Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 22.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuskolmikko: Opiskeluhuolto on säilytettävä lähellä oppilasta

Sote- ja maakuntauudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella. Luonnoksessa on ehdotettu oppilashuollon järjestämisvastuun siirtämistä maakuntiin. Kokoomusedustajat Lauslahti, Sarkomaa ja Raassina eivät pidä perusteltuna ehdotusta siirtää opiskeluhuolto maakuntaan.

”Opiskeluhuollon paikka on kouluarjessa lähellä oppilaita. Vastuun tulee olla maakunnan sijaan kunnalla. Näin oppilaat tuntevat kuraattorit ja psykologit. Kouluarjessa toimivan ammattilaisen luokse on matala kynnys mennä, jos tarvetta tulee”, sanovat kansanedustajat.

Tuore oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittelee oppilaitoksen hyvinvointityön perustaksi yhteisöllisen, kaikkia osallistavan ja ennaltaehkäisevän työn. Psykologien ja kuraattorien ajasta merkittävä osa on yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllistä työtä tehdään koulun arjessa yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Sen avulla ehkäistään esimerkiksi kiusaamista ja koulupudokkuutta.

”Psykologien ja kuraattorien tekemää työtä kouluyhteisön eteen on vaikea nähdä maakuntatasolla johdettavaksi työksi. Kouluyhteisön rakentamista ja ylläpitoa johdetaan koulutasolla. Jokaisella koululla on oma kulttuurinsa ja toimintatapansa. Yhteisöllistä ja myös koululaiskohtaista työtä tehdään tiiviinä osana koko koulun moniammatillista työtä. Ne ovat tiivis paketti, jota ei kannata lähteä rikkomaan. Velvoitteet ja resurssit on oltava yhdellä ja samalla taholla”, perustelevat kokoomusedustajat.

”Kuraattorien ja psykologien palvelut ovat mitä tärkeintä ennaltaehkäisevää työtä. Se on myös kuntien tehtävä mitä suurimmissa määrin. Palvelujen siirtämisellä maakuntatasolle olisi riski, että toimintaan tulisi byrokraattisia esteitä ja työn painopiste saattaisi siirtyä korjaavien toimien puolelle.  Tähän meillä ei ole varaa. Syrjäytymisen estäminen on kaikkien meidän asia”, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sari Raassina

puh. 050 523 2808

Julkaistu

Tiedote 21.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden Saarikko, Juvonen ja Sarkomaa: Kilpailutukselle on vaihtoehtoja 

Eduskunnassa on käsittelyssä laaja ja merkittävä hankintalain kokonaisuus, joka koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Annika Saarikko (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) korostavat lain roolia menettelytapalakina, joka määrittelee reunaehdot palveluiden kilpailutusten toteuttamiseen. 

Uudessa hankintalaissa on kuitenkin aiempaa lakia voimakkaammin korostettuna muita kuin hintaan perustuvia kilpailutustekijöitä ja asiakkaan kuulemisen merkitystä korostetaan. 

Erityisesti järjestökenttä on nostanut esiin huolensa elämänmittaisiin ja välttämättömiin palveluihin,  kuten vammaisten ja ikäihmisten asumisen kilpailutuksiin liittyen. Asiaan on suhtauduttava vakavasti. Valittu hankintatapa - oli se sitten kilpailutus tai suorahankinta - ei saa vaarantaa oikeutta riittäviin palveluihin. 

Haluamme painottaa, että palveluiden laatuun liittyvät tekijät määritellään ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä - ei suoraan hankintalaissa. Pidämme perusteltuna, että esimerkiksi tällä hallituskaudella uudistettavaksi sovitussa vammaispalvelulaissa arvioidaan laatutekijät siten, että pitkäkestoisuus ja asiakkaan osallisuus hankinnassa vahvistuu. Siihen hankintamenettelyjen tulee sitten nojata. 

