Terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa-arvoisesta terveyspolitiikasta. Tällä eduskuntakaudella maaliin vietävän sote-uudistuksen ja sen tuomia myönteisiä vaikutuksia odotellessa on ensiarvoisen tärkeää ottaa käyttöön perusterveydenhuoltoa nopeammin vahvistavia keinoja. Hyvä, vielä pitkälti käyttämätön mahdollisuus on palveluseteli. Esimerkiksi jos kunta ei kykene tarjoamaan riittävässä määräajassa perusterveydenhuoltoa, on kuntalaisen etu, että hänellä on mahdollisuus ostaa kunnan myöntämällä palvelusetelillä tiettyjä palveluita yritykseltä, jonka kunta on hyväksynyt palveluntuottajaksi. Näin terveyskeskusjonot ja pitkät odotusajat suunterveydenhuoltoon saataisiin kuriin ja toteutumaan tasa-arvoinen palvelujen saanti.
Palvelusetelin laajempi käyttö on avain sote-palveluiden oikea-aikaiseen ja tasa-arvoiseen saatavuuteen, asiakaslähtöisyyden parantamiseen ja valinnanvapauden lisäämiseen. Näitä tavoitteita kohti myös pääministeri Sipilän hallitusohjelma tähtää. Olen ehdottanut, että hallitus asettaisi tavoitteeksi palveluseteleiden käytön kasvattamisen kattamaan maanlaajuisesti 5%:a sote-palveluiden kokonaisuudesta.
Laki sote-palveluiden palveluseteleistä tuli voimaan vuonna 2009. Palvelusetelijärjestelmiä on otettu käyttöön erittäin vähän erityisesti terveydenhuollossa, vaikka ne soveltuvat hyvin esimerkiksi suunterveyden huollon ja vanhusten palveluihin. Suuressa osassa kunnista palvelusetelijärjestelmä ei ole ollenkaan käytössä.
Johtava palvelusetelin käyttäjä on Jyväskylä. Siellä palveluseteleiden käytön volyymi on n. 2% sote-palveluiden kokonaisuudesta. Jyväskylän kokemukset ovat olleet innostavia. Jyväskylässä toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella 93% asiakkaista oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. Palvelusetelijärjestelmien hyödyntämisellä on saavutettu tuloksia, joita myös sote-uudistuksella tavoitellaan: palveluiden saatavuuden ja kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantumista ja kustannusten hillitsemistä.
Juuri valinnanvapauden kasvaminen on palvelusetelin käytön laajentamisen positiivinen vaikutus. Enemmistö suomalaisista haluaisi tutkimusten mukaan (esim. Aula Researchin tutkimus terveyspalvelujen tulevaisuudesta 12/2014) valita palveluntuottajansa itse. Myös sote-vaikuttajista ja kuntapäättäjistä enemmistö kannattaa valinnanvapauden lisäämistä. 86 % kansalaisista oli joko täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”palvelusetelijärjestelmää tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin” kanssa. Tutkimukseen vastanneista 81 % piti hyvänä, että kunta käyttää julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia.
Palvelusetelissä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Siksi sovimme kevään hallitusneuvotteluissa hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan hallitus käynnistää kuntien ja kuntayhtymien kanssa yhteistyössä palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävän kokeilun. Palvelusetelikokeilun tavoitteena on saada vielä puuttuvia kokemuksia palvelusetelin laajemmasta käytöstä ja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista. Kokeilulle tulee asettaa tavoitteiksi tasa-arvoinen ja oikea-aikainen pääsy sote-palveluihin kansalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäämällä. Se voitaisiin toteuttaa vapaaehtoisina, alueellisina kokeiluina ja siihen voitaisiin kannustaa osallistujia tarjoamalla kokeilun edellyttämät resurssit. Palvelusetelikokeilu on tärkeää saada ripeästi käyntiin jo vuonna 2016.
Suunnitelmallisesti käytettynä palveluseteli tuo säästöjä ja kustannustehokkuutta taloustalkoissa kamppaileville kunnille. Hallituksen on jo tänä syksynä viisasta katsoa keinoja, joilla valtakunnallisesti voidaan kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä käyttämään palveluseteliä ja saavuttamaan maanlaajuisesti tavoite palveluseteleiden käytön kasvattamisesta. Yksi keino on rakentaa ripeästi palvelusetelin valtakunnallista tietoinfraa.
Palveluiden kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi on olennaista pitää mielessä, että tarkoituksenmukaista ei ole betonoida nykyisiä tuotantotapoja, vaan määrätietoisesti kannustaa etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Se on koko sote-uudistuksen ydintavoite. Samalla annetaan vahva viesti sote-alan pk-yrityksille, että ilman niitä Suomi ei pärjää. Ostopalveluihin verrattuna palvelusetelimalli kohtelee tasapuolisemmin varsinkin pienyrityksiä, joille raskaisiin kilpailutuksiin mukaan lähteminen on usein mahdotonta. Palveluseteli siis myös tukee paikallista pienyrittäjyyttä ja edistää työpaikkojen syntymistä. Samalla yrittäjyyden myötä alueelle jää myös veroeuroja.
Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Palveluseteli lisää mahdollisuuksia oikea-aikaisen ja tasa-arvoisen hoidon toteutumiseen ja säästää sekä terveyttä että euroja.