Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kela tiedottaa 21.2.2018

Kelan valtuutetut ovat asettaneet selvitysryhmän, joka arvioi, vastaavatko Kelan ohjausta ja valvontaa sekä asemaa ja hallintoa ohjaavat lait nykypäivän tarpeita.

Valtuutetut pitävät arviota välttämättömänä, koska Kelan toiminta on muuttunut vuosien varrella. Selvitystä varten Kelan valtuutetut asettavat Kelan ulkopuolisen työryhmän, jossa on 6 jäsentä:

  • OTT, dosentti Pentti Arajärvi
  • tulosalueen johtaja, ylilääkäri Susanna Halonen
  • professori Heikki Hiilamo
  • KTT Kai Järvikare
  • LL Eeva Kuuskoski
  • VT Kimmo Sasi.

Työryhmän tehtävänä on selvittää

  • vastaavatko Kelan valvontaan ja ohjaukseen liittyvät säännökset nykypäivän tarpeita
  • Kelan asemaan liittyvien säännösten ajantasaisuuden
  • ovatko Kelan sisäisiä toimivaltasuhteita koskevat säännökset riittävän selkeitä ja ajantasaisia
  • vastaavatko Kelan hallintoa koskevat säännökset nykyisen toiminnan vaatimuksia ja nykytilannetta.

Arvion lisäksi ryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmän tulee luovuttaa loppuraportti valtuutetuille viimeistään 1. syyskuuta.

Aluksi Kelan tehtävänä oli pelkästään huolehtia kansaneläkkeen maksamisesta, mutta vuosien mittaan toiminta on monipuolistunut ja Kelan rooli laajentunut. Nyt Kela maksaa etuuksia vuosittain yli 14 miljardin euron edestä.

"Kun ottaa huomioon Kelan tehtävien muutokset, on täysin välttämätöntä, että Kelaan liittyvää lainsäädäntöä sekä Kelan perustuslaillista asemaa ja valvontaa arvioidaan kokonaisuutena. Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta, sanoo Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Kelan asemasta säädetään perustuslaissa ja laissa Kansaneläkelaitoksesta (ns. Kela-laki). Viime syyskuussa valtuutetut antoivat lausuman, jonka mukaan Kela-laki on syytä päivittää ajan tasalle.

Kela on eduskunnan valvoma itsenäinen sosiaaliturvalaitos. Sen hallintoa ja toimintaa ovat perustamisesta lähtien valvoneet valtuutetut, jotka valitaan kansanedustajista.

Esitys Kelan valtuutetuille: Kelan ulkopuolisen asiantuntijatyöryhmän asettaminen (pdf)

 

Lisätiedot:

Valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa

050 511 3033 etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

 

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16 viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

Julkaistu

TIEDOTE 17.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Lausunnolla oleva eläinsuojelulakiluonnos on kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaalle pettymys. Hän vaatii, että lakiluonnokseen jääneet kipupisteet on korjattava ennen kun laki tuodaan eduskunnan käsittelyyn.

Sarkomaan mukaan esimerkiksi parsinavetoista ja porsimishäkeistä tulisi luopua siirtymäkauden jälkeen.

"Uudistettavan eläinsuojelulain ensisijaisena tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Se edellyttää eläinten mahdollisuutta olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen sekä eläinsuojeluvalvonnan tehostamista. Niin ikään eläinten jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa on turvattava, ja kivunlievitystä on vaadittava kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä. Eläinsuojeluvalvontaviranomaisten pätevyys on määritettävä laissa, sillä maakunta viranomaisena ei riitä turvaamaan eläinsuojeluvalvonnan toteutumista", Sarkomaa listaa lakiluonnoksen puutteita.

Sarkomaan mukaan lakiluonnoksessa on myös merkittäviä ja välttämättömiä edistysaskelia. Esimerkiksi eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta vaaditaan jatkossa poikkeuksetta. Lisäksi piikki- ja sähköpannat kielletään.

Sarkomaan mukaan palaute lakiluonnoksesta on viisasta ja välttämätöntä kuulla tarkkaan ja tehdä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät korjaukset vastuuministerin, keskustan Jari Lepän johdolla. Lakiin jääneet puutteet on hänen mukaansa korjattava niin, että se turvaa eläinten hyvinvoinnin ja suojelun edistyksellisesti pitkälle tulevaisuuteen.

"Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. Siksi eläinsuojelulain uudistaminen on välttämättömyys. Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Tätä lakia on valmisteltu seitsemän vuotta. On tärkeää, että nykyinen eduskunta ehtii käsitellä eläinsuojelulain huolella", Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa piti lauantaina kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoron Eläinten ääni-mielenosoituksessa Helsingissä. Tilaisuuden järjestivät Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, Sey (Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto), Oikeutta eläimille ja Animalia.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Julkaistu

Aikansa eläneen eläinsuojelulain uudistaminen on välttämättömyys. Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. lakiluonnos on lausuntokierroksella helmikuun loppuun saakka. Jo nyt on ilmiselvää, että lakiluonnokseen jääneet puutteet on korjattava, ennen kuin se tuodaan eduskunnan käsittelyyn.

Eläinsuojelulain uudistamisessa modernisoidaan ja selkeytetään vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä asetettavia vaatimuksia. Eläinsuojelulakia on valmisteltu seitsemän vuotta. On tärkeää, että nykyinen eduskunta ehtii eläinsuojelulain huolella käsitellä. Uuden eläinsuojelulain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisen maakuntauudistuksen yhteydessä 2020.

Uudessa eläinsuojelulaissa ensisijaisena tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Se edellyttää eläinten mahdollisuutta olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen sekä eläinsuojeluvalvonnan tehostamista.

Lakiluonnoksessa on paljon tärkeitä askelia eteenpäin. Esimerkiksi kivunlievitys nupoutuksen yhteydessä tulee nyt pakolliseksi. Myös eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta vaaditaan jatkossa poikkeuksetta. Lisäksi piikki- ja sähköpannat kielletään. Ehdotuksen valmistelussa on hyödynnetty uusinta tutkimustietoa eläinten tarpeista ja kyvyistä. valmistelussa on tehty laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Tästä huolimatta lausunnolla oleva lakiluonnos on monelta osin pettymys. Lakiluonnokseen on jäänyt useita korjausta edellyttäviä kipupisteitä.

Esimerkiksi parsinavettoista ja porsimishäkeistä tulisi luopua siirtymäkauden jälkeen. Eläinten jatkuva vedensaanti on turvattava. Myös Eläinsuojelun valvontaa on edelleen tehostettava. Eläinsuojeluvalvontaviranomaisten pätevyys on määritettävä laissa, sillä maakunta viranomaisena ei riitä turvaamaan eläinsuojeluvalvonnan toteutumista.

Pidän tärkeänä, että eläinsuojelulain uudistamisen yhteydessä selvitetään tarvittavat toimenpiteet koirien ja kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säätämiseksi. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan harvoin vastuuseen teoistaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Tähän on syytä löytää Suomeen sopiva ratkaisu.

Vastuuministeri Jari Lepän johdolla palaute lakiluonnoksesta on viisasta ja välttämätöntä kuulla tarkkaan ja tehdä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät korjaukset. Lakiin jääneet puutteet on korjattava niin että se turvaa eläinten hyvinvoinnin ja suojelun edistyksellisesti pitkälle tulevaisuuteen.

Otan mielelläni vastaan palautetta eläinsuojelulain uudistamiseen ja eläinten hyvinvointini liittyen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY jäsen

Julkaistu

TIEDOTE 13.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden puheenjohtajien trion päätös perua perhevapaauudistus on mittava pettymys. Luovuttaminen perheiden pitkään odottaman uudistuksen tekemisessä ei ollut Kokoomuksen tahto. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan työtä, etsimään yhdessä luovia ratkaisuja ja ponnistelemaan työllisyyden ja tasa-arvon sekä perheiden hyvän arjen puolesta.

Uudistuksen keskeytyminen on takaisku myös hallituksen työllisyystavoitteille, sekä tasa-arvo- ja perhemyönteiselle politiikalle. Kokoomukselle tärkeää oli työllisyysvaikutusten lisäksi edistää perhe-elämän tasa-arvoa, lisätä isien osuutta perhevapaista ja edesauttaa positiivista asennemuutosta perhe-elämän rooleihin liittyen.

Nykyinen vanhempainvapaajärjestelmä kohtelee eriarvoisesti erilaisia perheitä. Kokoomus haluaa modernisoida perhevapaat   vastaamaan monimuotoisten perheiden, kuten adoptio-, yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheiden, tarpeisiin.

"Suomi tarvitsee perhevapaiden kokonaisuudistusta. Kaikki mahdolliset keinot rakenteellisen työttömyyden kitkemiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi olisi nyt käytettävä. Kuten viikonloppuna totesin, hallituksen asettamat reunaehdot eivät ole mahdottomat. Tällä pohjalla olisi ollut mahdollista saada aikaan vaikutuksiltaan hyvä perhevapaauudistus", Sarkomaa toteaa.

