät, 2 minuuttia/puheenvuoro

9.20 Kommentteja, keskustelua yleisöstä

9.30  Tilaisuus päättyy

 

Eduskunnan diabetesryhmän puolesta Sari Sarkomaa

Diabetesliitto

 

 

 

Toivoa antavaa on se, että vuoden 2015 PISA-mittauksessa maassamme pidempään jatkuneessa lukutaidon laskussa oli pysähtymisen merkkejä. Sen sijaan tuloksissa näkyvä vahvistunut osaamisen kulttuurinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen osoittaa, että tarvitsemme nopeasti vaikuttavampia ja varhaisempia toimia. Lukutaito ja lukemisen ilo on lahja, joka 100 vuotta täyttävän Suomen on annettava yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelee suuresti. Lapset ovat jo kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Osaamisen eriarvoistuminen on pysäytettävä jo varhaislapsuudessa. Koska lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Lukutaito-ohjauksesta on viisasta tehdä säännöllinen osa neuvolatoimintaa.

Lukukeskus on tuottanut materiaalipaketin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä jaettavaksi neuvoloissa opastuksen ohessa. Toimintaa on pilotoitu ja mukana on ollut kymmenen kunnan neuvolat. Kokemukset ovat olleet todella lupaavia.

Piloteissa materiaaleja jaettiin äitiysneuvoloissa jo ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Kaksivuotistarkastuksessa jaetaan muistutuksena tietoa puhumaan opettelevan lapsen vanhemmille.

Olisi viisasta, että seuraavana askeleena malli otettaisiin käyttöön joka kunnassa. Olen tähän työhön kannustanut neuvoloista vastaavaa ministeri Saarikkoa.

Lukukeskuksen asiantuntemuksella tuottamat materiaalit jaettaisiin kaikkiin Suomen neuvoloihin ja henkilökuntaa ohjeistetaan käyttämään niitä. Kirjastot ja päiväkodit voisivat tilata materiaaleja tarpeen mukaan.

Lapsille lukeminen on vaikuttava tapa edistää lapsen kehittymistä, oppimisen edellytyksiä ja lukutaitoa sekä vahvistaa vanhemmuutta ja samalla vähentää kasvussa olleita lasten oppimistulosten eroja. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Onneksi tutkimukset osoittavat suomalaisten lukutaidon olevan edelleen kansainvälisesti korkeatasoista. Riittämätön lukutaito on kuitenkin Suomessa vakava ongelma, joka on taltutettava. Oppimistulosten heikentyminen  ei ole uusi asia vaan toimia tilanteen korjaamiseksi on tehty. Opetusministerikaudellani 2007 aloitimme perusopetus paremmaksi (pop) kehittämistyön, jota jatketaan uudistettuna myös tällä eduskuntakaudella. Erityisen tärkeää  käynnissä oleva työ varhaiskasvatuksen osallistumisasteen  ja pedagogisen laadun edistämiseksi. On välttämätöntä, että tähän työhön saadaan mukaan myös neuvolat nykyistä vahvemmin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Tutkimukset osoittavat suomalaisten lukutaidon olevan kansainvälisesti korkeatasoista. Riittämätön lukutaito on kuitenkin sata vuotta täyttävässä Suomessa vakava ongelma. Oppimistulosten heikentyminen ja laskeva lukutaito ovat näkyneet useita vuosia tutkimustuloksissa ja toimia tilanteen korjaamiseksi on tehty. Opetusministerikaudellani 2007 aloitimme perusopetus paremmaksi (pop) kehittämistyön, jota jatketaan uudistettuna myös tällä eduskuntakaudella. Olennaista on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattaminen ja pedagogisen laadun edistäminen.

