Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 14.2.2017

Julkaisuvapaa

Kokoomuksen Sarkomaa: Maksuton varhaiskasvatus olisi lapsen etu ja tasa-arvoteko

Keskustan kansanedustaja ja tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ilmoitti tänään, että keskusta ei tue ajatusta maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) on surullinen keskustan tylystä tyrmäyksestä edistysaskeleelle, joka varmasti olisi lapsen etu.Saarikko kutsui kirjoituksessaan maksutonta varhaiskasvatusta "satojen eurojen kuukausittaiseksi kädenojennukseksi suurituloisille".

– Ovatko alle kolme tonnia kuussa ansaitsevat suurituloisia? Jo heille tulevat maksettavaksi korkeimmat varhaiskasvatuksen maksut. Suomalainen keskiluokka maksaa verojen ja maksujen kautta merkittävän osan yhteiskuntamme palveluista. On surullista, että keskusta ei tunnista opettajien, sairaanhoitajien tai insinöörien maksutaakkaa, sanoo kansanedustaja Sarkomaa.

– Varhaiskasvatus nähdään nykyään osana samaa jatkumoa perusopetuksen kanssa, ja perusopetuksen maksuttomuus on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalkoja. On lapsen etu, että hän pääsee osallistumaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Se edistää myöhempää oppimista, vähentää syrjäytymistä ja tasaa lähtökohtien eroja lasten välillä. Miksi vaikuttavin osa koulutustamme on maksullinen? Pitääkö keskusta myös maksutonta peruskoulua tai yliopistoa kädenojennuksena suurituloisille? Sarkomaa kysyy.

Muutos maksuttomaan varhaiskasvatukseen voitaisiin toteuttaa vaiheittain aloittaen 5-vuotiaiden maksuttomuudesta. Maksutonta varhaiskasvatusta voitaisiin tarjota esimerkiksi 20 tuntia viikossa, ja tämän lisäksi tulevat tunnit olisivat maksullisia. Tutkimusten mukaan laadukas, pedagogisesti vahva varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti lasten myöhempään koulutiehen ja menestymiseen opinnoissa, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnalliseen pärjäämiseen. Varhaiskasvatus tasaa kotitaustasta johtuvia lähtökohtia ja sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa. Osallistuminen varhaiskasvatukseen on erityisen hyödyllistä haavoittuvimmissa oloissa eläville lapsille.

– Lasten hyvinvoinnin lisäksi varhaiskasvatus vauhdittaa vahvasti naisten työllistymismahdollisuuksia, uralla etenemistä ja eläkekertymiä. Näin varhaiskasvatuksen maksuttomuus on myös tasa-arvoteko. Kokoomuksen ajattelu varhaiskasvatuksessa on kehittynyt, kun puoluekokouspäätöksellä viime kesänä asetuimme kannattamaan maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta. Toivotan myös keskustan katsomaan asiaa avarasti ja tulevaisuuden näkökulmasta, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 11.2.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen sote-kolmikko: Asiakas- ja palvelumaksut eivät saa tyhjentää vanhuksen lompakkoa

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina ovat huolissaan sosiaali- ja terveyspalvelujen maksurasituksesta etenkin vanhuksille. Osana sote-uudistusta säädetään myös enimmäismaksut terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osalta, joiden pohjalta tulevat maakunnat asettavat omat maksunsa.

”Kantamme on selvä, maksukorotuksiin ei ole varaa”, sote-kolmikko painottaa.

THL:n tuoreen selvityksen mukaan kuntien välillä on suuria eroja kotihoidon ja vanhusten tukipalvelujen palvelumaksuissa. Kansanedustajat näkevät tämän merkittävänä eriarvoistavana seikkana vanhusten välillä. Esimerkiksi ateriapalvelun hinta vaihteli kunnissa 5-12 euron välillä. Edustajat muistuttavat, että asiakasmaksut ovat kansainvälisesti vertailtuna Suomessa jo korkeat.