Jo nykyisellään on mahdollista toteuttaa niin kutsuttujen elinikäisten palvelujen järjestäminen kuntalaisille muilla tavoin kuin kilpailuttamalla, esimerkiksi suorahankintana. Haluamme korostaa, että kuntien on palveluja toteutettaessa arvioitava huolella asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Näin ei nyt aina tapahdu. Vika ei ole hankintalaissa - tulevassa tai nykyisessä, vaan sen soveltamisen tavassa. Tähän kuntakentällä tarvitaan lisää osaamista. 

Sipilän hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa keinovalikoima palveluiden järjestämisessä laajenee. Valinnanvapaus tuo asiakkaan palveluiden keskiöön. Kun valinnan palveluiden tuottajasta tekee käyttäjä, hankintalaki ja kilpailutusta ei tarvitse soveltaa. Sen luontevin muoto pitkäaikaisessa palvelutarpeessa on henkilökohtaisen budjetoinnin malli, niin kutsuttu asiakastili. Tästä on kansainvälisesti hyviä kokemuksia.  

Kannatamme ja haluamme vauhdittaa henkilökohtaisen budjetoinnin ja asiakassetelien käyttöönottoa. Osana valinnanvapautta toteutettava henkilökohtainen budjetointi on yksi tapa välttää laajan kilpailutuksen toteuttaminen. Näin palveluiden käyttäjän ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan.  

 
Lisätietoja: 

Annika Saarikko, p. 040 7446 770

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033 

Arja Juvonen p. 050 5311 108

Julkaistu

Tiedote 20.10. 2016
Julkaisuvapaa heti
 
Kokoomuksen Sarkomaa Annika Saarikolle: Hienoa, että myös Keskusta voisi tarkastella kotihoidontukea
 
Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa iloitsee keskustan kansanedustaja Annika Saarikon ulostulosta. Saarikko kertoo, että hän on valmis tarkastelemaan kotihoidon tukea osana perhevapaauudistusta.
 
”Kokoomusministerit Toivakka ja Grahn-Laasonen esittivät jo viime keväänä, että kotihoidontukea voitaisiin lyhentää, mikäli ansiosidonnaista vanhempainrahaa pidennetään. Hienoa, että myös Keskusta on tulossa Kokoomuksen kannoille”, sanoo Sarkomaa.
 
Sarkomaa toivoo, että tämä keskustan ulostulo on lupaus siitä, että pian työnsä aloittava perheministeri ottaa ajaakseen Kokoomuksen ehdotuksen perhevapaajärjestelmän uudistamisen aloittamisesta.  Joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää.
 
Sarkomaa kertoo, kokoomuksessa on työryhmä vauhdilla valmistelemassa ehdotusta uudeksi perhevapaamalliksi.
 
”Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti kuten mm. SAK tekemä perhevapaamalli osoittaa. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista”, Sarkomaa sanoo.
 
”Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava”, sanoo Sarkomaa.
 
Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, mukaan lukien kotihoidontuki. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava 3-5 -vuotiaille maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo Ruotsissa. 
 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

 

 

Julkaistu

Syksyinen tervehdys eduskunnasta!

Eduskunnan syysistuntokausi on täydessä vauhdissaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa meillä on syksyn aikana käsiteltävänä yhteensä 46 lakiesitystä. Valtiovarainvaliokunnassa on arvioitavana valtion ensi vuoden talousarvio, joten urakointia riittää.

Tässä viestissä:

  • Terveysperusteinen sokerivero valmisteluun
  • Valinnanvapaus ajurina yhdenvertaisiin sote-palveluihin
  • Hoitajien vähentämisen sijaan säästöjä etsitään toisaalta
  • Muistisairaan hyvän hoidon kriteerit päivitetty
  • Aloitimme työmme kuntoutuksen uudistamiskomiteassa
  • Eduskunnan Syöpäverkosto vauhdittamassa rintasyöpäkampanjaa

Terveysperusteinen sokerivero valmisteluun

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä. Makeisveron sijaan kannatan terveysperusteisen sokeriveron säätämistä ohjaamaan kuluttajia terveellisimpiin valintoihin. Sokerivero olisi täsmätoimi vaikuttaa lasten ja nuorten ravitsemustottumuksiin.

Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin. Olen tyytyväinen, että saimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehtyä yksimielisen lausuman elintarvikkeiden terveysveron säätämisen valmistelun aloittamisesta. Ehdotamme, että ensimmäisessä vaiheessa terveysperusteinen vero on syytä kohdistaa sokerin määrään elintarvikkeissa.

Valinnanvapaus ajurina yhdenvertaisiin sote-palveluihin

Sote-uudistuksen lakiesityspaketti kuten maakunta- ja järjestämislaki ovat lausuntokierroksella marraskuun alkupuolelle asti. Valinnanvapauslaki on valmistelussa ja lähdössä lausunnolle ennen joulua. Ensimmäinen virkamiesten avoimesti valmistelema valinnanvapausmalli on julkaistu. Malli esiteltiin ensimmäistä kertaa meille parlamentaarisessa seurantaryhmässä, johon kuuluvat myös sosiaali- ja terveysministerit sekä oppositio. Näin kaikki saivat tiedot avoimesti ja yhtä aikaa. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin.

Urakoin, että sote-uudistus saadaan maaliin. Opposition ajatusta palata uudistuksen lähtöruutuun on vastuuton. Sote-uudistus on vietävä määrätietoisesti eteenpäin niin, että nykyinen eduskunta saa uudet sote-lait säädettyä. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lausunnoilla olevaan lakiesitykseen. Alueuudistussivuilla pääset lukemaan uudistuksen etenemisestä.

Hoitajien vähentämisen sijaan säästöjä etsitään toisaalta

Hallituspuolueiden sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavat edustajat esitimme yhteistuumin, että vanhustenhuollon hoitajamitoituksen alentamisesta luovutaan. Linjamme on, että yhdessä sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. Esitin myös, että on kehitettävä ja otettava käyttöön valtakunnallinen hoidon yksilöllinen mittarointi, jossa henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoitoisuuden mukaan. Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla. Valviran lausunnon mukaan hoitajamitoituksen alentaminen olisi vaarantanut hoidon laadun.

Muistisairaan hyvän hoidon kriteerit päivitetty

Muistiviikolla julkaistiin Muistiliiton johdolla valmisteltu muistisairaan hyvän hoidon kriteeristö.  Hyvän hoidon kriteeristön tehtävänä on edistää muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen laadukas kuntoutus, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein. Muistiliiton varapuheenjohtajana teen työtä sen eteen, että hyvä hoito toteutuisi jokaisen ihmisen kohdalla. Työskentelin tammikuussa viikon Oulunkylässä hoitajan työparina vanhusten kotihoidossa. Minulle on tärkeää tietää, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on.

Aloitimme työmme kuntoutuksen uudistamiskomiteassa

Olen jäsenenä juuri työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämässä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa. Pidän ihmisten toimintakyvyn edistämisen kannalta merkityksellisenä, että kaikissa sote-palveluissa on käytössä ihmisten toimintakykyä edistävä työote ja että oikea-aikainen kuntoutus toteutuu eri ikäisten kohdalla. Ajatuksenne ja ideat ovat tervetulleita kuntoutuksen kehittämiseksi.

Eduskunnan Syöpäverkosto vauhdittamassa rintasyöpäkampanjaa

Osallistuin eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtajana Roosa nauhan julkistamistilaisuuteen. Roosa nauha -kampanjalla on vuosien varrella edistetty suomalaista rintasyöpätutkimusta ja vaikutettu siihen, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä ja hoitaa. Lisäksi lahjoitusvaroilla on rahoitettu neuvontatyötä ja ylläpidetty Syöpäjärjestöjen maksutonta neuvontapalvelua.

tunnerintasiry

Tunne rintasi ry:n puheenjohtajana osallistuin Rintasyöpäyhdistyksen ja Tunne rintasi ry:n asiantuntijoiden järjestämään Rintojesi terveydeksi –päivään. Rintojen terveydeksi päivänä Tunne rintasi Ry lanseerasi ilmaisen OMAKUU –sovelluksen, joka toimii kuukautiskalenteri sekä rintojen omatarkkailun muistuttajana.

