Nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi turvaa ikäihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho korostavat, että vanhusten itsemääräämisoikeuden vahvistamista turvaaville toimille on ollut pitkään selkeä tarve. Hallitusohjelmaan on kirjattu itsemääräämislain edistäminen, ja selvitys- ja valmistelutyötä on välttämätöntä viedä eteenpäin määrätietoisesti ja huolellisesti.
Sari Sarkomaa ja Mia Laiho.
”Vanhuspalveluissa tehdään paljon hyvää ja arvokasta työtä, mutta samaan aikaan tarvitaan vaikuttavia lisätoimia yhdenvertaisen ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi. Esimerkiksi muistisairaus ei poista ihmisen perus- ja ihmisoikeuksia. Sairastuneella on oltava oikeus päättää omista asioistaan ja hoidostaan niin kauan kuin hän siihen kykenee”, Sarkomaa sanoo.
”Itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö on ollut valmistelussa yli vuosikymmenen ajan, mikä kertoo siitä, että kyseessä on vaativa lakikokonaisuus. Lain valmistelu vaatii riittävästi aikaa ja huolellista valmistelua, mutta työn tulee edetä. On tärkeää tehdä valmistelutyötä vielä tällä hallituskaudella niin, että seuraavalla hallituskaudella laki voidaan tuoda eduskuntaan ja varmistaa sille myös riittävä käsittelyaika eduskunnassa”, Laiho toteaa.
Edustajat painottavat, että itsemääräämislaki on tärkeä yhtä lailla henkilöstön näkökulmasta, sillä sen avulla saataisiin ne raamit ja reunaehdot, milloin ja miten rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää.
”Itsemääräämisoikeuslakia tarvitaan myös muissa tilanteissa, niin vuodeosastoilla kuin päivystyksessä, ikään katsomatta. Tarvitsemme selkeämpiä säädöksiä siitä, miten oikeuksia voidaan tukea ja milloin niitä voidaan poikkeustapauksissa rajoittaa. Laki on tarpeellinen väline laitoismaisen toimintakulttuurin murtamiseksi kaikkialla yksilöä kunnioittavan hoivan varmistamiseksi”, Sarkomaa sanoo.
Itsemääräämisoikeuteen liittyy olennaisesti myös mahdollisuus vaikuttaa omaan hoivaan ympärivuorokautisessa hoidossa.
”Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivapaikan valinnassa vanhusten vaikutusmahdollisuudet oman hoivapaikan valintaan ovat kovin ohuet. Ja vaikka hyvinvointialueella olisi palveluseteli käytössä, useat hyvinvointialueet eivät noudata lakia siten, että palvelusetelillä saisi tosiasiallisesti tarvitsemansa hoivan. Tähän epäkohtaan myös oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota. Palvelusetelilakia uudistettaessa tämä epäkohta on välttämätöntä korjata. Oikeus valita ja vaikuttaa ei saa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi”, Laiho muistuttaa.
”Tämä koskee myös iäkkäiden puolisoiden oikeutta asua yhdessä, josta jo säädetään laissa, mutta joka jää usein toteutumatta”, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaa ja Laiho katsovat, että vanhusten itsemääräämisoikeuden parantaminen edellyttää useita toimia. Heidän mukaansa itsemääräämisoikeuslain valmistelua on jatkettava, palvelusetelilakia kehitettävä vanhusten oikeuksia vahvistavaan suuntaan ja ikäihmisten kotitalousvähennystä korotettava kotona asumisen tukemiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Ammattikorkeakoulujen ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan AMK opiskelijoiden harjoittelupaikkapulaan tarvitaan ratkaisuja. Haasteita harjoittelupaikkojen kanssa on yhtälailla yliopisto- opiskelijoilla.
Harjoittelupaikkojen saatavuus on niukkaa ja aivan erityisen vakava tilanne on yliopistosairaaloiden ympäristössä ja pääkaupunkiseudulla.
Tilanne tuntuu opiskelijoiden arjessa opintojen vaikeutumisena ja viivästymisinä.
Tilanne kuormittaa opiskelijoiden lisäksi mm ammattikorkeakouluja ja sote-palveluita tuottavia organisaatioita.
