Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Oli kunnia saada olla puhujana tilaisuudessa, jossa julkistettiin uusi kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta. Aloitteessa esitetään eduskunnan antavan hallitukselle tehtäväksi ryhtyä lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasiaa koskevan lain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa.

Aloitteen puolesta puhumassa olivat myös mm. Li Andersson, Jorma Uotinen, Sirkka Hämäläinen ja Rosa Meriläinen, Rob Jonquiere, Jerker ja Pontus Smolander. Suuri kiitos Juha Hänninen, Stefan Wallin, Pirkko Lahti, Esko Valtaoja, Minna Lindgren ja muut aloitteen tekijät. Noin viikossa aloite on kerännyt jo yli 22 000 kannatusilmoitusta.

Oma kantani asiaan on useiden vuosien lopputulos. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet.

Nykyisin ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä ja tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta. Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.

Eutanasialaki tarvitaan, jotta ihmisellä on laillinen mahdollisuus ja oikeus elämän loppuvaiheessa saada oman vakaan harkintansa pohjalta kuolinapua toivottamaan kärsimykseensä. Korostan aikuisen yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista, myös siitä kaikkein tärkeimmästä. En näe syytä, miksi tämä päätösvalta kuuluisi kenellekään tai millekään muulle taholle kuin ihmiselle itselleen. Itsemääräämisoikeus on erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta, joka kuuluu jokaiselle elämän viimeiseen päivään ja hetkeen asti.

Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ehdottomasti ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava. THL:n selvityksen mukaan kehittämistoimista huolimatta palliatiivisen hoidon laadussa ja saatavuudessa on edelleen räikeitä puutteita. Eduskunnan vuoden 2018 tahdon ilmaisun johdosta perustettu asiantuntijaryhmä esitti yksimielisesti lainsäädäntömuutosten olevan välttämättömiä. Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Kirittääkseni asiaa jätin asiantuntijatyöryhmän pohjalta tehdyn lakialoitteen. Laki on saatava eduskuntaan pian.

Lisäksi eutanasia tulisi lainsäädännöllä sallia, ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Eutanasialainsäädännön etenemisen kannalta kansalaisaloite on välttämätön. Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Aika on juuri oikea uudelle laajalle keskustelulle ja kansalaisaloitteelle.

Useat kyselyt, vaalikonevastaukset ja puolueiden tekemät linjaukset antavat tukea uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta. Ilta-Sanomien kevään 2023 vaalikonevastausten mukaan selkeä enemmistö eduskuntavaalien ehdokkaista kannatti eutanasian laillistamista. On merkittävää, että useiden kansalaiskyselyjen perusteella selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista.  Myös osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa puolletaan eutanasian laillistamista hyvin tarkoin rajatuin ehdoin.

Toivotan kansalaisaloitteen lämpimästi tervetulleeksi eduskuntaan. Ja sitten kun ja toivottavasti mahdollisimman pian ryhdytään eutanasian mahdollistavaa lainsäädäntöä laatimaan, on siinä yhteydessä välttämätöntä varmistaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä on asiassa täysi omantunnon vapaus. Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Julkaistu

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan joidenkin hyvinvointialueiden ohjeistukset koronalääkkeen käytöstä voivat rikkoa potilaan oikeusturvaa.

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Paxlovid-koronalääkkeen käytöstä, potilaslain noudattamisesta ja ikäsyrjinnän ehkäisystä hyvinvointialueilla.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan eräiden hyvinvointialueiden ohjeistukset koronalääkkeen käytöstä saattavat rikkoa potilaan oikeusturvaa. Asiantuntijat ovat julkisuudessa todenneet potilaslain vaatimusten toteutuvan tällä hetkellä heikosti Paxlovid-koronaviruslääkkeen osalta. 

Sarkomaa perää hallitukselta vastausta siihen millaisin toimin varmistetaan potilaslain noudattaminen ja ikäsyrjinnän ehkäisy hyvinvointialueilla.

- Potilaslaki kieltää yksiselitteisesti ikäsyrjinnän, Sarkomaa toteaa.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hyvinvointialueiden ja HUS:n ohjeet rajaavat hoitoa lääkkeen hyväksyttyä käyttöaihetta enemmän.

Esimerkiksi Ylen uutisen mukaan monet hyvinvointialueet ovat asettaneet Paxlovid-koronalääkkeelle ikärajan. HUS:ssa Paxlovidia ei ilmeisesti pääsääntöisesti määrätä yli 80-vuotiaille ympärivuorokautisessa hoivassa tai osastoilla oleville potilaille.

Linjaukset poikkeavat Euroopan lääkeviraston antamasta ohjeistuksesta. Lääkeviraston Palxlovidille antama myyntilupa ei aseta esteitä määrätä lääkkeitä iäkkäämmille potilaille. 

