Siirry sisältöön

Uutinen inhimillistä ja osaavaa saattohoitotyötä tekevän Terhokodin yt- neuvotteluista ja epävarmasta tulevaisuudesta on vakava. Terhokodissa tehdään mittaamattoman tärkeää työtä kuolemansairaiden ihmisten ja heidän omaistensa kuoleman kohtaamisen helpottamiseksi. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista. Terhokodin työn jatkuminen on varmistettava.

Vaativan erityistason saattohoidon palvelun järjestämisvastuu keskitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS) vuonna 2015. Sen jälkeen HUS on hankkinut saattohoitopalvelut Terhokodilta pääkaupunkiseudun kuntien puolesta. Monen tekijän summa on vaikuttanut siihen, että Terhokodin käyttöaste on pienentynyt.

Terhokodin, kuntien ja HUS:n kesken on sovittu selvitettäväksi vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestäminen HUS:n alueella ja sen osana myös Terhokodin toiminta. Selvitys valmistuu lokakuun loppuun mennessä. 

Selvityksen lopputulemana on saatava Terhokodin toiminnan kestävästi turvaavat askeleet. Ratkaisun on oltava sellainen, että Terhokoti voi jatkaa hyvää työtään edelläkävijänä, yhteistyökumppanina, itsenäisenä ja arvokkaana saattohoidon toteuttajana ja kehittäjänä. Terhokodin on voitava jatkaa inhimillisenä kodinomaisena yksikkönä, jossa myös koko perhe saa tukea.

Terhokodin olemassaolon ajan saattohoito on merkittävästi kehittynyt. Terhokoti on ollut tässä työssä keskeinen toimija. Työtä on paljon tehtävänä ja sen on jatkuttava. Ihmisarvoa kunnioittavan ja lempeän elämän loppuvaiheen saattohoidon ja kivun hoidon saatavuudessa on maassamme edelleen isoja eroja. 

Yliopistossa opiskeluaikoina tein yövuorossa työtä vanhusten pitkäaikaishoidon osastolla, jossa myös nuorena hoitajana sain ensimmäiset kosketukset kuolevan ihmisen hoitoon. Yksin jääminen ja sen tuoma turvattomuus on yksi suurimpia vanhusten ja huolenaiheita.

Monet yöt valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolesta puhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin kun hän sitä tarvitsee.

Sain kunnian olla juhlapuhujana vuonna 2018 Terhokodin 30-vuotisjuhlissa. Silloin painotin, että saattohoitokotien perhekeskeinen toimintakulttuuri on oltava keskeinen osa vaativaa saattohoitoa nyt ja tulevaisuudessa. Pidän välttämättömänä, että saattohoitokotien asemaa vahvistetaan osana saattohoidon kehitystyötä. 

Laadukasta saattohoitoa on oltava saatavilla yhdenvertaisesti ihmisen tarpeen mukaan. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa saattohoitopaikkaan. On välttämätöntä löytää ratkaisu, jolla turvataan Terhokodin toiminta saattohoidon tarjoajana, kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Terveydenhuollon maisteri 

Tiedote 15.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se ottaisi terapiatakuun toteuttamisen osaksi työllisyystoimia, joista hallitus päättää budjettiriihessä. Ilman panostamista mielenterveyspalveluihin on vaikea saavuttaa hallitusohjelman tavoitetta 75 prosentin työllisyysastetta 2023 mennessä.

Terapiatakuu on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena. Koronakriisin myötä saavutettavien mielenterveyspalveluiden tarve on entisestään korostunut. Vastuuministeri Kiuru on eduskunnan kyselytunnilla vakuuttanut kannattavansa terapiatakuu- aloitetta. Hallitukselta on kaikki syyt odottaa päätöksiä asiassa.

Sarkomaa on jättänyt tänään toimenpidealoitteen terapiatakuun tavoitteiden toteuttamisesta ja terapiatakuun ottamisesta osaksi työllisyystoimia vauhdittaakseen hallitusta tekemään päätöksiä. Sarkomaa haluaa aloitteella vauhdittaa myös terapiatakuuta koskevan kansalaisaloitteen käsittelyä. Suomalaisten hyvinvoinnille tärkeää asiaa ei saa yrittää haudata koronan varjolla. 

”Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan,” Sarkomaa huolehtii.

Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä. Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä.

Terapiatakuun toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.

Terapiatakuun toteuttamisen edellyttämät määrärahat sisältyivät kokoomuksen tämän vuoden vaihtoehtobudjettiin. 

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tänään alkaneesta hallituksen budjettiriihestä on saatava merkittäviä päätöksiä työllisyys- ja ilmastotoimista sekä suomalaisen osaamisen vahvistamisesta. Huonolta kuitenkin näyttää. On käsittämätöntä, että hallitus on jäänyt köllöttelemään keskusteluun 30 000 uuden työpaikan näkymästä, kun viimeisimpien lukujen mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 400 000. Kyse on isosta mittakaavavirheestä. 

