Tekijä: sari

Tärkein kehysriihitavoite oli saada tuntuvia toimia uusien työpaikkojen, hyvän työelämän ja yrittäjyyden edistämiseksi. Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Verotuksen on kannustettava kaiken kokoisia yrityksiä ja kaikkia palkansaajia. Työnteon on aina kannatettava. Tämän eteen on hallituksen jatkettava työtä koko kautensa ajan.

Työllistävää yritysverouudistusta tarvitaan. Oli hyvä, että hallitus korjasi päätöstään ripeästi ja reilusti. Tulemme tapamme mukaan valtiovarainvaliokunnassa puimaan hyvin tarkkaan kehysselonteon annin.

Kaipaamme kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2 400 euroon oli perusteltua. Vähennys on hyvää arkea, työllisyyttä, palvelualojen kehittymistä sekä harmaan talouden kitkemistä edistävä täsmätoimi. Kannustan vähennyksen laajentamista, ensimmäiseksi kuntoutukseen. Näin edistettäisiin terveyttä ja toimintakykyä. Palvelun voisi ostaa vaikka ikääntyvälle omaiselle. Se olisi kansantaloudellisesti ja terveydellisesi kannattavaa.

Uusi joustava hoitoraha vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tarvitsemme kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa – käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.

Pettymys oli, että vieläkään ei ole edetty työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisessa. Hallitusohjelma velvoittaa hallitusta löytämään ratkaisun yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyse on yrittäjyyden jarrun ja tasa-arvon häpeätahran poistamisesta. Olen ehdottanut, että vanhempainetuuksista muodostetaan vanhempainvakuutus. Se tuo esille millaisia kustannuksia vanhemmuus aiheuttaa ja mahdollistaa niiden tasaamisen.

Jokaisen nuoren on päästävä koulutukseen ja sitä kautta työhön, ettei yksikään syrjäydy. Oli viisasta lisätä voimavaroja ammatilliseen koulutukseen ja uudistaa oppisopimusta. Ikävä kyllä Helsingin saamat lisäpaikat ovat riittämättömiä. Meillä vaje on suurin. Paikkoja puuttuu ainakin 1500. Hallituksen on vielä budjettiriihessä katsottava lisäratkaisuja pääkaupunkiseudulle. Muutoin ei takuu koulutus- ja yhteiskuntatakuu toteudu.

Edessä on mittavia menoleikkauksia ja tuntuvia veronkorotuksia. Terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta korotetaan. Verouudistus kannustaa jokaista pohtimaan kulutusvalinnoillaan myös terveyttään. Alkoholin ja ylipainon aiheuttamat sairaudet ovat karmaiseva taakka kansanterveydelle. Siksi toimet terveyden edistämiseksi ja terveyserojen vähentämiseksi ovat välttämättömiä.

Myös sähkövero nousee ja se näkyy kaikkien kukkarossa sekä asumisen kustannuksissa. On hyvä, että asuntopolitiikkaan on tulossa puhtia ja toimia. Tavallisella palkansaajalla ja eläkeläisellä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä. Asumisen sietämätön kalleus on metropolin ja siten koko Suomen menestymisen este.

Kestäyysvajeen umpeenkuromisen ja hyvinvointipalveluiden pelastamisen edellytys on, että sote-uudistus onnistuu. Sote-uudistuksen mutkista ja virheistä on otettava oppia. Perustana on oltava riittävän suuret asukaspohjat. Muutoin tavoite potilaan pompottelun poistavista sujuvista hoitoketjuista ei toteudu. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Metropolialueella on oltava oma ratkaisunsa. HUSin pilkkomisesta onkin viisaasti luovuttu.

Olen tyytyväinen, että peruspalveluministeri on luvannut täydentää sote-työryhmää niin, että siellä on tarvittava perusterveyden- ja sosiaalihuollon osaaminen. Hoitotyön osaamisen mukaan ottaminen on edellytys uudistuksen onnistumiselle. Tieto on siellä missä työ tehdään.