Huolta herättää myös arvio, että koronalääke Paxlovid uhkaa loppua Suomesta. On mahdollista, että seuraava normaalierä Paxlovidia saataneen Suomeen aikaisintaan joulukuun puolivälissä. Koronatapausten määrä on kasvanut Suomessa viime viikkoina räjähdysmäisesti ja viruslääkkeen kulutus on kasvanut valtavasti.

- Myös kansalaisilta kuuluu huolestuneita viestejä hyvinvointialueilla asetetuista ikärajoituksista Paxlovidi-koronalääkkeen käyttöön. Kaikelle ikäsyrjinnälle on oltava nollatoleranssi, alleviivaa Sarkomaa.

- Ikäsyrjintä on uhka hyvälle vanhuudelle. Asialta ei saa sulkea silmiä, eikä ilmiötä voi eikä saa kieltää. Ikäsyrjinnän kitkemisessä on myös valtiovallan hyvinvointialueita ohjaavana ja rahoittavana tahona oltava vahvasti mukana, päättää Sarkomaa.

Sarkomaan jättämä kirjallinen kysymys KK 179/2023 vp löytyy oheisesta linkistä

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Verkkouutiset 3.11.2023

Kansanedustajan mukaan myös palliatiivista ja saattohoitoa pitää parantaa.

Sarkomaa kertoo Facebook-päivityksessään ajatelleensa pitkään, että eutanasia on liian iso eettinen kysymys, jota hän ei lainsäätäjänä voi ylittää.

– Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet. Tänään ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä, tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta, Sarkomaa perustelee.

Sarkomaan mukaan eutanasialaki tarvitaan, jotta ihmisellä on laillinen mahdollisuus ja oikeus elämän loppuvaiheessa saada oman vakaan harkintansa pohjalta kuolinapua toivottamaan kärsimykseensä. Hän muistuttaa, että itsemääräämisoikeus on erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta.

Edellinen kansalaisaloite eutanasiasta keräsi vaadittavat nimet ja eteni eduskuntaan, jossa se käsiteltiin ja hylättiin keväällä 2018. Tämän jälkeen asiantuntijaryhmä selvitti elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa sekä eutanasiaan liittyviä sääntelytarpeita, mutta ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiakysymyksestä.

Uusi kansalaisaloite on vuorokaudessa kerännyt yli 10000 allekirjoitusta. Sarkomaa uskoo, että aika voi olla otollisempi aloitteen läpimenolle nyt.

– Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Aika on juuri oikea uudelle laajalle keskustelulle ja kansalaisaloitteelle. Useat kyselyt, vaalikonevastaukset  ja puolueiden tekemät linjaukset tukevat uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta, Sarkomaa arvioi Verkkouutisille.

– Olennaista on se, että kansalaiskyselyjen perusteella selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista ja osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa vaaditaan eutanasian laillistamista.

Sarkomaan mukaan palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat tietysti ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava. THL:n selvityksen mukaan hoidon laadussa ja saatavuudessa on edelleen räikeitä puutteita.

Saattohoidon säädöksiä pitää Sarkomaan mielestä selkeyttää lailla, kuten asiantuntijaryhmäkin aiemmin esitti.

– Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Laki on saatava eduskuntaan pian. Kirittääkseni asia jätin asiantuntijatyöryhmän pohjalta tehdyn lakialoitteen viime viikolla.

Sarkomaa sanoo, että saattohoito ja palliatiivinen hoito eivät kuitenkaan ratkaise kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Hän korostaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee olla asiassa täysi omantunnon vapaus.

– Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt, Sarkomaa toteaa.

Julkaistu

KK 179/2023 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan eräiden hyvinvointialueiden ohjeistukset koronalääkkeen käytöstä saattavat rikkoa potilaan oikeusturvaa. Asiantuntijat ovat julkisuudessa todenneet potilaslain vaatimusten toteutuvan tällä hetkellä heikosti Paxlovid-koronaviruslääkkeen osalta. Hyvinvointialueiden ja HUS:n ohjeet ilmeisesti rajaavat hoitoa lääkkeen hyväksyttyä käyttöaihetta enemmän.

Esimerkiksi Ylen uutiseen mukaan monet hyvinvointialueet ovat asettaneet Paxlovid-koronalääkkeelle ikärajan. Esimerkiksi HUS:ssa Paxlovidia ei ilmeisesti pääsääntöisesti määrätä yli 80-vuotiaille ympärivuorokautisessa hoivassa tai osastoilla oleville potilaille.

Linjaukset poikkeavat Euroopan lääkeviraston antamasta ohjeistuksesta. Lääkeviraston Palxlovidille antama myyntilupa ei aseta esteitä määrätä lääkkeitä iäkkäämmille potilaille. Potilaslaki kieltää yksiselitteisesti ikäsyrjinnän.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimin varmistetaan potilaslain noudattaminen ja ikäsyrjinnän ehkäisy hyvinvointialueilla?