Toivoa antavaa on se, että vuoden 2015 PISA-mittauksessa lukutaidon laskussa oli pysähtymisen merkkejä. Sen sijaan tuloksissa näkyvä vahvistunut osaamisen kulttuurinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen osoittaa, että tarvitsemme nopeasti vaikuttavampia ja varhaisempia toimia lukutaidon edistämiseksi. Lukutaito ja lukemisen ilo on lahja, joka Suomen on annettava yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

Lukutaito on oppimisen kivijalka. Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelee suuresti, ja lapset ovat jo kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Osaamisen eriarvoistuminen on pysäytettävä jo varhaislapsuudessa. Koska lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, kaikkien vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Lukutaito-ohjauksesta on viisasta tehdä säännöllinen osa neuvolatoimintaa.

Lukukeskus on tuottanut materiaalipaketin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä jaettavaksi neuvoloissa opastuksen ohessa. Toimintaa on pilotoitu ja mukana on ollut kymmenen kunnan neuvolat. Kokemukset ovat olleet todella lupaavia.

Piloteissa materiaaleja jaettiin äitiysneuvoloissa jo ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Kaksivuotistarkastuksessa jaetaan muistutuksena faktatietoa puhumaan opettelevan lapsen vanhemmalle. Äitiyspakkauksen Lystileikit vauvan kanssa-kirja toimii tukena tiedon levittämisessä.

Olisi viisasta, että seuraavana askeleena tehdään muutaman vuoden pilotti, jossa malli otettaisiin käyttöön joka kunnassa. Sote-uudistuksen toteuduttua malli olisi toimiva osa jokaista maakuntaa. Pilotissa Lukukeskuksen asiantuntemuksella tuottamat materiaalit jaettaisiin kaikkiin Suomen neuvoloihin ja henkilökuntaa ohjeistetaan käyttämään niitä. Kirjastot ja päiväkodit voivat tilata materiaaleja tarpeen mukaan.

Suomessa vastaavia lukutaidon edistämismateriaaleja jaettiin neuvoloissa laajalti viimeksi 35 vuotta sitten. Useissa Euroopan maista kuten esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa pidetään huolta siitä, että vanhemmat saavat tietoa, ohjeita ja materiaaleja lapselle lukemiseksi säännöllisesti terveystarkastuksen yhteydessä.

Lapsille lukeminen on vaikuttava tapa edistää lapsen kehittymistä, oppimisen edellytyksiä ja lukutaitoa sekä vahvistaa vanhemmuutta ja samalla vähentää kasvussa olleita lasten oppimistulosten eroja. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

TIEDOTE 31.10. 2017

Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali-ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirjoittaa blogissaan valinnanvapauslakiluonnoksen asiakassetelipykälän vaativan selkeytystä ennen lausuntokierrosta. Sarkomaa toteaa blogissaan hallituksen olevan yksimielinen tavoitteista, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta.

"Lausuntokierrokselle ei pidä laittaa lakiluonnosta, jonka tulkinta ei ole hallitusryhmillä yhdensuuntainen. Isoa uudistusta on vietävä eteenpäin yhteisvoimin. On päivän selvää, että kansainvälisesti laadukasta erikoissairaanhoitoa eikä sen ydintä päivystystä ole kenenkään tarkoitus vaurioittaa. Päinvastoin tavoite on tietenkin edistää soten tavoitteita yhdenvertaisia palveluja ja kustannusvaikuttavuutta, " toteaa Sarkomaa

Sarkomaan mukaan asiakasseteli on yksi väline turvata ihmiselle sopivat palvelut oikea-aikaisesti ja vaikuttava hoitoketju. Asiakassetelipykälissä on oltava sopivassa suhteessa joustoa mutta myös velvoittavuutta, jotta uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen saadaan riittävät välineet. Säädöksien on edistettävä laadukasta päivystyksen ja koko erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavaa toimintaa sekä maakunnan vahvaa järjestämisvastuuta. Valinnanvapauden laajentaminen on keino edistää uudistumista palvelunkäyttäjän näkökulmasta.

