Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Uutiset Kätilöopiston sairaalan tilanteesta pistävät vakavaksi. Kätilöopiston rakenteista on löytynyt sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus luopuu Kätilöopiston tiloista puolen vuoden sisällä.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Kätilöopiston sisäilmaongelmat ovat sairastuttaneet kymmeniä tiloissa työskenteleviä. Henkilökunta on oireillut usean vuoden ajan. Päättäjänä on pakko pohtia ja kysyä, miten asiassa olisi voitu toimia paremmin? Oliko sisäilmaongelmien puuttumiseen pelisäännöt sovittuna ja kaikkien tiedossa? Onko käytössä tutkittuun tietoon perustuvat toimintatavat niin, että sisäilmaongelmiin osataan puuttua ajoissa ja ennaltaehkäisevästi. Ja onko lainsäädäntömme kohdallaan? Onko sisäilmaongelman ennaltaehkäisyssä ja ilmaantuessa vastuut sekä velvoitteet määritelty riittävän selvästi? Onko sairastuneen oikeusturva ja tuki kunnossa?

Kätilöopiston kaltaiset sisäilmaongelmat ovat hälyttävän yleisiä. Turun yliopisto ja Tehy ovat julkaisseet tutkimuksen sosiaali- ja terveysalan toimipisteiden sisäilmasta. Selvityksen mukaan sote-alan työntekijät oireilevat selvästi enemmän kuin muu väestö. Kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla. Vastaajista 15 prosenttia on joutunut vaihtamaan työpistettä tai työpaikkaa sisäilmaongelman vuoksi. Hengitystiesairauksia kuten astmaa ja infektiosairauksia on vastaajien joukossa selvästi enemmän kuin keskimäärin väestössä. Sisäilmaongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä. Sisäilmaongelmat piinaavat yhtälailla kouluja ja päiväkoteja.

Kätilöopisto on jäävuoren huippu isosta ongelmasta, joka aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.

Kuntapäättäjillä on vahva vastuu kunnan tilojen turvallisuudesta ja terveydestä. Valmistelin yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa toimenpideohjelman, joka sisältää työkaluja kunnalliseen päätöksentekoon sisäilmaongelmien kitkemiseksi ja ennaltaehkäisyksi. Samalla haastoimme uudet valtuustot aktiivisesti kitkemään sisäilmaongelmaa.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sairaala-investoinnit siirtyvät kuntataloudesta maakuntien omistamalle toimitilapalveluista vastaavalle palvelukeskukselle. Uudistus on mahdollisuus ottaa koppi kosteusvaurioiden nykyistä paremmasta hoidosta.

Eduskunta pui perusteellisesti sisäilmaongelmaa tarkastusvaliokunnan vuonna 2012 tekemän ansiokkaan raportin pohjalta. Raporttiin oli koottu asiantuntijakuulemisen pohjalta laajat toimenpide-ehdotukset eri toimijatahoille. Ikävä kyllä selvää edistystä sisäilmaongelmien ratkaisuksi ei ole näkyvissä. Lisätoimia kaivataan kipeästi.

Eduskunnan tarkastuvaliokunnan mukaan home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamat terveydelliset kustannukset ovat vuosittain arviolta 450 milj. euroa.

Pidän perusteltuna, että hallitus asettaisi viipymättä selvitysryhmän tai henkilön pohtimaan sisäilmaongelmiin liittyvää lainsäädäntöä ja tekemään lainsäädäntö sekä toimenpide-ehdotukset siitä, miten saamme koko kansakuntaa piinaavasta kosteusvaurioasiasta niskaotteen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Julkaistu

TIEDOTE 30.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali-ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa vaatii hallitusta jatkamaan ratkaisun etsimistä perhevapaauudistukseen. Perheille välttämättömän uudistuksen kuoppaaminen olisi hänen mukaansa kallis virhe.

"Pettymys oli suuri, kun sopua ei vielä puoliväliriihessä löytynyt. Yritys ei ollut vielä riittävän kova. Lannistumisen sijaan on sisuunnuttava", Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa ehdottaa hallituspuolueiden kansanedustajien muodostamaa valmisteluryhmää työstämään uudistuksen perusteita ja "perhesopua". Samalla mallilla on viety eteenpäin muun muassa alkoholi - ja apteekkisäätelyä.