Perhevapaat jakautuvat Suomessa hyvin epätasaisesti äitien ja isien kesken. Naiset pitävät valtaosan perhevapaista, ja pienten lasten äitien työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita jäljessä. Tähän epäsuhtaan uudistus olisi tuonut helpotusta. Se olisi kannustanut äitejä töihin ja lisännyt varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Sarkomaa korostaa, että työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.

"Nyt tämä tasa-arvoteko jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Kokoomuksesta tämä ei ainakaan tule jäämään kiinni", Sarkomaa summaa.

Perhevapaauudistus on kokoomukselle tärkeä tavoite. Sarkomaa pitää vähimmäisvaatimuksena sitä, että uudistuksen toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Sarkomaa toistaa myös eduskuntakauden alussa tekemänsä ehdotuksen perustaa perhevapaita työstämään parlamentaarinen työryhmä, jossa myös työmarkkinajärjestöt olisivat mukana. Se on laiha lohtu mutta eteenpäin on mentävä. Hän painottaa, että kokoomus on valmis jatkamaan perheiden hyvinvoinnin, työllisyyden ja tasa-arvon linjalla. Peruuttamispäätös ei poista sitä tosiasiaa, että perhevapaajärjestelmämme tarvitsee muutosta.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Julkaistu

Julkaistu Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen jäsenlehdessä Kide-lehdessä 12.2.2018
Kansanväliset kokemukset osoittavat, että laaturekistereillä on mahdollisuus kehittää diabeteksen hoitoa. Ruotsissa käytössä on Swediabkids-niminen lasten diabeteksen hoidon laadunseurantarekisteri. Englannissa julkinen terveydenhuoltojärjestelmä seuraa laatuaan The Quality and Outcomes Framework (QOF) palkkio ja kannustin ohjelman avulla. Näiden rekisterien myötä diabeteksen hoitotasapaino
on parantunut ja vakavien hypoglykemioiden määrä on vähentynyt merkittävästi.
Huoli laaturekistereiden puutteesta Suomessa on suuri ja siksi ehdotuksestani
kuulimme ennen joulua eduskunnan valtiovarainvaliokunnassanasiantuntijoita rekisteriasian tiimoilta. Diabetesliiton edustaja oli erityisesti kuultavana. Neuvotellessamme valtiovarainvaliokunnassa tämän vuoden valtion budjetin muutoksista
sovimme esityksestäni määrärahan lisäämisestä valtakunnallisten laaturekistereiden
pilottihankkeen vauhdittamiseen.

Linjasimme myös, että pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava
huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ydintavoite on turvata yhdenvertainen
hoitoon pääsy. Oikea-aikainen ja tasa-arvoinen hoitoon pääsy on inhimillisintä, mutta myös edullisinta. Kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon vaikuttavuuden kehittäminen on ihan olennaista. Erityisen tärkeää on varmistaa diabeteksen hyvä hoito. Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista, ja sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla diabetesta sairastavien osuus väestöstä on jo kasvanut 4 prosentista melkein 6 prosenttiin ajanjaksona 2006–2014, selviää THL:n rekisteritutkimuksesta.

On välttämätöntä, että tieto terveydenhuollon laadusta on avointa ja kaikkien
saatavilla. Se on myös edellytys sote-uudistuksen valinnanvapauden toteutumiselle,
mutta ennen kaikkea terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden kehittämiselle.
Laaturekisterin tuottamaa tietoa voidaan käyttää näyttöön perustuvien hoitosuositusten
toteutumisen seuraamiseen, hoidon ja ennaltaehkäisyn laadun varmistamiseen
sekä hoidon ja hoitoketjujen jatkuvaan kehittämiseen.
On ollut harmillista, että Suomi ei ole lähtenyt nopeammin kehittämään ja rahoittamaan kansallisia laaturekistereitä muiden Pohjoismaiden tavoin. Suomessa laaturekistereitä on, mutta ne ovat pääsääntöisesti yliopistosairaalakohtaisia. Kansallisella tasolla rekisteritiedon saaminen on vajavaista eikä yksiköiden keskinäinen vertailu ja parhaiden käytäntöjen selvittäminen toistaiseksi onnistu.
Olennaista on, että valtakunnallisen diabetesrekisterin kehittäminen saadaan nyt kunnolla vauhtiin. Kun tieto palveluiden laadusta on läpinäkyvää ja julkista, vauhdittaa se nyt olemassa olevia diabeteksen hoidon eroavuuksien ja epäkohtien korjaamista sekä yhdenvertaisen hoidon turvaamista.
Laaturekistereiden pilottihankeen toteutus edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Diabetesliiitto ja sen jäsenjärjestöt. Johtamani eduskunnan diabetesverkosto toimii tänäkin vuonna aktiivisesti. Otan vastaan mieleni palautetta ja ajatuksia.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

