Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

tiedote 8.9.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee perhevapaista työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamiseen tarkoitetusta 2500 euron kertakorvauksesta. Kertakorvauksella voidaan korvata sijaisten rekrytoinnista ja perehdyttämisestä aiheutuvia kustannuksia äidin työnantajalle.

”Työnantajalle maksettava kertakorvaus vanhemmuuden kuluista aiheutuviin menoihin on oikea askel tasa-arvoisemman työelämän ja yrittäjyyden esteiden purkamisen tiellä. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle on hyvä askel eteenpäin ns. ”äitiriskin” kitkemisessä”, Sarkomaa toteaa.

”On tervetullutta, että hallitus edistää tällä tavoin suomalaisten työllistymistä ja yrittäjyyttä. Kyseessä on täsmätoimi, jolla poistetaan merkittävästi yrittäjyyden jarruja. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla erityisesti naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaa huomauttaa, että esimerkiksi perhevapaista aiheutuvia kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kertakorvaus on siksi hänen mielestään hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Kansanedustaja muistuttaa, että kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat.

”Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua hallitus joutuu tekemään välttämättömiä ja kipeitäkin toimenpiteitä, jotka koskettavat jollain tapaa jokaista suomalaista. On hienoa, että osana kilpailukykytalkoita kertakorvaus on mukana hallituksen työkalupakissa”, Sarkomaa sanoo.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kun naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

tiedote 5.9.
julkaisuvapaa heti

”Eduskuntakauden tärkein rakenneratkaisu, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen, vaatii kivijalaksi kestävän tietoperustan toiminnallisista ja taloudellisista vaikutusarvioinneista”, sanoo Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Aiemmista epäonnistumisista on nyt otettu oppia. Vakava muistutus on tuore Valtion talouden tarkastusviraston (VTV) kova moite edelliselle hallitukselle, jonka rakennepoliittisen ohjelma ei VTV:n mukaan perustunut kunnolliseen tietopohjaan”, kansanedustaja toteaa. VTV huomautti, että rakennepoliittisten päätösten tulee perustua mahdollisimman hyvään arviointitietoon toimenpiteiden kestävyysvaje- ja muista vaikutuksista sekä niiden toteutukseen liittyvistä riskeistä. " Sote- uudistuksessa tämä on välttämättömyys", painottaa Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan on selvää, että alueiden määrää koskevassa vaikutusten arvioinnissa mukana on oltava myös viiden alueen vaihtoehto, joka sopii hallitusohjelman kirjaukseen enintään 19 alueesta. Kansanedustaja muistuttaa, että useat asiantuntijatahot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ovat katsoneet viiden alueen mallin palvelevan parhaiten sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita. Maan eri alueiden erilaisuus, kuten Metropolialueen erityispiirteet, on syytä pitää mielessä kun ratkaisuja uudistuksessa tehdään.

”Vaikutusarviot ratkaisuvaihtoehdoista niin hallinnon kuin rahoituksen uudistamiseen on oltava, kun päätöksiä tehdään, jotta ennen etenemistä voidaan varmistaa, että valituilla malleilla on mahdollista saavuttaa hallitusohjelman sote-tavoitteet”, alleviivaa Sarkomaa. Hän myös korostaa yhdessä sovitussa aikataulussa pysymisen tärkeyttä.

”Tärkeää on tehdä uudistusta soten lähtökohdista niin, ettei valtion aluehallintouudistus vesitä työtä ja ettei siitä tule kuntauudistuksen kaltaista karikkoa, kuten viime hallituskaudella tapahtui”, kansanedustaja varoittaa.

”Hallitukselta oli mainio päätös nimetä Tuomas Pöysti sote- uudistuksen projektijohtajaksi. Valtioneuvoston controllerina ja tarkastusviraston pääjohtajan tehtävässä hän on hankkinut laajan asiantuntijuuden julkistalouteen liittyvissä kysymyksissä”, Sarkomaa kiittää.

