Siirry sisältöön

Blogi 8.4.2025

Lasten ja nuorten elämän ovat vallanneet sosiaalinen media ja älylaitteet eivät ole vain kotikutoinen ongelma. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tuoreen raportin mukaan älypuhelimien käyttö aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja heikentää oppimistuloksia. Valtioita suositellaan säätelemään digiteknologian käyttöä kouluissa nykyistä tarkemmin. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteiset painetut materiaalit, kuten kirjat, voivat tukea syvällisempää luetun ymmärtämistä ja oppimista. Ihmiset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen.

Helsingissä olemme asiassa aloittaneet käänteen oikeaan suuntaan. Tämän vuoden kaupungin budjettiin lisäsimme puoli miljoonaa euroa painettuihin oppimateriaaleihin. Työtä on paljon edessä. Uuden valtuustoon työtä ohjaavaan kaupunkistrategiaan on kirjattava vahva linjaus koulukirjoista ja painetuista oppimateriaaleista.  Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia.

Rehtorien ja opettajien on  tärkeä saada riittävästi koulutusta ja tukea, jotta he pystyvät käyttämään digitaalisia oppimateriaaleja pedagogisesti järkevällä tavalla. Tämä mahdollistaa myös sen, että oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa turvallisesti ja vastuullisesti. Turvallinen ja kriittinen digitaalinen lukutaito on nykyään tärkeä osa oppimista ja työelämäntaitoja.

Useimmissa luokissa on havaittu, että oppilaat käyttävät digilaitteita väärin, kuten katsomalla videoita tai pelaamalla pelejä oppituntien aikana. Tämä heikentää oppimistuloksia ja lisää oppilaiden ruudulla olemisesta aiheutuvaa kokonaiskuormitusta.

Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä.  

Suomessa hankitaan puhelimet lapsille kansainvälisesti verrattuna hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. 

Helsingin peruskouluissa on asetettu tavoitteeksi edistää yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Kirjoja ei lueta, sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan. Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita.

Helsingissä on peruskoulujen järjestyssäännöissä on uutena toimena kielletty häiritsevä kännykän käyttö oppituntien aikana. Kännyköitä ei käytetä, ellei opettaja erikseen niin ohjeista. Peruskouluissamme on myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta. Se tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa, eli oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois oppitunnin ajaksi. Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan digilaitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.

Peruskoulujemme kehittämisen kannalta on merkittävää, että olemme saaneet  eduskuntaan hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesityksen, joka antaa opettajille ja rehtoreille kipeästi kaivatun selkeän toimivallan rajoittaa digilaitteiden käyttöä. Tavoitteena on taata oppitunneille työrauha, parantaa oppimistuloksia ja edistää oppilaiden sekä opettajien hyvinvointia.

Lakiesityksen mukaan mobiililaitteiden käyttö olisi sallittu vain opettajan tai rehtorin luvalla joko oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. Lakiesitys antaa kouluille myös mahdollisuuden säädellä kännyköiden käyttöä välitunneilla järjestyssääntöjen avulla.

Tarvitsemme laajempia toimia luotsaamaan lasten ja nuorten digiarkea ja mittavaksi paisunutta ruutuaika. Tarve on laajemmalle kansalliselle keskustelulle ja tarvittaessa lisälinjauksille pedagogisesti laadukkaan oppimisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.  Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan kaikki asianosaiset, lapset ja nuoret.

Lasten ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan, eikä päinvastoin.

Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilo, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä eteenpäin tavoittelemaan omia unelmiaan. Tämä oli yksi iso tavoite, jonka takia palasin viime kuntavaaleissa pitkän tauon jälkeen kaupunginvaltuustoon. Työtä on yhteistyössä tehty Helsingissä kuluvalla valtuustokaudella.

Opinpolku alkaa päiväkodeista. Siksi vahvistamme varhaiskasvatuksen työpaikkojen veto- ja pitovoimaa mm. palkkakehitysohjelmalla. Päiväkotien pedagoginen ja muutoinkin laadukkaan johtamisen turvaaminen on olennaista.