Helsingissä 3.11.2023

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Lakialoite LA 8/2023 vp Sari Sarkomaa kok  Lakialoite laiksi ympäristönsuojelulain 18 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa esitetään, että ympäristönsuojelulain (527/2014) 18 §:n 3 momentti muutetaan siten, että muu kuin vähäinen lumen kaataminen mereen kielletään. 

PERUSTELUT

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on sitouduttu Suomen vesistöjen ja Itämeren sekä etenkin haavoittuvan Saaristomeren suojelutoimiin. Hallitusohjelmassa on sitouduttu lopettamaan lumenkaato vesistöihin. Saastuneen lumen mereenajon lopettamiseksi maassamme on sen kieltäminen laissa perusteltua. 

Lumen kaataminen mereen aiheuttaa vahinkoa, kun lumen mukana mereen ja muihin vesistöihin päätyy luonnolle, ihmisille ja eläimille haitallisia aineita sekä roskia. Suomen ympäristökeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan mereen kaadetussa lumessa on runsaasti mm. asfalttia, tiemerkintämassoja, maalin jäämiä sekä rengaspölyjätettä. 

Esimerkiksi Helsingissä lumeen sekoittuu kaukolämpölaitosten ja pienpolton aiheuttamaa nokea, nastarenkaiden asfaltista irrottamaa kivipölyä ja bitumia, autonrenkaista irtoavia nastoja ja mikromuovia sekä autojen pakokaasujen palamishiukkasia. Lumen mukana mereen päätyy myös kadulle heitettyä roskaa ja eläinten jätöksiä. Hetkenkin maassa ollut lumi sisältää mm. tupakantumppeja ja muuta jätettä sekä silmällä havaitsematonta mikromuovia sekä muita saasteita ja jäämiä. 

Tupakantumppi on ympäristömyrkky. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin, maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita on tupakassa kymmeniä. 

Helsingissä vastaanotetaan keskimääräisenä talvena noin 50 000 kuormaa lunta. Runsaslumisena talvena määrä voi olla jopa 350 000 kuormaa. Osassa lumenvastaanottopaikkoja roskat ja kiintoaines erotellaan ennen kuin sulanut lumi matkaa mereen. 

Ympäristökeskuksen vuonna 2012 toteuttamassa selvityksessä todetaan, että Helsingin Hernesaaren vastaanottopaikalle syntyi noin kolmen metrin paksuinen hiekkakerros talvella 2009—2010. Lisäksi mereen kaadettiin arviolta yhteensä 755 jätekuormaa, joista noin 530 kuormaa oli hiekoitussepeliä ja 225 kuormaa muuta jätettä. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi Hernesaaren kippauslaiturin vierustalla sijaitsevaa merenpohjaa ruopataan kiintoaineen poistamiseksi. Ruoppaamalla poistetaan pohjaan kertynyt hiekoitushiekka ja roskat. Ympäristöviranomaisten mukaan lumen merivastaanotto ei ole kuitenkaan ympäristön kannalta ongelmatonta ja veteen mahdollisesti sekoittuneisiin epäpuhtauksiin ei pystytä nykyisillä menetelmillä vaikuttamaan. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat ja ainesosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit, eivät häviä merestä ehkä koskaan. 

Helsingin ympäristökeskuksen asiantuntijoiden mukaan lumi pitäisi kaataa maa-alueille. Ympäristökeskus voi vain suositella, että lumet kaadettaisiin maalle, sillä lainsäädäntö ei nykyisellään estä lumen kaatamista mereen. 

Itämerta ja vesistöjämme on suojeltava vuodenajasta riippumatta. Maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastavaa Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme. 

Suomessa useat kaupungit, esimerkiksi Espoo, Turku ja Oulu, ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Lumen kippaaminen mereen on kielletty Turussa, jossa asiaa on perusteltu merialueen erityisolosuhteilla. Oulu on puolestaan välttänyt ongelman kaavoittamalla riittävästi lumenkaatopaikkoja. 

Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen ja järviin. Ruotsissa likaantunut lumi luokitellaan jätteeksi. Kööpenhaminassa ja Oslossa kiellot perustuvat muun muassa lumen mukana kulkeutuvista haitta-aineista tehtyihin tutkimuksiin tai selvityksiin ja kaadon aiheuttamaan roskaantumiseen. 

Suomen lainsäädännössä lumen kaataminen mereen on voimassa olevan ympäristönsuojelulain (527/2014) 18 §:n 3 momentin nimenomaisella säännöksellä rajattu mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun jätteen tai muun aineen mereen kaatamista koskevan kiellon ulkopuolelle. Aloitteessa esitetään tämän poikkeuksen kääntämistä päinvastaiseksi siten, että myös lumen kaataminen mereen tulee kielletyksi mainitun 2 momentin nojalla. 