Kansanedustaja korostaa hallitusohjelman sote- uudistukselle asetettua 3 miljardin euron tiukkaa vaadetta kuroa kestävyysvajetta umpeen. ”Valtiovarainministeriö on laskenut kasvuennusteet pakkasen puolelle. Tämä on myös vakava varoitus. Vähemmällä on saatava enemmän ja parempaa aikaan, jotta ydintavoite tasa-arvoisista palveluista toteutuu”, päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

julkaistu Munkin seudussa elokuussa 2015

Liian usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari on liikaa. Erityisen tärkeää tämä on muistaa nyt, kun kymmenet tuhannet pienet koululaiset ovat jälleen liikenteessä.

Asennekasvatusta ja - muutosta suojatiesääntöjen kunnioittamiseksi tarvitaan mutta se ei yksin riitä. Suojatietörttöilystä tulee saada kovempia rangaistuksia. Myös valvonnan tulee olla tiukempaa, sillä tutkimusten mukaan suojatierallin kiinnijäämisen riski koetaan pieneksi. Olen useaan otteeseen vaatinut päiväsakkojen määrän nostamista suojatiekaahareille. Rangaistusasteikosta voisi soveltaa tiukempaa päätä, kun nyt käytössä on usein asteikon alapää.

Tervetullutta oli, että hallitusneuvotteluissa sovittiin rike- ja päiväsakkojen suuruuden nostamisesta. Myös tieliikennelain kokonaisuudistus on saatu käyntiin liikenne- ja viestintäministeriössä ja uudistuksen yhteydessä seuraamusjärjestelmää pohtiva työryhmä saanee työnsä valmiiksi syksyllä. Hallituksen esitykset on tuotava eduskuntaan mahdollisimman pian.

Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös muita keinoja. Koulujen ja kodin liikennekasvatuksella on tärkeä rooli pienten koululaisten turvallisessa arjessa. Liikennesäännöt ja koulureitti on hyvä vanhempien käydä lapsen kanssa läpi hyvissä ajoin ennen koulun alkamista. Hyvä ja tehokas keino edistää koulumatkojen turvallisuutta on tehdä koulumatkalle vaaranpaikkakartoitus. Sen avulla paikallistetaan oppilaiden koulutien vaaralliset ja hankalat paikat. Tätä työtä on hyvä tehdä kodin ja koulun yhteistyössä.

Syyskuussa yhdettätoista kertaa järjestettävä liikenneturvallisuusviikon teema on tänä vuonna tarkkaavaisuus liikenteessä. Viikon tavoitteena on innostaa liikenneasioiden käsittelyn pariin kouluissa ja korostaa yhteistyötä huoltajien ja muiden lasten arjessa toimivien aikuisten välillä. Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö nykypäivänä, sillä yhä useamman lapsen huomio saattaa liikkuessa olla enemmän puhelimessa kuin muun liikenteen seuraamisessa. Liikennekasvatuksen yhteistyöverkosto on yhdessä asiantuntijaopettajien kanssa suunnitellut tarkkaamattomuusteemaan liittyviä toimintavinkkejä oppitunneilla käytettäväksi. On tärkeää, että Munkin seudun kouluissakin liikenneasioita käsitellään.

Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä on tehtävä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Hälyttävää on, että peräti kolmannes kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan suojatiellä. Liikenneturvan tekemän kyselytutkimuksen mukaan puolet jalankulkijoista koki autojen pysähtyvän vain harvoin, kun jalankulkija oli aikeissa ylittää suojatien. Riskiryhmiä ovat alakoululaisten ohella iäkkäämmät henkilöt.

Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla hyvällä liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Julkaistu Töölöläisessä elokuussa 2015

Uuteen hallitusohjelmaan kirjaamamme normienpurkutavoite on saatava puheista tekoihin ja konkreettisesti käyntiin. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että pienissä yrityksissä vähäisiä resursseja joudutaan tuhlaamaan turhiin normien ja turhauttavaan byrokraattisten velvoitteiden täyttämiseen. Tarpeettomilla kielloilla ja vaatimuksilla kampitetaan ja lannistetaan yrittäjyyttä. Ahtaalle ajetulla matkailu- ja ravintola-alalla työsarkaa norminpurussa riittää. Kiritän hallitusta aloittamaan työn tuomalla eduskuntaan pikaisesti esityksiä, joilla puretaan alkoholilainsäädännön turhia normeja.