Lisäsimme  kuluvalla valtuustokaudella kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja 365 miljoonalla eurolla. Torjuimme  painotetun opetuksen luokkien alasajokaavailut. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kuunteli vihdoin opettajia ja oppilaita tehden vihdoin virkapäätöksellä täyskäännöksen asettaen tavoitteeksi siirtymisen avokonttorikouluista kunnollisiin kouluihin, joissa on riittävästi seiniä ja mahdollisuus työrauhaan. Koulu on oppimisen paikka.

Helsingin on oltava kaikenikäisille monien mahdollisuuksien kaupunki. Minun Helsinkini on turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja elää omannäköistä elämää.

PÄÄTTÄJIEN ON TUNNETTAVA TOSIASIAT, PÄÄTÖSTEN ON OLTAVA OIKEUDENMUKAISIA JA NIIDEN ON MYÖS TUNNUTTAVA OIKEILTA.

Elinvoimainen Helsinki on koko maan veturi. Vauhditan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä sekä kaupunkilaisjärjen käyttöä. Helsingin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yritysten ja järjestöjen kanssa ja oltava työnantajana edelläkävijä.

Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Ehdoton ei veronkorotuksille ja kyllä asumisen vaihtoehdoille. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen. Helsinkiin mahtuvat eri kulkumuodot, parkkipaikat ja lyhyen matkan kertalippu. Kestävä talous, puhdas Itämeri ja lähiluonto ovat paras perintö lapsillemme. Myös eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava.

Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveyspalveluihin on päästävä oikea-aikaisesti. Senioreiden ja omaishoitajien arkeen tarvitaan inhimillisiä ratkaisuja. Yksinäisyyttä on torjuttava. Tärkeä investointi ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä kulttuuri kuuluvat kaikille.

”Aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin.”

SARI SARKOMAA

Sosiaalisssa mediassa leviää väärää tietoa. Ei-lääketieteellisin syin annettavaa hedelmöityshoitoa ei olla rajaamassa pois julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimasta. Tämä on oikea fakta.

Lue lisää: https://palveluvalikoima.fi/-/ei-laaketieteellisin-syin-annettavaa-hedelmoityshoitoa-ei-olla-rajaamassa-pois-palveluvalikoimasta

Sen sijaan nyt palautetaan hedelmöityshoidon Kela-korvaus samassa laajuudessaan, kun Marinin hallitus sen poisti mutta korotetuilla korvausprosentilla.

Lue lisää: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/kela-korvaukset-harppasivat-eteenpain-hoitoon-paasy-paranee-valinnanvapaus-kasvaa/

Hedelmöityshoitojen saatavuutta on lisättävä eikä vähennettävä. On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.

#faktantarkistus #hedelmöityshoito

Kaupunkilaisjärjen  käyttöä on niin moni toivonut, kun olen helsinkiläisiä tavannut. Kiertäessäni taas eilen  kuntavaalikampanjan tiimoilta kotikaupunkiani tapasin keväisessä säässä monia ulkoilevia helsinkiläisiä. Keskusteluissa esille nousi mm Humallahden kallioiden eteen merenlahden päälle suunnittelussa oleva betoninen rakennelma. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle valmistellaan  rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Betonisiltaa perustellaan myös sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Laitan toivoni siihen, että seuraavassa valtuustossa on riittävästi kaupunkilaisjärkeä pysäyttää tolkuton hanke. Tällä kaudella ei siihen löytynyt enemmistöä vaikka hankkeen torppaamiseksi tein urakalla työtä.

Pyöräilybaanojen rakentamiseen tarvitaan lisää kaupunkilaisjärkeä

Esitettyä luontoa pilaavaa, kallista ja täysin turhaa rakennelmaa ei tule toteuttaa. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas. Järkevä ratkaisu on pitää pyöräilyreiti jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä.

Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Helsingissä ei ole enää montaa luonnontilassa säilynyttä kalliorantaa ja nykyisiä on suojeltava.

On tärkeää, että pyöräilyn edellytyksiä ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on monelle mukava liikkumis- ja liikuntamuoto.  Helsinkiin ovat lämpimästi tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät ja turvallisemmat pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, turvallisuuteen, asuinalueiden omaleimaisuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön. Sen sanoo jo kaupunkilaisjärkikin.