”Täytyy muistaa, että palvelua tarvitseva on usein pienituloinen yksinasuva vanhus.  Yhdestä ateriasta saatetaan laskuttaa jopa yli 10 euroa. Tämän päälle tulee vielä monta muuta maksua. Hyvin usein syntyy täysin kohtuuttomia tilanteita. Hallituksen on syytä nimetä asiantuntijaryhmä etsimään ratkaisuja maksupolitiikan eriarvoistavien ja hoitoon pääsyn estävien tilanteiden ratkaisemiseksi”, ehdottaa Sarkomaa.

”Pitää tarkastella, etteivät maksut estä tasa-arvoista hoitoon pääsyä ja kotona asumista. Sote-uudistuksessa tulisi löytää keinoja, joilla voidaan pienentää ikäihmisten palveluiden hintoja”, toteaa Lauslahti.

Sote-kolmikko haluaa muistuttaa, että maakunnissa on mahdollisuus vaikuttaa eläkeläisten toimeentuloon. Kotona hoidettavalla vanhuksella kertyy erilaisia maksuja kasoittain. Vanhuksen että valtion kassan etu, että ihminen voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään.

”Meillä on mahdollisuus puuttua eläkeläisköyhyyteen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen samalla kertaa kunnissa tukemalla iäkkäiden kotona asumista ilman kohtuutonta maksutaakkaa”, summaa Raassina.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Sanna Lauslahti

+358 505122380

Sari Raassina

+358 505232808

Julkaistu

Kaakkois-Helsingin seniorit ry järjestää keskustelutilaisuuden sote-uudistuksen vaiheista ja toteutuksesta keskiviikkona 15.2. klo 12.00. Puhujavieraana kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa.

Tilaisuus järjestetään Herttoniemen kirkon seurakuntasalissa, Hiihtomäentie 23.

Tervetuloa!

Julkaistu

Tiedote 8.2.2017

Julkaistavissa heti

Kokoomuksen Satonen ja Sarkomaa: Syrjäytymistä ehkäisevä osallistumistulo kokeiluun

Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Arto Satonen ja eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa tervehtivät ilolla professori Heikki Hiilamon työryhmän ehdotusta työmarkkinatuen muuttamista osallistumistuloksi. Kansanedustajien mukaan kaikilla ihmisillä on oltava oikeus ja mahdollisuus antaa oma panoksensa yhteiskunnan hyväksi.

Työ- ja elinkeinoministeriölle luovutetun osallistavan sosiaaliturvan mallia pohtineen selvityksen jälkeen hallituksella on Kokoomuksen eduskuntaryhmän kannustinloukkutyöryhmää vetävän Satosen mukaan mahdollisuus tehdä jo kevään puolivälitarkastelussa päätös osallistumistulokokeilusta.

- Osallistumistulo on ennen kaikkea syrjäytymisen ehkäisemistä ja heikoimmista välittämistä. Kun sosiaaliturvaamme muutetaan aktiivisuuden mahdollistavaksi ja siihen kannustavaksi, mahdollisimman monet pääsevät mukaan osallistavien aktiivitoimien piiriin, toteaa Satonen.

Sarkomaan mukaan on inhimillisesti ja koko yhteiskunnallisen kestävyyden näkökulmasta kestämätöntä, että nykymuotoisella työmarkkinatuella olevia työkykyisiä ja -haluisia ihmisiä jää yhteiskunnan ulkopuolelle.

- Nykyiseen työmarkkinatukeen on jo sisäänrakennettuna vastikkeellisuuden ajatus, kun työttömältä odotetaan toimia työllistymisen eteen. Kun läheskään kaikki halukkaat eivät ole löytäneet sopivaa työtä, eivät he käytännössä ole päässeet riittävässä määrin osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, kertoo Sarkomaa.

- Kun osallistavan toiminnan tarkka muoto olisi työmarkkinatuella olevan itsensä valittavissa, toiminta on varmasti sellaista, joka on yksilön itsensä kannalta mielekästä ja auttaa häntä myös myöhemmin työllistymään. Samalla yhteiskuntaa hyötyy, kun ihmiset antavat osaamistaan oman yhteisönsä hyväksi, esimerkiksi vapaaehtoistyöhön, täydentää Sarkomaa.