"Uskon vakaasti, että asiassa löydetään sopu. Kokoomuksen ajaman joustavan ja valinnanmahdollisuuksia lisäävän sekä erilaisia perheitä yhdenvertaisesti kohtelevan mallin perusperiaatteet jaetaan laajasti. Lähes jokaisella puolueella ja työmarkkinakeskusjärjestöillä on tuoreet valmiit mallit, jotka ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan. Vaikka erojakin on, niin yhteisen sävelen löytäminen on varmasti saavutettavissa.  Hallitus on saanut sovittua monta vaikeaa asiaa. Arvioni on, että sopua ei vielä yritetty riittävästi. Syksyn budjettiriihi on paikka, johon mennessä olisi päätös saatava", Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan hallituksella on perheasioissa näytön paikka.

"Perheministerin nimitystä pidin itse koko hallituksen sitoumuksena tehdä erityisesti perheasioissa uudistuksia. On perin kummallista, jos historiallisen uudistava ja vielä perheministerin omaava hallitus jättäisi perhevapaat koskemattomaksi tilanteessa, jossa uudistuksen tarve on huutava", hän sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa: 050 5113033

 

Julkaistu

Tiedote 28.4.2017

Julkaisuvapaa

Tutkimusrahoituksen nostaminen nousu-uralle on yksi tänään hyväksytyn valtion lähivuosien kehysbudjetin merkittävistä teoista, iloitsevat kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti. Panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat vuosina 2018-2021 yhteensä 163 miljoonaa euroa sekä 120 miljoonaa euroa pääomituksena. Edustajien mukaan tämä on suunta, jolla Suomi saadaan nousuun.

”Suomen vahvuus kansakuntana on ollut korkea osaaminen. Sitä meidän on vaalittava ja vahvistettava. Maamme kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta on täysin välttämätöntä, että työtä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan voimavarojen vahvistamiseksi jatketaan. Nyt tehty päätös lisärahoituksesta on periaatteellisesti merkittävä ja se oli Kokoomuksen eduskuntaryhmän keskeinen tavoite. Kokoomuslaisen ministerin johdolla saamme nyt käännettyä tutkimusrahoituksen nousuun”, edustajat toteavat.

Lauslahti toimii eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja Sarkomaa valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenenä.

Hallitus on päättänyt tukea yliopistojen profiloitumista luomalla Suomeen uusia kestävän kasvun kannalta merkittäviä tutkimuksen lippulaivayksiköitä. Nämä toimivat yliopistojen tai tutkimuslaitosten osana ja niillä olisi joustava kytkentä kasvualojen liiketoimintaan. Tarkoituksena on, että lippulaiva-tutkimuskeskittymät kykenevät etsimään sellaisia vahvan osaamisen alueita, joilla on uusia mahdollisuuksia edistää kasvua.

Suomen Akatemian kautta tutkimukseen investoidaan 50 miljoonaa euroa vuosina 2018–2019. Yrityslähtöiseen tutkimukseen ja innovaatioihin puolestaan kohdistetaan TEKESin kautta 70 miljoonaa euroa. Datalähtöisen tutkimuksen infraan panostetaan yhteensä 33 miljoonaa euroa vuosien 2018 ja 2021 välillä, minkä lisäksi innovaatiosetelin käyttöön osoitetaan lisärahoitusta noin 10 miljoonaa vuosina 2018 ja 2019.  Molempien, Suomen Akatemian ja TEKESin, kautta jaettava pääomitus lippulaivoihin on 60 miljoonaa euroa.

”Erityisesti Suomen Akatemian kautta uusiin lippulaivayksiköihin kohdistuvat panostukset ovat tärkeä lisäinvestointi tutkimuksen rahoitukselle. Suoralla rahoituksella voidaan kohdistaa rahaa suoraan tutkimukseen. Tärkeää on, että uusissa yksiköissä rahoitus kohdistuu tutkimukseen sen laadun ja oletetun vaikuttavuuden perusteella. Meidän näkemyksemme mukaan hallitus tukee nyt monipuolisesti erilaista tutkimustoimintaa tällä päätöksellään, kun laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta tuetaan. Rahoituksella pyritään saamaan tutkimustyössä syntyneet innovaatiot mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetyiksi elinkeinoelämän ja koko maamme kasvumahdollisuuksien tueksi”, edustajat sanovat.

