Muuntohuume alfa-PVP:n tuomat ongelmat ovat kärjistyneet helsinkiläisten arjessa. Vaarallinen Ilmiö on osa muutosta, jossa huumeiden käyttö, kokeilut ja niiden myötä turvattomuus sekä sivullisiin kohdistunut väkivalta ovat yleistyneet. Huumeet ovat tragedia käyttäjille ja läheisille. Alfa-PVP aiheuttaa suuren psykoosiriskin, harhoja ja väkivaltaista käyttäytymistä. Kyseessä on poikkeuksellisen koukuttava ja tuhoisa huume. Ruotsissa siitä käytetään nimitystä zombi-huume. Niin olisi hyvä meidänkin tehdä.
Poliisi tekee kaikkensa, mutta ongelman taltuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunnan yhteistyötä. Kyse on myös asenteista. Tarvitsemme lisää ymmärrystä huumausaineiden vaarallisuudesta. Vastuullisuutta tarvitaan myös medialta, kuinka huumeista puhutaan.
Alfa-PVP:n käytön ehkäisyssä ja hoidossa keskeisessä asemassa ovat matalan kynnyksen päihdepalvelut. Siksi Helsingissä lisäämme liikkuvaa päihdetyötä ja aikuissosiaalityötä. Kaduillamme on jatkossa enemmän osaavia auttajia, jotka ohjaavat matalan kynnyksen avun piiriin. Alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen tarve on suuri. Koska noin puolella huumeisiin menehtyneistä on ollut mielenterveyden häiriö, on välttämätöntä, että hoito ja tuki kohdistuvat sekä päihdeongelmaan että muihin sairauksiin samanaikaisesti.
Tietoisuutta siitä, Alfa PVP:tä sekoitetaan muihin huumeisiin ja siitä, että käyttömuodot ovat laajoja mukaan lukien vapetus on lisättävä. Tiedämme, että esimerkiksi sähkötupakan kokeilua ja käyttöä on jopa alaluokkalaisten keskuudessa. Eikä kukaan tiedä, mitä nuorten ja jopa lasten pimeiltä markkinoilta hankkimassa sähkösavukkeissa on. Vanhemmille ja kouluihin on nopeasti saatava tietoa ja luotava vaikuttavia keinoja huumeiden käytön ehkäisemiseksi sekä lasten ja nuorten suojelemiseksi.
Viranomaiset on valtakunnan taholla koottu yhteistyöhön. Samaa työtä tehdään Helsingissä. Valtakunnan tasolla on käynnistetty nuorten huumekuolemien ehkäisyohjelma. Korvaus- tai lääkehoitoa ei muuntohuumeeseen ole. Toimivia psykososiaalisia hoitokeinoja sen sijaan on, ja näitä tulisi ottaa käyttöön laajasti. Helsingissä laadimme lisäksi päihdestrategian pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi.
Naapurustotyön avulla voidaan lisätä julkisten tilojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Tämä edellyttää poliisin, sote-toimijoiden, järjestöjen, naapureiden ja yrittäjien yhteistyötä. Kaupunkimme rappukäytävien, katujen ja julkisten kulkuneuvojen turvallisena ja viihtyisänä pitäminen on oltava ykkösprioriteetteja.
Helsingin ensi vuoden talousarvioesityksessä on isoja panostuksista kaiken ikäisten kaupunkilaisten peruspalveluihin. Kaksi keskeistä painopistettä on perusterveydenhuolto ja peruskoulu.
Vakaa tahto on vihdoin onnistua purkamaan helsinkiläisten harmina olleet terveyskeskusjonot. Oikea-aikaisen hoidon mahdollistamiseksi on varauduttu 50 lääkärivakanssin lisäämiseen. Hoitajavakansseja on jo aiemmin lisätty.
Käyttöön otetaan moniammatillista yhteistyötä vauhdittava omalääkärimalli. Saman lääkärin ja hoitajan tai muun ammattilaisen hoitaessa palveluiden laatu paranee, kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Varsinkin monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville on suuri helpotus, että palvelun antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.
Määräajaksi kiireettömään hoitoon pääsyyn olemme sopineet 14 vuorokautta. Lääkärille pääsyn vauhdittamiseksi kokeillaan myös mallia, jossa omalääkärinä voi toimia ammatinharjoittaja.
Vastaavia kokeiluja on jo muualla maassamme. Uusia elämää helpottavia digitaalisia terveydenhuollon ja hoivan palveluja otetaan käyttöön heille, jotka niitä haluavat käyttää. Digitaalisille palveluille on aina vaihtoehto. Kaupungissa kärjistyneeseen huumeongelmaan on vastattava vahvasti. Matalan kynnyksen päihdepalveluja ja jalkautuvaa työtä lisätään muiden keinojen ohella.
Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen päiväkoti ja koulu on hyvä. Opettajalla on oltava aikaa oppilaille.
Alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa pienennetään 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Perusopetukseen lisätään kaksi vuosiviikkotuntia äidinkielen opetukseen ja lukutaidon vahvistamiseen. Varmistamme eduskunnan juuri säätämän uuden oppimisen tuen laadukkaan toteutumisen. Niin, että tukea tarvitsevat oppilaat myös sitä saavat.
Vastaamme opettajien, oppilaiden ja vanhempien toiveeseen lisäämällä määrärahoja oppikirjoihin. Se on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia.
Ammatillisen koulutukseen tehdään lisäpanostuksia ja lukiopaikkojen määrän lisäämisestä on jo tehty päätös.
Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta oppimisen ilon, tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä toteuttamaan omia unelmiaan.
Helsinkiläisille on varmasti tervetullutta myös se, ettei kuntaveroa koroteta ja kaupungin velkaantuminen pidetään kurissa. Valtuusto hyväksyy budjettiesityksen marraskuussa.
Hallitus esittää lakimuutosta, jonka myötä opiskelija-asuntoja voitaisiin jatkossa rakentaa kokonaan lainarahalla. Suurin lainaosuus nousisi 95 prosentista 100 prosenttiin. Tämä helpottaa tilannetta erityisesti nyt, kun valtion investointiavustuksia on kohdennettu vammaisten ja pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeisiin.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
“Opiskelija-asuntojen rakentaminen on monessa kaupungissa pysähtynyt. Uudistus antaa yleishyödyllisille toimijoille mahdollisuuden käynnistää hankkeita ilman kohtuutonta oman rahan tarvetta. Esitys on hyvin tervetullut”, Sarkomaa sanoo.
Suurin osa opiskelija-asunnoista rakennetaan säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden voimin. Niiden tuotto on tarkasti säädelty, eikä niillä ole käytettävissä suuria omia pääomia. Siksi täysi lainarahoitus on monelle välttämätöntä, jotta rakennustyöt saadaan käyntiin.
Lakiesitys selkeyttää myös vuokrien määräytymistä. Jatkossa saman omistajan opiskelija-asuntojen vuokria voidaan tasata, vaikka osa asunnoista olisi saanut investointiavustusta ja osa ei. Tämä pienentää vuokrien nousua hankkeissa, jotka rakennetaan pelkän korkotukilainan varassa. “Vuokrien tasaaminen on tärkeä parannus opiskelijoille. Se ehkäisee turhia vuokraeroja ja pitää asumisen kohtuuhintaisempana”, Sarkomaa korostaa.
Nopea apu käynnissä oleviin hankkeisiin
Tällä hetkellä vireillä on seitsemän uutta opiskelija-asuntokohdetta. Lisäksi kymmeneen hankkeeseen on jo myönnetty varauksia, yhteensä noin 170 miljoonan euron edestä. Kaikki nämä odottavat lakimuutosta, jotta korkotukilainojen haku voidaan aloittaa.
“Lakimuutos antaa rakentamiselle vauhtia ja helpottaa opiskelija-asuntopulaa nopeasti. Kun hankkeet saadaan liikkeelle, opiskelija-asuntopulaa voidaan helpottaa jo lyhyellä aikavälillä. Tämä on opiskelijoille tärkeää”, Sarkomaa sanoo.
Kun ympärivuorokautisen hoivan palvelun kriteerit täyttyvät, hyvinvointialueen tulee järjestää vanhukselle hoivapaikka kolmessa kuukaudessa. Hoivapaikka voidaan järjestää julkisessa hoivakodissa, ostopalveluna tai palvelusetelin avulla. Palvelusetelin arvon tulisi olla lain tarkoittamalla tavalla sellainen, että sillä saa tosiasiassa myös palvelun hankittua. Myös oikeusasiamies on ottanut kantaa palvelusetelin arvon riittävyyteen.
Helsingissä palvelusetelin arvoa ei ole korotettu lähes viiteen vuoteen, ja se on jäänyt todellisista kustannuksista merkittävästi jälkeen. Tämä on johtanut siihen, ettei palveluseteli ole todellinen vaihtoehto ikäihmisille. Palvelusetelin liian alhaisen arvon seurauksena hoivaa tarvitsevien vanhusten tai heidän omaistensa mahdollisuudet valita sopivin hoivapaikka ovat kaventuneet.