Vakava tilanne todentuu ammattikorkeakoulujen osalta Arenen hiljattain julkaisemassa ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen saatavuus sosiaali- ja terveysalalla -kyselyanalyysista. Yli 90 prosenttia Arenen kyselyyn vastanneesta vastaajista arvioi harjoittelupaikkatilanteen heikentyneen viime vuosina. Kyselyn tulokset osoittavat, että kyse on valtakunnallisesta ja rakenteellisesta ongelmasta.
Kyselyyn vastanneiden ammattikorkeakoulujen mukaan harjoittelupaikkojen puute ei rajoitu yksittäisille alueille tai koulutusohjelmiin. Erityisesti pakollisten harjoittelujaksojen viivästyminen aiheuttaa ongelmia ja tekee vaikeaksi opintojen suunnittelun sekä opiskelijalle että korkeakoululle. Ongelma liittyy raportin mukaan paitsi paikkamääriin myös siihen, missä harjoittelupaikat sijaitsevat, millaisia osaamistavoitteita ne tukevat ja millaiset resurssit ohjaukseen ovat käytettävissä. Kaikkein vaikeinta harjoittelupaikkoja on kuitenkin saada kansainvälisille opiskelijoille.
Harjoittelupaikkojen saatavuus on heikointa väkirikkaimmilla alueilla. Harjoitteluihin pääsy edellyttää yhä useammin opiskelijalta liikkumista oman opiskelupaikan hyvinvointialueen ulkopuolelle. Tämä korostaa alueiden välistä riippuvuutta ja osoittaa, että harjoittelupaikkatilannetta ei voida tarkastella pelkästään yksittäisten hyvinvointialueiden tai korkeakoulujen näkökulmasta.
Raportin mukaan jopa 3 500 opiskelijan opinnot viivästyvät yhden lukuvuoden. Luvut kertovat merkittävästä ongelmasta, jonka ratkaiseminen on yhteiskunnallisesti tärkeää. Korvaavat suoritukset ja simulaatiot ovat vakiintuneet osaksi opetuksen toteutusta, mutta ne eivät korvaa työelämässä tapahtuvaa harjoittelua. Työpaikkojen henkilöstötilanne vaikuttaa osaltaan harjoittelupaikkojen tarjontaan.
Arenen saamat vastaukset osoittavat, että harjoittelupaikkojen tarjonta ei ole tasapainossa koulutuksen aloituspaikkamäärien kanssa.
Harjoittelu ovat olennainen osa koulutusta. Sote-alan ammattilaisten osaamisen turvaamiseksi on välttämätöntä löytää ratkaisut turvata koulutuspaikkoja vastaavat mahdollisuudet harjoitteluun.
Jätimme yhdessä Mia Laihon kanssa asiasta myös eilen kirjallisen kysymyksen. KK 484/2025 vp
Kestävään ratkaisuun tarvitaan usean eri tahon tiivistä ja ratkaisuhakuista yhteistyötä. Tapaan Helsingin yliopiston johtoa ensi viikolla ja olen menossa vierailulle Metropoliaan. Harjoittelupaikka-asiat on myös silloin agendallani.
Ajatukset ja palaute asiaan liittyen on tervetullutta.
Kansalliset suositukset 0–13-vuotiaiden lasten vapa-ajan ruutuajasta on julkaistu. Omia älypuhelinta eikä myöskään sosiaalisen median käyttöä suositella alle 13-vuotiaille. Alle kaksivuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa. Suositus 2–10-vuotiaille on enintään tunti ruutua päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä. Suositukset julkaistiin 22.1.26.
Yhtä lailla olennaista on digilaitteella käytettävä sisältö. Sen tulee olla lapselle sopivaa, kehitystä sekä oppimista tukevaa ja mieluusti iloa tuottavaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa, eikä lapsi saa altistua haitallisille sisällöille.
Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.
Liiallinen ruutuaika on merkittävä riski mm aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta
Lapsen normaalille kehitykselle välttämättömät asiat kuten lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen.
Olen huolissaan netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen.
Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median käyttöön koko EU:ssa.
Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Pääministeri Petteri Orpo on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja rajoituksista alle 15-vuotiaille.