Keinoja työllisyyden vahvistamiseksi kyllä on, mutta hallitukselta on puuttunut tahtoa niiden toteuttamiseen. Kokoomus julkaisi elokuussa uudistuskokonaisuuden, jolla työtä tekevien määrä voisi kasvaa jopa 120 000 henkilöllä. Hallituksen tavoite 30 000 työpaikasta on täysin riittämätön ja jättää työtä vailla olevien hädän kylmästi syrjään.

Päätöksiä lykättiin jo ennen koronaa. Pääministeri Marin on jatkanut Rinteen pääministerinä luomaa lykkäyslinjaa. 

Huolta lisää se, että keskustan uusi puheenjohtaja Ministeri Saarikko on huolestuttavasti kallellaan pääministeri Marinin löperön työllisyyspolitiikan suuntaan. Keskustan aiempi puheenjohtaja Katri Kulmuni linjasi tiukasti, että päätöksiä ei voi enää juosta karkuun. Kulmuni on vaatinut jatkuvasti, tosin ilman vaikutusta, hallitukselta toimia työllisyysasteen nostamiseksi.

Rakenteellisten työllisyystoimien lykkäyslinja on vastuuton ja jäätävän kylmää politiikkaa. Mitä pidemmälle päätöksiä lykätään, sitä useampi ihminen on ilman työtä ja kuntien vaikeudet järjestää hyvinvointipalveluja rapautuvat. Hallituksen olisi kuultava erityisesti tutkijoiden hätähuuto nuorten puolesta. Tekemättömyys työllisyystoimissa on aiheuttamassa kadotetun sukupolven. Yhä useampi on jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Me kokoomuslaiset emme puhu uusista työpaikoista vain siksi, että maassa olisi riittävästi veronmaksajia. Vaadimme työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, koska jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen ansaitsee mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan ja tulla toimeen omalla työllään. Koronasta ei saa tehdä tekosyytä jatkaa päätösten lykkäämistä, vaan päinvastoin. Tekojen aika on nyt!

Kokoomus odottaa budjettiriihestä myös vahvoja panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Kokoomus on jo pitkään esittänyt korkeakoulujen pääomittamista miljardilla eurolla. Tämän lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia on nostettava joka vuosi 100 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun. Panostuksia tarvitaan myös koko koulupolkuun aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat suomalaisessa osaamisessa ja innovaatioissa.

Tekemättömyys ja päätösten lykkääminen leimaavat työllisyyspäätösten lisäksi myös hallituksen ilmasto- ja ympäristötoimia. Budjettiriihessä on saatava päätökset ainakin turpeen tulevaisuudesta ja sen verotukien asteittaisesta poistamisesta. Kokoomus lopettaisi lainsäädännöllä turpeen merkittävän energiakäytön vuoteen 2032 mennessä. Toivon hallitukselta lisätoimia myös Itämeren ja etenkin Saaristomeren pelastamiseksi.

Hallitus julistaa kovaan ääneen olevansa ilmastohallitus, jolla on jopa historian ensimmäinen ilmastoministeri. Missä tämä näkyy? Hallitus on luvannut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Se ei tapahdu itsekseen.

Suomen on onnistuttava yhdistämään pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu, jossa työtä on ja sitä kannattaa tehdä ja teettää. Emme voi jättää tuleville sukupolville kohtuutonta velkavuorta, romutettua hyvinvointiyhteiskuntaa emmekä elinkelvotonta ympäristöä.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Multala ja Saara-Sofia Sirén vaativat ympäristöministeri Krista Mikkosta huolehtimaan, että budjettiriihessä tehdään päätöksiä vakavasti sairaan Saaristomeren pelastamiseksi. Edustajat vaativat, että ravinnepäästöjen vähentämishankkeisiin hallituskaudelle sovitut 250 miljoonaa euroa suunnataan vaikuttavimpiin toimiin sen sijaan, että rahat hajasijoitettaisiin moniin pieniin hankkeisiin. 

”Lounais-Suomen ravinnevalumat ovat nousseet koko Itämeren alueen kriittiseksi rehevöitymisen hotspotiksi. Siksi toimia tulisi kohdentaa tälle alueelle. Rahaa on ja kyse on siitä, onko tahtoa kohdentaa ne vaikuttavasti. Meremme on pelastettavissa, mutta se vaatii historiallista käännettä ravinnekuormituksessa”, edustajat toteavat. 

Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Viime talvena Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia.

”Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi olisi järkevää luoda kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri”, edustajat toteavat.

Edustajat vaativat, että hallituksen on tehtävä samalla päätökset, joilla turvataan vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti ravinnevalumien ehkäisy hyödyntämällä peltojen kipsikäsittelyä, rakennekalkituksia sekä kuitulietteitä.