Kauan odotettu alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus jäi valitettavasti viime hallituskaudella tekemättä, koska sopua ei sisällöstä löytynyt. Valmistelun tuloksena sosiaali- ja terveysministeriössä on valmiina lista vanhentuneista ja turhista pykälistä, joilla ei juuri ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin. Olen toistuvasti esittänyt, että norminpurku aloitetaan näistä pykälistä. Viimeksi ehdotin asiaa kesäkuussa pääministeri Sipilälle eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin pääministerin ilmoitusta normien purkamisesta.

Kuvaava esimerkki on uusi lonkerojuoma, jota ei saa myydä ravintoloissa tölkissä vaan ainoastaan 8 senttilitran annoskoossa. Kyse on asetuksesta, joka rajoittaa juomien anniskelumyyntiä niiden valmistustavan perusteella. Ei ole tarkoituksenmukaista, että 6% vahvuiseen juomasekoitukseen sovelletaan samoja anniskelumyyntiä koskevia säännöksiä kuin vaikkapa viskiin, konjakkiin ja vodkaan.

Tämän kesän lonkerotapauksen ohella esimerkkejä löytyy alkoholilaista runsaasti. Esimerkiksi ravintoloiden anniskelualueiden tiukkoja rajoja tulee keventää. Nykykäytäntö on aiheuttanut hämmennystä mm. Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä. Uudistamisen varaa on myös rajoituksissa, jotka koskevat anniskelupaikan vastaavaa hoitajaa ja häneltä vaadittua työkokemuksen määrää. Vaateet aiheuttavat vain turhia harmaita hiuksia ravintola-alan yrittäjille ja tapahtumanjärjestäjille.

Pienpanimoille tulee sallia suoramyyntioikeudet ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski. Tästä pakollisesta "kioskikikkailusta" on päästävä eroon. Meillä ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen ja jotka vain jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat suomalaisten arkea.

Puhdas suomalainen ruoka on valttikorttimme ja juomakulttuuri on osa ruokakulttuuria. Olut on kokenut uuden arvonnousun erityisesti kasvaneen lähiruokatrendin myötä. Lukuisat pienpanimot täydentävät käsityöläis- ja erikoisoluillaan suurempien panimoiden valikoimia. Juomavalikoimiamme ovat rikastuttaneet viime vuosina myös tilaviinit ja -liköörit. Alkoholipolitiikkaa kehitettäessä on pohdittava keinoja, joilla voidaan edistää ja kehittää edelleen ravintola ja ruokakulttuuria sekä pienpanimo- ja tilaviinisektoriamme.

Matkailu- ja ravintola-ala tarjoaa lukuisia kasvun mahdollisuuksia, joihin on tartuttava sääntelyä perkaamalla. Alkoholilaki on vain yksi esimerkki: perattavaa riittää muillakin hallinnonaloilla. Myös Helsingin kaupungin yrittäjille luomissa omissa vaateissa on purkamisen varaa. Pääkaupungin onkin syytä innostua mukaan hallituksen ja eduskunnan fiksumman säätelyn työhön.
Vastaanotan mielelläni palautetta Helsingin ja Suomen asioista. Kirjoitan myös kuukausittain ajankohtaisia politiikan terveisiä Arkadianmäeltä. Eduskuntakirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

 

Toivotan kaikille Töölöläisen lukijoille aurinkoista loppukesää!