Käsitellessään hallituksen esitystä omaishoidosta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota omaishoidon vapaapäivien järjestämisen yhteydessä myös palvelusetelin arvon riittävyyteen. Asiantuntijakuulemisessa nousi esiin, että Helsingissä palvelusetelillä ei käytännössä pystytä tarjoamaan omaishoidon lakisääteisiä vapaita, koska yritykset eivät nykyisellä hinnalla pysty tarjoamaan väliaikaisia hoivapaikkoja. Puute paikoista on merkittävä erityisesti muistisairaiden osalta. Tämä voi johtaa omaishoitajien uupumisen entisestään.
Kannustamme kaikkia hyvinvointialueita tarkistamaan palveluseteleiden arvot lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle. Tällä mahdollistetaan ikäihmisille tai heidän omaisilleen merkityksellisiä valinnanmahdollisuuksia hoivapaikasta. Samalla säilytämme edellytykset järjestää hoivaa myös pienemmissä hoivakodeissa. Palveluseteleillä voidaan tarjota hoivaa kaikille ikäihmisille eläkkeen tasosta tai taustasta riippumatta.
Sari Sarkomaa
terveystieteiden maisteri, kansanedustaja (kok), Helsinki
Kokoomuksen kansanedustajat Maaret Castrén, Mia Laiho, Sari Sarkomaa, Oskari Valtola ja Ville Väyrynen pitävät vakavana virheenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suunnitelmaa vähentää terveydenhuollon laaturekistereiden ylläpidon määrärahoja.
Maaret Castrén, Mia Laiho, Oskari Valtola, Ville Väyrynen ja Sari Sarkomaa.
”Laaturekistereiden tuottama ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto on välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon laadun, turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittämisessä”, sanoo Castrén.
Terveydenhuollon laaturekisteripilotit käynnistyivät THL:n johdolla Sarkomaan aloitteesta niin sanotuilla joululahjarahoilla.
”Julkisessa terveydenhuollossa ei ennen laaturekistereiden käynnistämistä seurattu palveluiden laatua systemaattisesti eikä tuotettu valtakunnallisesti vertailtavaa laatutietoa. Se oli vakava puute. Tiedolla ei voida johtaa, jos sitä ei ole. Terveydenhuollon laaturekisteritoiminta käynnistyi pilotilla vuonna 2018 valtiovarainvaliokunnassa lisäämillämme määrärahoilla. Laaturekisteritoimintaa on jarruttaminen sijaa vahvasti vauhditettava. Sote- uudistuksen tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita vaikuttavammin”, Sarkomaa sanoo.
”Laaturekisterit ovat osoittaneet, kuinka merkittävä rooli ajantasaisella ja vertailukelpoisella tiedolla on terveydenhuollon kehittämisessä, laadun ja turvallisuuden sekä yhdenvertaisten kansalaisten palvelujen varmistamisessa. Sekä ammattilaiset että päättäjät tarvitsevat luotettavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi”, Laiho täydentää.
”Monelle suomalaiselle on varmasti hätkähdyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa aiemmin seurattu hoidon laatua järjestelmällisesti. Laatutiedolla voidaan kehittää sote-palveluista vaikuttavia, yhdenvertaisia ja turvallisia”, Valtola painottaa.
Edustajien mukaan laaturekisteritoiminta on välttämätön osa suomalaista terveydenhuoltoa, ja toiminnan supistaminen olisi lyhytnäköistä säästämistä, joka heikentäisi hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.
”Laaturekistereiden ylläpito ja laajentaminen uusiin sairausryhmiin on ehdottoman tärkeää. Yhtä lailla jo toimivien rekistereiden kehittämiseen ja niihin kerätyn tiedon hyödyntämiseen vaadittavat resurssit on turvattava. Ymmärrämme säästöpaineiden vaikeuden, mutta juuri silloin on tehtävä oikeita arvovalintoja. Laaturekistereistä ei ole varaa pakittaa”, Väyrynen päättää.
Edustajat korostavat, että THL:n ja hallituksen on huolehdittava, että rekisterien kehitystyö jatkuu suunnitellusti ja niiden täysi potentiaali hyödynnetään terveydenhuollon johtamisessa ja laadun parantamisessa.
Helsinkiläisille on luvassa parempaa vastinetta verorahoille, kun hyväksymme ensi viikolla kaupunkimme ensi vuoden budjettiesityksen. Tervetullutta on varmasti myös se, ettei kuntaveroa eikä kiinteistöveroa koroteta, ja kaupungin velkaantuminen pidetään kurissa.
Helsingin ensi vuoden talousarvioesityksessä on lisäpanostuksista kaikenikäisten kaupunkilaisten peruspalveluihin. Kaksi keskeistä painopistettä on perusterveydenhuolto ja peruskoulu. Vakaa tahto on vihdoin onnistua purkamaan helsinkiläisten harmina olleet terveyskeskusjonot. Oikea-aikaisen hoidon mahdollistamiseksi on varauduttu 50 lääkärivakanssin lisäämiseen. Hoitajavakansseja on jo aiemmin lisätty. Käyttöön otetaan moniammatillista yhteistyötä vauhdittava omalääkärimalli.