”Teimme viime eduskuntakaudella päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin ripeästi lisää vaikuttavuutta. Ympäristöministerin ja koko maan hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren rehevöitymistä”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Sari Multala 040 531 7104

Saara-Sofia Sirén 050 513 2051

Tiedote 13.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee ensi viikon budjettiriihessä päätöksiä työllisyyden ja suomalaisen osaamisen vahvistamisesta sekä ilmastotoimista. Kokoomus on aiemmin ilmoittanut jättävänsä välikysymyksen, mikäli hallitus ei pysty budjettiriihessä tekemään päätöksiä työllisten määrän lisäämisestä, uudesta työllisyystavoitteesta, velkakierteen pysäyttämisestä ja ratkaisuista kilpailukyvyn parantamiseksi.

”Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa lähes 400 000. Keinoja työllisyyden vahvistamiseksi kyllä on, jos hallitukselta löytyy tahtoa niiden toteuttamiseen. Kokoomus julkaisi elokuussa uudistuskokonaisuuden, jolla työtä tekevien määrä voisi kasvaa jopa 120 000 henkilöllä. Hallituksen tavoite 30 000 työpaikasta on täysin riittämätön ja jättää työtä vailla olevien hädän kylmästi syrjään sekä vaarantaa hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden rahoituksen. Kyse on isosta mittakaavavirheestä”, Sarkomaa sanoo.

”Me kokoomuslaiset emme puhu uusista työpaikoista vain siksi, että maassa olisi lisää veronmaksajia. Vaadimme työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, koska jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen ansaitsee mahdollisuuden tulla toimeen omalla työllään. Koronasta ei saa tehdä tekosyytä jatkaa päätösten lykkäämistä, vaan päinvastoin. Tekojen aika on nyt!” Sarkomaa jatkaa.

Kokoomus odottaa budjettiriihestä myös vahvoja panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

”Kokoomus on jo pitkään esittänyt korkeakoulujen pääomittamista miljardilla eurolla. Tämän lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia on nostettava joka vuosi 100 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun. Panostuksia tarvitaan myös koko koulupolkuun aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat suomalaisessa osaamisessa ja innovaatioissa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan tekemättömyys ja päätösten lykkääminen leimaavat työllisyyspäätösten lisäksi myös hallituksen ilmasto- ja ympäristötoimia. Sarkomaa odottaa, että budjettiriihessä saataisiin päätökset ainakin turpeen tulevaisuudesta ja sen verotukien asteittaisesta poistamisesta. Kokoomus lopettaisi lainsäädännöllä turpeen merkittävän energiakäytön vuoteen 2032 mennessä. Sarkomaa toivoo hallitukselta lisätoimia myös Itämeren ja etenkin Saaristomeren pelastamiseksi.

”Tavoitteita kyllä on, mutta missä viipyvät teot? Hallitus julistaa kovaan ääneen olevansa ilmastohallitus, jolla on jopa historian ensimmäinen ilmastoministeri. Missä tämä näkyy? Hallitus on luvannut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Se ei tapahdu itsekseen”, Sarkomaa sanoo.

”Suomen on onnistuttava yhdistämään pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu, jossa työtä on ja sitä kannattaa tehdä ja teettää. Emme voi jättää tuleville sukupolville kohtuutonta velkavuorta, romutettua hyvinvointiyhteiskuntaa tai elinkelvotonta ympäristöä”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

TIEDOTE 12.9.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Pia Kauma ja Mia Laiho vaativat pikaisia toimia, jotta Helsinki-Vantaan ja pohjoisen Suomen lentokenttien sekä satamien terveysneuvontapisteiden korotestaus saataisiin pikaisesti kansallista covid-19-strategia vastaavaksi. Rajanylityspisteille saapuu huomattava määrä turisteja sekä muita maahantulijoita. Edustajien mukaan on välttämätöntä, kun matkustusrajoitusten höllentämisen seurauksena matkustus lisääntyy, että käyttöön otetaan koronaviruspikatestit. Yksityiset terveystoimijat on otettava vahvemmin mukaan yhteistyöhön koronatestausstrategian onnistumiseksi. Turvallinen matkailu Suomeen on saatava käyntiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koronapandemia supistaa matkailijoiden kulutusta Suomessa 40 prosenttia vuonna 2020.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sarkomaa painottaa, että merkittävä osa tämänhetkisistä tartuntaketjuista on lähtöisin ulkomailta. Ei voi mennä niin, että tartunnan saaneet vain kävelevät maahan ilman koronatestausta tai edes toimintaohjeita. On välttämätöntä löytää turvalliset tavat matkustaa. On löydettävä keinot, joilla testiin pääsisi vuorokaudessa ja tuloksen saisi viimeistään toisessa niin kuin jo elokuussa päivitetty testausstrategia edellyttää.