Lauslahden ja Sarkomaan mukaan tutkimusrahoitusjärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa.

"Lisäpanostuksia tutkimukseen on edelleen tehtävä. Haluamme tässä yhteydessä nostaa esille myös perustutkimuksen vahvistamistarpeen, sillä ilman sitä ei synny myöskään kaivattuja innovaatioita. Lisäksi tutkimusrahoitusjärjestelmää on yksinkertaistettava osana korkeakouluvisiotyötä", edustajat painottavat.

 

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa: 050 5113033

Sanna Lauslahti: 050 5122380

 

Julkaistu

Tiedote 26.4.2017

Julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää hyvänä hallituksen puoliväliriihen päätöstä aloittaa sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen valmistelu, joka tähtää ensi hallituskaudelle. Sarkomaan mukaan monelta hallitukselta tekemättä jäänyt sotu-uudistus on jäänyt soten varjoon, mutta uudistuksen tarve on aivan vastaava.

”Sosiaaliturvamme on tilkkutäkki, jota on eri aikakausina paikkailtu sieltä ja täältä, mutta joka ei enää vastaa ihmisten tarpeita ja työelämän muutoksen asettamiin haasteisiin. Turvan eri osien paikkaaminen ei enää auta, vaan on tehtävä kunnollinen uudistus”, toteaa Sari Sarkomaa.

Sarkomaa moittii erityisesti nykyisen sosiaaliturvan sisältämiä kannustinloukkuja, jotka vaikeuttavat tai jopa muodostavat esteen työn vastaanottamiselle. Sosiaaliturvan pitäisi olla ponnahduslauta takaisin työelämään tilanteessa, jossa ihminen syystä tai toisesta jää väliaikaisesti vaille ansioita.

”Yhteiskunta ei ole terve, jos työ ei kannata ja jos sosiaaliturva estää aktiivisen osallistumisen yhteiskunnassa. Työn, itsensä työllistämisen ja oman osaamisen kehittäminen tulee aina kannattaa ja näkyä rahapussissa”, sanoo Sarkomaa.

Työ ja osallisuus yhteiskunnassa on jokaiselle tärkeä ja  paras keino ehkäistä syrjäytymistä. Sarkomaa korostaa, että päättäjillä on vastuu siitä, että yhteiskunta on mahdollistava eikä elämää hankaloittava. Sarkomaa pitää hyvänä ratkaisuna, että hallitus ottaa valmistelussa huomioon perustulokokeilun lisäksi osallistumistulokokeilun.

”On välttämätöntä, että tällä hallituskaudella käynnistetään kokeiluja, tiedonhankinta ja valmistelua sekä näytetään selkeää suuntaa isolle uudistukselle, josta seuraavissa hallitusneuvotteluissa on oltava valmius sopia”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
p. +358 505113033

Julkaistu

Tiedote 24.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Hallituksen apteekkityöryhmän kokoomuslaiset jäsenet, kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sinuhe Wallinheimo ovat tyytyväisiä hallituspuolueiden välillä saavutettuun kompromissiin. Suomalainen ammattiapteekki säilyy sen mukaisesti edelleen proviisoriomisteisena ja luvanvaraisena, mutta muun muassa apteekkilupaprosessiin on luvassa alan toivomia joustoja, muutoksia ja läpinäkyvyyttä. Apteekkeja tullaan reformin myötä kehittämään osana terveydenhuoltoa.

”Apteekkeja tulee tämän uudistuksen myötä lisää, mikä lisää alan kilpailua. Uudistus on tervetullut ja kaivattu, sillä kilpailutilanne tulee parantamaan palveluiden laatua. Tämä tulee näkymään asiakkaan näkökulmasta esimerkiksi laajentuneina aukioloaikoina. Apteekkiala vapautuu nyt maltillisesti ja vastuullisesti, samalla kuitenkin lääketurvallisuudesta vastuullisesti kiinni pitäen. Uudistuksen tavoite on lisätä apteekkien määrää Suomessa ja purkaa apteekkilupiin liittyvää turhaa byrokratiaa. Nämä asiat olivat Kokoomukselle tärkeitä apteekkiryhmän neuvotteluissa”, kansanedustajat summaavat.