Blogi Kokoomus.fi

Me kokoomuksessa haluamme, että ihminen pääsee lääkäriin nopeasti ja voi valita itse, kuka häntä hoitaa. Siksi Orpon hallitus tuo nyt käyttöön uuden kokeilun, jossa syyskuusta 2025 lähtien 65 vuotta täyttäneet voivat halutessaan mennä yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla – noin 28 eurolla.

Miksi tämä kokeilu tehdään ja mitä hyötyä siitä on?

Hoitoon pääsyssä on edelleen pitkiä jonoja, henkilöstöstä on pulaa ja moni 65 vuotta täyttänyt ei ole enää työterveydenhuollon piirissä.

Tällä kokeilulla haluamme helpottaa hoitoon pääsyä juuri siellä, missä tarve on suurin. Kokeilu antaa 65 vuotta täyttäneille mahdollisuuden käyttää yksityistä lääkäriä kohtuuhintaan – samalla keventäen julkisen terveydenhuollon kuormaa. Tämä nopeuttaa hoitoa ja parantaa hoidon jatkuvuutta.

Lisäksi lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista korvataan 50 prosenttia. Valinnanvapauskokeiluksi sitä kutsutaan siksi, että kokeilun myötä 65 vuotta täyttäneet voivat valita lääkärin itse ja käydä halutessaan samalla, tutulla lääkärillä vaikka koko kokeilun ajan. Myös etävastaanotto on mahdollinen – olit sitten kaupungissa tai maaseudulla.

Hinnat eivät nouse – hyöty veronmaksajille

Palvelun hinta ei karkaa käsistä, sillä kokeiluun asetetaan hintakatto. Näin pidämme huolen, että syntyvä säästö jää asiakkaalle. Kokeilu ei myöskään ole pois julkisista terveydenhuoltopalveluista. Päinvastoin se vähentää ruuhkaa ja auttaa siten heitä, jotka käyttävät julkisia terveydenhuoltopalveluita.

Kokeilu ei vie pois oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon. 65 vuotta täyttäneet voivat yhä edelleen käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluita, aivan kuten ennenkin. Kokeilulla parannamme hoitoon pääsyä ja ihmisen vapautta valita omiin tarpeisiin parhaiten sopivin hoitopaikka.

Emme halua toistaa edellisen hallituksen virheitä, vaan kehittää sote-palveluita vastaamaan ihmisten tarpeita. Edellinen hallitus leikkasi Kela-korvauksia ja kasvatti vuokralääkäribisnestä ennätyslukemiin – me parannamme ihmisten hoitoon pääsy ja kehitämme omalääkärimallia ja omahoitajamallia sekä moniammatillista tiimimallia.

Terveys on liian tärkeä asia jonottamiseen. Varmistamme, että jokaisella yli 65-vuotiaalla on mahdollisuus päästä nopeasti hoitoon, tutun lääkärin luo, kohtuuhintaan.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Pedagogisesti laadukkaalla varhaiskasvatuksella on mittava merkitys lasten oppimisen edellytyksille, kasvulle, kehitykselle. On tärkeää, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilon opin polun alussa.

Päiväkoti lähellä kotia on olennainen osa lapsen ja perheen sujuvaa arkea. Sen olen monella tapaa kokenut kolmen lapsen äitinä. Se on kaupungin  päätöksenteossa oltava selvä kaikille. Muistan vieläkin sen valtavan helpotuksen tunteen, kun vihdoin muuton jälkeen saimme paikat lähipäiväkodista melkoisen kuljetusrumban ja odotusajan jälkeen.

Helsingin tärkeitä investointi  ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat päiväkodit ja koulut lähellä kotia. Ja toimet, joilla varmistamme sen, että kaupunkimme on  varhaiskasvatuksen henkilöstölle hyvä paikka tehdä työtä ja asua.

Valtakunnallisella Varhaiskasvatuspäivällä on pitkät perinteet varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien työn näkyväksi tekemisessä. Päiväkodeissa tehdään moniammatillista työtä ja kiitos kuuluu koko henkilöstölle.

Tänä vuonna varhaiskasvatuspäivän teemana  on  päiväkodin johtajien merkitys. He ovat tärkeässä  roolissa siinä, millaiseksi päiväkotien toiminta muotoutuu ja että lapsen edun ensisijaisuus toteutuu arjen toiminnassa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Kotitalousvähennys on tuonut maahamme kulttuurin ostaa palveluja oman arjen sujumisen ja kotona pärjäämisen tueksi. Vähennys on tuonut lisää eri alojen palveluyrityksiä, uutta työtä ja reilua kilpailua samalla, kun se on tehnyt harmaan talouden harjoittamisesta vähemmän kannattavaa.