Olen tehnyt keskustelualoitteen siitä, että eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta.
Mitä mieltä sinä olet uusista suosituksista, lasten sosiaalisen mediaan käytöstä ja ruudulla vietetystä ajasta?
Munkkivuoren ostarin arvo aikakautensa liike-elämän ja rakennustyypin edustajana on huikea. Ostarin käytön jatkuminen jotakuinkin alkuperäisen kaltaisena on tärkeä arvo. Moni vastaava ostari on jo purettu.
Asemakaavan muutos mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ostoskeskuksen toiminnan jatkumisen pääpiirteissään ja sen palveluiden kehittämisen. Ostoskeskuksen arvokkaimpia säilyviä osia täydennetään uudella liikerakennuksella ja asuinrakennuksella. Tavoite on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää ostoskeskusta siten, että suojellut osat ja uudisrakennukset muodostavat toimivan ja eheän kokonaisuuden. Tässä on kohtuudella onnistuttu. Ostoskeskuksen kohennusta on suunniteltu pitkään. Rakennuksessa on merkittävä ja koko ajan kasvava korjausvelka ja siksi oli välttämätöntä saada asiaa eteenpäin.
Ostoskeskuksen ulkoalueita kehitetään, sisäpihalle palautetaan alkuperäinen selkeä luonne. Ja että sisäpihan alle rakennettu pysäköintikellari säilyy. Toimivassa kaupungissa ja ostarissa on oltava parkkipaikkoja.
Valtuustossa korostin sitä, että myös jatkosuunnitelmissa on kuultava alueen asukkaita, yrittäjiä ja muita toimijoita. Ostoskeskuksen sijainti on joukkoliikenteen kannalta keskeinen. On olennaista, että remontin toteutuksessa kadut, raiteet ja kevyenliikenteenväylät sekä parkkipaikat pysyvät käytössä siten, että kaikki liikenne ja arki saadaan aluella sujumaan.
Kannatin lämpimästi sitä, että jatkosuunnittelussa Naantalinaukiosta suunnitellaan vehreä aukio, jossa lehtipuiden lisäksi on pensaita ja ikivihreää kasvillisuutta. Munkkivuoren vehreää omaleimaisuutta on vaalittava
Julkisia kotipalveluja saa useimmin vasta kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on useimmiten hankittava myös muualta. Elämäntilanteet ovat erilaisia, siksi tarvitaan vaihtoehtoja.
PM Orpon hallitusohjelmassa on sitouduttu tekemään selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys. Asiaa kirittääkseni jätin hallitukselle tänään kirjallisen kysymyksen. Selvitys on tärkeä saada valmiiksi niin, että nykyinen hallitus ehtii asiassa tehdä mahdollisia toimia.
Monet senioreista ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Osa tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoidossa. Usein avun tarve kasvaa iän myötä.
Kotitalousvähennys on ketterä tapa mahdollistaa apua niihin asioihin, joita kulloinkin eniten ja usein välttämättä turvallisen kotona asumisen mahdollistamiseksi tarvitaan. Kotitalousvähennys on veronmaksajalle ja useimmin kotihoidon tulosidonnaisen maksun maksavalle palvelun käyttäjälle edullisempi kuin julkisen kotihoidon piirissä annettavat palvelu.
Kotiin saatu oikeanlainen apu on omiaan viivästyttämään raskaampien palveluiden tarvetta ja parantamaan elämänlaatua. Korotettu kotitalousvähennys keventäisi painetta moniin julkisiin palveluihin mahdollistaen avun varhaisessa vaiheessa.
Kotitalousvähennys on luonut kulttuurin kaiken ikäisille ostaa palveluja arjen helpottamiseksi. Kotitalousvähennystä on syytä tarkastella laajemminkin ja saada sille vakiintuneempi muoto. Kotitalousvähennys luo uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrittäjille vauhdittaen työllisyyttä.
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa nostaa esiin tarpeen kehittää kotitalousvähennystä osana vanhuspalvelujen kokonaisuutta.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
”Yhä useampi ikäihminen tarvitsee apua selviytyäkseen arjessa. Julkisten kotipalveluiden piiriin pääsee usein vasta kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Lisäksi kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on useimmiten hankittava myös muualta. Elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Tarve kotitalousvähennyksen kehittämiselle on merkittävä”, Sarkomaa sanoo.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tehdä selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys. Sarkomaa pitää tärkeänä, että selvitys valmistuu niin, että nykyinen hallitus ehtii tehdä mahdollisia toimia asiaan liittyen.
Tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja myös tehnyt asiasta laskelmat Kotitalousvähennys arjen tukena-julkaisussaan. Sitran raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös edistää kotitalousvähennyksen nykyistä vahvempaa käyttöä.
"Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Monet senioreista ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Osa tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoidossa. Usein avun tarve kasvaa iän myötä", Sarkomaa sanoo.
”Nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene riittävällä tavalla vastamaan väestön yksilöllisiin tarpeisiin. Ikärakenteen muutos edellyttää muutoksia myös palveluissa. Kotitalousvähennys on viisasta ottaa nykyistä vahvemmin ja uudistettuna osaksi palvekykokonaisuutta", Sarkomaa sanoo.
Kotitalousvähennys mahdollistaa mm. siivous- ja hoivapalveluiden sekä nykyisen hallituksen esityksestä myös kotikuntoutuksen, eli omasta toimintakyvystä huolehtimisen, ostamisen edullisemmin.
”Kotiin saatu oikeanlainen apu on omiaan viivästyttämään raskaampien palveluiden tarvetta ja parantamaan senioreiden elämänlaatua. Senioreiden korotettu kotitalousvähennys keventäisi painetta moniin julkisiin palveluihin mahdollistaen avun varhaisessa vaiheessa”, Sarkomaa sanoo.
”Kotitalousvähennyksen uudistaminen lisäisi tuntuvasti vanhusten palveluiden alueellista saavutettavuutta sekä antaisi uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrittäjille vauhdittaen työllisyyttä. Kotitalousvähennys on tuonut maahamme kulttuurin kaiken ikäisille ostaa palveluja arjen helpottamiseksi. Kotitalousvähennystä on syytä tarkastella laajemminkin ja saada sille vakiintuneempi muoto”, päättää Sarkomaa.
Hyviä uutisia! Lonkan ja polven tekonivelleikkaukseen pääsyä vauhditetaan. HUS perustaa oman yliopistosairaalatasoista hoitoa tarjoavan tekonivelsairaalan Helsinkiin. Potilaalle hoito maksaa HUSin normaalien asiakasmaksujen verran. Toiminnan on tarkoitus alkaa huhtikuussa.
Tekonivelsairaala Ortoniin voi hakeutua hoitoon HUSiin ohjattavalla erikoissairaanhoidon lähetteellä. HUS ohjaa jo jonossa olevia potilaita tekonivelsairaalaan sen toiminnan käynnistyttyä.
Yhtymähallitus päätti tänään 12.1.2026, että HUS perustaa oman tekonivelsairaalan Helsinkiin parantaakseen hoitoon pääsyä. Tukielinkirurgian hoitojonot ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana voimakkaasti. Tekonivelkirurgiaa pitkään eli yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli marraskuun 2025 lopussa 1760.
Nopeampi hoitoon pääsy on välttämätöntä!
Suunnitelmana on siirtää HUSin tekonivelleikkaukset uuteen tekonivelsairaalaan vaiheittain. Muu tukielinkirurgia ja päivystyksellinen toiminta jää HUS-yhtymään. Muutoksen myötä leikkaussalikapasiteettia vapautuisi enemmän muiden erikoisalojen ja HUSiin jäävän tukielinkirurgian käyttöön.
Tekonivelleikkauksia tehdään tällä hetkellä Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Peijaksen sairaaloissa. Tekonivelleikkauksiin keskittyminen mahdollistaa merkittävän tuottavuuden noston ja hoitoon pääsyn nopeuttamisen. Tekonivelsairaala Orton tarjoaa uusimpaan tutkimukseen perustuvaa, yliopistosairaalatasoista hoitoa.
Orton Oy:n hallitus käynnistää yhtiössä muutosneuvottelut, jotka tähtäävät HUSin yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti tekonivelsairaalan toiminnan käynnistämiseen.