Osana uudistusta hallitus toteuttaa selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa lääkehuollosta yhteiskunnalle koituvat kokonaistaloudelliset vaikutukset. Hallitus myös esittää muutoksia lääketaksaan mukaan lukien säännölliset tason tarkastukset. Lisäksi apteekeille mahdollistetaan itsehoitolääkkeiden myynti halvemmalla, omasta katteesta tinkimällä.

”Päätöksellään hallitus on osoittanut sen, että se on kuunnellut tarkalla korvalla kansalaisten esille nostamia epäkohtia lääkkeiden saatavuuden ja hinnan osalta. Kaikkia epäkohtia tämä kompromissi ei poista, mutta kompromissi on askel oikeaan suuntaan”, Sarkomaa ja Wallinheimo katsovat.

Wallinheimo myös muistuttaa hallituksen apteekkipäätökseen sisältyvästä takalautakirjauksesta.

”Pallo asiassa on nyt apteekkareilla, Fimealla ja muilta tahoilta tulevilla luvanhankijoilla. Mikäli alueellinen saatavuus ei parane tai apteekkien määrä lisäänny, on hallituksella oltava valmius selvittää vallitsevan lupajärjestelmän toimivuutta”, Wallinheimo linjaa.

Myös tietyt itsehoitolääkkeet ovat vapautumassa päivittäistavarakauppaan. Käytännössä kyseessä ovat esimerkiksi tietyt lääkerasvat. Sen sijaan särkylääkkeet säilyvät edelleenkin vain apteekin hyllyllä.  Sarkomaan mukaan on tervetullutta, että apteekkien roolia tarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa lisätään, sillä se palvelee erityisesti paljon lääkkeitä käyttäviä monisairaita henkilöitä sekä ikäihmisiä.

”Vaikka itsehoitolääkkeitä vapautetaan, niin on hyvä, ettei Suomi toista Ruotsin virheitä. On olennaista todeta,  että poliitikot eivät suoraan tässä tee päätöstä mahdollisesti vapautettavista lääketuotteista, vaan sen tekevät lääkehuollon asiantuntijat”, hän linjaa.

 

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Sinuhe Wallinheimo

p. 050 512 0873

 

Julkaistu

Tiedote 24.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja on helpottunut tiedosta, että Kela on saavuttanut lain mukaisen tilan perustoimeentulotuen maksatuksessa. Kela tiedotti asiasta tänään. Kelan toimintaa valvovat valtuutetut ovat edellyttäneet lain mukaisen tilan saavuttamista viipymättä.  

Hakemukset käsitellään nyt lainmukaisessa ajassa eli 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Kelan valtuutetut ovat pitäneet välttämättömänä, että perustoimeentulotuen siirrosta tehdään arviointi. Valtuutetut kokoontuvat käsittelemään arviointia ylimääräiseen yleiskokoukseen kesäkuussa. Kelan sisäisen arvioinnin lisäksi on pohdittava tarvitaanko vielä ulkopuolinen arviointi, kertoo Sarkomaa.

Valtuutetut ovat saaneet viikottain Kelan johdolta raportin toimenpiteistä käsittelyaikojen saattamisesta lain mukaiseksi ja käsittelyajoista vakuutuspiireittäin. Seurantaa jatketaan edelleen, sanoo Sarkomaa.

Huoli kaikkein vaikeimmasta asemassa olevista ihmisistä on ollut suuri, sanoo Sarkomaa. Ruuhkan aikana perustoimeentulotuen asiakkaiden ruoan ja lääkkeiden saanti turvattiin maksusitoumuksilla. Kiireellisissä tapauksissa maksusitoumuksen voi saada saman päivän aikana. Myös kunnat ovat myöntäneet täydentävää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi.

Sarkomaa kiittää Kelan henkilöstöä, joka on tehnyt urakalla ylitöitä tilanteen korjaamiseksi. Kelaan rekrytoitu lisähenkilöstö on tullut tarpeeseen. Perustoimeentulotuen maksatus on kyettävä hoitamaan lain edellyttämällä tavalla ilman, että muiden etuuksien maksatus ruuhkautuu. Myös tätä Valtuutetut seuraavat tarkkaan.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 22.4.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa hallitusta perhevapaauudistuksen käynnistämisen välttämättömyydestä puoliväliriihessä. Suomalainen perhevapaajärjestelmä on aikansa elänyt, minkä vuoksi uudistuksen aloittamisella ei enää voi aikailla, vaan nykyisen hallituksen on käynnistettävä uudistustyö.