Uusia elämää helpottavia digitaalisia terveydenhuollon ja hoivan palveluja otetaan käyttöön heille, jotka niitä haluavat käyttää. Digitaalisille palveluille on aina vaihtoehto. Kaupungissa kärjistyneeseen huumeongelmaan on vastattava vahvasti. Matalan kynnyksen päihdepalveluja ja jalkautuvaa työtä lisätään muiden keinojen ohella.
Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen päiväkoti ja koulu on hyvä. Opettajalla on oltava aikaa oppilaille. Alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa pienennetään 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Perusopetukseen lisätään kaksi vuosiviikkotuntia äidinkielen opetukseen ja lukutaidon vahvistamiseen. Varmistamme eduskunnan juuri säätämän uuden oppimisen tuen laadukkaan toteutumisen niin, että tukea tarvitsevat oppilaat myös sitä saavat. Vastaamme opettajien, oppilaiden ja vanhempien toiveeseen lisäämällä määrärahoja oppikirjoihin.
Ammatillisen koulutukseen tehdään lisäpanostuksia ja lukiopaikkojen määrän lisäämisestä on jo tehty päätös. Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta oppimisen ilon, tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä toteuttamaan omia unelmiaan.
Helsingin on oltava turvallinen ja monien mahdollisuuksien kotikaupunki kaikenikäisille. Tarvitsemme poliisin ja viranomaisten yhteistyötä kaupunkimme huumeongelman ratkaisemiseksi ja katujen turvallisuuden lisäämiseksi. On tärkeää panostaa myös lähiympäristön ja -luonnon sekä viheralueiden viihtyisyyteen.
Ajatukset ja palaute kotikaupunkimme ensi vuoden budjetista ovat tervetulleita.
Tervetuloa tapaamaan:
Ti 25.11.2025 klo 16.45 -19.00
Teemavierailu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiriin. Miten pelastamme nuoret?
Food & Go / Insinöörit ja ekonomit -talo, Junailijanaukio 3 / Ratavartijankatu 2A, Pasila
To. 27.11. klo 17.15 Instagram-liveeni ajankohtaisista asioista Arkadianmäeltä ja Helsingistä. Kysymykset tervetulleita! Lähetys löytyy profiilistani @sarisarkomaa.
Porvariskumpat Ravintola The Plaza Wine & Tapas, Narinkkatori
Tässä kirjeessä:
* Englanninkielinen lukiokoulutus alkaa Helsingin kielilukiossa elokuussa 2026
* Kansallinen syöpästrategia on vihdoin valmis
* Perhevapaauudistus on merkittävä tasa-arvoteko
* Velkajarru on Suomelle turvavyö
* Helsingin päiväkotien sijaisongelmaan helpotusta
* Helsinki taltuttaa huumeongelmaa uusin keinoin
* Työterveyshuoltoa ei pidä purkaa – sen roolia on vahvistettava
Englanninkielinen lukiokoulutus alkaa Helsingin kielilukiossa elokuussa 2026
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Helsingin kaupungille luvan järjestää englanninkielistä lukiokoulutusta 1.8.2026 alkaen. Järjestämislupa koskee Helsingin kielilukiota. Tavoitteena on vahvistaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten toimijoiden ja paluumuuttajien keskuudessa. Englanninkielinen ylioppilastutkinto on tarkoitettu opiskelijoille, joiden kielitaito ei riitä lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen suomeksi tai ruotsiksi. Vieraskielisiltä kokelailta edellytetään pakollisena äidinkielen ja kirjallisuuden kokeena suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koetta. Englanninkielinen lukiokoulutus koskee vuosittain yhteensä noin 200 opiskelijaa. Ensimmäisen kerran englanninkielinen ylioppilastutkinto voidaan suorittaa syksyllä 2028.
Kansallinen syöpästrategia on vihdoin valmis
Syöpästrategian valmistelu starttasi, kun saimme vuonna 2023 valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden yhteistyönä lisättyä budjettiin lisämäärärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian tekemistä. Syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta EU-maasta, ja myös EU:lla on oma syöpästrategiansa. Syöpästrategian tavoitteena on parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua, läheiset huomioiden. Keskeinen tavoite on myös syöpien ehkäisy sekä syöpäkuolemien vähentäminen.