HUS-yhtymässä käynnistyy valmistelu, jossa mahdollista tekoniveltoiminnan siirtämistä tekonivelsairaala Ortoniin suunnitellaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.
Meilahden sairaala-alueen toiminnan kannalta kaupunginvaltuustossa tekemämme päätös parkkihallin rakentamisesta oli välttämätön.
Sairaala-alueen henkilöstö on pitkään vedonnut päättäjiin monille kestämättömän parkkipaikkatilanteen ratkaisemiseksi. Ongelma on tunnistettu jo ainakin vuodesta 2018 alkaen. Iltavuoroon saapuminen omalla autolla on parkkipaikkojen puutteen takia käytännössä mahdotonta. Julkinen liikenne tai pyörä ei ole vaihtoehto monellekaan kauempaa saapuville tai vuorotyötä tekevälle.
Parkkitilan puute vaikuttaa henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuteen sitä kautta kaikille tärkeisiin vaativan erikoissairaanhoidon palveluihin.
Parkkiongelma entisestään paisunut, kun Suomen suurimman sairaala-alueelle on rakennettu uusia toimitiloja. Meilahden sairaala-alueella on arvioitu työskentelevän yhteensä jopa 13 500 työntekijää, joista noin puolet asuu Helsingin ulkopuolella. Alueella osio tietenkin mittava määrä potilaita ja omaisia sekä muita toimijoita.
HUS on aikaisemmin suunnitellut maanalaisen pysäköinnin laajentamista sairaala-alueella. Selvitysten aikana kuitenkin ilmeni, että maanalaisen pysäköintilaitoksen louhinta aiheuttaisi vaurioita sairaalarakennuksiin.
Parkkihallinrakentamisen ikäväpuoli on se, että parkkihalli nakertaa viheraluetta. Kävimme valtuustoista laajasti keskustelua siitä kuinka pysäköintilaitoksen suunnitelmassa ja toteuttamisessa on varjeltava luontoa. Jos vaihtoehtoinen paikka olisi niin se olisi tietenkin valittu. Ikävä kyllä sellaista ei laajojen lisäselvityksen myötä löytynyt.
Pysäköintitalo rakennetaan nykyiselle yleisenä pysäköintialueelta käytettävälle hiekkakentälle ja osittain sen eteläpuoliselle viheralueelle. Ajoyhteys suunnitellaan ensisijaisesti Paciuksenkadulta.
Meilahden puisto- ja metsäalueet ovat meille helsinkiläisille merkittäviä virkistysaluetta. Puita ja viIheraluetta on kaikin tavoin vaalittava ja uusia puita istutettava kaadettavien tilalle
Äänesti parkkihallin ja samalla sen puolesta, että valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n henkilön on mahdollista päästä töihin. Kannatin esitystä parkkihallista, joka edistää osaltaan koko suomelle tärkeän Meilahden mäen sairaalan 24/ 7 seitsemän ahkeroivan henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä sekä arjen sujuvuutta.
Onneksi äänestyksessä voitti järki ja parkkihalli rakennetaan.
Toistin keskustelussa myös ajamani ehdotuksen, jolla suojellaan luontoa. Alueelle kaavailtu Munkkiniemenbaana olisi viisasta laittaa Pasiuksen kadun laitaan, Tammisairaalan editse. Siellähän on asfalttia valmiiksi. Samalla Humallahden päälle kaavaillusta luontoa ja verorahaa tuhlaavasta rakennelmasta on luovuttava. Se on kaavailussa, vain siksi, että pyöräilijät välttäisivät mäen. Annetaan mäkien olla, varjellaan sen sijaan merenrantaa ja luontoamme.
Valoa kohti mennään, kun vuoden pimein aika on ohitettu. Helpotus oli myös monelle isoja vahinkoja tuoneen Hannes-myrskyn laantuminen. Maailmalla myllerrys jatkuu. Ukrainan kestävän rauhan, maailman epävakaan tilanteen rauhoittumisen eteen pieni Suomi tekee osaltaan vahvasti työtä.
Kokoonnuimme vielä ennen joulua ulkoasianvaliokunnan ja suuren valiokunnan voimin kuulemaan pääministeriä Eurooppa-neuvoston kokouksesta.