Lakialoitteessa esitetään, että vähäinen lumen kaataminen mereen jää kiellon ulkopuolelle. Rajauksella mahdollistetaan jatkossakin esimerkiksi yksityishenkilön omalla tai vapaa-ajan asunnolla lumikolan tai muun vastaavan avulla tapahtuva puhtaan lumen kaataminen mereen.  Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotan,että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki ympäristönsuojelulain 18 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 18 §:n 3 momentti seuraavasti:  

18 § Merta koskevat erityiset kiellot 

 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois Edellä 2 momentissa tarkoitettu kielto koskee myös muuta kuin vähäistä lumen kaatamista mereen. Ruoppausmassan sijoittamisesta vesialueelle säädetään vesilaissa.  

Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.  Lakiehdotus päättyy 

Helsingissä

28.9.2023 

Sari Sarkomaa kok 

Julkaistu

Uusi Suomi Puheenvuoro 13.10.2023

Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia. Se on mahdollista tehdä nyt, koska hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksiin suunnattavan määrärahan nostamisesta ja uuden korvausmallin rakentamisesta. Pääministeri Marinin hallitus leikkasi Kela-korvaukset liki olemattomiin. Se oli virhe tilanteessa, jossa maassamme on pitkät hoitojonot, mittava hoitovelka ja hyvinvointialueet vasta aloittavat toimintojen uudistamista.

Uuden korvausmallin valmisteluaikana korotetaan ensin nykyisiä Kela-korvauksia. Vuoden 2023 talousarviossa korotuksiin on esitetty 100 miljoonaa euroa vauhdittamaan hoitojonojen purkua. Nykyisten Kela-korvausten taksojen korottaminen ei vaadi lainsäädännön muutosta. Kela voi itse tehdä taksojen tarkistukset.

Seuraavaksi käynnistyy uuden Kela-korvausmallin valmistelu. Pidän välttämättömänä, että sen yhteydessä yksityinen fysioterapia palautettaisiin korvattavuuden piiriin. Uusi Kela-korvausmalli on tarkoitus ottaa käyttöön  vuonna 2025.

Uuden mallin valmistelussa on syytä tarkastella myös fysioterapeuttien suoravastaanottoja. On syytä vakavasti arvioida mallia, jossa Kela-korvaus myönnettäisiin yksityisen sektorin fysioterapiasta, joka toteutetaan sote-valvontalain määrittelemällä tavalla terveyspalveluna. Mallissa korvaus ei olisi enää sidottu lääkärin laatimaan lähetteeseen, vaan asiakas voisi hakeutua suoraan fysioterapeutille. Julkisessa terveydenhuollossa on jo luovuttu lähetekäytännöstä ja siirretty ensikontakti yleislääkäriltä fysioterapeutille. Fysioterapeutin suoravastaanotot on vakiintunut käytäntö lähes kaikilla terveysasemilla.

Suoravastaanotto on tutkimusten mukaan kustannustehokasta. Jos asiakas tarvitsee lääkärin arviota, fysioterapeutti ohjaa asiakkaan lääkärille. Fysioterapeutin suoravastaanotto nopeuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja vähentää lääkärikäyntien kustannuksia. Kun Kela-korvauksen saaminen fysioterapiasta ei enää edellytä lääkärin lähetettä, pienenevät Kela-korvausten kustannukset lääkärikäyntien osalta merkittävästi. Lisäksi lääkäriaikoja vapautuu lääkäripalveluja tarvitseville.

Edellinen hallitus poisti yksityisen fysioterapian Kela-korvauksen piiristä kokonaan vaikutuksista piittaamatta. Esityksen vaikutusarvioinneissa todettiin, että leikkaus osuu erityisen kipeästi pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin ja yli 50-vuotiaisiin. Fysioterapia on tuki- ja liikuntaelinvaivojen ensisijainen ja tehokas hoitomuoto. Asiakaskunta on laaja, ja julkisen terveydenhuollon voimavarat ovat rajalliset. Suomessa työskentelee arviolta 9 500 fysioterapeuttia, joista noin 2 500 on yrittäjiä ja 2 900 yksityisen sektorin palkansaajia. Yli puolet fysioterapiasta tuotetaan yksityisellä sektorilla.

Tuki- ja liikuntaelinvaikeuksien vuoksi menetetään vuosittain kahden miljardin euron työpanos. Fysioterapian Kela-korvaus on kustannustehokas ja kannustava keino vaikuttaa etenkin yli 50-vuotiaiden työikäisten suurimpaan työkyvyn ongelmaan, eli tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Keski-iässä tapahtuvalla tule-vaivojen kuntoutuksella on myös merkittävä vaikutus vanhuuden toimintakyvyn ylläpitoon ja siten myöhempään vanhuspalveluiden tarpeeseen.

Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Tutkimusnäyttö fysioterapian vaikuttavuudesta on vahvaa kaikissa kansansairauksissa.

Yksityisen sektorin osuus fysioterapiakäynneistä on ollut yli 50 prosenttia. Fysioterapia-alan yrittäjät ovat pääasiassa itsenäisiä ammatinharjoittajia tai pieniä yrityksiä. Uuden Kela-korvausmallin valmistelussa on tärkeää kuulla kuntoutusalan toimijoita ja tuottajia laajasti.