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

puh. (09) 432 3033

 

Julkaistu

tiedote 3.9.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämättömänä hallituksen terveyden edistämiseen tähtäävää kärkihanketta, jonka erityisenä tarkoituksena on saada suomalaiset liikkumaan oman terveytensä ja toimintakykynsä kannalta riittävästi. Hallitusneuvotteluissa Kokoomuksen edustajana hyvinvointipoliittisessa työryhmässä ollut Sarkomaa toteaa, että kärkihankkeen tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa sekä tehdä terveelliset elämäntavat helpoiksi ja houkutteleviksi lähiympäristössä.

”Tavoitteena on toimeenpanna terveyttä ja hyvinvointia ja erityisesti fyysistä aktiivisuutta edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit. Tarkoitus on koota koko Suomen yhteinen ponnistus edistää kansanterveyttä, jota valtiovalta tukee vahvasti”, Sarkomaa sanoo.

Kansanterveyskärkihanke on kansanedustajan mukaan myös keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. ”Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja.”

”Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua”, Sarkomaa summaa.

Kansanterveys 2.0 - yhteisponnistukselle on kansanedustajan mielestä huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.

”Hyviä käytäntöjä ja malleja liikunnan lisäämiseksi löytyy mm. erilaisista hankkeista, järjestöiltä ja kunnilta. Tärkeää on levittää parhaat käytännöt koko Suomeen. Myös terveydenhuollossa voidaan tehdä paljon enemmän liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan puheeksiottaminen sekä varsinainen liikuntaneuvonta ja –reseptit ovat edelleen liian vähässä käytössä hoitokeinoina. Olisi hyvä vahvistaa liikuntaneuvonnan palveluketjuja alueellisesti sekä päivittää potilastietojärjestelmiä niin, että ne sisältävät liikuntatiedon kirjaamisen. Myös sote-alan tutkintojen koulutussisältöjä on syytä vahvistaa liikunta huomioiden", Sarkomaa päättää.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033

 

Julkaistu

tiedote 28.8.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen tänään esittämää ajatusta etsiä ratkaisua työantajalle vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten tasaamiseen osana hallituksen kilpailukykytalkoita.

Sarkomaa pitää viisaana ja välttämättömänä, että pääministeri Sipilän hallitus ottaa vanhemmuuden kustannus-asian ripeän valmistelun agendalleen. "Kyseessä on täsmätoimi, jolla poistetaan merkittävä yrittäjyyden jarru ja työelämän epätasa-arvoa tuova elementti." Kansanedustaja korostaa, että vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia.

Sarkomaa kirittää ja herättelee yhtä lailla työmarkkinakeskusjärjestöjä liittoineen vihdoin ottamaan asian työlistalleen. "Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Nykyisessä järjestelmästä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla”, alleviivaa Sarkomaa.

Kansanedustajan mukaan nykyisellä hallituspohjalla on kaikki syyt tarttua asiaan, koska yrittäjyyden edistäminen on sen ykkösagendalla ja puheenjohtajat Sipilä ja Stubb nostivat työantajille aiheutuneet kustannukset vahvasti esille viime eduskuntakauden lopulla. ”Molemmat nykyiset ministerit näyttivät silloin vihreää valoa työnantajalle maksettavalle ns. kertakorvaukselle, jolla korvattaisiin vaikeasti laskettavia vanhemmuuden kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Kertakorvaus voi olla osa ratkaisua”, muistuttaa Sarkomaa.

”Kyseessä ei ole uusi kuluerä vaan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset maksetaan tällä hetkellä perhevapaita käyttävien äitien työnantajien pussista. Ratkaisumallia asiaan on hyvä käydä katsomassa esimerkiksi Ruotsista, jossa ongelma on hoidettu", kansanedustaja päättää.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

Julkaistu

tiedote 28.8.2015
julkaisuvapaa heti

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan ensi vuoden talousarvioesityksen lääkäri- ja hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvauksen leikkauksen (Kela- korvaus) vaikutuksista. ”Budjettiriihessä on syytä vielä katsoa leikkauksen kokonaisvaikutukset ja arvioida halutaanko lapsi heittää pesuveden mukana", ehdottaa Sarkomaa.