EU-huippukokouksessa tehty päätös Ukrainan tulevien vuosien 90 miljardin euron tuesta oli täysin valtavan tärkeä ja täysin välttämätön. Suomi ja moni muu EU-maa olisi halunnut ottaa Venäjän jäädytetyt varat suoraan käyttöön Ukrainan hyväksi. Vahvat erilaiset näkemykset ja tiukat neuvottelut johtivat hybridimalliin, jossa Venäjän jäädytetyt varat pysyvät jäädytettyinä, ja niitä on lopulta tarkoitus käyttää yhteisen Ukrainan tukeen otettavan lainan takaisinmaksuun.
Päätavoite toteutui: Ukraina saa tarvitsemansa varat ja pystyy jatkamaan puolustustaisteluaan. Ilman lisäapua Ukraina ei pääsisi neuvottelemaan rauhasta, vaan antautumisesta.
Suomi seisoo Ukrainan tukena, jotta rauha Venäjän brutaalin hyökkäyssodan päätteeksi olisi sellainen, että Ukrainan kansa voi sen hyväksyä. Venäjä ei valitettavasti ole vielä antanut yhtään selvää merkkiä tahdosta rauhaan.
Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen hyvin vakava. Julkista taloutta on sopeutettu noin 10 miljardilla eurolla. Silti menot ovat edelleen suuremmat kuin tulot. Tämä kuvaa massiivisen vakavaa lähtötilannetta, josta nykyinen eduskunta ja hallitus aloittivat työnsä. Sopeutustoimilla on estettyä maamme ajautuminen hallitsemattomaan velkakierteeseen.
Ymmärrys tilanteen vakavuudesta nyt laajaa. Kuluneen vuoden merkittävämpiä päätöksiä oli kaikkien eduskuntapuolueiden paitsi vasemmistoliiton sitoutuminen velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen myös tulevina vaalikausina. Yhteisenä tavoitteena on kestävällä tavalla pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme, jossa jokaisesta apua tarvitsevista huolehditaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiinni oleva itäraja ovat vaikuttaneet suomalaisten mieliin ja talouteemme tavalla, jota kukaan ei ole osannut ennustaa. Rauhan aikaansaaminen ja uskon tulevaisuuteen vahvistumiseen eteen teemme osaltamme eduskunnassa kaikkemme.
Ensi vuonna on taas kerran käytävä avoimin mielin läpi, mitä on tehtävissä kasvun edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Suomen menestys on aina kietoutunut työ tekoon ja yrittäjyyteen sekä osaamiseen, niin on varmasti jatkossakin.
Iloitsen eduskuntakauden 200 miljoonan euron lisäpanostuksista peruskouluun ja perustaitojen vahvistamiseen. Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.
Viime vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat ja pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Pääministeri Petteri Orpo totesi uuden vuoden tervehdyksessä osuvasti. ”Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös vuonna 2026. Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä.”
Vaikean työllisyystilanteen takia on erityisen tärkeä vahvistaa kaupunkimme nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada se ensimmäinen työpaikka. Kaupunginhallituksessa päätimme määrärahasta hankkeelle, jossa tarjotaan työpaikkoja korkeakoulutetuille 18-29 – vuotiaille. Tarkoitus on palkata kaupungille 100 työtöntä nuorta puoleksi vuodeksi hallinnon ja kehittämisen tehtäviin.
Uusia alkuja- hankkeella kannustamme myös kaupunkikonsernin yhtiöitä ja kaupungissa toimivia yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja nuorille korkeasti koulutetuille. Taloudellisena tukena kaupunki tarjoaa työnantajille työllistymiseen mm Helsinki-lisää.
Hyvä uutinen on myös se, että olemme päättäneet laajentaa koululaisten kesätyöseteli toisen asteen ensimmäiselle luokalle ja ottaa nuorten yrittäjyysseteli käyttöön.
Uusien työpaikkojen syntymistä Helsingissä vauhditamme vaikuttavammin edistämällä yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Mielellään otan vastaan ajatuksia ja palautetta siitä, kuinka Helsinki voisi asiasta toimia entistäkin paremmin.