Hallitusneuvotteluissa sovimme ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottama kotikuntoutus sisällytetään kotitalousvähennyksen piiriin. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotikuntoutuksella ja kotona selviytymisen tukemisella voidaan välttää ja siirtää eteenpäin muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa.

Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun haluamme hillintä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä.

Julkaistu

Lakialoite LA 9/2023

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa ehdotetaan palliatiivisen hoidon asiantuntijatyöryhmän loppuraportin suositusten mukaisia muutoksia terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lain 4 lukuun lisättäisiin uusi 24 a §, jossa säädettäisiin voimassa olevaa lakia laajemmin hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain 6 luvun 50 §:n 1 momentti muutetaan siten, että kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaa listaa täydennetään saattohoidolla ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvataan laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä. 

PERUSTELUT

Palliatiivinen hoito on parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Yhteiskunnan on turvattava jokaiselle oikeus hyvään hoitoon myös elämän loppuvaiheessa.  

Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskeva lainsäädäntö ei ole Suomessa ajan tasalla. Sääntely on osin eri säädöstasoilla päällekkäistä, eikä sääntely esimerkiksi tue riittävällä tavalla terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden tehokasta käyttöä.  

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on sitouduttu varmistamaan elämän loppuvaiheen arvokkuus ilman kärsimystä ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan tarpeelliset erityisjärjestelyt hyvälle palliatiiviselle hoidolle ja saattohoidolle hoitopaikasta riippumatta. Hallitusohjelmassa on sitouduttu selkiyttämään säädöksiin oikeus saattohoitoon sekä varmistamaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaaminen ja saatavuus sekä omaisten huomioiminen. Tarpeelliset erityisjärjestelyt hyvälle saattohoidolle ja palliatiiviselle hoidolle toteutetaan riippumatta siitä, tapahtuuko hoito kotona, palvelutalossa tai sairaalassa, kielelliset sekä kulttuuriset tarpeet huomioiden ja eriasteiset vammaisuudet huomioiden. 

Voimassa olevassa terveydenhuoltolain 24 §:ssä säädetään hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin kuuluvat myös palliatiivinen hoito ja saattohoito. Saman pykälän 2 momentin mukaan sairaanhoito on toteutettava yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti, ja niissä määritetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon porrastus.  

Keskittämisasetuksen perustelumuistion mukaan erityisvastuualueiden yliopistosairaaloiden tulee suunnitella vaativan palliatiivisen hoidon järjestelyt alueellaan valtakunnallisesti yhtenäisten hoidon perusteiden mukaan. Keskittämisasetuksen toteuttamisen ja yhtenäisten hoidon perusteiden seuranta kuuluu asetuksen 8 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivalle kansalliselle koordinaatioryhmälle.  

On ilmeistä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevat säädökset ja määräykset olisivat tosiasiassa päällekkäisiä jo nyt voimassa olevan sääntelyn kanssa, mutta säädöstason nostaminen korostaisi sääntelyn merkitystä sekä voisi tehostaa terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden käyttöä. 

Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä asetti säädöstyöryhmän harkitsemaan palliatiivista ja saattohoitoa koskevan erillislainsäädännön tarvetta ja luonnostelemaan mahdollisia säädösehdotuksia. Säädöstyöryhmän näkemyksen mukaan palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta ei tarvita erillistä uutta lakia, vaan lisäykset voidaan sisällyttää olemassa oleviin terveydenhuollon säädöksiin. 

Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä kannatti säädöstyöryhmän valmistelemia säädösehdotuksia ja esittää muutoksia lainsäädäntöön yksimielisesti. Työryhmä saavutti yksimielisyyden myös siitä, että pelkästään suositusluonteinen sääntely ei ole riittävän vahvaa tai sitovaa. Tämän lakialoitteen ehdotukset perustuvat työryhmän ehdotuksiin. 

Työryhmätyössä esitettiin muutoksia myös potilaslakiin ja sairausvakuutuslakiin. Raportin asiantuntijaryhmän näkemyksen mukaan "potilaslain sääntely hoitotahdosta ei ole riittävän selkeä. Ennen kuin potilaslain kokonaisuudistusta toteutetaan, on tarpeen säätää hoitotahdosta nykyistä tarkemmin osana palliatiivisen hoidon sääntelyä". Sairausvakuutuslain osalta asiantuntijatyöryhmä katsoi, että "Suomessa olisi harkittava Ruotsin mallin mukaista lainsäädäntöratkaisua, jossa turvataan tuki henkilöille, jotka hoitavat vakavasti sairasta läheistään". Esityksessä sairausvakuutuslain erityishoitoraha, joka korvaa lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, laajennettaisiin koskemaan myös osallistumista vakavasti sairaan läheisen saattohoitoon. Esitykset ovat perusteltuja, mutta ne eivät sisälly tähän lakialoitteeseen. 