Julkaistu

Perhevapaauudistus on yksi tämän hallituksen suurimmista tasa-arvouudistuksista. Me Kokoomuksen eduskuntaryhmässä emme  missään nimessä halua pysäyttää uudistusta. Keskustan eduskuntaryhmän mukaan uudistus pitäisi jättää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Perheministeripuolueen kannanotto perhevapaauudistuksen perumisesta on kova isku uudistusta odottaville suomalaisille perheille.

Perhemyönteistä politiikkaa olisi viedä erittäin laajaa kannatusta nauttiva uudistus maaliin. Täytyy pitää mielessä ne tärkeät syyt, jonka vuoksi koko uudistusta tehdään. Suomessa pienten lasten äitien työllisyysaste on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhaisella tasolla ja perhevapaat jakautuvat selvästi epätasa-arvoisemmin. Meidän on kannustettava äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet.

Perhevapaauudistuksessa on kyse ennen kaikkea tasa-arvosta, työllisyydestä ja perheiden sekä lasten edusta. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja saavutettavissa. Hallitus on asettanut uudistukselle selkeät reunahehdot, joiden puitteissa se voidaan toteuttaa. Hallituksella ei ole varaa kaataa näin merkittävää uudistusta.

Perhevapaiden uudistamisen lisäksi tarvitaan perhe-elämän rooleihin liittyvää asennemuutosta. Sitä ei synny, ellei tehdä aidosti uudistavaa ja tasa-arvoon ohjaavaa politiikkaa. Keskustan ja perheministerin halu viivyttää perhevapaauudistusta seuraavalle hallituskaudelle ei voi hyväksyä eikä mitenkään ymmärtää.

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) perjantaina ilmoitti perhevapaauudistuksen kaatamisesta, nousi keskusteluun hurjiakin väitteitä neuvotellun mallin vaikutuksista. On olennaista muistuttaa, ettei neuvotteluissa oltu vielä päästy siihen saakka, että pöydällä olisi ollut yksi lopullinen malli. Työn on siis vielä kesken. On totta, että hallituksen uudistukselle asettama raami on tiukka, mutta mahdottomaksi sitä ei voi väittää. Uskon, että vaikutuksiltaan hyvä malli on saavutettavissa vielä tällä hallituskaudella. Suomalaiset perheet ansaitsevat tasa-arvoa, työtä ja lapset pääsyä varhaiskasvatukseen. Tätä meidän on nyt yhdessä edistettävä, kuten hallitus syksyllä yhdessä sopi.

Perheministerin nimitystä pidin koko hallituksen sitoumuksena tehdä erityisesti perheasioissa uudistuksia. Olisi perin kummallista, jos historiallisen uudistava ja vielä perheministerin omaava hallitus peruuttaisi perhevapaauudistuksen tilanteessa, jossa uudistuksen tarve on huutava. Työn kesken jättäminen ei ole vaihtoehto.

On toivoa antavaa, että hallituspuolueista on tullut merkittäviä puheenvuoroja, jotka antavat ymmärtää halua  löytyvän jatkaa uudistustyötä. Valtiovarainministeri Petteri Orpon lupaus puolueiden puheenjohtajien trion "perhepalaverista" on viisas ja vastuullinen tapa hakea jumissa olevalle uudistukselle loppukiriin vauhtia.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

TIEDOTE 10.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Perhevapaauudistus on yksi tämän hallituksen suurimmista tasa-arvouudistuksista. Kokoomuksen kansaedustaja Sari Sarkomaa painottaa, että kokoomus ei missään nimessä halua pysäyttää uudistusta. Keskustan eduskuntaryhmän mukaan uudistus pitäisi jättää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

"Perhevapaauudistusta tarvitaan. Uudistuksessa on kyse ennen kaikkea tasa-arvosta, työllisyydestä ja perheiden edusta. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja saavutettavissa. Hallitus on asettanut uudistukselle selkeät reunahehdot, joiden puitteissa se voidaan toteuttaa. Hallituksella ei ole varaa kaataa näin merkittävää uudistusta", Sarkomaa toteaa.