"Perheet ovat samanarvoisia, mutta niitä kohdellaan nykyisin eriarvoisesti. Nykyiset vanhempainvapaat tunnistavat huonosti erilaisten perheiden tarpeet ja saumattoman yhdistämisen työelämän kanssa. Meidän on huomioitava paremmin esimerkiksi adoptio-, yksinhuoltaja- ja uusioperheet", toteaa Sari Sarkomaa.

Puolueet sekä työntekijä- että työnantajajärjestöt ovat tarjonneet hyviä malleja perhevapaiden uudistamiseksi. Kokoomuksen ehdotus perhevapaiden uudistamiseksi tarkoittaisi perheille enemmän joustavuutta arkeen, lisää valinnanmahdollisuuksia sekä tasaisi vastuuta hoivasta vanhempien välillä.

"On lasten etu, että sekä isät että äidit ovat vahvoja vanhemmuudessa. Kokoomus haluaa tarjota perheille vapauttaa päättää perhevapaiden käytöstä, mutta samalla myös varmistaa etuuden sekä vanhemmuuden tasa-arvoisen jakamisen", muistuttaa Sarkomaa.

Asiantuntijoiden taholta on laajasti osoitettu, että perhevapaiden uudistamisella on vaikutuksia etenkin naisten työllisyyteen, uran kehittymiseen ja eläkkeen määrään. Uudistus on siis kannattava myös hallituksen työllisyystavoitteen kannalta.

"Työn ja perheen yhdistäminen haastaa monien perheiden arkea. On niin perheiden kuin koko yhteiskunnan etu, että annamme enemmän joustoja suunnitella näiden kahden tärkeän asian yhdistäminen. Työelämän tasa-arvo on itseisarvo, jonka eteen meidän on tehtävä päättäjinä töitä. Työelämässä tarvitaan naiset, ja miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit. Vanhempainvapaauudistus on tärkeä askel tasa-arvoisempaan työ- ja perhe-elämään, ja se voisi osaltaan vauhdittaa perheiden perustamista ja lisätä syntyvyyttä", summaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää hyvänä ajatuksena myös parlamentaarisen työryhmän perustamista, jossa työmarkkinajärjestöt olisivat mukana.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tel. +358 50 511 3033

 

Julkaistu

Tiedote 11.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajilla ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenillä Sanna Lauslahdella ja Sari Sarkomaalla on vahva tahtotila vankistaa järjestöjen asemaa hyvinvoinnin rakentajina osana sote- ja maakuntauudistusta. Maakuntauudistuksessa on asetettu samalle viivalle järjestöt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajina. Palveluiden tuottamisen lisäksi kansalaisjärjestöillä on suuri rooli esimerkiksi yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämisessä ja siksi uudistuksessa on tärkeää huolehtia järjestötyön jatkuvuudesta.
"Otamme kansalaisjärjestöjen huolen vakavasti vastaan. Järjestöissä tehdään mittaamattoman arvokasta työtä.  Meillä ei ole varaa menettää vuosien varrella rakennettuja arvokkaita toimintamalleja, jotka tuottava tekijöilleen hyvää mieltä ja avun saajille hyvinvointia", toteaa Sanna Lauslahti.

Kunnilla on tähän asti ollut merkittävä rooli järjestöjen toimintaedellytysten takaamisessa mm. tilojen ja avustusten kautta. Kansanedustajien mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee tehdä maakuntalakiin lisäys, jossa maakunta velvoitetaan yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Ei riitä, että yhteistyövelvoite on vain kunnilla.
"Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on myös linjakasta hallitusohjelman toteuttamista. Hallitusohjelmassa nimittäin todeltaan, että vahvistetaan vertaistukea ja ihmisten osallisuutta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla", perustelee Sari Sarkomaa.