Säännöskohtaiset perustelut  

24 a § 

Aloitteessa ehdotetaan, että uudessa terveydenhuoltolain 24 a §:ssä säädettäisiin nykyisen sairaanhoitoa koskevan 24 §:n jälkeen erikseen palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito. Momentissa määriteltäisiin palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito potilaan aktiiviseksi kokonaisvaltaiseksi elämän loppuvaiheen hoidoksi erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito määriteltäisiin osaksi palliatiivista hoitoa ja ajoittuvaksi oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen.  

Lisäksi 1 momentissa säädettäisiin palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestettäväksi porrasteisesti osaamistasojen perustason, erityistason ja vaativan erityistason laatukriteereiden mukaisesti ja siten, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen ja tarvelähtöinen hoitoon pääsy turvataan. Hyvinvointialueilla olisi ehdotuksen mukaan oltava monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä ympärivuorokautisesti. Hyvinvointialueilla tulisi myös olla koko alueen kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palvelujen on oltava saatavilla ympärivuorokautisesti.  

Pykälän 2 momentin mukaan yliopistollisissa sairaaloissa olisi oltava palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta.  

Pykälän 3 momentti sisältäisi tarkempien säännösten antamista koskevan asetuksenantovaltuuden. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta. Asetuksen keskeinen sisältö voisi vastata sääntelyä, joka nykyään sisältyy yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin palliatiivisen hoidon asiantuntijatyöryhmän loppuraportin suosituksen mukaisesti.  

50 § 

Voimassa olevan terveydenhuoltolain 50 §:n 1 momentin 1. virkkeen mukaan kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Aloitteessa ehdotetaan, että luetteloa täydennetään siten, että kiireelliseen sairaanhoitoon luetaan mukaan myös saattohoito. Lisäksi psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä.  Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotan,että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1281/2022, sekä  lisätään lakiin uusi 24 a § seuraavasti: 

24 a § Palliatiivinen hoito ja saattohoito 

Hyvinvointialueen on järjestettävä palliatiivinen hoito ja saattohoito. Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista elämän loppuvaiheen hoitoa erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen. Palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestetään porrasteisesti osaamistasojen perustason, erityistason ja vaativan erityistason laatukriteereiden mukaisesti ja siten, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen ja tarvelähtöinen hoitoon pääsy turvataan. Hyvinvointialueilla on oltava monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä ympärivuorokautisesti. Hyvinvointialueilla tulee myös olla koko alueen kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palvelujen on oltava saatavilla ympärivuorokautisesti.  Yliopistollisissa sairaaloissa on oltava palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta.  Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta.  

50 § Kiireellinen hoito 

Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien saattohoito, kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja sosiaalinen tuki, on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös päihteiden käytöstä johtuvaa välitöntä vieroitushoidon tarvetta.   Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois  Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.  Lakiehdotus päättyy Helsingissä 12.10.2023 Sari Sarkomaa kok 

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää Kela-korvauksen palauttamista yksityisillä klinikoilla annettuihin hedelmöitymishoitoihin.

Tiedote 16.10.2023

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää Verkkouutisten blogissa Kela-korvauksen palauttamista yksityisillä klinikoilla annettuihin hedelmöitymishoitoihin.

Syntyvyys on laskenut Suomessa yhtäjaksoisesti 2010-luvun alusta tähän päivään. Viime vuonna syntyi 44 951 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku 1,32 on maamme 1900-luvulta aloitetun mittaushistorian matalin.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat.

Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Väestöliiton Perhebarometrin mukaan valtaosa suomalaisista toivoo noin kahta lasta.

”Ikääntyvässä Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Marinin hallitus teki poistuessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen,” sanoo Sarkomaa.

Nyt monia lapsesta haaveilevia järkyttänyt leikkaus on mahdollista perua. Hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksien nostosta sekä uuden korvausmallin luomisesta. Osana uuden mallin rakentamista olisi perusteltua palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin.

Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoidon maksuja. Osalle perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen.

”Korvauksen poisto pidentää entisestään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle. Tämä on lannistava viesti niille, jotka hedelmöityshoitoja tarvitsevat,” Sarkomaa sanoo.

Ennen Kela-korvauksen poistoa noin 45 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista Suomessa tehtiin yksityisillä klinikoilla. Lahjoitetuilla sukusoluilla tehtävistä hoidoista yksityisen puolen osuus oli jopa yli 75 prosenttia. Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2020 noin 2400 lasta, mikä on 4,9 prosenttia kaikista syntyneistä.

Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa.  On hyvä pohtia, tarjotaanko Suomessa ylipäätään tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta, mikä näkyy myös Pohjoismaiden matalimpana hedelmällisyyslukuna.  

”Hallitusneuvotteluissa tehtäväksi sovittu väestöpoliittinen selonteko, jossa etsitään syntyvyyteen positiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä, on erityisen tervetullut,” päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Julkaistu Verkkouutisissa 16.10.2023

Syntyvyys on laskenut tasaisesti koko 2010-luvun. Lapsia saadaan koko ajan vähemmän ja myöhemmällä iällä. Viime vuonna syntyi 44 951 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku 1,32 on maamme mittaushistorian matalin.