"Näin suurta terveyspoliittista muutosta ei voi perustella vain säästötoimena. Viisaampaa olisi pidättäytyä mittavista Kela-korvauksen leikkauksista ja osana sote-rahoitusuudistusta tehdä päätökset järjestelmän tulevaisuudesta." Sarkomaa muistuttaa, että leikkausesitys on kaksinkertainen, mitä hallitusohjelmassa sovittiin ja lähes musertaa koko korvausjärjestelmän. Leikkausten jälkeen korvausprosentti olisi hammaslääkäripalveluista 15 ja lääkäripalveluista enää 10 prosenttia.”

Sarkomaan mukaan julkisen sairausvakuutuksen osan alasajo ilman tilalle luotavaa korvaavaa järjestelmää kasvattaa riskiä siihen, että yksityiset terveydenhoitovakuutukset valtaavat markkinoita.
”Talouden tasapainottaminen on täysin välttämätöntä, mutta ei helppoa. Kun jo valmiiksi pieni korvaus kutistuu entisestään, kasvaa myös riski, että yhä useampi siirtyy terveyskeskusten jonojen jatkeeksi. Näin julkiset menot ja terveyshaitat kasvavat.”

"Kyse ei ole todellakaan ylellisyyskorvauksesta kuten joskus luullaan. Esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluja ei ole juuri saatavilla kuin itse ostamalla yksityissektorilta. Ei ole terveyspoliittisesti perusteltua, että nämä palvelut eivät olisi kohtuudella kaikkien saatavilla.”
Kela- korvausta maksetaan tavallisille suomalaisille ja myös pienituloisille. Esimerkiksi perushammashoidon palveluja yksityisellä sektorilla käyttävistä noin puoli miljoonaa kansalaista kuuluu kolmeen alimpaan tuloviidennekseen.

”On suuri riski myös, että ihmiset jättävät sairautensa hoitamatta tai lykkäävät hoitoon hakeutumista. Näin murretaan terveyspolitiikkamme ydintavoitetta edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä palveluiden tasavertaista saatavuutta”, Sarkomaa sanoo ja muistuttaa, että Kela-korvauksen mittava leikkaus vaarantaa myös EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpanon, koska ulkomaille hoitoon hakeutumisen kustannukset on korvattu kotimaan yksityislääkärikorvausten mukaan.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

 

Julkaistu

Suomalaisten pääsy perusterveydenhuollon piiriin ja mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksen sairausvakuutuskorvauksien leikkaukset kutistavat valinnanvapautta entisestään. Ministeriön ehdotuksessa esitetään leikattavaksi 78 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkäripalkkiokorvauksista. Leikkausehdotus on kaksi kertaa suurempi kuin hallitusneuvotteluissa sovittiin ja se kyseenalaistaa koko järjestelmän olemassaolon. Leikkausten toteutuessa sairausvakuutuskorvaus olisi lääkärinpalkkioista 10 % ja hammaslääkärinpalkkioista 15 % kun se sairausvakuutuslain mukaan saisi olla 60 %.

Vaikka talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, se ei ole helppoa. Kun jo valmiiksi pieni sairausvakuutuskorvaus kutistuu entisestään, kasvaa riski, että yhä useampi suomalainen siirtyy matalampien asiakasmaksujen vuoksi kunnallisen terveydenhoidon piiriin. Silloin kuntien hoitojonot pidentyvät, hoitoon pääsy viivästyy, työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja terveysmenot kasvavat. Suuri riski on myös, että ihmiset jättävät vaivansa hoitamatta tai lykkäävät hoitoon hakeutumista. Näin murretaan terveyspolitiikkamme ydintavoitetta edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista.

Jos sairausvakuutuskorvaus ajetaan alas, ilman, että tilalle luodaan korvaavaa ihmisen valinnanvapauden mahdollistavaa järjestelmää, yksityisille terveydenhoitovakuutuksille raivataan entisestään lisää tilaa.