Olen iloinen siitä, että hallitus toimi eduskunnan lausuman mukaisesti ja osoitti uuden lastensairaalan rakentamiseen 40 miljoonaa euroa. Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tie on ollut mutkainen. Matkan varrella useampikin virkamies- ja asiantuntijatyö on heitetty roskakoriin. Yksi kansliapäällikkö on lähtenyt ja uusi kansliapäällikkö on jo ehdotettu sivuutettavan vetovastuusta. Hallituskausi on jo yli puolivälin ja uudistuksen keskeinen sisältö on edelleen monin osin avoinna ja ratkaisua vailla. Nyt on viimeinen hetki ottaa oppia tehdyistä virheistä ja löytää yhteinen sävel.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tehtävä parhain virkamies- ja asiantuntijavoimin. Uudistuksen onnistumisen ehdoton edellytys on se, että asiantuntijatietoa uskotaan ja tutkimustuloksia hyödynnetään. Uudistuksen ratkaisuista, niin pienistä kuin suuristakin, on saatava taloudelliset ja toiminnalliset arviot. Nyt tämä ei ole riittävällä tavalla toteutunut. Nykymenolla on suuri vaara, että ajaudutaan liian silppuiseen ja monimutkaiseen järjestelmään, jossa tavoite ihmisten pallottelun poistavista sujuvista hoitoketjuista ei toteudu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet toteutuvat ainoastaan ja vain, jos pohjaksi otetaan riittävän suuret väestöpohjat. Liian pienet yksiköt eivät ole henkilöstönkään näkökulmasta kilpailukykyisiä. On tärkeä muistaa, että esimerkiksi hoitajapulan keskeinen syy on työpaikkojen vetovoimaisuuden puute. Jotta tulevaisuudessa onnistuttaisiin torjumaan yhä pahenevaa työvoimapulaa, on sote-uudistuksessa syytä ottaa tarkasteluun myös se, miten hoitotyötä johdetaan ja miten työhyvinvointiin panostetaan.

Painopiste on saatava ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Terveyskeskuksien, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden on toimittava yhdessä ihmisen parhaaksi. Selvää on, että sote-uudistusta ei pidä vain odotella, vaan kunnissa on urakoitava jatkuvasti terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kehittämiseksi. Viime eduskuntakaudella eduskunnassa hyväksymämme terveydenhuoltolain toimeenpanossa on vielä paljon tehtävää.

Sote- ja kuntauudistus on tehtävä käsikädessä niin, että saavutetaan kokonaisuuden perimmäinen tavoite tasavertaisista ja laadukkaista peruspalveluista. Kumpikaan uudistus ei voi eikä saa olla alisteinen toiselle, vaan niiden on tähdättävä samaan maaliin. Metropoli- ja HUS- alueella tarvitaan aivan omia ratkaisuja, ja näin on aivan oikein jo vaateestamme sovittu tehtävän.

Viime viikolla peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sdp) nimeämän sote-lain valmistelutyöryhmän kokoonpanon puutteellisuus on herättänyt kritiikkiä eikä syyttä. Huolta on herättänyt myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen sivuuttaminen työryhmän vetovastuusta. Tätä on mahdoton ymmärtää. Juuri nyt tarvitaan kaikki osaaminen. Myös pitkäjänteisyys ja jatkuvuus ovat ison uudistuksen eteenpäinviemisessä olennaisia.

Työryhmän työn onnistumisen perusedellytys on, että siinä on uudistuksen kannata olennaista osaamista. Tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita. Siksi työryhmästä uupuvaa tämän alan asiantuntemusta on ehdottomasti täydennettävä. Työryhmän on myös syytä kuulla tarkalla korvalla hoito- ja sosiaalityöntekijöitä. Tieto on siellä missä työ tehdään. Ja tätä asiantuntemusta on myös työryhmässä oltava.

Sanomattakin pitäisi olla selvää, että työryhmätyön ytimessä ja perustana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustus sekä sosiaali- ja terveysministeriön parhaat ja kokeneimmat virkamiehet. Nämä korjaukset ovat välttämätön alku sote-työn oikeille raiteille saamiseksi.