Ikääntyvässä Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Sanna Marinin hallitus teki poistuessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen.

Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoidon maksuja. Osalle perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen. Korvauksen poisto pidentää entisestään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle.

Tämä on lannistava viesti niille, jotka hedelmöityshoitoja tarvitsevat. Hoidon odottaminen on erityisen raskasta, koska hoitoon pääsyssä on tiukat ikärajat.

On ikävä tosiasia, että Suomessa annetaan hedelmöityshoitoja vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Nyt monia lapsesta haaveilevia järkyttänyt leikkaus on mahdollista perua. Hallitusneuvotteluissa sovittiin Kela-korvauksien nostosta sekä uuden korvausmallin luomisesta. Osana uuden mallin rakentamista olisi perusteltua palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa.  Lukuina tämä tarkoittaa noin 300 000 ihmistä. Tahaton lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista suruista.

Väestöliiton Perhebarometrin mukaan valtaosan suomalaisista toiveena on noin kaksi lasta. Yhä useammat eivät saa toiveista huolimatta lainkaan lapsia tai saavat lapsia toivottua määrää vähemmän.

Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. THL:n tilastojen mukaan ennen Kela-korvauksen poistoa noin 45 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista Suomessa tehtiin yksityisillä klinikoilla. Lahjoitetuilla sukusoluilla tehtävistä hoidoista yksityisen puolen osuus oli jopa yli 75 prosenttia.

Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut  lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Hedelmöityshoitojen saaminen julkisen terveydenhuollon varoin on mahdollista vain osalle lasta toivovista.

Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2020 noin 2400 lasta, mikä on 4,9 prosenttia kaikista syntyneistä. Se on melkoinen määrä lapsia. Jokaisella lasta toivovalla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin. On hyvä pohtia, tarjotaanko Suomessa ylipäätään tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa ja olisiko syytä jonoja purkaa palveluseteleillä. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta, mikä näkyy myös Pohjoismaiden matalimpana hedelmällisyyslukuna.

Suomessa on syntynyt kuluneen vuoden aikana yli tuhat lasta vähemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Tulos on mittaushistorian pienin. Suomessa syntyvyyttä on mitattu vuodesta 1900. Hallitusneuvotteluissa tehtäväksi sovittu väestöpoliittinen selonteko, jossa etsitään syntyvyyteen positiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä, on erityisen tervetullut.

Julkaistu

Lokakuun eduskuntaterveiset

Arvoisa vastaanottaja,

eduskuntatyössä päällimmäisenä on turvallisuuspolitiikka. Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on uhka Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle. Ukrainalaiset taistelevat urheasti itsenäisyytensä, länsimaisen demokratian ja Suomenkin puolesta. Me suomalaiset tuemme Ukrainaa niin kauan kuin se on tarpeen, myös jälleenrakennuksessa. EU:n on pysyttävä yhtenäisesti ja vahvana Ukrainan tukena. Suomen lähtökohtana on, ettei Venäjä voi voittaa sotaa.

Terroristijärjestö Hamasin raaka hyökkäys Israeliin on järkyttävä ja täysin tuomittava. Israelille on oikeus puolustautua. Tärkeää on suojella konfliktialueiden siviilejä. Alueella olevien suomalaisten evakuoimiseksi tehdään työtä. 

Baltic Connector -kaasuputken rikkoutumisen syyksi epäillään tahallista vahingontekoa. Kyseessä on kahden Nato-maan kriittinen infrastruktuuri. Tilanne on vakava ja asiaa selvitetään ripeällä tahdilla. Arvioiden mukaan asia ei vaikuta huoltovarmuutemme. Tasavallan presidentti Niinistö tiivisti asian: Suomi on varautunut ja valmiutemme on hyvä.

Ulkoasianvaliokunnassa seuraamme turvallisuuspoliittista tilannetta ja sen vaatimia toimia tiiviisti. 

Turvallisuuden rinnalla talous on toinen iso asia työlistallani. Ratkaisuja menojen vähentämiseksi ei ole helppo löytää, vaan tehtävä on todella haastava. Ihmisten elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. On osattava nähdä kokonaisuus ja arvioitava vaikutuksia.

Aloitimme tällä viikolla ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn valtiovarainvaliokunnassa. Esityksessä näkyvät Suomen Nato-jäsenyys ja Ukrainalle annettava tuki. Suomi ottaa aktiivisen roolin Natossa. Uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen aikakausi vaatii uudenlaisia painotuksia.

Kokoomuksen pitkään ajama ja suomalaisille tärkeä Nato-jäsenyys vahvistaa maamme turvallisuutta, Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta.

Marinin hallitus jätti jälkeensä raskaan alijäämän, velkataakan ja tekemättömät uudistukset. Joka kahdeksas käyttämämme euro rahoitetaan velalla. Näin ei voi jatkua. Lähdemme uudistamaan Suomea vaikeassa tilanteessa.