Syöpästrategia luo vahvan pohjan sille, että Suomi voi vastata syöpätaakkaan ja nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi syövän ehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa. Syöpästrategian toimeenpano on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan. On välttämätöntä, että seuraava hallitus myös sitoutuu strategian toimeenpanoon.
Perhevapaauudistus on merkittävä tasa-arvoteko
Isien käyttämä osuus vanhempainvapaista on kasvanut nopeasti elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen myötä. Tämän vuoden aikana isät ovat kaikissa maakunnissa käyttäneet jo yli 21 prosenttia vanhempainrahapäivistä. Toivottavasti jatkossa vauhti vain kiihtyy isien vanhempainvapaiden käytössä.
Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Perhevapaiden jakaminen edistää tasa-arvoa työpaikoilla ja työmarkkinoille. Perhevapaiden tasainen jako tukee läheisen suhteen syntymistä lapsen ja vanhempien välillä. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.
Sopimus parlamentaarisesta velkajarrusta syntyi merkittävällä eduskuntapuolueiden enemmistöllä. Sopimuksesta jäi pois vain Vasemmistoliitto. Sopimukseen sitoutuneet puolueet ovat sitoutuneet vähintään 6 miljardin euron sopeutukseen ensi vaalikaudella. Velkajarrun avulla meillä on yhteiset talouden raamit, joista pidetään kiinni. Sopimus parantaa Suomen asemaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.
Talouspolitiikan uskottavuus on avainasemassa Suomen luottoluokitukselle ja lainanantajien arvioille Suomesta. Suomen talouden vakaus ja ennustettavuus vahvistuvat. Velkajarrusopu on osoitus siitä, että vaikeina aikoina löytyy kykyä puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä työtä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.
Helsingin päiväkotien sijaisongelmaan helpotusta
Helsingin varhaiskasvatuksen opettajat pitävät kaupungin omien vakituisten sijaisten huomattavaa lisäämistä välttämättömänä sekä varhaiskasvatuksen laadun että henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Kannatan esitystä, koska lapselle tutut ja turvalliset aikuiset ovat aivan olennainen asia.
Muuntohuume alfa-PVP:n seurauksena huumeiden käyttö, kokeilut ja niiden myötä turvattomuus sekä sivullisiin kohdistunut väkivalta ovat yleistyneet Helsingissä. Huumeiden käytön ehkäisyssä ja hoidossa keskitymme Helsingissä matalan kynnyksen päihdepalveluihin. Lisäämme liikkuvaa päihdetyötä ja aikuissosiaalityötä. Alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen tarve on suuri. Noin puolella huumeisiin menehtyneistä on ollut mielenterveyden häiriö. Siksi on välttämätöntä, että hoitoa ja tukea olisi saatavilla sekä päihdeongelmaan että muihin sairauksiin samanaikaisesti.
Työterveyshuoltoa ei pidä purkaa – sen roolia on vahvistettava
Työterveyshuolto on järkevä osa suomalaista terveydenhuoltoa. Työkyvyn tukeminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen ovat keskeinen osa työssäkäyvien palvelutarvetta, ja paras osaaminen tähän löytyy työterveyshuollosta. Perusterveydenhuollon ongelmia ei ratkota alas ajamalla työterveyshuoltoa. Ne ratkaistaan parantamalla perusterveydenhuoltoa.
Työnantajien kokonaismaksuosuus työterveyshuollon kustannuksista on noin 80 % ja palkansaajien rahoitusosuus noin 20 %. Mikäli työterveyshuoltoa ajettaisiin alas, joutuisi muu terveydenhuolto entistä suurempiin haasteisiin. Jonot perusterveydenhuollossa tulisivat kasvamaan ja kustannukset nousemaan. Jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä.
Loppuvuosi tuo tullessaan monia vaikeita, mutta välttämättömiä asioita päätettäväksi. Turvallisuus, talous, työllisyys sekä terveys- ja sosiaalipalvelut ovat keskeisesti työlistalla. Työssäni tärkeintä on nyt ensi vuoden valtion talousarvion mietinnön valmiiksi saaminen valtiovarainvaliokunnassa.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.
3.1.2026 07:06:00 | Kokoomuksen eduskuntaryhmä | Tiedote
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Sarkomaa jättää ajankohtaiskeskustelualoitteen valtiopäivien alkaessa helmikuussa.
Sarkomaan mukaan lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.
– Rajoitamme nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille, Sarkomaa sanoo.
Liiallinen ruutuaika on merkittävä riski aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta.
– Lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen, Sarkomaa toteaa.
Sarkomaa on huolissaan netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen.
Useissa maissa valmistellaan parhaillaan tiukempia ikärajoja sosiaalisen median käyttöön. Australiassa lasten ja nuorten sosiaalisen median kielto on jo tullut voimaan, ja Pohjoismaissa selvitetään ikärajoituksia alle 15-vuotiaille. Pääministeri Petteri Orpo on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja rajoituksista alle 15-vuotiaille.