Työryhmän täydentämisen vaateemme ovat olleet perusteltuja. On mainiota, että peruspalveluministeri on valmis työryhmää täydentämään. Täydentäminen on syytä tehdä viipymättä, ettei enää yhtään kallisarvoista aikaa valu hukkaan. Hyvällä yhteistyöllä on kaikki mahdollisuudet onnistua sote-uudistuksessa. Tämä vahva ja rakentava yhteistyö on hyvä rakentaa samalla, kun ministerit yhdessä täydentävät sote-valmisteluryhmää. Vain näin voimme varmistaa, että saamme eduskuntaan keväällä 2014 laadukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain.

Blogi Verkkouutisissa

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan helsinkiläisten tokaluokkalaisten iltapäivätoiminta on vaarassa taantua taloushaasteiden vuoksi. Lipsuminen tavoitteestamme tarjota kaikille eka- ja tokaluokkalaisille turvallinen iltapäivä olisi lyhytnäköistä.

Lisäsimme viime vuonna Helsingin kaupungin budjettiin voimavaroja, jotta kaikki iltapäivähoitopaikkaa hakevat eka- ja tokaluokkalaiset sen saisivat. Tässä onnistuimme. Ensi vuonna pienten koululaisten määrä, mutta myös perheiden halukkuus hakea paikkaa arvioidaan olevan nykyistä suurempi.

Opetusvirasto on julkisuudessa arvioinut, että tavoitteesta turvata kaikille halukkaille pienille koululaisille turvallinen iltapäivä luovutaan, jotta rahat riittäisivät. Tämä vaikeuttaisi monen perheen arkea. Ilman iltapäivähoitopaikkaa jäisi arviolta noin 200-300 tokaluokkalaista ensi lukuvuonna, sillä paikat täytettäisiin priorisoiden ekaluokkalaisten tarpeita.

Helsingin kaupunginvaltuusto teki viime vuonna näyttävästi 200-vuotisjuhlapäätöksen 10 miljoonan euron kohdentamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää pitkäjänteistä työtä. Tokaluokkalaisten ja heidän perheidensä tyhjän päälle jättäminen ei ole viisasta, koska se vetäisi mattoa alta työltä, jolla edistetään perheiden hyvää arkea ja ennaltaehkäistään lasten syrjäytymistä. Kannustan opetusvirastoa ja -lautakuntaa etsimään talouden tiukoissa kehyksissä ratkaisun, jossa perheitä ei jätetä pulaan.

Ajassa, jolloin kipuilemme työelämän hektisyyden, lasten yksinäisyyden, syrjäytymisen sekä kasvavien huostaanottomäärien kanssa, on nähtävä, että iltapäivähoidosta huolehtiminen on kustannustehokas tapa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

On myönteinen asia, että lapsiperheet viihtyvät Helsingissä. Lapsilukumäärän kasvu näkyy tietenkin myös lapsiperheiden palvelujen tarpeessa. Oli välttämätöntä, että viime vuonna päätimme päiväkotien rakentamisen vauhdittamisohjelmasta Helsingissä. Päivähoitopaikkoja on oltava siellä missä lapsiakin. Helsingin on otettava lisääntynyt lasten määrä tosissaan myös ensi vuoden budjettivalmistelussa ja huolehdittava perheiden peruspalveluista.

Ennaltaehkäiseviin ja perheiden hyvän arjen palveluihin panostaminen on fiksu investointi. Asiantuntijat ovat osoittaneet, että mitkä tahansa ennaltaehkäisevät toimet tulevat edullisemmaksi taloudellisesti - puhumattakaan inhimillisistä kustannuksista – kuin lapsen huostaanotto.

Hyvä esimerkki monelle perheelle tärkeästä palvelusta on Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) tilapäinen lastenhoitoapu. Palvelun vahvuus on siinä, että perheet saavat tarvittaessa apua ilman odotusaikoja ja kohtuuhintaan. Juuri tällaisia hyvää arkea edistäviä ja ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluita tarvitaan.