 

Olen tavattavissa seuraavan kerran kokoomuksen Hyvien kysymysten päivänä, lauantaina 22.10.2016 klo 12.00–13.00, Kolmen Sepän aukiolla. Tervetuloa tapaamaan.

Hyvää syksyn jatkoa!

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Tiedote 15.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sotekolmikko: terveysperusteinen sokerivero valmisteluun

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina ehdottavat terveysperusteisen sokeriveron säätämistä ohjaamaan kuluttajia terveellisimpiin valintoihin. Vero laskettaisiin lisätystä sokerista. Sokerivero olisi täsmätoimi pureutua ennaltaehkäisevästi kasvaviin kansanterveysongelmiin.

Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä.

Kokoomuskansanedustajien mielestä makeisverolle ja muille haittaveroille on ollut vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Erityisesti lihavoituminen näkyy lapsissa ja nuorissa. Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä, esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

- Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin, muistuttavat edustajat.

Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Keinoina mainitaan mm. kansanterveydenedistäminen ja kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin.

- Yksi keinoista on valistus, mutta se ei riitä. Taloudellisia ohjausmenetelmiä tarvitaan valistuksen rinnalle. Sokeriverotus on vahva viesti itsessään, ja antaa myös elintarviketeollisuudelle sysäystä lähteä kehittämään vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.  Tulevaisuuden näkökulmasta tämä avaa vientivaltin kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, toteavat Kokoomusedustajat.

Sokeriveron ottaminen käyttöön helpottuu, koska ensi vuoden alusta lisätyn sokerin määrän tulee näkyä pakkauksissa.

- Kuluttajaa tulee palkita terveellisistä valinnoista kuten marjojen, hedelmien ja vihannesten suosimisesta. Myös tässä suhteessa kannustamme hallitusta tutkimaan mahdollisuuksia luoda myönteisiä porkkanoita kuluttajille, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050 5122380

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sari Raassina

050 5232808

Julkaistu

Tiedote 10.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen hallituksen ilmoitukseen kutsua koolle asiantuntijakokous pohtimaan lainsäädännön ja budjetin vaikutusarviointien parantamista. Sarkomaan mukaan avaus on luontevaa jatkoa tänä vuonna toimintansa aloittaneen lainsäädännön arviointineuvoston työlle. Arviointineuvosto on jo nostanut esiin monia kehittämiskohteita.

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Sarkomaa on kannustanut hallitusta uudistamaan erityisesti budjettiesityksen vaikutusarviointia. Sarkomaa on ehdottanut, että valtion talousarvioon dokumentoitaisiin talouden sopeutustoimien ja uudistusten yhteisvaikutukset eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin.

- Näin nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalla läpivalaistaisiin, mitä budjettiesitys merkitsee esimerkiksi lapsiperheille, ikäihmisille ja vaikeasti vammaisille, Sarkomaa sanoo.

Ministerit Orpo, Vehviläinen ja Lindström ovat tänään yhteisellä tiedotteellaan kertoneet, että keskeiset asiantuntijalaitokset kutsutaan koolle kehittämään lainsäädännön ja budjetin vaikutusten arviointia.

- Tämä tärkeä avaus osaltaan mahdollistaa keskittymisen oikeisiin asioihin myös eduskunnassa, joka säätää lait ja päättää valtion talousarviosta. Vaikutusten arvioinnit ovat erityisen tärkeitä varsinkin aikana, jolloin joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä ja työn alla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä uudistuksia. On ilo huomata, että maassa on hallitus, joka tarttuu havaittuihin valmisteluprosessin puutteisiin ripeällä otteella, Sarkomaa kiittelee.