Kotitalousvähennystä on pienennetty valtion valtavan velan tasapainottamistalkoissa. Nyt esimerkiksi remontointi- tai siivouspalvelun verovähennys on merkittävästi pienempi kuin viime vuonna.

Hallitusohjelmaan on viisaasti kirjattu: vahvistetaan palvelutalouden kasvuedellytyksiä. Parhaillaan valmistellaan hallituksen puoliväliriihtä, jossa on tarkoitus päättää erityisesti kasvutoimista.

Puoliväliriihessä on perusteltua arvioida kotitalousvähennyksen mahdollista korottamista ja kehittämistä. Kotitalousvähennys lisää kotitalouksien ostovoimaa, kaikenikäisten ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita.

Suomi tarvitsee kotimaista kasvua, eikä sitä synny ilman yksityisiä palvelualoja, jotka muodostavat jo yli puolet bruttokansantuotteesta. Vähennys on mahdollistanut mm. siivous- ja hoivapalveluiden sekä nyt myös kotikuntoutuksen ostamisen eli omasta toimintakyvystä huolehtimisen edullisemmin.

Kotitalousvähennys on tärkeä tuki senioreille, jotka tarvitsevat säännöllistä apua kotona pärjäämiseen. Se on monelle olennainen kotona asumisen mahdollistaja, joka siirtää tarvetta raskaimpiin palveluihin. Kotitalousvähennyksen korottaminen ja kehittäminen tuo useammalle suomalaiselle, lapsiperheistä ikäihmisiin, mahdollisuuden sen hyödyntämiseen.

Arvioinnin paikka on myös siinä, että asunto-osakeyhtiön osakkailla ei ole oikeutta kotitalousvähennykseen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla sen sijaan on oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista.

Tilanne on eriarvoinen, koska osakas joutuu maksamaan osuutensa aivan samalla tavalla. Asia on perusteltua arvioida myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden asukkaille vahvistaisi Suomen asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta.

Monille palkansaajille ja eläkeläisille korkeiden asumiskustannusten Helsingissä taloyhtiöissä tehdyt remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja.

Hallituksen kokoontuessa arvioimaan työtään huhtikuun puoliväliriiheen, on se kotitalousvähennyksen kehittämisen tarkasteluun oikein sopiva paikka.

Ehdotin tänään, että hallitus käynnistäisi selvityksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin. Omakotitalossa asuva voi saada verovähennyksen teettämänsä remontin palkkakustannuksista, mutta asunto-osakeyhtiössä asuva ei saa vastaavaa vähennystä taloyhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista, vaikka niistä osuutensa joutuu yhtä lailla maksamaan.

Olen asiaa pitkään ajanut ja nyt olisi oikea aika selvittää asiaa myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Selvitystyöhön olisi perusteltua ottaa mukaan valtiovarainministeriön lisäksi ympäristöministeriö.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjasimme tavoitteen kehittää ja laajentaa kotitalousvähennyksen hyödyntämistä energiaremonteissa.

Energiaa ja ilmastoa säästävät remontit tehdään asunto-osakeyhtiön päätöksellä, mutta osakkaat sen maksavat. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden asukkaille vahvistaisi Suomen asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta. Lisäksi se auttaisi Suomea saavuttamaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) vaatimukset, jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä.

Verotuksen pitää kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti. Kun omakotitalon korjaaminen oikeuttaa verovähennykseen, olisi perusteltua, että vastaava etu ulotettaisiin myös asunto-osakeyhtiöissä asuville. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä.

Taloyhtiöt voisivat antaa osakkaille vuosittain laskelman remonttien työkustannuksista. Osakas voisi ilmoittaa tiedot verottajalle ja hyödyntää kotitalousvähennystä, mikä keventäisi merkittävästi taloudellista taakkaa erityisesti pääkaupunkiseudun korkeiden asumiskustannusten alueilla sekä vauhdittaisi energiatehokkuutta edistäviä remontteja.

Suomessa asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla.