Viime vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat ja pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Pääministeri Petteri Orpo totesi Uuden vuoden tervehdyksessä osuvasti. ”Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös tänä vuonna. Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä. ”Tasavallan presidentti Stubb asetti toivoa tuovassa uudenvuodenpuheessaan hienolla tavalla suomalaisille yhteiset tavoitteet: rauha, kasvu ja välittäminen.
Olkoon alkanut uusi vuosi kaikin tavoin parempi kuin edellinen!
Kulunut vuosi on ollut monin tavoin poikkeuksellinen ja toivon rakentaminen paremmasta on olennaista. Olemme saaneet valtiovarainvaliokunnassa valmiiksi ensi vuotta koskevan valtion talousarvion, joka on vielä koko eduskunnan käsiteltävä ennen joulua.
Vaikeita päätöksiä on jouduttu tekemään, jotta Suomi voi pärjätä huomenna. Velkaantumisen taittaminen, kasvun vahvistaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen kulkevat käsi kädessä.
Jokainen euro, jonka otamme velkaa, on euro, jonka joku toinen maksaa huomenna. Usein se joku on lapsi, joka ei ole vielä edes syntynyt. Siksi tärkeä tehtävämme on palauttaa vastuu Suomen talouteen.
Suomen talouden tilanne on ollut pitkään erittäin vaikea. Elämme aikaa, jossa turvallisuus maksaa ja aiemmin otettu velka maksaa. Kaikista eniten maksaisi kuitenkin vaikeiden päätösten lykkääminen.
Valon pilkahduksia on onneksi näkyvissä. Yritykset uskaltavat investoida jälleen ja puhtaan siirtymän investointeja toteutuu ennätysmäärä. Teollisuuden aloilla tilaukset kasvavat. Yhä useampi pk-yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä. Työllisten määrä on jo kääntynyt kasvuun ja työpaikkoja syntyy erityisesti yrityksiin – aivan kuten pitääkin. Asuntomarkkinat ovat alkaneet elpyä. Ostovoima on palautumassa ensi vuonna viimein koronaa edeltävälle tasolle, ja tavallinen suomalainen pärjää jälleen hieman paremmin arjessaan.
Ensi vuoden budjetin tavoite on varmistaa, että tämä käänne vahvistuu; yrittäjä uskaltaa investoida ja palkata, ja nuorella on mahdollisuus siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Siksi olemme tehneet uudistuksia, joilla helpotetaan työllistämistä. Tervetullut on myös uusi työllistämisseteli, joka avaa nuorillemme oven ensimmäiseen työpaikkaan, joka on usein se kaikista tärkein.
Samalla huolehdimme siitä, että Suomi ei säästä itseään hengiltä. Vahvistamme koulutusta ja lisäämme panostuksia suomalaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahoja nostetaan miljardilla. Palveluita uudistetaan ja kehitetään, jotta ne toimivat paremmin ja ihmiset saavat hoitoa silloin, kun sitä tarvitsevat.
Tässä kirjeessä:
Iloitsen vuoden 2025 Venny- tunnustuksestani
Palvelusetelin arvon tulee olla riittävä - ikäihmisten palveluista on huolehdittava
Vauhditamme opiskelija-asuntojen rakentamista
Laaturekistereiden toimintaa tulee laajentaa eikä supistaa
Ilahduttavia uutisia Suomi-kouluille ja Etäkoulu Kulkurille
Sanaston ja kirjallisuuskummien jouluglögit
Iloitsen vuoden 2025 Venny- tunnustuksestani
Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS) on myöntänyt minulle vuoden 2025 Venny-palkinnon rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Olen ihan sanaton. Kiitollinen ja iloinen. Vuoden Vennynä on valtavan upea olla. Kaikki työ on tehty yhdessä. Kiitos hoitotyön edustajat eri organisaatioissa ja omat työkaverit eduskunnassa.
Helsingissä ympärivuorokautisen hoivan palvelusetelin arvoa ei ole korotettu lähes viiteen vuoteen, ja se on jäänyt todellisista kustannuksista merkittävästi jälkeen. Tämä on johtanut siihen, ettei palveluseteli ole todellinen vaihtoehto ikäihmisille. Palvelusetelin liian alhaisen arvon seurauksena hoivaa tarvitsevien vanhusten tai heidän omaistensa mahdollisuudet valita sopivin hoivapaikka ovat kaventuneet.