Kansanedustajat muistuttavat, että osallistuminen vähentää syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä näköalattomuutta. Lisäksi pidemmällä tähtäimellä myös sosiaalimenoissa voidaan säästää kun ihmisten osallisuus vahvistuu ja toiminta vapaaehtoistyössä toimii parhaimmillaan väylänä takaisin työelämään.

Työllisyyttä osaltaan edistävää osallistumistuloa tulisi viedä jo keväällä eteenpäin yhdessä muiden kannustavuutta ja työllisyyttä edistävien toimien kanssa.

Satosen ja Sarkomaan mukaan esitetty malli antaa hyvät lähtökohdat kokeilla uudenmuotoista vastikkeellista ja osallistavaa sosiaaliturvaa. Monet yksityiskohdat tarvitsevat vielä selvittelyä, mutta edustajat ehdottavat, että tehdyn työn pohjalta hallitus voisi tehdä puolivälitarkastelun yhteydessä päätöksen kokeilun käynnistämisestä.

Lisätietoja:

Arto Satonen, p. 050 511 3110

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 7.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: Pelastusalukset rajattava veneveron ulkopuolelle

Hallituksen esitys veneverolaiksi on palannut lausuntokierrokselta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaasta lausuntokierrokselta saatu palaute ja siitä johtuvat toimenpiteet on hallituksen tarkkaan pohdittava.

- Lakiluonnos on saanut paljon palautetta eikä syyttä. Kokoomuksen piirissä oli kyllä selvää, että lausuntokierrokselta ei kiitosta tulisi, sanoo Sarkomaa.

- Veneveron kaltaisia veroja on käytössä vain muutamassa maassa. Kansainväliset kokemukset veneveroista ovat huonoja eikä niistä kokemuksista ole tukea veron toteuttamiselle. Suomen on tietenkin tehtävä omat päätöksensä, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa pitää viisaana ja vähimmäisvaateena, että veneveron ulkopuolelle rajataan pelastustoimintaan ja öljyntorjuntaan käytettävät veneet. Tämä tarkoittaa pelastuslaitosten veneitä, sopimuspalokuntien ja muiden pelastustoimintaan osallistuvien yhteisöjen, kuten Meripelastusseuran, veneitä.

Kansanedustaja alleviivaa, että valmisteilla olevan veneveron ulkopuolelle on rajattava viranomaistoimijoiden lisäksi ne vesikulkuneuvot, joita käytetään vapaaehtoisessa meri- ja järvipelastustoiminnassa ja joissa on meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtävien hoitamista varten koulutettu miehistö.

- Vapaaehtoisen pelastustoiminnan hankaloittaminen tai supistaminen uudella verolla ei ole järkevää. Hallitusohjelman tavoite on päinvastoin edistää vapaaehtoistoimintaa. Veron tuoma fiskaalinen hyöty valtiolle on pieni, mutta vapaaehtoistyötä tekevälle se olisi merkittävä haitta meripelastus- ja valistustyössä, Sarkomaa sanoo.

Meripelastusseura suorittaa yhteiskunnallisesti merkittävää pelastus-ja avustustehtävää ja sillä on keskeinen rooli maamme meri ja järvipelastuksessa rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten tukena ja yhteistyökumppanina. Todennäköiseltä menehtymiseltä Meripelastusseuran toimesta pelastetaan vuosittain noin 30-50 henkilöä.

Pelastusalukset tekevät kansalaisille ja koko yhteiskunnalle tärkeää humanitääristä tehtävää. Vastaavaa toimintaa harjoittavat pelastus- ja sairasautot, jotka on vapautettu veneveroa vastaavasta ajoneuvoverosta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 4.2.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Valinnanvapausmalli parantaa paljon palveluita käyttävien asemaa

Kokoomuskaksikko iloitsee, että kokoomuksen tavoite tuoda erityisen paljon palveluja käyttäville, kuten vammaisille ja vanhuksille, henkilökohtainen budjetti sisältyy lausunnolle lähteneeseen valinnanvapauslakiin. Kansanedustajat alleviivaavat, että valinnanvapaus koskee kaikkia. Henkilökohtainen budjetointi mahdollistaa asiakkaan valinnanvapauden laajemmassa merkityksessä̈ kuin vain palvelun tuottajan valintana.