On viisasta huolehtia, että Helsinki on hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille, myös kaikkein pienimmille. Helsingin ei kannata ajaa lapsiperheitä naapurikuntiin.

Hallituksen tekemä tuore päätös valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014 – 2017 oli oiva osoitus pääministeri Kataisen hallituksen vastuullisuudesta ja toimintakyvystä. Suomen tulevaisuuden kannalta oli aivan välttämätöntä, että päätöksen painopiste oli luoda Suomeen uutta työtä ja kasvua sekä kilpailukykyä. Meille kokoomuslaisille on olennaista, että hallituspuolueet ovat sitoutuneet kestävyysvajeen purkuun ja velkaantumisen taittamiseen. Seuraavaksi kehysselonteko tulee meille eduskuntaan käsittelyyn. Meidän kansanedustajien tehtävä on arvioida kokonaisuus ja sen vaikutukset.

Meidän kokoomusedustajien tärkein tavoite oli saada tuntuvia toimia uusien työpaikkojen luomisen ja yrittäjyyden vauhdittamiseksi ja tässä onnistuimme. Kehysriihen päätöksestä tuli Kokoomuksen johdolla varsin yrittäjämyönteinen. Työllistävä yritysverouudistus tuli todelliseen tarpeeseen. Yritysten yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin on merkittävä päätös. Verotuksen painopiste siirtyy tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen. Kaikenkokoisten yritysten mahdollisuudet investoida ja työllistää ja parantuvat. Päätös on tärkeä keino houkutella myös ulkomaisia investointeja Suomeen. Hallitus käynnistää mittavan kasvurahoitusohjelman pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi. Tavoitteena on tukea erityisesti siemen- ja kasvuvaiheen yritysten kasvua sekä vahvistaa pääomamarkkinoita.

Tulevaisuutemme kannalta on välttämätöntä, että jokainen nuori saa laadukkaan koulutuksen ja pääsee mukaan työelämään, eikä yksikään syrjäydy. Helsingille on välttämätöntä että onnistuimme sopimaan ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä sekä oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä.

Maassamme kaivataan kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta ja edistää perheiden hyvinvointia. On hyvä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 2 400 euroon. Kotitalousvähennys on täsmätoimi, joka edistää ihmisten hyvää arkea, työllisyyttä, palvelualojen kehittymistä sekä harmaan talouden kitkemistä.

Olen tyytyväinen päätöksestä ottaa käyttöön uusi joustava hoitoraha, joka vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on aivan välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla.

Sen lisäksi, että kehyspäätöksellä vauhditetaan työntekoa ja uusien työpaikkojen syntyä, kiristetään myös verotusta ja tehdään menosopeutuksia. Terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta korotetaan. Verouudistus kannustaa jokaista pohtimaan kulutusvalinnoillaan myös terveyttään. Myös sähkövero nousee. Näihin kulueriin voimme onneksi jokainen itse vaikuttaa omassa arjessamme. Nettosopeutuksen määrä on noin 600 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasolla. Menoja leikataan noin 300 me, ja erinäisiä veroja korotetaan suunnilleen yhtä paljon. Säästöjä tehdään mm. kuntien valtionosuuksista, kehitysyhteistyörahoista ja yritystuista.

Kehysriihessä päätetyillä toimilla velkasuhteen kasvun on arvioitu taittuvan vaalikauden loppupuolella. On hyvä muistaa, että hallituskauden aikana sopeutustoimia on tehty jo noin 5 miljardin euron edestä. Hallitusohjelman ns. perälautakirjauksista ei ole luovuttu. Tilannetta arvioidaan vuosittain kehyspäätösten yhteydessä.

Johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta koko valtiovarainvaliokunta ja sitten eduskunta edellytti, että hallitus päättää uuden lastensairaalan tarvitsemasta valtion rahoitusosuudesta. Oli välttämätöntä, että kehysriihessä osoitettiin uuden lastensairaalan perustamiskustannuksiin 40 miljoonaa euroa. On perusteltua, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017. Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.