Toimiva hyvinvointiyhteiskunta voidaan rakentaa vain tasapainoisen talouden, työn ja yrittäjyyden varaan. Hallitusneuvotteluissa sitouduimme valtiovarainministeriön suosituksiin taittaa velkaantumiskehitys kahden vaalikauden mittaisella työllä. Toteutamme uudistuksia, joilla Suomeen saadaan vähintään 100 000 uutta työllistä, joilla on mahdollisuus tulla toimeen omilla tuloillaan. Työn verotuksen keventäminen katetaan työn ja kasvun kannalta vähemmän haitallisia veroja kiristämällä. Työn verotusta ei kevennetä velaksi. Hallitusohjelmassa sovitut uudistukset ovat vastaavia, joita muissa Pohjoismaissa on tehty jo vuosikymmeniä sitten - pääosin sosiaalidemokraattien johdolla.

Suomi on erkaantunut monella mittarilla muista Pohjoismaista. Nyt on oikea aika tehdä toimet, joilla hyvinvointiyhteiskuntamme pelastetaan.

TERVETULOA TAPAAMAAN

Pe 13.10. klo 16 Alexander Stubbin yleisötilaisuuteen Kolmelle Sepälle

Olen tilaisuudessa mukana.

Tule mukaan tekemään presidentinvaalikampanjaa. Liity tiimiin osoitteessa www.alexstubb.fi/

Tapahtumasivulle

Ke 8.11. klo 18.30 Joka neljäs -hyväntekeväisyysnäytös Vallilan näyttämöllä

Olen mukana tilaisuuden paneelikeskustelussa. Joka neljäs on isän tarina siitä, mitä tapahtuu kun oma poika sairastuu syöpään. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Syöpäklinikan Tukijat ry:n kanssa. Jokaisesta lipusta (á 50 €) ohjataan 25 € HUS Syöpäkeskuksen potilaiden hyväksi.

Lisätietoja ja liput

To 16.11. klo 17.15 Facebook-live

Ajankohtaisia politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.

Seuraa lähetystä Facebook-sivulla

To 23.11. klo 17 vierailu eduskunnassa ja kakkukahvit  

Ajankohtaista asiaa eduskunnan syksystä. Ilmoittaudu viimeistään 17.11.

AJANKOHTAISTA

Panostukset peruskouluun ja lukutaitoon ovat tervetulleita. Sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan euron panostuksesta perusopetukseen. Peruskoulu on laitettava kuntoon niin, että oppilaiden perustaidot vahvistuvat. Lisäämme lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamiseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot jatkaa toisen asteen opintoihin.

Väkivalta ei kuulu työpaikoille. Sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusalojen turvallisuustilanne on hälyttävä. Kiritän pääministeri Petteri Orpon hallitusta viemään ripeästi eteenpäin hallitusohjelman välttämättömiä ja tervetulleita kirjauksia työturvallisuuden ja työelämän väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.

Varhaiskasvatuksen kriisiin rakennettava ratkaisuja. Budjettikeskustelussa nostin esille tarpeen kouluttaa riittävästi lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia. Hallitusohjelman mukaisesti aloituspaikkoja lisätään erityisesti Helsingin yliopistoon

Eduskunnan muistiverkosto järjestäytyi syyskuussa. Verkostomme tavoitteena on pitää päätöksenteossa esillä muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa asiaa. On ilo saada toimia muistiverkoston puheenjohtajana. Mukana verkostossa kansanedustajia kaikista eduskuntaryhmistä.

Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia. Nyt se on mahdollista, kun hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksiin suunnattavan määrärahan nostamisesta ja uuden korvausmallin rakentamisesta. Nostin kyselytunnilla esille kuntoutuksen merkityksen.

Itämerta on suojeltava vuodenajasta riippumatta. Helsingin uusin ympäristöraportti esiteltiin kaupunginvaltuustossa.  Raportti on mainio väline seurata kotikaupunkimme toimien vaikutuksia ympäristöön. Itämeren tilan kohentamiseksi tarvitaan lisätoimia. Likaisen lumen mereen kaadolla on laitettava stoppi.  

Kaupunkia on kehitettävä yhdessä. Kaupunkiympäristölautakunnan linjaukset Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman periaatteista sivuuttivat erityisesti kantakaupungin asukkaiden ja yrittäjien näkemykset. On syytä olla huolissaan liikenteen sujuvuuden säilymisestä, keskustan elinvoimaisuudesta ja saavutettavuudesta kaikilla kulkumuodoilla, autot mukaan lukien.

Roosa nauha -keräys on käynnissä. Roosa nauha -keräys tukee rintasyöpätutkimuksen lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta ja syöpään sairastuneita. Tänä vuonna keräyksen teema on lasten syövät.  https://roosanauha.syopasaatio.fi/

Pidetään yhteyttä.

Parhain terveisin

Sari Sarkomaa