”Mahdollisuudet vaikuttaa omiin palveluihin kasvavat kaikilla lompakon paksuudesta riippumatta. Mahdollisuus valita ei ole valikoivaa”, toteavat kansanedustajat.

Henkilökohtainen budjetti on sitoumus, joka kattaa henkilön tarvitsemien palvelujen kokonaisuuden kustannukset. Henkilökohtainen budjetti lähtee ihmisen avun ja palvelujen tarpeen tunnistamisesta, jonka pohjalta suunnitellaan yhdessä sopiva palvelukokonaisuus.  Henkilökohtainen budjetti on tarkoitus ottaa käyttöön paljon palveluja tarvitsevien kohdalla, kuten vammaiset ja ikääntyneet, joilla ei nykyisin ole riittävää mahdollisuutta olla osallisena palvelujen valitsemisessa tai niiden kehittämisessä.

”Henkilökohtaisella budjetilla vahvistetaan käyttäjän ja hänen läheisten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan”, kertoo Sari Sarkomaa.

Väitteet erityisryhmien putoamisesta pois valinnanvapauden piiristä kummastuttavat kokoomusedustajia. Erityisryhmien asema paranee huomattavasti valinnanvapauden myötä. Henkilökohtainen budjetti on käytössä useissa maissa ja se parantaa tutkitusti vaikutusmahdollisuuksia ja kustannustehokkaan palvelujen räätälöinnin ihmiselle.

”Henkilökohtainen budjetti on suunniteltu nimenomaan erityistä tukea tarvitseville. Valita ei ole pakko, mutta siihen on taattu aina mahdollisuus. Vihdoin ikääntyneet ja vammaiset voivat itse valita palvelunsa virkamiehen sijaan”, iloitsee Sanna Lauslahti.

Kokoomuksen vauhdittama henkilökohtainen budjetti laajentaa keinovalikoimaa parantaa ihmisten palveluja ja tuo inhimillisen vaihtoehdon kilpailutukselle. Palvelujen yksilöllinen räätälöinti turvaa asiakkaiden valinnanvapauden toteutumista ja edistää yrittäjyyttä niillä alueilla, joilla sote-palvelujen valikoima on niukka.

”Yhdenvertaisuus toteutuu juuri siten, että ihminen pääsee osalliseksi hänelle kuuluvien palvelujen ja avun valintaa. Ne ovat suuria asioita elämässä”, päättävät kansanedustajat.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Julkaistu

Naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla on tärkeä rooli rintasyövän varhaisessa toteamisessa. On tärkeä tosiasia, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

Tunne rintasi ry on opastanut 25 vuotta naisia tutustumaan rintoihinsa ja siten edistämään rintasyövän varhaistoteamista. Järjestömme viesti on, että kaikenikäisiä naisia tulee opastaa säännölliseen rintojen omatarkkailuun. Säännöllisellä omatarkkailulla opit tuntemaan rintasi ja huomaat, jos niissä tapahtuu muutoksia. Omatarkkailuohjaus tulee olla jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen keinovalikoimassa.

Omatarkkailu kannattaa opetella jo nuorena - minkä nuorena oppii, sen aikuisena taitaa. Omatarkkailu on parhaimmillaan elämänmittainen tapa, jolla opitaan tuntemaan keho ja siinä tapahtuvat muutokset. Omatarkkailu vie kuukausittain viisi minuuttia, joten se on fiksu ja kaikille saatavilla oleva teko omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Yhdistyksemme tavoitteena on, että vuonna 2020 rintojen omatarkkailu ja sen merkitys rintojen terveydelle on tunnettu koko maassa ja eri ikäryhmissä. Tähän uudistunut toimintamme antaa hyvät mahdollisuudet.