Julkinen sairausvakuutus on ollut yhteiskunnalle kustannustehokas tapa tuottaa terveyshyötyjä. Viisainta olisikin pidättäytyä mittavista korvauksen leikkauksista ja sote-rahoitusuudistuksen yhteydessä pohtia, miten valinnanvapaus ja monituottajamalli sekä kannusteet ennaltaehkäisyyn varmistetaan.

Hallitusneuvotteluissa sovimme, että eduskuntakauden aikana toteutetaan sosiaali-ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus sekä valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistaminen. Hallitus valmistelee parhaillaan työn käynnistämistä. Olennaista on, että edellisen sote-uudistusyrityksen virheistä opitaan. Hallitusneuvotteluissa sovimme hallituksen kärkihankkeeksi palveluiden asiakaslähtöisyyden. Kokoomuksen hallitusneuvottelijana pidin tärkeänä, että tavoitteeksi kirjattiin mahdollistaa ihmisten omien valintojen tekeminen sekä palveluiden kustannusten ja laadun läpinäkyväksi tekeminen.

Hallitusohjelman kirjaus valinnanvapauden lisäämisestä oli tervetullut myös kansalaisten näkökulmasta, sillä tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Riittävää valinnanvaraa ei ole kuitenkaan mahdollista tarjota ilman tuottajakunnan laajentamista ja julkisten palvelumarkkinoiden avaamista nykyistä enemmän yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille. Pk- yritysten rooli on erityisen suuri, kun lähipalveluiden tuottamiseen tarvitaan ketteryyttä ja uusia ihmislähtöisiä ratkaisuja.

Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat viiveellä ja siksi on tärkeää vauhdittaa muita perusterveydenhuoltoa ja valinnanvapautta nopeasti vahvistavia keinoja. Pidin hallitusneuvotteluissa tärkeänä, että sovimme käynnistettäväksi palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävän kokeilun. Tavoitteena on saada kokemuksia palvelusetelin laajemmasta käytöstä ja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista.

Jotta palvelusetelin käyttöön saadaan aidosti vauhtia, olen ehdottanut, että hallitus asettaisi valtakunnalliseksi tavoitteeksi palveluseteleiden käytön kasvattamisen 5% sote-palveluiden kokonaisuudesta.

Vaikka palvelusetelin käyttö on kunnissa viime aikoina kasvanut ja monipuolistunut, on sen käyttö edelleen valitettavan vähäistä erityisesti terveydenhuollossa. Johtava palvelusetelikunta on Jyväskylä ja siellä palvelusetelin käyttö on 2% koko sotesta. Jyväskylän kokemukset ovat olleet innostavia ja palvelusetelin avulla on saatu aikaan myös säästöjä.

Palvelusetelin käytöllä on mahdollista ripeästi saavuttaa tuloksia, joita koko sote-uudistuksella tavoitellaan: palveluiden tasavertaista saatavuutta, terveys- ja hyvinvointihyötyjä, kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantamista ja kustannusten hillintää.

 
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
sosiaali -ja terveysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsen
www.sarisarkomaa.fi

 

 

 

Julkaistu

tiedote 18.8.
julkaisuvapaa heti
 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vahvana varoituksena valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuoreen raportin (12/2015) tulosta, jonka mukaan Suomen maahanmuuttajien ja kantaväestön oppimistuloksissa on Euroopan suurimmat erot. ”VTV:n tarkastuskertomuksen raportti maahanmuuttajaoppilaista ja perusopetuksen tuloksellisuudesta on vakavaa luettavaa. Sen perusteella näyttää siltä, ettei perusopetus ole Suomessa kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja pitää viisaana, että myös talouden tasapainottamistalkoissa huolehditaan koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta. Sarkomaa painottaa, että jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus oppia peruskoulussa sellaiset taidot ja tiedot, että ne antavat valmiudet siirtyä jatko-opintoihin.