Monille palkansaajille ja eläkeläisille etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla taloyhtiöissä tehdyt remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa.

11.3.2025 | Tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus käynnistäisi selvityksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. 

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

"Omakotitalossa asuva voi saada verovähennyksen teettämänsä remontin palkkakustannuksista, mutta asunto-osakeyhtiössä asuva ei saa vastaavaa vähennystä taloyhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista, vaikka niistä osuutensa joutuu yhtä lailla maksamaan", Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaan mukaan selvityksessä on arvioitava asiaa myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Selvitystyöhön olisi perusteltua ottaa mukaan valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kehittää ja laajentaa kotitalousvähennyksen hyödyntämistä energiaremonteissa.

Energiaa ja ilmastoa säästävät remontit tehdään asunto-osayhtiön päätöksellä mutta osakkaat sen maksavat. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden asukkaille vahvistaisi Suomen asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta. Lisäksi se auttaisi Suomea saavuttamaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) vaatimukset, jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä.

"Verotuksen pitää kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti. Kun omakotitalon korjaaminen oikeuttaa verovähennykseen, olisi perusteltua, että vastaava etu ulotettaisiin myös asunto-osakeyhtiöissä asuville. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä", Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa esittää, että taloyhtiöt voisivat antaa osakkaille vuosittain laskelman remonttien työkustannuksista. Osakas voisi ilmoittaa tiedot verottajalle ja hyödyntää kotitalousvähennystä, mikä keventäisi merkittävästi taloudellista taakkaa erityisesti pääkaupunkiseudun korkeiden asumiskustannusten alueilla sekä vauhdittaisi energiatehokkuutta edistäviä remontteja.

Suomessa asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla.

Monille palkansaajille ja eläkeläisille etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla talouhtiöissä tehdyt remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa.

Yhteyshenkilöt

Sari Sarkomaa
Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Kirjallinen kysymys perusterveydenhuollon sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työnkuvien vahvistamisesta hoidon jatkuvuusmallissa

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen Sairaanhoitajat ry on kannanotossaan nostanut esille tarpeen hoidon jatkuvuusmallin edistämisessä vahvistaa terveydenhuollon  monialaista toimintaa ja yhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut perustuvat pääosin monialaiseen tiimityöhön, jossa asiakkaan ja potilaan hoidontarve määrittää tarjottavan palvelun ja siinä tarvittavan osaamisen. 

Suomen Sairaanhoitajat edellyttävät sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnkuvan vahvistamista hoidon jatkuvuusmallissa. Hoidon jatkuvuuden on todettu heikentyneen erityisesti perusterveydenhuollossa (THL 2022). Hoidon jatkuvuusmallilla pyritään vahvistamaan palveluita, ja se on keskeinen tekijä sote-palveluiden laadun, tehokkuuden ja kustannusten sekä väestön terveyden kannalta (Raivio 2016). Perusterveydenhuollon vastaanotoilla potilaat ja asiakkaat asioivat sairaanhoitajien ja muiden ammattihenkilöiden luona lähes kaksi kertaa enemmän kuin lääkärin vastaanotoilla (THL 2024). Tämän vuoksi sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnkuvien vahvistaminen ja osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen tulee ottaa huomioon hoidon jatkuvuusmallin edistämisessä. 

Omasairaanhoitajan ja -terveydenhoitajan roolissa korostuvat asiakkaan ja potilaan ohjaaminen, ennaltaehkäisevä hoito sekä moniammatillisen hoidon suunnittelu ja koordinointi. Useat asiakas- ja potilasryhmät hyötyvät hoidon jatkuvuusmallissa omahoitajina toimivista erikoisalan syväosaajista, kuten erikoissairaanhoitajista ja asiantuntijasairaanhoitajista, joilla on vahva alan osaaminen ja kokemus. Laajavastuisten asiantuntijatehtävien avulla asiakkaiden ja potilaiden on mahdollista saada sujuvaa, oikea-aikaista, kokonaisvaltaista ja näyttöön perustuvaa hoitoa silloin, kun hoidontarve ei edellytä lääketieteellistä päätöksentekoa. 