Myös Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median käyttöön koko EU:ssa.
- Teknologian kehitys ei saa ohittaa lasten etua. Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha, Sarkomaa painottaa.
Yhteyshenkilöt
Sari Sarkomaa Kansanedustaja Helsingin vaalipiiri Puh: 050 511 3033
Lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.
On perusteltua, että koko eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Jätän asiasta puhemiehistölle ajankohtaiskeskustelualoitteen valtiopäivien alkaessa helmikuussa.
Lasten ja Nuorten liiallinen ruutuaika on merkittävä riski aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta. Lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi enenevässä määrin kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen.
Olen huolissani netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen.
Useissa maissa valmistellaan parhaillaan tiukempia ikärajoja sosiaalisen median käyttöön. Australiassa lasten ja nuorten sosiaalisen median kielto on jo tullut voimaan, ja Pohjoismaissa selvitetään ikärajoituksia alle 15-vuotiaille. Suomessa pääministeri Petteri Orpo on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja rajoituksista alle 15-vuotiaille.
Myös Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut käyttöön koko EU:ssa 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median, videonjakoalustojen ja tekoälykumppanien käytölle, mutta sallisi kuitenkin 13–16‑vuotiaiden pääsyn alustoille vanhempien suostumuksella.
Rajoitamme nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille.
Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha. On toivottavaa, että pääministerin alulle laittama selvitys toimenpide-ehdotuksineen valmistuu niin, että nykyinen eduskunta saa mahdollisesti tarvittavat lakiesitykset käsiteltäväksi.
Iloitsen kaupunginhallituksen kokouksessa eilen illalla yhdessä tehdystä viisaasta päätöksestä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin perhetalo Unikon toiminta Pukinmäessä turvataan. Ensi vuotta koskeva avustusesityksen valuvika korjattiin ja vaikuttavaa työtä tekevän MLL Uusimaan riittävä avustus pelastettiin. Samalla edistetään MLL:n toimintaa Itäkadun uudessa perhekeskuksessa.
Unikkossa on tehnyt erinomaista työtä: tänä vuonna käyntikertoja on jo lähes 15 000. Toiminta tavoittaa onnistuneesti haavoittuvassa asemassa olevia. Unikosta saa tukea vanhemmuuteen, arkeen ja elämänhallintaan, asiointiapua, aineellista apua, vertaistukea ja tukea suomen kielen oppimiseen. Jouluaattoisin Unikko on avoinna yksinäisille yhden vanhemman perheille. Toiminnassa on yli 30 yhteistyökumppania: järjestöjä, seurakunta ja kaupungin toimijoita.
Lämmin kiitos MLL:n toimijoille vaikuttavasti työstä. Kiitos koko kaupunginhallitukselle vuoden yhteistyöstä. Kaupunginhallituksessa työmme jää hetkeksi joulutauolta ja ensi vuonna työtä jatketaan. Edessä paljon tärkeitä päätöksiä.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.
Perusopetusta koskeva lainsäädäntö on päivitettävä, jotta se mahdollistaa oppimisen paikasta riippumatta. Koulunjohtaja, lainsäätäjä ja tutkija ottavat kantaa etäopetuksen kehittämiseen.
Kaupallinen yhteistyö: Kansanvalistusseura 20.11.2025 8:30
”Etäopetus ei saa olla säästökeino, eikä sitä tule verrata koronapandemian aikaiseen hätäopetuksena käynnistettyyn etäopetukseen”, Etäkoulu Kulkurin koulunjohtaja Ulla Harmaala sanoo. (Kuva: Kvs-säätiö)
Suomalaisen peruskoulun voi käydä kokonaan verkossa, jos asuu ulkomailla. Suomessa se ei ole mahdollista, sillä perusopetuslaissa on sudenkuoppa: se ei tunnista etäopetusta oppimisen mahdollistajana.
Lähiopetus on oletus ja etäopetus poikkeus.
”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus mainitaan valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Lakiin sitä ei kuitenkaan ole kirjattu”, Etäkoulu Kulkurin / Distansskolan Nomadin (Kulkuri) koulunjohtaja Ulla Harmaala toteaa.
Kulkuri palvelee ulkomailla asuvia perheitä suomeksi ja ruotsiksi. Viidenkymmenen toimintavuotensa aikana se on osoittanut, että suomalainen perusopetus toimii verkossa. Etäkoulun noin 500 oppilasta opiskelevat yli 60 maassa ympäri maailmaa suomalaisten opettajien ohjauksessa. Peruskoulun päättötodistus on silta jatko-opintoihin Suomessa.