Lisää asiakasseteleistä, valinnanvapaudesta ja maakunnista Sari Sarkomaan blogissa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

 

Sote-vastuuministeri Saarikon johdolla on syytä selkeyttää asiakassetelipykälää perusteluineen ennen valinnanvapauslain lausuntokierrosta. Hallituksella näyttää olevan yksimielisyys tavoitteesta, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta. Lausuntokierrokselle ei pidä laittaa lakiluonnosta, jonka tulkinta ei ole hallitusryhmillä yhdensuuntainen. Isoa uudistusta on vietävä  eteenpäin yhteisvoimin.

On päivän selvää, että kansainvälisesti laadukasta erikoissairaanhoitoa eikä sen ydintä päivystystä ole kenenkään tarkoitus vaurioittaa. Päinvastoin tavoite on tietenkin edistää soten tavoitteita yhdenvertaisia palveluja ja kustannusvaikuttavuutta.

Hallitus on selvästi sopinut, että valinnanvapaus on pääsääntö peruspalveluissa, mutta erityistason palveluissa valinnanvapautta laajennetaan vain soveltuvin osin. Asiakassetelipykälissä on oltava sopivassa suhteessa joustoa mutta myös velvoittavuutta, jotta uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen saadaan riittävät välineet. Säädöksien on edistettävä laadukasta päivystyksen ja koko erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavaa toimintaa sekä maakunnan vahvaa järjestämisvastuuta. Valinnanvapauden laajentaminen on keino edistää uudistumista palvelunkäyttäjän näkökulmasta. On ymmärrettävä, että sen tarkoitus on muuttaa toimintatapoja ihmisen parhaaksi.

Asiakasseteli on yksi väline turvata ihmiselle sopivat palvelut oikea-aikaisesti ja vaikuttava hoitoketju. Asiakassetelien hallinnointiprosessi on hiottava mahdollisimman ketteräksi, jotta tavoitellut hyödyt voidaan saavuttaa. Kaikissa tapauksissa asiakassetelin myöntää maakunta ammattihenkilön tekemän arvion perusteella.

Valmistelussa edetään normaalin lainsäädäntömenettelyn mukaisesti. On vakiintunut käytäntö, ettö lausuntokierroksen jälkeen tehdään tarpeellisiksi katsotut muutokset.  Eri toimijatahojen, etenkin tutkijoiden ja asiantuntijoiden kuuleminen on uudistuksessa oltava jatkossakin mukana tiiviisti.

Valinnanvapauslain perusperiaatteet läpäisivät viime toukokuussa perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Perustuslakivaliokunta piti tervetulleena ihmisen itsemääräämisoikeuden lisäämistä mutta antoi myös tiukat muutosvaateet, jotka on nyt valmisteltu. Merkittävämpiä muutoksia ovat yhtiöittämisvelvollisuuuden muuttaminen mahdollisuudeksi. Yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden tasapuoliseen kohteluun markkinoilla sekä palvelutuotannon kustannusten vertailtavuuteen ja läpinäkyvyyteen on etsitty vaihtoehtoiset keinot. Mittavan uudistuksen voimaantuloa on porrastettu uudella tavalla. Säätelyä on muokattu tarkkarajaisemmaksi erityisesti asiakasseteleiden kohdalla.

On tärkeää, että muutosten perustuslailliset arviot on tehty huolella samoin vaikutusarviot suhteessa uudistuksen tavoitteisiin. On myös syytä nostaa esiin tietoa kansainvälisistä verrokeista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Isossa Britanniassa valinnanvapautta on toteutettu jo vuosikymmenen ajan mahdollistamalla asiakkaan palveluntarjoajan valinta. Suomessa palvelusetelin tuomat vaikutukset ovat olleet tähän mennessä myönteisiä. Palveluiden saatavuus, laatu ja kustannusvaikuttavuus ovat parantuneet siellä, missä palveluseteleitä on otettu käyttöön.