Hoitotyön osaamisessa korostuu kokonaisvaltainen asiakas- ja potilasohjaus, jolla on vahva vaikutus asiakkaan ja potilaan hoitoon sitoutumiseen (Hirsikangas 2021). Asiakas- ja potilasohjausta tehdään yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä, mikä edellyttää ammatillista kokemusta ja osaamista, kokonaisvaltaista ajattelua ja uudenlaisten toimintamallien omaksumista ja valmiutta työkulttuurin kehittämiseen (Tepponen ym. 2024). 

Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat keskeisessä roolissa perusterveydenhuollossa, ja hoitotyön ammattilaisten työnkuvien kehittäminen, osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen ja hoitotyön itsenäinen ammatillinen toiminta tulee olla tasavertaisessa asemassa lääkärien ja muiden ammattilaisten tehtävien kehittämisen rinnalla. Tämä edellyttää hoitotyön uramallien ja erikoistumisalojen vahvaa kehittämistä sekä tarvittavaa rahoitusmallia niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistokoulutuksen osalta.

STM:n teettämän arvion perusteella erikoissairaanhoitajia ja asiantuntijasairaanhoitajia tarvitaan erityisesti perusterveydenhuoltoon. Hoitotyön professiojohtajien ennakointiarvion perusteella erikois- ja asiantuntijasairaanhoitajien tarve tulee kasvamaan sote-palveluissa lähivuosina erityisesti mielenterveys- ja päihdehoitotyössä, gerontologisessa hoitotyössä, palliatiivisessa hoitotyössä sekä kansansairauksien hoitotyössä (STM 2024:9). 

Keskimäärin 40 %:lla hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa työskentelevillä sairaanhoitajilla tulisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus (STM 2024:9). Tämä edellyttää hoitotyön uramallien ja erikoistumisalojen vahvaa kehittämistä ja tarvittavaa rahoitusmallia niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistokoulutuksen osalta (STM 2024:9). 

Sairaanhoitajan urapolulla YAMK-koulutuksen kehittäminen entistä enemmän kliinistä hoitotyötä palvelevaksi on alan veto- ja pitovoiman sekä palvelujen vaikuttavuuden ja näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisen kannalta välttämätöntä, jotta hoidon jatkuvuusmalli saadaan toimivaksi. 

Lisäksi lääkkeenmääräämishoitajien osaamista tulee hyödyntää ja lisätä perusterveydenhuollossa. Suomessa on koulutettu lähes 800 lääkkeenmääräämishoitajaa, mutta heidän osaamistaan ei hyödynnetä hyvinvointialueilla laaja-alaisesti. Hoitotyön professiojohtajien ennakointiarvion perusteella lääkkeenmääräämishoitajien osaamista tarvitaan kiirevastaanotto- ja päivystyspalveluissa, omasairaanhoitajan ja -terveydenhoitajan vastaanottopalveluissa, etä-, puhelin- ja digivastaanotoilla, seksuaali- ja ehkäisyneuvoloissa sekä lastensuojelun yksiköissä (STM 2024:9). Hyvän työn ohjelman lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvaa koskevan pilotin lopputuotoksena pyritään saamaan kansallinen malli lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvaksi osana hoidon jatkuvuusmallia (ns. Omalääkärimalli 2.0). 

Lääkkeenmääräämishoitajien ja kliinisen asiantuntija YAMK-koulutusten tuoman osaamisen hyötyjä potilaille ovat olleet muun muassa potilastyytyväisyyden lisääntyminen, potilaiden saama kokonaisvaltaisempi hoito ja nopeampi hoitoon pääsy (Pylvänäinen 2021). Lääkkeenmääräämiseen liittyen potilaat olivat yhtä tyytyväisiä niin lääkärin kuin sairaanhoitajan vastaanottoihin (Maier 2019). Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnkuvien vahvistamista osana hoidon jatkuvuusmallia,

miten hoitotyön uramalleja ja erikoistumisalojen kehittämistä edistetään,

mihin toimiin on ryhdytty eduskunnan kuluvan vuoden valtion budjettiin hoitotyön kliinisten erikoistumisvaihtoehtojen kehittämiseksi lisäämän 400 000 euron määrärahan johdosta ja

miten hallitus aikoo varmistaa lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen ja luoda kansallisen mallin lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuvasta osana hoidon jatkuvuusmallia? 

Helsingissä

6.3.2025 

Sari Sarkomaa kok