”Tällä hetkellä testauksessa on vakavia viiveitä, jotka aiheuttavat mittavaa haittaa ihmisten arjelle ja elinkeinoelämälle. Suomessa tulisi ottaa mallia muiden maiden lentokentistä, joissa on käytössä pikatestit,” edustajat toteavat.

”Matkustajat eivät voi odottaa testituloksia päiväkausia ja jo valmiiksi ruuhkautuneen julkisen puolen ruuhkauttaminen ei ole ratkaisu. Suomalaiset yrittäjät ansaitsevat samalla selkeän viestin ja ohjeet turvallisesta matkailun avaamisesta”, jatkaa Kauma. 

Hallitus pääsi torstai-iltana yksimielisyyteen matkustusrajoitusten höllentämisestä. Suomeen saa matkustaa vapaasti ensi lauantaista lähtien niistä maista, joissa koronatartuntoja on alle 25 sataatuhatta asukasta kohden edellisen kahden viikon aikana. Nykyinen raja on kahdeksan tartuntaa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan kautta Suomeen saapuu noin 6 000 matkustajaa päivässä. Heistä hieman yli 1 000 saapuu riskimaista. On selvää, että tilanne rajanylityspaikoilla on yksinkertaisesti saatava haltuun.

”Hallituksen linjausten myötä kapasiteettia rajanylityspisteillä on nostettava huomattavasti. Pikatestejä ei ole vieläkään otettu käyttöön Helsinki-Vantaan lentokentällä ja on resurssien hukkaamista jättää yksityinen puoli huomiotta kapasiteetin lisäämisessä. Valtion on korvattava Helsinki-Vantaan testauksista aiheutuvat ylimääräiset kustannukset täysimääräisenä Vantaan kaupungille ja muille toimijatahoille”, edustajat toteavat.

”Ilman toimivaa ja ketterää testausta lentokentillä on olemassa vakava riski, että koronan toinen aalto rantautuu Suomeen ryminällä. Ilman toimivaa nopeaa testausta, emme pysty torjumaan sen leviämistä Suomen väestöön”, jatkaa Laiho.

”Suomen testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategia uhkaa pettää heti toisen aallon alettua ja varsinainen flunssakausi on vasta aluillaan. Koronatestin tuloksen saamisessa ei voi kestää viikkoa. Nykyinen tilanne käy aivan mahdottomaksi perheille, työntekijöille ja koronasta pahasti kärsiville yrittäjille. Testauskapasiteettia on nostettava määrätietoisesti. Viimeistään nyt myös yksityinen sektori on otettava täysimääräisesti mukaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Pia Kauma, 050 5746764

Mia Laiho, 050 4336461

Sari Sarkomaa, 050 5113033

Kenk-järjestäytymiskokous 7.5.2019. Kuvaaja Inka Kanerva.

Uudenmaan kasvun ja kilpailukyvyn toimintaedellytysten vahvistaminen EU:n elpymisvaroin on tärkeää koko Suomen kannalta. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat vaativat elpymispaketin rahoituksen merkittävää kohdentamista Uudellemaalle.

Kuvassa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien puheenjohtajisto. Vasemmalta: Riikka Slunga-Poutsalo, pj. Sari Sarkomaa, Tiina Elo ja Eveliina Heinäluoma (kuva on otettu ennen Korona-aikaa).

Suomi on saamassa EU:n elpymispaketista runsaat kolme miljardia euroa talouden elvyttämiseen, koronan aiheuttamien vahinkojen lieventämiseen ja uuteen kasvuun. Eduskunta on aloittanut tukipaketin käsittelyn. 

Uudenmaan yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden tutkimus- ja innovaatiotoiminta, julkiset investoinnit ja liikenneratkaisut sekä kestävyyttä edistävät toimenpiteet ovat keskeisiä koko Suomen talouden elpymisen kannalta. Pääkaupunkiseutu kilpailee osaamisesta ja yrityksistä muiden metropolien kanssa. 

Uudelleenrakennuksen vaatimien investointien kohdistaminen Uudenmaan kansainvälisen logistisen aseman palauttamiseen on tehokasta panostamista koko Suomen elpymiseen. Myös suurin vaikuttavuus hiilineutraalisuuden edistämiseksi saadaan aikaan Uudellamaalla.  

Kaksi kolmesta Suomen koronatapauksista on Uudellamaalla. Tämä näkyy muuta Suomea suhteellisesti suuremmissa lomautettujen ja irtisanottujen määrissä palvelu- ja vientialojen kriisiytyessä. 

Helsinki-Vantaan kentän kautta kulkeva kansainvälinen lentoliikenne on lähes pysähdyksissä, mikä vaikuttaa koko 30 000 henkeä työllistävään ilmailuklusteriin. TE-toimistossa oli syyskuun alussa yli 115 000 työtöntä työnhakijaa. Yhteensä työnhakijoita oli yli 205 000. 