Lainsäädännön arviointineuvoston perustamisesta sovittiin hallitusohjelmassa. Neuvoston tehtävänä on valvoa, että lakiehdotusten vaikutusarviot tehdään ohjeiden mukaisesti ja riittävän laadukkaasti. Neuvosto tarkastelee esimerkiksi tietopohjan riittävyyttä, käytettyjä arviointimenetelmiä ja arviointien läpinäkyvyyttä. Arviointineuvosto suosittelee havaittujen puutteiden korjaamista ennen lopullisen hallituksen esityksen antamista.

- Hyvä sääntely vaatii huolellisuutta lainsäädäntöprosessin kaikissa vaiheissa ja mahdollisimman kattavaa vaikutusten arviointia. Vuosien mittaan on käynyt selväksi, että Suomessa on tällä saralla paljon tehtävää. On tärkeää huolehtia siitä, että esimerkiksi eduskuntakeskustelussa kaikilla on samat faktat käytössään, Sarkomaa painottaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

 

Julkaistu

Muistiviikolla julkaistiin Muistiliiton johdolla uudistettu muistisairaan hyvän hoidon kriteeristö. Työ tehtiin yhteistyössä Valviran ja Suomen muistiasiantuntijoiden sekä useiden muiden yhteistyötahojen kanssa. Hyvän hoidon kriteeristön tehtävänä on varmistaa muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen laadukas kuntoutus, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein. Muistiliiton varapuheenjohtajana teen työtä sen eteen, että hyvä hoito toteutuisi jokaisen ihmisen kohdalla. Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin lähtökohtana tulee olla oikeus elää omannäköistä elämää.

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen, joista jopa 7000–10 000 koostuu työikäisistä muistisairaista. Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta.

Uudistettu hyvän hoidon kriteeristö painottuu muistisairaiden ja heidän läheistensä toiveesta aikaisempaa vahvemmin kuntoutukseen. Kuntoutuksen merkitys on ymmärretty toimintakykyä ylläpitävänä ja sairauksien ehkäisevänä. Kuntoutuksella tuetaan muistisairaan ihmisen mahdollisuuksia elää mahdollisimman mielekästä ja aktiivista elämää sairaudesta huolimatta. Olen jäsenenä juuri työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämässä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa. Pidän muistisairaan toimintakyvyn edistämisen kannalta merkityksellisenä, että kaikissa sote-palveluissa on käytössä ihmisten toimintakykyä edistävä työote ja oikea-aikainen kuntoutus. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen pitää olla myös muistisairaan ihmisen oikeus.

Muistiliiton tekemään selvitykseen vastanneista muistisairaista valtaosalle (86%) koti on tärkein paikka, jossa halutaan asua mahdollisimman pitkään. Työskentelin viime tammikuussa Oulunkylässä viikon ajan vanhusten kotihoidossa hoitajan työparina. Minulle on tärkeää tietää, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on. Yhä huonomassa kunnossa ja usein muistisairaiden ikäihmisten kotihoito on vaativaa työtä ja edellyttää hoitajilta laajaa osaamista. Kotihoito työskentelee laadukkaasti olemassa olevilla voimavaroilla, mutta on osin äärirajoilla. Työhön tarvitaan lisää tukea ja uudistamista. Tapaan säännöllisesti Helsingin vanhustenhuollon toimijoita, jotta saamme ajantasaiset näkemykset valtakunnalliseen kotihoidon kehittämiseen. Se on keskeinen eduskuntakauden ja hallituksen kärkihanke minun ja sisäministeri Paula Risikon hallitusneuvottelijoina tekemän aloitteen johdosta.

Kotihoidossa näkyy myös omaishoitajien arvokas työ. Hoitajan ja hoidettavan ikääntyessä tarvitaan myös lisää tukea. Tämä ei aina suju, kuten pitäisi. Kotona asumisesta ja hoitamisesta ei saa myöskään tulla pakkoa. Kotihoidon rinnalle on rakennettava lisää asumismuotoja, joiden piiriin pääsee nopeastikin, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti.