Kulkurin ylläpitäjän, Kvs-säätiön (Kansanvalistusseura sr.) mukaan ulkosuomalaisten lasten etäopetus tulisi saada perusopetuslakiin, ja samalla etäopetus olisi tärkeää avata myös Suomessa asuvilla lapsille ja nuorille.
Lain päivittäminen selkeyttäisi käytänteitä
Perustelut etäopetuksen virallistamiseksi ovat vankat: teknologia mahdollistaa uudenlaiset oppimisen tavat, verkossa tai mobiilisti. Väestönmurros ja lasten määrän väheneminen ajavat koulujen lakkauttamiseen, joten koulumatkat pitenevät.
Kulkurin juhlavuoden suojelija, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) arvioi, että perusopetuslain päivittäminen selkeyttäisi käytänteitä ja vauhdittaisi teknologian suomien mahdollisuuksien käyttöä oppilaiden parhaaksi.
”Perusopetuksen on kuitenkin vastaisuudessakin oltava lähiopetusta. Sitä voivat täydentää opetus etäyhteyksin ja varsinainen etäopetus hyvin tarkasti rajattuna, hallitusohjelman mukaisesti valmisteltuna ja perusopetuslakiin kirjattuna”, sanoo eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja sen sivistys- ja tiedejaostossa toimiva koulutuspoliitikko.
Kunnissa etäopetuksen tarve kumpuaa usein kelpoisten opettajien pulasta ja pitkistä etäisyyksistä. Kuntaliitto ajaakin etäopetusta lainsäädäntöön lähiopetusta täydentävänä opetusmuotona.
Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat nykyistä tarkempia linjauksia siitä, missä tilanteissa ja millä ehdoilla etäopetusta voidaan hyödyntää. Asia käy ilmi tutkimuksesta, jolla selvitettiin sivistysjohtajien, peruskoulun rehtoreiden, opettajien sekä kuntapäättäjien näkemyksiä siitä, miten kunnat voisivat järjestää perusopetusta muuttuvissa toimintaympäristöissä.
”Joustava opettajaresurssin jakaminen etäyhteydellä koulujen tai kuntien välillä voi mahdollistaa pätevän opettajan antaman opetuksen useaan kouluun. Etäopetuksella voidaan lisäksi turvata vähemmän opiskeltujen oppiaineiden, kuten perusopetusta täydentävän oman äidinkielen, harvinaisten uskontojen tai valinnaisten kielten, opetus”, sanoo tutkijaryhmän jäsen, väitöskirjatutkija Pauliina Hongisto Helsingin yliopistosta.
Etäopetuksesta on moneksi
Etäopetus, etäyhteyksin järjestettävä opetus, hybridiopetus – vai jotain muuta?
Oikeastaan etäopetus on tuttu asia digiajan vaatteissa. Kvs-säätiö on järjestänyt sitä yli sadan vuoden ajan, ensin kirjeopetuksena, sitten verkossa ja mobiilisti. Vuosiin on mahtunut pandemioita espanjantaudista koronaan, opetusta rintamalla sotineille ja kansainvälisiä kehittämishankkeita.
Koulutustutkija Hongisto nimeää etäopetuksen kattotermiksi, jonka alla on monenlaista toimintaa.
”Yleensä etäopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa opetuksesta vastaava opettaja ja oppilas ovat fyysisesti eri paikoissa ja vuorovaikutuksessa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Käsitteet eivät kuitenkaan ole vakiintuneita, ja niitä käytetään eri yhteyksissä eri tavoin”, hän sanoo.
Hongisto erottaa toisistaan paikkasidonnaisen ja paikkaan sitomattoman etäopetuksen. Ensimmäisessä oppilaat ovat opettajan valvomassa luokassa, ja toinen opettaja antaa opetusta verkon välityksellä. Toisessa opiskellaan kuten Kulkurissa: oppilas istuu tietokoneellaan kodissaan asuinmaassaan, ja opettaja on omalla koneellaan toisella puolella maailmaa.
Etäopetus vahvistaa huoltovarmuutta
”Kansanedustajana tavoitteeni on, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta oppimisen ilon, riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään”, kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoo. (Kuva: Sari Sarkomaan arkisto)
Kulkuri on raivannut oppimisen oikeuden polkua haurailla alueilla äärimmäisissä oloissa. Yhdessä Unescon kanssa se on järjestänyt perusopetusta Afganistanin tytöille. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella ja ulkoministeriön kanssa se on vienyt opetusta Syyriaan al-Holin vankileirin suomalaislapsille.
Sari Sarkomaa näkee Kulkurin innovatiivisessa toiminnassa paljon potentiaalia.