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti mahdollistavat uudessa lakiluonnoksessa paremmin myös pienten ja keskisuurten toimijoiden tulon palveluiden tuottajiksi. Tätä nykyä yksityisiä markkinoita dominoivat suuryritykset, valinnanvapauden myötä haastava tavoite on kääntää tilanne monituottajamalliin. Tämä tuo ihmiselle lisää aitoja vaihtoehtoja ja toivottavasti tervehdyttää nykyistä kilpailutilannetta.

Huolellisesti toteutettuna asiakassetelijärjestelmän käyttöönotto turvaa palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta ja laatua kaikkialla maassa. Nyt palvelusetelin käyttö vaihtelee suuresti ja ihmisten mahdollisuudet ovat eri kunnissa erilaisia. Ihmisen kannalta asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat inhimillinen tapa järjestää palvelut verrattuna nykyisen kilpailutukseen. Kun valinnan tekee ihminen ei kilpailutusta eikä hankintalakia sovelleta.

Perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia myös maakunta-ja järjestämislakiin. Myös muita muutoksia on meidän valiokunnassa arvioitava ja tehtävä.

Maakuntien suuri määrä ja erikokoisuus eivät saa johtaa uudistuksen tavoitteita heikentäviin ratkaisuihin. Kannan huolta pienten maakuntien kantokyvystä palveluiden tuottajina sekä maakuntien suuren määrän vaikutuksista uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Hallituksenkin on syytä vielä arvioida, miten maakunta-ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin luotaisiin erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Yliopistollisten sairaaloiden alueet ovat toimivia yhteistyöalueita. Myös sote-tutkimusmäärärahojen turvaaminen osana uudistusta on vielä ratkaistava. Eduskunta on tämän vuoden budjettia käsittelevässä mietinnössä asiasta tehnyt velvoittavan lausuman.

On tärkeää, että maakuntauudistuksen yksityiskohdista käydään julkista keskustelua. Nyt on vaara, että massiivinen maakuntauudistus livahtaa huomaamatta valinnanvapauskeskustelun suojissa.

Eduskuntaan on tuotava laadukas lakiesitys, joka täyttää uudistukselle asetetut tavoitteet. Lopullisen päätöksen sote-maakuntauudistuksen sisällöstä tekee eduskunta kuultuaan asiantuntijoita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Hyvät Kuuloliiton  liittokokoustajat,

Oikein hyvää lauantai-iltapäivää kaikille. On ilo tuoda terveyhdys eduskunnasta liittokokoukseenne.

Kuuloliitto on tehnyt  ja tekee uraauurtavaa työtä. Kuuloliitto on vahva kansalaisjärjestö, joka tekee arvokasta työtä kuulovammaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Liiton vahvuudesta kertoo mittava jäsenyhdistysten verkosto.

Kuulovammaisten ihmisoikeuksien edistäminen ja yhteiskunnan kehittäminen esteettömäksi ja saavutettavaksi on ollut liiton agendalla alusta asti. Tätä työtä meidän on tehtävä yhdessä. Kuuloliitto on aina  ollut tärkeä eduskunnan yhteystyötaho.

Kuulovammaisten, viittomakielisten asia ja tulkkauspalveluiden kehittäminen on minulle sydämen asia. Olen eduskunnan viittomakielisten verkoston perustajajäsen ja varapuheenjohtaja. Verkoston tarkoituksena on lisätä tietoa viittomakielistä ja niiden käytöstä sekä parantaa viittomakieliä käyttävien asemaa yhteiskunnassa.

Olen Kelan valtuutettujen puheenjohtaja. Meidän 12 valtuutetun tehtävä on valvoa Kelan toiminnan lainmukaisuutta. Haluamme olla vahva vaikutuskanava palveluita käyttävien ja Kelan johdon välillä.

Tulkkauspalvelut ovat olleet valtuutettujen erityisen valvonnan kohteena. Tulkkauspalvelu on yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kannalta olennaisen tärkeä. Viittomakielen, puhevammaisten, kirjoitustulkkauksen sekä vieraiden kielten tulkkaustaitoisia osaajia on oltava riittävästi. Laadukkaiden vammaispalvelujen toteutuminen punnitaan ihmisten arjen sujumisessa.