"Vapaaehtoistyötä tulee maakunta-uudistuksessa vahvistaa, eikä heikentää.  Meillä ei ole varaa menettää esimerkiksi kuntoutuksen vertaistukea tai muita hyviä hyvinvointia parantavia toimijoita. On nimittäin kyse yli miljoonasta vapaaehtoistyötä tekevästä suomalaisesta", päättävät edustajat Lauslahti ja Sarkomaa.

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

+358 50 512 2380

 

Sari Sarkomaa

+358 50 511 3033

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja

Kuntavaalien läheisyys näkyy myös eduskunnassa tiivistyneenä tunnelmana. Eduskuntatyön ohessa kokoomuksessa valmistaudumme tulevaan hallituksen puolivälitarkistukseen, jonka päätavoite on löytää uusia tapoja edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Koko ajan on ponnisteltava ja pysyttävä parempaan.

Tuoreimmat gallupit otimme vastaan nöyränä mutta ilahtuneena siitä, että kokoomuksen työ saa tukea.

Olen kunnallisvaaleissa vahvasti mukana viemässä kokoomuksen joukkuetta voittoon. Helsingin lisäksi olen kiertänyt Uudellamaalla laajemmin. Kokoomustilaisuuksissa on ollut hyvä tekemisen tunnelma.

Kokoomuksella on kaikki mahdollisuudet olla Helsingin suurin puolue ja pormestaripuolue. Sen varmistamiseksi on tärkeää saada ihmiset löytämään Helsingin Kokoomuksen mainiosta ehdokasjoukosta itselleen sopiva. Loppukiri tehdään sunnuntaina. Jokainen ääni ratkaisee.


 

 

 

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tiiviisti mukana vaalityössä

Sari Helsinki-kierroksella ja Vantaalla lauantaina 8.4

Kuntavaalien aikaan olen aktiivisesti mukana vaalikentillä. Lauantaina 8.4 olen Helsinki-kierroksella ja tavattavissa kello 11.30-12.30 Lauttasaaressa Heikkaantorilla ja kello 13-14 Kokoomusnaisten kanssa Sörnäisissä Vaasanpuistikossa.

Vierailen myös Vantaalla Myyrmäen Paalutorilla kello 17-17.45. Kuntapolitiikan ja ehdokkaiden lisäksi tarjolla grillimakkaraa. Tervetuloa!

Euroopan lääkevirasto EMA Suomeen

Oli päivän paras uutinen, kun sain EU- ministerivaliokunnan jälkeen tekstiviestin tuoreesta päätöksestä Risikon Paulalta. Viestissä oli tieto, että Suomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa (EMA). Asian eteen olimme tehneet urakalla työtä. Kokoomuksen kanta hakea virastoa on nyt koko hallituksen kanta.

EMA vastaa eurooppalaisten lääkevalmisteiden arvioinnista ja valvonnasta. Suomella on vahvaa osaamista lääke alalta ja olemme etunojassa alan kehityksessä. Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja kansallista lääkealan kehitystä. Tulevaisuudessa Helsinki voisi olla  terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.

Sote-lait eduskunnassa

Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksen lakipaketin käsittely on sosiaali-ja terveysvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa käynnissä. Kuulemme asiantuntijoita päivittäin tuntikausia. 1002-sivuinen lakipaketti on vaativa kokonaisuus käsitellä. Ajatukseni laista on tiiviisti eduskunnassa pitämässäni lähetekeskustelupuheessa.

Eduskuntaan on osana sotea tulossa valinnanvapauslaki, joka on vielä valmistelussa. Juuri päättyneen lausuntokierroksen palaute käydään läpi ja hyödynnetään huolella. Olen mukana Kokkoomusjoukkueessa, jossa tehdään tiivistä työtä, jotta eduskuntaan saadaan paras mahdollinen laki. Kyse on siitä, että laista halutaan tehdä yhteisvoimin paras mahdollinen.

Valinnanvapaus on keino vahvistaa peruspalveluja ja ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. On vaikea ymmärtää, että vasemmistovihreä oppositio vastustaa ehdottomasti ihmisten itsemääräämisoikeuden lisäämistä ja peruspalveluiden vahvistamista, ilman että heillä on esittää yhtään vaihtoehtoa. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että valinnanvapautta laajentamalla on onnistuttu vahvistamaan peruspalveluja. Pidin Kokoomuksen ryhmäpuheen sote-välikysymyskeskustelussa.