Hallituksen ajatus etsiä säästöjä ympärivuorokautisesta hoidosta hoitajamitoitusta pienentämällä ei ole kestävää. Olemme hallituspuolueiden sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavien kanssa edellyttäneet hoitajamitoituksen alentamisesta luopumista. Edellytimme, että sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitussa talouslinjassa pysymisen. Tämä työn on nyt täydessä vauhdissa sosiaali- ja terveysministeriössä.

Ehdotin myös, että ottaisimme hoitotyön johtamisen välineeksi valtakunnallisen hoitoisuusmittarin, jolla henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoidon tarpeen mukaan. Jokaisen vanhuksen hoidon tarve on erilainen. Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu

Muistiviikolla julkaistiin Muistiliiton johdolla valmisteltu muistisairaan hyvän hoidon kriteeristö. Työ tehtiin yhteistyössä Valviran ja Suomen muistiasiantuntijoiden sekä useiden muiden asiantuntijoiden kanssa. Hyvän hoidon kriteeristön tehtävänä on edistää muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen laadukas kuntoutus, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein. Muistiliiton varapuheenjohtajana teen työtä sen eteen, että hyvä hoito toteutuisi jokaisen ihmisen kohdalla. Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin lähtökohtana tulee olla oikeus elää omannäköistä elämää.

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen, joista jopa 7 000–10 000 koostuu työikäisistä muistisairaista. Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta.

Hyvän hoidon kriteeristö painottuu muistisairaiden ja heidän läheistensä toiveesta ensisijaisesti kuntoutukseen ja vasta sitten hoivaan ja hoitoon. Kuntoutuksen merkitys on ymmärretty toimintakykyä ylläpitävänä ja sairauksien ehkäisemissä. Kuntoutuksella tuetaan muistisairaan ihmisen mahdollisuuksia elää mahdollisimman mielekästä ja aktiivista elämää sairaudesta huolimatta. Olen jäsenenä juuri työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämässä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa. Pidän muistisairaan toimintakyvyn edistämisen kannalta merkityksellisenä, että kaikissa sote-palveluissa on käytössä ihmisten toimintakykyä edistävä työote ja oikea-aikainen kuntoutus. Terveyden edistäminen pitää olla myös muistisairaan ihmisen oikeus.

Muistiliiton tekemään selvitykseen vastanneista muistisairaista valtaosalle (86%) koti on tärkein paikka, jossa halutaan asua mahdollisimman pitkään. Työskentelin viikon Oulunkylässä hoitaja työparina vanhusten kotihoidossa. Minulle on tärkeää tietää, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on. Yhä huonomassa kunnossa ja useimmiten muistisairaiden ikäihmisten kotihoito on vaativaa työtä ja edellyttää hoitajilta laajaa osaamista. Kotihoito työskentelee laadukkaasti olemassa olevilla voimavaroilla, mutta on äärirajoilla. Työhön tarvitaan lisää tukea ja uudistamista. Tapaan säännöllisesti Helsingin toimijoita, jotta saamme näkemykset valtakunnalliseen kotihoidon kehittämiseen. Se on eduskuntakauden ja hallituksen kärkihanke minun ja sisäministeri Paula Risikon aloitteesta.

Kotihoidossa näkyi myös omaishoitajien arvokas työ. Hoitajan ja hoidettavan ikääntyessä tarvitaan myös lisää tukea. Tämä ei aina suju, kuten pitäisi. Kotona asumisesta ja hoitamisesta ei saa tulla pakkoa. Kotihoidon rinnalle on rakennettava lisää paikkoja, joihin pääsee nopeastikin hoitoon, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

 

Julkaistu

Tiedote 6.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden soster-vastaavat: Hoitajamitoituksen alentamisesta luovuttava ja tilalle etsittävä vaihtoehtoisia säästöjä

”Me sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat esitämme, että vanhustenhuollon hoitajamitoituksen alentamisesta luovutaan ja sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen", toteavat Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmävastaavat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.).