Kelan tulkkauspalveluiden kilpailutus on herättänyt paljon keskustelua ja huolta siitä, miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Mielestäni on välttämätöntä, että huolenaiheisiin ja kaikkiin kysymyksiin vastataan Kelan toimesta. Kaikin tavoin on varmistettava, että tulkkauspalvelut toimivat jatkossa paremmin kuin nyt. Tämä on ollut meidän valtuutettujen vahva viesti Kelan johdolle. Kiitos teille kaikille, jotka olette ottaneet yhteyttä.

Kansaneläkelaitoksen on urakoitava, jotta kansainvälistäkin tunnustusta saaneen tulkkauspalvelulain toimeenpanossa onnistutaan ja luottamus palveluiden toimimisesta säilyy.

Kelan on hankintalain mukaan kilpailutettava palvelut. Nyt kilpailutus on päättynyt. Uuden järjestelmän on määrä aloittaa toiminta 2018.

Vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutuksen tavoitteena on asiakaslähtöisempi ja joustavampi palvelu.

Mikä muuttuu uudella sopimuskaudella? nostan muutamia muutoksia:

Asiakkaat saavat palvelua yhdenvertaisesti riippumatta, mihin asiakasryhmään he kuuluvat. Kaikki voivat esimerkiksi ottaa käyttöön henkilökohtaisen tulkkilistan. Aiemmin nk. tulkkirinki on ollut käytössä vain puhevammaisilla ja kuulonäkövammaisilla.

Asiakkaan itsemääräämisoikeus vahvistuu henkilökohtaisen tulkkilistan avulla, kun asiakas voi vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa. Hän voi ehdottaa henkilökohtaiselle listalleen tulkkeja ja lisäksi erikseen nimetä tulkkeja esimerkiksi työelämän tai vapaa-ajan tarpeisiin.

Hankinta-alueita tulee nykyisen kahden sijaan kuusi. Asiakas saa tulkin lähialueelta ja tulkin matka-aika lyhenee. Pidän tärkeänä ja myös muiden sote-palvelujen toteuttamisen linjausten kanssa samansuuntaisena sitä, että tulkkaus järjestetään jatkossa lähipalveluperiaatteella eli niin läheltä asiakasta tai tulkkauspaikkaa kuin mahdollista. Tavoitteena tällä uudistuksella on vapauttaa tulkkeja nimenomaan tulkkaustyöhön.

On tärkeää tieto, että Kela on varautunut ostamaan tuntimääräisesti enemmän tulkkauspalvelua kuin aiemmin. Arviossa on otettu huomioon tulkkauspalvelun tarpeen kasvu. Tämä sisältää viittomakielen, puhevammaisten ja kirjoitustulkkauksen. Viime kädessä asiakkaat ratkaisevat sen, miten paljon tulkkeja todella tarvitaan.

On tärkeää todeta, että Kela käynnistää lisähankinnat Itäisellä ja Pohjanmaan hankinta-alueilla, koska siellä ei saatu kilpailutuksessa riittävästi tulkkeja.

Pidän lisähankinnan huolellista toteutusta välttämättömänä. Kelan on perusteellisesti arvioitava, miten yksilölliset ja erityistä osaamista edellyttävät tulkkaustarpeet saadaan lain edellyttämällä tavalla. On tärkeää, että onnistumme hyödyntämään pitkään opiskelleiden ja omaa ammatillista osaamistaan kerryttäneiden tulkkien osaamisen parhaalla mahdollisella tavalla palveluita tarvitsevien hyödyksi.

Tässä yhteydessä alleviivaan kirjoitustulkkien riittävyyttä ja vieraita kieliä taitavien tulkkien saannin turvaamista.

Mikä tilanne on juuri nyt?