Soten valmistelun epäkohta kunnissa ja maakunnissa on se, ettei hoitohenkilökuntaa ole otettu riittävästi mukaan suunnitteluun ja toimeenpanoon. Lähetimme vahvan viestin maakuntiin hoitohenkilöstön ja sen johdon edustuksen ottamiseksi mukaan yhdessä Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajien Hannakaisa Heikkisen (kesk.) ja Arja Juvosen kanssa.

Valinnanvapaus herättää paljon keskustelua ja kysymyksiä. Kuvasimme kansanedustajien Antti Häkkäsen ja Ben Zyskowiczin kanssa videosarjan, joissa kerromme valinnanvapauden uudistuksesta ja korjaamme virheellisiä käsityksiä.

Sisäilmaongelmat kuriin

Valmistelimme yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa toimenpideohjelman sisäilmaongelmien kitkemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Samalla haastoimme ensi sunnuntaina valittavat uudet valtuutetut tarttumaan toimeen. Valtuustoilla on vastuu terveiden päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja muiden julkisten tilojen terveellisyydestä.

Kertakorvaus edistää tasa-arvoa ja yrittäjyyttä

Vihdoin astui voimaan työantajille vanhempainvapaasta aiheutuvien kustannusten korvaus. Tämä on todellinen työvoitto asiassa, jossa olen tehnyt paljon työtä.

Uudessa laissa nuorten naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella. Lakimuutos on askel eteenpäin tiellä, jolla puretaan rakenteita, joissa miehen palkkaaminen on edullisempaa kuin naisen. Kertakorvaus on yrittäjyyttä ja työelämän tasa-arvoa edistävä täsmätoimi.

Tasa-arvotyö jatkuu. Kokoomuksen perhevapaamallin avulla on mahdollista edelleen parantaa tasa-arvoa ja edistää naisten työllisyyttä. Urakoin sen eteen, että päätökset tulee tehdä hallituksen puolivälitarkistuksessa.

Senioriparlamentti muistiasioiden äärellä

Järjestimme kokoomuksen senioriverkoston ja sen vetäjän kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa Senioriparlamentin eduskunnassa. Pohdimme keinoja, miten voisimme turvata muistisairaille ja heidän omaisilleen mahdollisuuden elää oman näköistä elämää sairaudesta huolimatta. Toimin varapuheenjohtajana Muistiliitossa, joka tekee työtä Muistisairaiden parhaaksi. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta. Julkaisimme hiljattain laatukriteerit hyvälle kuntoutukselle, hoidolle ja hoivalle.

Liikkuva koulu

Liikunnan ja terveyden edistäminen on kansanedustajatyössäni ollut aina vahvasti mukana. Nykyistä hallitusta muodostettaessa olin hallitusneuvotteluissa kokoomuksen neuvottelujoukkueessa. Sovimme, että jokainen Suomen peruskoulu olisi liikkuva koulu. Tähän työhön suuntasimme koulujen tueksi 21 me lisämäärärahat vuosille 2016-2018.

Kiitos Helsingin osaavien rehtoreiden ja opettajien tänä vuonna jokainen koulumme on toteuttamassa liikkuvan koulun periaatteita. Tutkimusten mukaan liikkuminen koulupäivän aikana on yhteydessä oppimiseen ja hyvään koulumenestykseen.

Tervetuloa Pikkuparlamenttiin

Järjestämme Suomena Parkinson-liiton, Lääkäriiton, Tehyn ja AbbVie Oy:n kanssa keskustelutilaisuuden Parkinsonin taudista ja yleisemmin pitkäaikaissairauksien hoitopoluista. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 26.4 kello 12-14 Pikkuparlamentin kansalaisinfossa.

Lämpimästi tervetuloa!

Kevätterveisin

Sari Sarkomaa

 

 

 

 

Julkaistu

Tiedote 6.4.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on julkistanut tänään ”Terve sisäilma kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin”-pamfletin, jossa esitetään 28 konkreettista toimenpide-ehdotusta rakentamaan terveen sisäilman kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita. Kokoomuksen kansanedustajien Sanna Lauslahden ja Sari Sarkomaan johdolla valmistellussa pamfletissa esitetään tuleville kuntapäättäjille työkaluja, joilla kunnallisessa päätöksenteossa voidaan kitkeä ja ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia.