Uudenmaan kuntien kyky turvata asukkaiden hyvinvointi on vaarantunut. Samoin Uudenmaan mahdollisuus rahoittaa muun Suomen hyvinvointia on vaakalaudalla ja tilanne vaatii rohkeita toimenpiteitä.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Varapuheenjohtajat
- Tiina Elo, puh. 045 261 7447
- Eveliina Heinäluoma, puh. 09 432 3050
- Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat:

Sari Sarkomaa, pj
Tiina Elo, vpj
Eveliina Heinäluoma, vpj
Riikka Slunga-Poutsalo, vpj 
Hussein al-Taee 
Mari Holopainen
Pihla Keto-Huovinen 
Mai Kivelä 
Johan Kvarnström
Mia Laiho
Antero Laukkanen
Pia Lohikoski
Sari Multala
Mari Rantanen
Veronica Rehn-Kivi
Ruut Sjöblom

Avustajat:

Kristiina Borgenström Sudhakaran
Terhi Haapaniemi
Mika Hujanen
Inna Kallioinen
Marjukka Mattila
Sina Nordman
Laura Pistemaa
Suvi Pohjonen
Marika Sorja

Eduskunnan puhemiehelle

Koronapandemia on osunut toimialoista rajuimmin tapahtumatoimialaan. Maaliskuun 13. päivänä hallitus kielsi yleisötilaisuuksien järjestämisen. Maamme messukeskukset tyhjenivät, eikä messutapahtumia ole halleissa sen jälkeen järjestetty.  

Suomessa toimivia ammattimaisia messujärjestäjiä edustava Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on yhdessä yhdistyksen jäsenyritysten kanssa vedonnut maan hallitukseen messu- ja tapahtumatoimialan toimijoiden huomioimiseksi yritystukijärjestelyissä sekä messualan toimintaedellytysten huomioimisesta koronaepidemian rajoitustoimissa.

Messuyritysten henkilöstöä on jouduttu lomauttamaan ja irtisanomaan. Kriisin vuoksi yritysten liikevaihdot ovat pudonneet noin 80 % viimevuotisesta, enimmillään jopa 95 %. Kiinteät kustannukset eivät kuitenkaan jousta, vaikka liiketoiminta on väliaikaisesti pysähdyksissä.

Messujen kerrannaisvaikutukset ulottuvat välittömästi matkailu- ja ravitsemisalalle sekä kunta- ja aluetalouteen. Vuonna 2018 messujen tulovaikutus Suomen elinkeinoelämälle oli puoli miljardia euroa. Vastuullisesti toimiva ala on tehnyt laajoja turvallisuusjärjestelyjä sekä laatinut kattavat terveysturvallisuuden omavalvontaohjeet, jotka täyttävät kaikki THL:n ja aluehallintovirastojen vaateet turvalliselle tapahtumalle. Messujen järjestäminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Messutapahtuman ammattimainen valmistelu vie noin vuoden, ja nykytilanne, jossa viranomaisilta saadaan ohjeita kuukaudeksi kerrallaan, on toiminnalle mahdoton aikajänne. Etätyösuositus ja median luomat mielikuvat tapahtumista viruslinkoina ovat luoneet toimintaympäristön, jossa liiketoiminnan jatkaminen on lähes mahdotonta. 

Talousvaliokunta on mietinnössään (TaVM 14/2020 vp) huomioinut, että kokoontumisrajoitusten ja maan rajojen sulkemisen seurauksena joidenkin alojen toiminta on käytännössä joko estetty kokonaan tai toimintaa on merkittävästi rajoitettu. Talousvaliokunta kehotti eduskuntaa valmistelemaan yritysten kustannustuesta annetun lain sisään kriteeristön, jossa näiden alojen erityispiirteet otetaan huomioon. Yritysten yleinen kustannustuki ei auta merkittävästi messualan yrityksiä, koska tapahtuma-alojen kustannusrakenne ja kustannustuen kriteerit eivät kohtaa.

Messujen järjestämisessä kustannukset syntyvät pitkältä aikaväliltä, jopa yli vuoden mittaiselta aikajaksolta ennen tapahtumaa, kun tulot realisoituvat vasta aivan tapahtuman kynnyksellä tai jopa sen jälkeen. Hallitukselta tarvitaan pikaisesti toimia, joilla pystytään edesauttamaan messualan työpaikkojen pelastamista ja parantamaan toimintaedellytyksiä koronasta huolimatta.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy tapahtumatoimialan toimintaedellytysten turvaamiseksi koronaepidemian aikana, miten hallitus huomioi tapahtumatoimialan jatkuvuuden koronaepidemian rajoituksissa ja toimintaohjeissa ja miten hallitus huomioi eduskunnan hyväksymän talousvaliokunnan mietinnön kirjauksen koronarajoituksista eniten kärsineiden toimialojen erityispiirteiden huomioimisesta yritysten kustannustuessa?  