Markkinaoikeuteen on tehty kilpailutuksesta valituksia. Markkinaoikeuden käsittelyn ajan Kela järjestää tulkkauspalvelut väliaikaisilla sopimuksilla. Palveluihin ei tule katkoksia.

Tiedossani on, että yhdenvertaisuusvaltuutetulta ja oikeusasiamieheltä on pyydetty kannonotot kilpailutusasiaan. He eivät ole vielä lausuneet mitään mikä viittaisi lain rikkomiseen. Seuraan tilannetta tarkkaan.

Kelan on lain mukaan järjestettävä tulkkauspalvelu kokonaistaloudellisesti edullisimmin huomioiden samalla asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Olennaisen keskeinen velvoite laissa on, että Kelan on tulkkauspalvelua järjestäessään otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Se, mikä mielestäni selvää on se, että palvelunkäyttäjiä ei kuultu tarpeeksi hankinnassa eikä sen valmistelussa. Tähän on sovittu tehtävän korjausliike. Samoin myös siihen, miten Kela tiedottaa asioita palvelun käyttäjille.

Tällä viikolla eduskunnassa Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen oli viittomakielisten verkoston vieraana. Olin siellä Kelan valtuutettuja edustamassa. Sovimme, että seuraavat toimet tehdään ja pidän niitä välttämättöminä:

  1. Kelaan perustetaan tulkkauspalveluiden asiakasraati.
  2. Kela laatii yhdessä asiakkaiden kanssa tulkkauspalvelulle palvelulupauksen. Asiakasraati on tätä lupausta valmistelemassa. Asiakasraati  saa kerätyn asiakkaspalautteen ja  seuraa uutta toimintamallia alusta asti. Näin varmistetaan, että mahdollisiin epäkohtiin puututaan asiakaslähtöisesti.
  3. Yhdenvertaista tiedotusta parannetaan. Sitä tulee jatkossa olemaan saatavilla enemmän myös ruotsiksi.
  4. Hyvä on myös todeta, että asiakastietolomakkeet tullaan lähettämään jokaiselle tulkkauspalvelua käyttävälle marraskuussa.

Tulkkauspalvelusta on tullut paljon palautetta eduskuntaan koko sen ajan, kun se on ollut kelan tehtävänä vuodesta 2010. Vuonna 2014 Kela keskitti vammaisten henkilöiden tulkkien välitystoiminnan turkuun. Tavoite oli parantaa palvelua. Palautetta on tullut siitä myös ja valtuutetut vahvasti ovat kannustaneet Kelaa kehittämään palveluja.

Mielestäni kilpailutus hankinta lainmukaisesti ei ole tulkkauspalveluun paras tai sopivin muoto. Mielestäni tulkkauspalvelut pitää irrottaa hankintalain piiristä kokonaan.

Tulkkipalvelut pitäisi siirtää valinnanvapauden piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että laatukriteerit täyttävät tulkit voisivat rekisteröityä palveluntuottajaksi ja palvelun käyttäjä saisi valita tulkin. Nopeasti edetessään laki muutos mahdollistaisi, että nyt käynnissä oleva tulkkauspalveluiden kilpailutus olisi viimeinen. Tämä muutos oli myös esillä ja sai kannatusta eduskunnassa pääjohtaja Elli Aaltosen vieraillessa viittomakielen verkoston järjestämässä tilaisuudessa.

Arvoisa liittokokousväki

On tärkeää, että kuulovammaisten asioita viedään eteenpäin ja vammaisten tulkkauspalvelua kehitetään yhdessä palvelua käyttävien ja sitä tarjoavien eri järjestöjen eduskunnan ja Kelan kanssa.

Erityisen tärkeää ja arvokasta on, että Kuuloliitto ja te sen toimijat olette tässä yhteistyössä vahvasti mukana. Niinhän te olettekin. Lämmin kiitos siitä.

Pidetään tiiviisti yhteyttä!

Toivotan kaikille antoisaa liittokokousta!