”Kokoomus haastaa kaikki tulevat valtuutettunsa tekemään töitä terveiden päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden eteen. Kuntapäättäjillä on ratkaiseva vastuu siitä, että heidän kotikuntiensa tilat ovat terveellisiä käyttää. Seuraavalla valtuustokaudella tulee ottaa kärkitavoitteeksi terveelliset tilat jokaisessa Suomen kunnassa”, toteavat Lauslahti ja Sarkomaa.

”Hälyttävä määrä lapsia ja aikuisia altistuu päivittäin erilaisille sisäilmaongelmille. Kauniit sanat siitä, että laitamme sisäilmaongelmat kuntoon ei riitä.  Seuraavina vuosina tarvitaan lukuisa joukko ripeitä ja konkreettisia toimia, joilla taataan terveellinen oppimisympäristö päiväkodeissa ja kouluissa ja työtila julkisissa rakennuksissa työtään tekeville työntekijöille.  Pamfletissa esitämme kuntatasolla tehtäviä toimenpiteitä, joilla kunnissa voidaan vaikuttaa sisäilmaongelmien nykyistä tehokkaampaan tunnistamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja korjaamiseen. Sisäilmaongelmat on otettava vakavasti ja niihin on puututtava matalalla kynnyksellä”, toteavat edustajat.

Kansanedustajien mukaan sisäilmaongelmat ovat valtakunnallinen haaste. Koska ongelma on niin yleinen, raportissa esitetään, että kuntiin luotaisiin sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn pureutuvat suunnitelmat.

”Jokaiseen kuntaan on saatava yli valtuustokauden ulottuva toimenpidesuunnitelma sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi, ja sen tulee pitää sisällään rakennusten vuosi- ja peruskorjaussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee vahvistaa valmiiksi toimintatavat siitä, miten epäiltyyn tai havaittuun sisäilmaongelmaan reagoidaan.  Jos sisäilmaongelmia tulee tietoon, tulee tilanteen selvittely aloittaa viipymättä. Lisäksi jo pitkään on ollut tiedossa, että sisäilmaongelmaisten rakennusten hidas korjaustahti on kerryttänyt peruskorjausvelkaa merkittävään määrään maamme kuntia. Peruskorjausvelan kehittyminen on syytä raportoida kerran vuodessa kunnanvaltuutetuille. Näin valtuutetuilla saadaan nykyistä selkeämmin tieto tekemättä olevista peruskorjauksista ja jokaiselle kuntalaiselle voidaan saada tieto tehdyistä korjaussuunnitelmista”, toteaa Lauslahti.

Yhtenä keinona kansanedustajat ehdottavat avoimuuden lisäämistä. Avoin, oikea ja saatavilla oleva tieto lisäisi monissa tilanteissa luottamusta ja vähentäisi huolta.

”Kouluterveydenhuollon velvollisuuksiin kuuluu tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyys ja turvallisuus yhteistyössä muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi. Pidän tärkeänä, että raportit näistä tarkastuksista olisivat julkisia, jotta vanhemmilla ja tilojen kaikilla käyttäjillä olisi myös tieto siitä, missä kunnossa koulu- tai päiväkotirakennus on”, Sarkomaa toteaa

”Jokaisella koululaisella, heidän vanhemmillaan ja sairaalan työntekijöillä tulee olla helposti saatavilla oleva tieto siitä, mihin hän voi ilmoittaa epäilemistään sisäilmaongelmista. Kunnissa tulee olla yksi toimija, joka vastaanottaa nämä ilmoitukset ja vastaa selvitystyön aloittamisesta. Kuntien tulee tarjota kuntalaisille yksi taho, jonka kanssa asioida ja jonka he voivat luottaa ottavan vastuun ongelman selvittämisestä.  Jokaisella rakennuksella olisi hyvä olla oma nimetty talonmies”, edustajat päättävät.

Pamfletti kokonaisuudessaan: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/Terve-sis%C3%A4ilma-kouluihin-p%C3%A4iv%C3%A4koteihin-ja-sairaaloihin-2.pdf

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033