Viime vuonna lanseeraamamme OMAKUU-sovellus on hieno innovaatio, joka omatarkkailun opastusvideoiden ohella tavoittaa laajan joukon ihmisiä ja vie heitä tärkeän asian äärelle. OMAKUU-sovellus toimii sekä kuukautiskalenterina että muistuttaa joka kuukausi rintojen omatarkkailusta, ja näin ollen kannustaa naisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 5000 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla. On tärkeää tiedostaa, että rintasyöpää voi sairastua myös miehetkin, vaikka se on harvinaista.

Mammografia on tärkeä menetelmä rintasyövän diagnosoinnissa. Seulontojen avulla pyritään löytämään piilevässä vaiheessa oleva sairaus usein oireettomalta naiselta. Rintasyövän maksuttomat seulonnat aloitettiin Suomessa 1987 ja kohdistettiin ensin 50 – 59 -vuotiaille ja myöhemmin myös ikäryhmä 60 – 69 otettiin mukaan seulontoihin. On huomattava, että lähes kaikki alle 50 -vuotiaat ja yli 70 -vuotiaat naiset ovat vailla järjestelmällistä valtakunnallista seurantaa.

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka edistävät terveyttä ja pienentävät myös sairastumisen riskiä. On hienoa asia, että rintasyövän ennuste paranee koko ajan varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumiseen laadukkaana ja täysipainoisena. Terveydenedistämistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, järjestöjen ja etenkin vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö on kaiken perusta. Tunne rintasi omatarkkailuun erikoistuneita kouluttajat ja vapaaehtoiset tekevät korvaamatonta työtä. Tähän työhön toivotan uudet toimijat lämpimästi tervetulleeksi.

Maailman syöpäpäivä on lauantaina 4.2.2017. Oma terveys on hyvä syy tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi aloittaa rintojen omatarkkailu, lähteä liikkumaan, aloittaa tipaton viikonloppu tai savuton, nikotiiniton loppuelämä.

Jaa oma päätöksesi sosiaalisessa mediassa hashtagilla #tunnerintasi #omatarkkailu #wecan #ican #mevoimme #minävoin ja olet mukana levittämässä Maailman syöpäpäivän ja rintojen omatarkkailun teemaa eteenpäin.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Tunne rintasi ry:n puheenjohtaja

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Julkaistu

Suomalainen valinnanvapausmalli syntyi juuri ennen joulua. Tammikuussa malli lähtee lausuntokierrokselle. Tasa-arvoinen mahdollisuus valita ja vaikuttaa rahapussin paksuudesta riippumatta on uudistumisen vahvin käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä puuttunut moottori, joka pitää uudistumisen liikkeessä ja ihmisen ensisijaisena.

Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa parempia ja kustannustehokkaita palveluja ja mahdollistaa loikan pois järjestelmäkeskeisyydestä. Uudet toimintatavat ja palveluinnovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilas-asiakasrajapinnalla.

Hallituspuolueiden yhteisvoimin synnytetty valinnanvapausmallia on valmisteltu erityisesti vahvistamaan tasa-arvoista hoitoon pääsyä, peruspalveluja ja kustannusvaikuttavuutta. Jonot tulevat kalliiksi, varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen hoito ovat aina edullisinta.

On sanottava, että olen tyytyväinen työvoittoon siitä, että ensimmäistä kertaa jo vuonna 2012 esittämäni raha seuraa ihmistä- malli on toteutumassa (HS 16.6.2012). Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi Suomen mallissa myös erilaisia mahdollisuuksia valita.

Jatkossa ihmiset voivat valita sote-asemansa ja suun hoidon yksikön, joka voi olla maakunnan, yrityksen tai järjestön ylläpitämä. Sote-keskusten on täytettävä julkisen vallan asettamat laatu ja muut kriteerit. Valita saaAsiakasmaksut ja siten palvelun hinta on sama riippumatta palvelun tuottajasta.

Lisäksi käyttöön tulee uusia “valinnanvapausvälineitä”. Palveluseteliä muistuttavat maksu -ja asiakassetelit mahdollistavat valintojen tekemisen ihmisen hoito- ja hoivaketjujen eri vaiheissa. Käyttöön otetaan myös henkilökohtainen budjetti. Se vahvistaa erityisesti vammaisten ja vanhusten itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaa palveluiden räätälöinnin ihmisen oman elämän näköiseksi.