Perhevapaiden uudistamisen lisäksi tarvitaan perhe-elämän rooleihin liittyvää asennemuutosta. Sitä ei Sarkomaan mukaan synny, ellei tehdä aidosti uudistavaa ja tasa-arvoon ohjaavaa politiikkaa. Samalla keskustan halu viivyttää perhevapaauudistusta seuraavalle hallituskaudelle ihmetyttää.

"Perhemyönteistä politiikkaa olisi viedä erittäin laajaa kannatusta nauttiva uudistus maaliin. Täytyy pitää mielessä ne tärkeät syyt, jonka vuoksi koko uudistusta tehdään. Suomessa pienten lasten äitien työllisyysaste on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhaisella tasolla ja perhevapaat jakautuvat selvästi epätasa-arvoisemmin. Meidän on kannustettava äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin."

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) perjantaina ilmoitti perhevapaauudistuksen kaatamisesta, nousi keskusteluun hurjiakin väitteitä neuvotellun mallin vaikutuksista. Sarkomaa haluaa muistuttaa, ettei neuvotteluissa oltu vielä päästy siihen saakka, että pöydällä olisi ollut yksi lopullinen malli.

"On totta, että hallituksen uudistukselle asettama raami on tiukka, mutta mahdottomaksi sitä ei voi väittää. Uskon, että vaikutuksiltaan hyvä malli on saavutettavissa vielä tällä hallituskaudella. Suomalaiset perheet ansaitsevat tasa-arvoa, työtä ja lapset pääsyä varhaiskasvatukseen. Tätä meidän on nyt yhdessä edistettävä, kuten hallitus syksyllä yhdessä sopi", Sarkomaa päättää.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa +358 50 5113033

Julkaistu

Suomen oltava ympäristöasioissa edelläkävijä eikä perässätulija. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on jo tehnyt. Ympäristöministeri Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta toivovan, että asiassa saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja muihin vesistöihin sekä sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun.

Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.

Hallituksen on kiritettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.

Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena.

Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin. Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin.

Roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä. Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia.

Hyvä askel on hankkia omaan taloyhtiöön tai kotitalouteen muovin erilliskeräys. Kokemuksesta voin vakuuttaa, että se on hyvä tapa tarkkailla ja vähentää oman kotitalouden muovijätteen syntyä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) sivuilta saa asiasta mainiosti lisätietoa. Suosittelen lämpimästi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

Julkaistu

TIEDOTE 3.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on tehnyt. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta ensisijaisesti toivovan, että tästä saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

"EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun", Sarkomaa toteaa.

Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.

Sarkomaan mielestä hallituksen on kiristettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Hän alleviivaa, että muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.

"Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Ongelma on paikoitellen erittäin hankala ja aiheuttaa lukuisia erilaisia sosiaalisia, ekonomisia ja ekologisia haittavaikutuksia. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena", Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, ettei mikromuovin läheskään kaikkia vaikutuksia tunneta vielä riittävän hyvin.

"Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin", hän sanoo.

Sarkomaan mukaan roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä.

"Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia", Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

Julkaistu

TIEDOTE 20.1.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirrettäisiin valinnanvapauden piiriin.

"Kelan järjestämän vammaisten tulkkauspalveluun liittyvät huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisen palvelun kilpailuttamiseen. Mielestäni on järkevää muuttaa lakia siten, että tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä."

"Tämä tarkoittaa sitä, että kelan asettamien kriteereiden mukaiset tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive tulkkipalveluiden käyttäjiltä ja järjestökentältä.", Sarkomaa kertoo.

Tulkkauspalvelusta on tullut Kelan viimeisimmän kilpailutuksen jälkeen poikkeuksellisen paljon palautetta. Palautetta on tullut roppakaupalla eduskuntaan koko sen ajan, kun se on ollut Kelan tehtävänä vuodesta 2010. Tulkkauspalvelu on yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kannalta olennaisen tärkeä.

Sarkomaa on ehdottanut tulkkauspalveluiden siirtämistä valinnanvapauden piiriin ensimmäisen kerran 21.10.2017 Kuuloliiton liittokokouksessa puhuessaan.

Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa ihmisen vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan.

"On viisasta, että kelaan tulee tulkkauspalveluihin asiakasraadit, joissa on eri asiakasjärjestöjen edustus.", Sarkomaa päättää

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033