Kannustan Helsinkiä ja kaikkia hyvinvointialueita tarkistamaan palveluseteleiden arvot lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle. Tällä mahdollistetaan ikäihmisille tai heidän omaisilleen merkityksellisiä valinnanmahdollisuuksia hoivapaikasta. Samalla säilytämme edellytykset järjestää hoivaa myös pienemmissä hoivakodeissa.
Palvelusetelin arvon tulee olla lain tarkoittamalla tavalla sellainen, että sillä saa tosiasiassa myös palvelun hankittua. Oikeusasiamies on ottanut kantaa palvelusetelin riittävyyteen. Kirjoitimme asiasta Helsingin Sanomiin kansanedustaja Mia Laihon kanssa.
Opiskelija-asuntojen rakentaminen on monessa kaupungissa pysähtynyt. Eduskunnassa on käsittelyssä lakimuutos, jonka myötä opiskelija-asuntojen rakentaminen saadaan parempaan vauhtiin ja voimme helpottaa opiskelija-asuntopulaa nopeasti.
Lakiesitys selkeyttää myös vuokrien määräytymistä. Jatkossa saman omistajan opiskelija-asuntojen vuokria voidaan tasata, vaikka osa asunnoista olisi saanut investointiavustusta ja osa ei. Vuokrien tasaaminen ehkäisee turhia vuokraeroja ja pitää asumisen kohtuuhintaisempana.
Laaturekistereiden toimintaa tulee laajentaa eikä supistaa
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa lisäsimme 400 000 euron määrärahan hallituksen budjettiesitykseen kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseen, laajentamiseen ja olemassa olevan laaturekisteritiedon hyödyntämiseen huomioiden mm. kilpirauhassairaudet ja syöpärekisteri.
Laaturekistereissä on valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, millaista hoitoa on annettu ja millaisin tuloksin. Laajat laaturekisterit ovat käytössä muissa Pohjoismaissa. Suomessa niiden rakentaminen alkoi aloitteestani. Tieto on välttämätöntä yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa sekä tietenkin päätöksenteossa ja johtamisessa.
Ilahduttavia uutisia Suomi-kouluille ja Etäkoulu Kulkurille
Sovimme valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden kesken lisämäärärahasta Suomi-koulujen ja Etäkoulu Kulkuriin toimintaan. Suomi-koulut ovat olleet kansanedustajan työssäni sydämen asia. Samoin Etäkoulu kulkuri. Koulujen rahoituksen turvaaminen on tärkeä tavoite, jonka eteen on edelleen työtä tehtävänä.
Johtamani ulkosuomalaisten ystävyysryhmä oli koolla Pikkuparlamentissa ja etäyhteyksin oli osallistujia ympäri maailmaa. Tilaisuuden avauspuheessa kerroin ajankohtaisista ulkosuomalaisia koskevista uudistuksista.
Sanaston ja kirjallisuuskummien järjestämät jouluglögit eduskunnassa oli lämminhenkinen tilaisuus, jossa luotiin yhdessä joulumieltä ja keskusteltiin kirjoista, kirjallisuudesta ja tekijöiden toimeentulosta.
Pidin tilaisuudessa puheenvuoron, jossa kerroin terveisiä sivistys- ja tiedejaostosta. Kerroin, että olemme keskustelleet kirjallisuuden tekijöiden toimeentulosta ja kantaneet huolta lainauskorvausmäärärahasta etenkin nyt, kun kirjastoissa lainamäärät ovat kasvaneet.
Teimme valtiovarainvaliokunnassa pienen lisäyksen lainauskorvausmäärärahoihin. Linjasimme, että osana kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa ja osana kirja-alan erillisselvitystä, tulee arvioida lainauskorvausten kokonaisuus.
Kuvassa on kirjallisuuskummini Ville-Juhani Sutinen.
Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.
Lämmintä joulumieltä ja onnellista uutta vuotta 2026
Kiitos tasavallan presidentti Alexille ja puoliso Suzannelle upeista linnanjuhlista ja ennen kaikkea tärkeästä työstä Suomen parhaaksi.