”Etäyhteyksien avulla annettu opetus voi myös olla yksi keino tukea moniongelmaisia oppilaita takaisin koulupolulle oppivelvollisuuden suorittamiseksi ja siten myös syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseksi”, hän sanoo.
Etäopetuksella olisi myös mahdollista lisätä sivistyksellistä huoltovarmuutta.
”On arvioitava, tarvitaanko perusopetuslakiin poikkeusoloja varten pykälä, joka mahdollistaa saumattoman opetuksen paikallisissa kriiseissä”, Sarkomaa sanoo.
Saavutettavuus ja laatu edellä
Pauliina Hongiston ja kollegojen tutkimus antaa suuntaviivat etäopetuksen kehittämiseen sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi.
”Perusopetuslakia ja opetussuunnitelman perusteita tulee täsmentää etäopetuksen osalta. Rahoitusohjausta on muokattava siten, että se kannustaa opetuksen järjestäjien yhteistyöhön ja joustavuuteen. Lisäksi etäopetuksen pedagogiikkaa tulee kehittää ja siihen liittyviä käsitteitä selkiyttää”, tutkija listaa.
Opetuksen laatu ja saavutettavuus perustuvat resursseihin, kuten rahoitukseen. Kulkurille yhtälö on kipeän tuttu: nykyisen lainsäädännön vuoksi sen ylläpitäjällä ei voi olla virallista perusopetuksen järjestämislupaa eikä myöskään jatkuvaa rahoitusta.
”Koulu on koko historiansa ajan toiminut harkinnanvaraisen rahoituksen turvin projektinomaisesti, vaikka toiminta on hyvin vakiintunutta. Tämä saattaa oppilaat hankalaan asemaan, sillä koulupolku on vaarassa katketa joka vuosi”, Ulla Harmaala toteaa.
Puretaan vastakkainasettelu
”Tarvitaan lisää tutkimusta erilaisista etäopetuksen järjestämisen tavoista, jotta opetuksen laatukysymyksiä voidaan tarkastella kattavasti”, koulutustutkija Pauliina Hongisto sanoo. (Kuva: Pauliina Hongiston arkisto)
Koulunjohtaja, lainsäätäjä ja tutkija ovat yksimielisiä siitä, että keskustelusta tulee purkaa vastakkainasettelu. Keskitytään sen sijaan siihen, miten varmistetaan laadukas opetus.
”Etäopetuksen ei ole tarkoitus missään oloissa syrjäyttää lähiopetusta vaan täydentää sitä”, Ulla Harmaala toteaa.
Eikä etäopetus saa olla säästökeino vaan pedagogisesti laadukas tapa vahvistaa oppimisen yhdenvertaisuutta. Sen perustana ovat opettajien osaamisen kehittäminen, koulun johdon ja kunnan sivistystoimen tuki, toimivat laitteet ja yhteydet, hallinnollisten rakenteiden uudistaminen ja yhteistyön resurssit.
Kulkurissa opetuksen laatu perustuu opettajien kattavaan perehdytykseen, uusien opettajien mentorointiin ja koko henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
”Kaikilla opettajilla on suomalaisen opettajan kelpoisuus, vanhemmat saavat tukea lähiohjaajan tehtäväänsä, ja verkko-opettajien tiimityötä tuetaan”, Harmaala kertoo.
Ehtiikö muutos hallituskaudelle?
Sari Sarkomaa oli mukana hallitusneuvotteluissa, joissa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite arvioida ”etäopetuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia nykyistä laajemmin perusopetuksessa tarkkarajaisesti säädettynä esimerkiksi valinnaisten kielten opetuksessa”.
Ulla Harmaala pitää kirjausta tärkeänä, mutta vasta alkuna.
”Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan kunnianhimoisempi ja rohkeampi tavoite sekä perusopetuslainsäädännön muutos. Haluamme, että etäopetusta kehitetään pedagogisesti laadukkaasti niin sanottuina normaaliaikoina, vaikka sillä on merkitystä myös huoltovarmuudelle”, hän sanoo.
Kulkuri, Kvs-säätiö ja Kuntaliitto pitävät aktiivisesti yhteyttä sinne, missä päätöksiä tehdään: eduskuntaan, opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä opetusalan toimijoihin ja kehittäjiin.
Sivistyksellisen yhdenvertaisuuden edistäminen vaatii pontta ja rohkeutta, mutta palkinto kannustaa.
”Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus oppia joustavasti asuinpaikasta riippumatta. Teknologia tukee, mutta ihminen on yhä oppimisen kapteeni”, koulunjohtaja Harmaala maalaa kuvan sivistyksellisen yhdenvertaisuuden Suomesta.