Uudistuksessa säilyy nykyinen mahdollisuus valita julkinen terveyskeskus ja sairaala. Julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa olennaisen tärkeitä. Uudistuksen tarkoitus on antaa julkiselle sektorille mahdollisuus olla parhaimmillaan.

Valinnanvapauslinjauksissa toteutuu mainiosti kokoomuksen valinnanvapausteesit. Esimerkiksi se, että suun terveydenhuolto on olennainen osa uudistusta. Ja se, että Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö jatkaa hyväksi todettua toimintaansa ja sen palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakoulu opiskelijoita.

Alkavalta lausuntokierrokselta odotan tuoreeseen valinnanvapausmalliin paljon kehittämisedotuksia. Monopoleja tai oligopoleja ei saa päästää syntymään. Pienten yritysten ja ammatinharjoittajien yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet ovat uudistuksen peruskivi ja tämän varmistamiseksi on vielä urakkaa. Toinen keskeinen onnistumisen edellytys on moniammatillisuus ja se, että koko koulutetun sote-henkilöstön osaaminen hyödynnetään ja työnjakoa vauhditetaan.

Järjestelmää ei pidä virittää luomaan suoritteita ja käyntejä vaan edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia palkitsemalla palvelun tuottajaa esimerkiksi diabeteshoitotasapainosta. Valinnanvapausmalli rahoitusratkaisuineen vaatii vedenpitävän vaikutusarvioinnin.

Sotea eikä valinnanvapausmallia ei saada kerralla kohdalleen vaan kehittämistyötä on jatkettava tavoitteellisesti. Valinnanvapauslain ja koko sote-uudistuksen vaikutusten seurannasta ja tutkimisesta on tehtävä selkeä suunnitelma ja päätös. Jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen ei pidä olla usean eri hallituksen voimin urakoitu myöhästynyt megaluokan kertarysäys vaan uudistumisen pitää olla jatkuvaa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Tervetuloa eduskunnan lähiruokakerhon järjestämään paneelikeskusteluun Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon (Arkadiankatu 3) keskiviikkona 8.2.2017, klo 11-13.00.

Lihantuotanto on suomalaisen elintarviketeollisuuden suurin toimiala, tuoden työtä ja toimeentuloa koko maahan. Viime aikoina on käyty runsastakin keskustelua kotimaisen lihantuotannon kannattavuudesta sekä kotimaassa ja ulkomailla tuotetun lihan eroista. Suomalainen lihantuotanto pitäisi nostaa näkyväksi osaksi ruokakeskustelua. Siksi on tarkoituksenmukaista, että päätöksentekijöillä on ajantasaista ja oikeaa tietoa suomalaisesta lihantuotannosta.

OHJELMA
 
Klo 11.30: Tervetulosanat, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk)
 
Panelistien alkupuheenvuorot:
  • Emeritusprofessori Eero Puolanne
  • ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi
  • Dosentti ja ruokatrenditutkija, Helsingin yliopisto Piia Jallinoja
  • MMM:n neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm
  • Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Peltoniemi
Eduskuntaryhmien kommenttipuheenvuorot:
  • Ritva Elomaa (ps)
  • Johanna Karimäki (vihr)
  • Sari Sarkomaa (kok)
  • Jari Myllykoski (vas)
Paneelikeskustelu, moderaattorina Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa 
 
Klo 13: Tilaisuus päättyy
 
Ilmoittaudu mukaan perjantaihin 3.2. mennessä: eeva.harjula@eduskunta.fi

 

 

Julkaistu

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan sosiaali- ja terveyspalveluista ja niissä tapahtuvista muutoksista tiistaina 7.2. klo 17.30-19 Oulunkylän kuntoutussairaalan Lotta-saliin osoitteeseen Käskynhaltijantie 5, Helsinki. 

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kertoo mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tarkoittaa meille helsinkiläisille sekä millaisia muutoksia on odotettavissa palveluihin. 

Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille ja tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Lisätietoja tilaisuudesta: https://www.facebook.com/events/1629565257346506/