Se mikä on riittävästi muistisairaalle ympärivuorokautisen hoivan potilaalle, jonka omatoimisuutta tuetaan ohjauksella ja kuntoutustoimilla, ei riitä esimerkiksi halvaantuneelle potilaalle. Jokaisen vanhuksen hoidon tarve on erilainen.

”Meidän tulisi kehittää ja ottaa käyttöön valtakunnallinen hoidon yksilöllinen mittarointi, jossa henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoitoisuuden mukaan. Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla", Sari Sarkomaa toteaa.

Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa säästöjä on tehtävä ja niitä on mahdollista tehdä. Myös laatusuositusten uudistaminen on tärkeä osa hallituksen tahtoa kehittää hyvää vanhusten kuntoutusta, hoitoa ja hoivaa.

"Vanhusten hyvän hoidon laatukriteereihin kirjattu vaade omasta huoneesta jokaiselle pitkäaikaishoidossa olevalle tulee tarkastella uudelleen. Vanhusten hoivassa pitkään työskennelleenä olen havainnut, että esimerkiksi moni muistisairas kokee olonsa turvallisemmaksi, kun samassa huoneessa asuu toinen ihminen. Kaikille vanhuksille oma huone ei välttämättä edusta laatua", Hannakaisa Heikkinen toteaa.

”Säästöjä voi hakea myös pätevyysvaatimuksia muuttamalla. Sosiaalityöntekijöistä on huutava pula. Tilanne voidaan korjata päästämällä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit näihin tehtäviin", Arja Juvonen toteaa.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen p. 050 5122886

Arja Juvonen p. 050 511108

Sari Sarkomaa p. 050 5113033

 

 

Julkaistu

Tiedote 22.9.2016

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannustavat hallitusta viemään ehdotetun päivystysuudistuksen maaliin.

- Uudistuksen tavoitteena on varmistaa riittävä osaaminen jokaisessa hoitavassa yksikössä ja sitä kautta parantaa potilasturvallisuutta, taata palvelujen yhdenvertainen saatavuus sekä myös hillitä sote-kustannusten kasvua, Sarkomaa kertoo tavoitteista.

Kattava ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys keskitettäisiin 12 sairaalaan, joista viisi on kaikkein vaativinta hoitoa tarjoavia yliopistollisia sairaaloita. Kuhunkin näistä sairaaloista tulisi vähintään noin kymmenen eri erikoisalan lääkärit ja sosiaalipäivystyksen ammattilaiset.

- Vaativan päivystyksen keskittäminen lisää potilasturvallisuutta, koska valmius vaativien tilanteiden laadukkaaseen ja turvalliseen hoitoon on aina paikalla. Potilasturvallisuutta lisää myös se, että leikkauksiin tarvittavien ammattilaistiimien käytännön kokemukseen perustuva osaaminen karttuu, kun leikkauksia tehdään samassa yksikössä paljon. Maailmalta on selvä näyttö siitä, että leikkausten laatu paranee, kun leikkaustiimille karttuu kokemusta ja omassa työhistoriassa on samanlaisia tapauksia riittävän paljon, Raassina sanoo.

Uudistuksen myötä matka-aika lähimpään laajan päivystysyksikön sairaalaan olisi puolella suomalaisista alle 30 minuuttia ja 80 prosentilla alle 50 minuuttia.

- Uudistusta tehdään terveellä järjellä ja potilaan parasta ajatellen. Vaikka vaativaa päivystystä keskitetään, niin kaikkein pienimmissä sairaaloissa sekä joissain terveyskeskuksissa tarjotaan edelleen ympärivuorokautista kiireellistä hoitoa, jos välimatka isomman sairaalan päivystykseen on muuten liian pitkä, Lauslahti sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 523 2808