Helsingissä 2.9.2020 

SariSarkomaa kok

TIEDOTE 29.8.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vaativat hallitukselta mahdollista koronan toista aaltoa varten ajoissa selkeitä kansallisia ohjeita ja suosituksia. Senioreiden oikeuksien toteutumista on myös valvottava. Edustajien mielestä ikäihmisten perusoikeuksien toteutuminen, palveluiden toimiminen ja koronan torjuntatoimien yhdenvertaisuus on varmistettava. 


”Hallituksen on varmistettava, ettei ikäihmisten oikeuksia poljeta koronan varjolla. Pitkäaikainen lähes miljoonan ihmisen kategorinen ikään perustuva eristäminen ei ollut inhimillistä. Se loukkasi itsemääräämisoikeutta ja oli omiaan rakentamaan ikäsyrjinnälle kasvualustaa. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita sekä tarpeita ja nämä tulee ottaa suosituksissa ja ohjeissa huomioon,” vaatii kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.


”Opiksi on otettava. Hallituksen ja terveysviranomaisten vastuulla on hakea ratkaisut ja tehdä suositukset, jotta koronataudin riskiryhmään kuuluvat voivat turvallisesti liikkua, tavata läheisiään ja käyttää tarvitsemiaan palveluja,” jatkaa Sarkomaa.


”Joudumme elämään koronan kanssa vielä pitkään, eikä ikääntyneitä saa jättää yhteiskunnan ulkopuolelle. On selvää, että yli 70-vuotiaita ja muita riskiryhmiin kuuluvia pitää suojata koronavirukselta, mutta viime kevään kaltaista ja yhteiskunnan ulkopuolelle jättämistä heidän kohdallaan ei voida antaa enää tapahtua. Ihmisillä on iästä ja sairaudesta huolimatta oikeus vapauteen, liikkumiseen ja läheisten tapaamiseen. Ne pitää pystyä järjestämään koronaturvallisesti rajoittamatta heidän perusoikeuksiaan, sanoo Laiho.

Laiho viittaa viimekeväiseen poikkeustilaan, jolloin lähes miljoona yli 70-vuotiasta oli pitkään eristyksissä joko kotonaan tai hoitolaitoksissa. Vanhuksiin kohdistuvia rajoituksia jatkettiin keväällä pidempään kuin muita koronarajoituksia. Monilla omaisilla oli huoli läheisistään, joiden tilannetta he eivät päässeet edes tarkistamaan.

Kokoomusedustajat esittävät myös vahvan huolen palveluiden puutteista koronaepidemian aikana.

”Olemme saaneet vakavia hätähuutoja varsinkin muistisairaita hoitavilta omaishoitajilta. He jäivät täysin yksin, kun yhteiskunta ja palvelut suljettiin. Heille tärkeät vapaapäivät ja intervallihoidot loppuivat monessa paikassa kuin seinään”, edustajat muistuttavat.

”Taudin torjunnan lisäksi ihmisen mahdollisuuteen ylläpitää toimintakykyä ja sosiaalisiin suhteita on kiinnitettävä enemmän huomiota, kun hallitus tekee kansallisia ohjeita ikäihmisiä ja hoitohenkilökuntaa varten. Emme voi ajatella pelkästään koronaa, vaan rajoituksissa tulee ajatella myös ihmisen kokonaishyvinvointia ja oikeutta elää omannäköistään elämää,” edustajat päättävät.

LISÄTIEDOT:

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tilaa eduskuntaterveiset sähköpostiisi tämän linkin kautta!

Arvoisa vastaanottaja,

Takana on heinäkuiset viikot Saimaan ja Itämeren aalloilla. Edessä on työntäyteinen istuntokausi. Palasin työn ääreen elokuun alussa ja työ on täydessä vauhdissa. Pidimme perinteisen kesäkokoukseen Helsingissä. Oli kotoisaa kokoustaa kotikaupungin kaupunginvaltuuston kokoussalissa. 

Syksyn tärkeimpiä asioita on tehdä ratkaisut, joilla saavutamme hallitusohjelman 75 % työllisyysasteen. Ykkösaamussa keskustelussamme SDP:n Eveliina Heinäluoman ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen kanssa tuli selväksi, että hallituspuolueilta puuttuivat edelleen konkreettiset toimet.  

Eduskuntaryhmän puheenjohtajiston ja puoluejohdon kesäkokouksessa Jyväskylässä julkaisimme Kokoomuksen ehdotuksen uudistuksista, joilla työtä tekevien määrä kasvaa yli 100 000 henkilöllä. Esityksemme pohjana on valtiovarainministeriön virkamiesesitys työllisyyttä kasvattavista uudistuksista. Kannustamme maan hallitusta kuuntelemaan asiantuntijoita, tutkijoita ja virkamiehistöään työllisyystoimissa.