”Opettajien osaamisen varmistaminen on aivan olennaista. Useat tahot ovat toistaneet, kuten myös opettajat itse, että opettajien ja lastentarhanopettajien koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa on jatkossa saatava nykyistä paremmat monikulttuurisuustaidot. Täydennyskoulutuksen on oltava nykyistä paremmin ja suunnitelmallisemmin opettajien saatavilla.” Sarkomaa toteaa, että hallitusohjelman lupaus suunnata voimavaroja opettajien koulutuksen uudistamiseen ja täydennyskoulutuksen vahvistamiseen on asia, josta hallituksen tehtävä budjettiriihessä päätös.

”Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on merkittävä asema maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisessa ja heidän lastensa elämänlaadun ja tulevaisuuden rakentumisessa. VTV:n raportti kiteytti taas kerran Suomen menestymisen reseptin. Laadukas opetus ja varhaiskasvatus ovat viisas investointi kaikkien lasten ja koko Suomen tulevaisuudelle”, päättää Sarkomaa.
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

tiedote 14.8.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan hallitusohjelmassa sovittua suuremmasta sairausvakuutuskorvauksen (Kela- korvaus) leikkaamisesityksen vaikutuksista jo muutenkin vaikeuksien kanssa kamppailevaan julkiseen perusterveydenhuoltoon. Valtiovarainministeriön uusi esitys puolittaa korvaukset. ”Talouden tasapainottaminen on täysin välttämätöntä mutta ei ollenkaan helppoa. Kela- korvauksen leikkaus ei johda missään nimessä täysimääräisesti julkisen talouden säästöihin, päinvastoin. Kun jo nyt pieni Kela-korvaus laskee entisestään, kasvaa riski, että yhä useampi siirtyy pienempien asiakasmaksujen takia kunnallisen terveydenhoidon piiriin. Silloin kuntien hoitojonot pidentyvät, hoitoon pääsy viivästyy ja työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja terveysmenot kasvavat.”

”Terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa-arvoisesta terveyspolitiikasta. On viisasta, että hallitus tekee vielä arvioinnin budjettiesityksen kokonaisvaikutuksista peruspalvelujen saatavuuteen”, Sarkomaa ehdottaa.

"On välttämätöntä, että työn alla olevan sote-uudistuksen tuomia myönteisiä vaikutuksia odotellessa otetaan käyttöön perusterveydenhuoltoa nopeasti kohentavia ja kansalaisten tasa-arvoista hoitoonpääsyä vahvistavia keinoja. Tämä on asia, jota koko hallituksen on syytä budjettiriihessä pohtia. Kansanterveydellisesti ja - taloudellisesti on viisasta pitää koko väestö säännöllisen suun terveydenhuollon samoin kuin muun perusterveydenhuollon piirissä.”

Sarkomaa toteaa, että esitys herättää erityisesti huolen suunterveydenhuollossa, jossa terveyskeskuspalvelut ja Kela-korvattu yksityinen hammashoito muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Yksityisen sektorin suunterveydenhuolto tuottaa vuodessa noin kaksi miljoonaa hammaslääkärikäyntiä.

”Kela-korvauksen leikkaaminen saa monet siirtymään terveyskeskusten jonoihin ja pahimmassa tapauksessa jättämään hampaat hoitamatta. Tämä on vakava asia, kun tiedämme hoitamattoman suun olevan tutkitusti iso riski moniin sairauksiin ja heikentävän kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitotasapainoa. Hoitamattoman suun lasku lankeaa yhteiskunnan maksettavaksi enemmin tai myöhemmin. Oikea-aikainen hoito, ennaltaehkäisy ja omahoitoon kannustaminen on aina edullisinta”, Sarkomaa muistuttaa.

Kela -korvaus on ollut yhteiskunnalle kustannustehokas tapa tuottaa terveyshyötyjä. Yksityinen terveydenhuolto tuottaa noin neljä miljoonaa lääkärikäyntiä ja kuntien terveyskeskukset noin seitsemän miljoonaa. Kansanedustaja muistuttaa, että yksityisellä puolella on suuri rooli terveydenhuollossa. ”On päivän selvää, että tasavertaisten terveyspalveluiden tuottamiseen tarvitaan myös yksityistä sektoria”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033