Tuhansissa perheissä on suuri huoli, kun työpaikkaa ei ole. On kylmää politiikkaa jättää sadat tuhannet suomalaiset syrjään työstä ja mahdollisuudesta tavoitella elämänsä unelmia. Korona ei ole syy lykätä työllisyystoimia. Päin vastoin epidemia edellyttää entistä enemmän uudistumista. Keinoja työpaikkojen lisäämiseksi on, jos vain tahtoa löytyy. Jotta voimme säilyttää pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme on Marinin hallituksen päätösten lykkäyslinja sijaan tehtävä ripeästi päätöksiä.

Pääministerin Marinin väläytykset tulevista veronkorotuksista aiheuttavat kriisin keskellä lisähuolta palkansaajissa, eläkeläisissä ja yrittäjissä. Tavallisen keskituloisen ansiotuloverotus on Suomessa jo nyt noin viisi prosenttiyksikköä Ruotsia ankarampaa. Progressiomme on Pohjoismaiden kirein. Eläkeläisen verotus on maassamme länsinaapuriamme monin tavoin kovempaa. Palkansaajien ja eläkeläisten haurasta ostovoimaa on vaalittava.

Syksyn budjettiriihessä on hallituksen tehtävä esitykset, joilla taitetaan ansiotuloverotuksen kiristys kevennykseksi. Tarvitsemme kestävän kasvun verouudistuksen. Meidän verottava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja ostovoimaa, enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä.

Koronan jälkeisessä talouden tilanteessa hallitus on pakotettu tarkastelemaan kriittisesti koko hallitusohjelmaansa. Yksi näistä on oppivelvollisuuden pidentäminen, joka on osoittautunut koulutusleikkaukseksi. Helsingin antama lausunto hallituksen esityksestä oli lähes tyrmäävä. Voimavarat on suunnattava varhaiskasvatuksen ja opetuksen laatuun sekä lasten sekä nuorten tukemiseen. 
 

AfterWalk kävelylenkit käynnistyvät 

Järjestämäni AfterWalk kävelyt käynnistyvät  tiistaina 8.9. klo 17.15. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) ja lähdemme lenkkeilemään Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kävely on mukava tapa vaihtaa kuulumisia. Tervetuloa mukaan ja tuo myös ystäväsikin!

Kävelyllä noudatamme viimeisimpiä koronaohjeita ja huomioimme turvavälit jokaisen osallistujan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Koronan toisen aallon torjumiseksi tarvitaan pikaisesti toimia

Koronataudin toiselle aallolle on maahamme edelleen avoimet ovet, kun hallitus ei onnistu Suomen suurimman lentokentän tilannetta ratkaisemaan. Kevään virheitä ei pidä toistaa. Olen vaatinut, että koronaviruksen leviämisen estotoimet Helsinki-Vantaan lentokentällä on saatava vihdoin viipymättä kuntoon.

Koronatestaus on saatav toimimaan. On löydettävä keinot, joilla testiin pääsisi vuorokaudessa ja tuloksen saisi toisessa. Hallituksen on voitettava asenteellisuutensa yrittäjiä kohtaan ja tehtävä yhteistyötä yksityisten ja eri terveystoimijoiden kanssa. Viruksen voittamiseksi ja ihmisten sote- palveluiden turvaamiseksi tarvitsemme kaiken kapasiteetin käyttöön.

Itämeren pelastamiseksi tehtävä päätöksiä syksyn budjettiriihestä 

Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsin Itämeren suojelu samaasta vauhdista, kun eduskunnassa Kokoomuksen aloitteesta päätimme joulukuussa 2018 kolmivuotisesta 45 miljoonan euron Itämeren pelastamisohjelmasta. Ikävä kyllä ilmastomuutos vauhdittaa Itämeren rehevöitymistä ja vaikuttavia toimia tarvitaan lisää. Pidän välttämättömänä, että nykyinen hallitus tekee budjettiriihessä päätöksiä Itämeren hyväksi. Olemme esittäneet yhdessä Sari Multalan kanssa erityisiä toimia Saaristomerelle. Pyydämme hallitukselta ryhtiä: kootaan Itämeri-panokset muutamaan asiantuntijoiden mielestä tärkeimpään asiaan! Tarjotaan Saaristomerelle mahdollisuus parantua ja suomalaisille nähdä muutos jo meidän aikanamme.  Näin voimme vauhdittaa muutosta, jolla pelastamme Itämeren.

Hallituksen tekemättömät työllisyystoimet uhkaavat kampittaa perhevapaauudistuksenkin

Edelleen on epäselvää, aikooko hallitus toteuttaa kipeästi kaivattua perhevapaaudistusta. Isot kysymykset ja rahoitus ovat yhä ratkaisematta. Kaatuuko uudistus työllisyystoimien puutteeseen? 

Hallituksen on huolehdittava, että saamme esityksen eduskuntaan ajoissa. Uudistuksen on edistettävä työ- ja perhe-elämän tasa-arvoa ja perhevapaiden jakautumista tasaisemmin vanhempien kesken. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet. Tasa-arvoa edistäviä päätöksiä on tehtävä budjettiriihessä. 

Terveydenhuollon koulutukseen ja tutkimukseen on panostettava

Oli valtava pettymys kun Helsingin yliopiston hakemus tutkinnonanto-oikeuden myöntämisestä Terveystieteen maisterin tutkintoon hylättiin toistamiseen ministeri Kososen toimesta. Asian eteen urakointi jatkuu yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. Vauhdittaakseni yhteistä tavoitetta jätin kirjallisen kysymyksen hylkäämisen perusteista.Metropolialue tarvitsee uusia terveystieteiden maistereita.

Aloitteestani hoitotyön tutkimukselle  on myönnetty rahoitusta valtion budjetista vuodesta 2014 lähtien ja vuosien varrella rahoitukseen on saatu myös korotusta. Pidän huonona ratkaisuna sitä, että Sairaanhoitajien juhlavuonna hallitus on leikkaamassa rahoitusta.

Viime eduskuntakaudella aloitteestani eduskunnan lisäämän rahoituksen turvin THL on pilotoinut terveydenhuollon laaturekistereitä.  Nyt on aika vakinaistaa rekisterit, jotka tekevät terveyspalveluiden laadusta avointa ja vertailatavaa. Tutkittu julkinen laatutieto on olennaista parempien palveluiden kehittämisessä. 

Eläinsuojelulaki on vihdoin uudistettava

Kansainvälisenä kissojen päivänä muistutin hallitusta lupauksestaan huolehtia koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä. Vauhditin myös aikansa eläneen eläinsuojelulain valmistelua. Uusi laki eläinten hyvinvoinnista on saatava säädettyä tällä eduskuntakaudella. Teemme asian työtä eteen eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesyn kanssa.

Tervetuloa mukaan uudistuneeseen Seniorifoorumiin

Kokoomus uudistaa verkostojensa toimintaa ja jatkossa senioriverkosto toimii nimelle seniorifoorumi. On ilo toimia foorumimme puheenjohtajana yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa. 

Seniorifoorumin tavoitteena on tuoda senioreille tärkeät asiat kokoomuslaisen politiikan keskiöön. Yksi keskeinen tavoite on kitkeä yhteiskuntaan pesiytynyttä ikäsyrjintää juurineen. Seniorifoorumiin liittyminen tapahtuu kirjautumalla kokoomuksen jäsensivuille, valitse yläpalkista jäsen- ja yhdistystiedot ja sen alta omat jäsentiedot. Paina “muokkaa” ja vieritä sivua alas, kunnes löydät verkostot. Valitse oman mielenkiintosi mukaiset verkostot ja tallenna tiedot. Olen mukana myös muissa verkostoissa. Lämpimästi tervetuloa mukaan.

Ajankohtaisia kannanottoja ja valtiopäivätoimia

Kokoomuksen Sarkomaa: Terveydenhuollon julkinen laatutieto edellytys sote-uudistuksen onnistumiselle

Kokoomuksen Sarkomaa: Koronaministeri Kiurun toimet eivät herätä luottamusta

Kokoomuksen Sarkomaa huolissaan Saarikon linjauksesta: Alkoiko työllisyys- ja talouslinjan löysäily heti?

Kokoomuksen Sarkomaa: Ilman mielenterveyttä vahvistavia toimia ei hallitus saavuta työllisyystavoitetta

Kirjallinen kysymys sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Kirjallinen kysymys kasvomaskien käytöstä julkisilla paikoilla ja joukkoliikennevälineissä koronaepidemian aikana ja hallituksen päätöksen perusteluista olla suosittelematta maskin käyttöä

Kirjallinen kysymys Helsingin yliopiston terveystieteiden koulutusvastuuesityksen hylkäämisen perusteista

Kirjallinen kysymys terveydenhuollon laaturekistereiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon laadun kehittämisestä

Kirjallinen kysymys koronavirusinfektion pitkittyneistä oireista kärsivien diagnosoinnista, tukemisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä koronan pitkäaikaisvaikutuksien tieteellisen tutkimuksen käynnistämisestä

Kirjallinen kysymys koronaviruksen mahdolliseen toiseen aaltoon varautumisesta, sen ehkäisemisestä ja koronaviruksen leviämisen estämisestä matkailun kautta Suomeen

Kaikki ajankohtaiset asiat nettisivuillani

Koronan takia eduskunnassa ei edelleenkään sallita vierailijoita. Talon ulkopuolisten kanssa palaverit tapahtuvat pääsääntöisesti Teamsilla. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää ja siihen varmasti löytyy aina tilanteelle sopiva tapa.

Ajatukset ja ideat liittyen syksyn politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.

Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa