Eduskunnalle

Oikea-aikainen kuntoutus ja liikuntaan kannustaminen ovat vaikuttavia toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus heikentävät huomattavasti elämänlaatua, työ ja toimintakykyä. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä inhimillisen kärsimyksen vähentämisen että kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta oikea suunta. Kuntoutuksella ylläpidetään mm. kansansairauksiin, kuten diabetekseen, sairastuneiden hoitotasapainoa ja ehkäistään sairauden etenemistä.

Kuntoutustakuulla turvataan kaiken ikäisten kuntoutusta tarvitsevien ihmisten kuntoutukseen pääsy, annetaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuulla kuntoutus nivotaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä toimivaa ja vaikuttavaa hoitoketjua. Oikea-aikaisella kuntoutuksella varmistetaan, että ihminen toipuu eikä siirry uudelleen hoitojonoon. 

Katkeamattomalla kuntoutuspolulla edistetään terveyttä ja toimintakykyä sekä vältytään ennenaikaisilta eläköitymisiltä ja ehkäistään ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutustakuu on parhaimmillaan täsmätoimi työurien pidentämiseen ja sekä työ- ja toimintakyvyn että elämänlaadun edistämiseen. Kuntoutustakuulla saavutettavat säästöt ovat miljardiluokkaa. 

Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on kuvaava esimerkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kotona ennen murtumaa ja leikkausta asuneista päätyy lähes 30 % vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Espoon Jorvissa toteutettu Lonkkaliukumäki -mallin avulla on voitu lyhentää merkittävästi sairaalahoitoaikaa, vähentää ikäihmisten joutumista pitkäaikaishoitoon ja siten pienentää kustannuksia sekä lisätä ihmisten elämän laatua. Toimintamallissa taataan ikäihmisille kuntoutus ja riittävä kotiapu. Lonkkaleikkauksessa olleet potilaat kotiutuvat aiempaa nopeammin, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä matalan kynnyksen ja oikea-aikaisen kuntoutuksen takia.

Liikkumattomuus on kansansairauksien keskeisin riskitekijä, jonka vuosittaiset kustannukset ovat useita miljardeja euroja. Työikäisillä liikkumattomuus ja työn kuormitus ovat yhteydessä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin, joiden hintalappu on 3–4 miljardia euroa vuodessa. Ikääntyneillä liikkumattomuus heikentää toimintakykyä, elämänlaatua ja lyhentää elinajan odotetta. Panostusten lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen on todettu olevan yhteydessä korkeampaan koulutustasoon ja vahvempaan työelämässä menestymiseen. Samalla se edesauttaa ehkäisemään kansansairauksia ja työkyvyn ongelmia.

Suomessa laitoshoidon osuus vanhusten hoidossa on kansainvälisesti vertaillen korkealla. Laitoshoidon osuuden vähentäminen on tärkeä tavoite. Kuntoutukseen ja kotona pärjäämisen tukemiseen panostamalla voidaan vähentää laitoshoidon tarvetta, edistää elämänlaadun merkittävää kohentumista sekä saavuttaa suuria kustannussäästöjä. Kuntoutustakuun avulla tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja vältetään laitoshoitoon siirtymistä niin pitkään, kuin se inhimillisesti on perusteltua.

Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Kotikuntoutustoimintamalli on juurrutettava osaksi kotihoitoa tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä ja mahdollisuutta asua arvokkaasti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään viime hallituskaudella toteutetun I&O-kärkihankkeen suositusten mukaisesti. Koko sote-henkilöstö tulee saada nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen.

Kuntoutuksen oikea-aikaisuuden ja ketterien palvelupolkujen mahdollistamiseksi fysioterapeutin suoravastaanotot tulee lisätä osaksi terveyskeskusten palveluvalikoimaa. Tutkimusten mukaan fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle. Fysioterapeuttien työskentely kouluissa tukee erityisesti vähän liikkuvia lapsia. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut. Kaikkien kuntoutusalan ammattilaisten erikoisosaamisen hyödyntäminen kuntoutusjärjestelmässä säästää voimavaroja samalla kun se tarjoaa iäkkäille mahdollisuuden tehokkaaseen, kotona tai lähellä kotia toteutettavaan tulokselliseen kuntoutukseen.

Kuntoutus on laaja käsite ja lisäksi erilaisia kuntoutuspalveluja tarjoaa moninainen joukko toimijoita. Tilannetta ratkoi vuonna 2017 kuntoutuksen uudistamiskomitea, joka esitti muun muassa tiedonkulun parantamista tietojärjestelmiä kehittämällä, yhtä yhteistä asiakassuunnitelmaa useita palveluja tarvitseville sekä nimettyä vastuuhenkilöä, joka vastaa eri palvelujen yhteensovittamisesta. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset on vietävä eteenpäin. Kuntoutusprosessissa tulee hyödyntää kaikki terveydenhuollon osaamisresurssit nykyistä tehokkaammin, jotta ihmisten ei tarvitsisi jonottaa päästäkseen kuntoutukseen tuki- ja liikuntaelinvaivoissaan. Jonoissa vaivat kroonistuvat, sairauslomat pitenevät ja hoitokulut kasvavat.

Koronaviruspandemia syvensi Suomessa pitkään kertynyttä kuntoutusvelkaa. Koululaisten liikuntamäärät romahtivat, työmatkaliikunta väheni ja ikääntyneiden elinpiiri kaventui. Etätyö lisäsi työn fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Laitoshoidossa olevien kuntoutuspalvelut keskeytyivät ja sosiaaliset kontaktit loppuivat. Kuntoutusvelan kuittaamiseksi tarvitaan nyt tehokkaita toimia, esimerkiksi kuntoutuksen palveluseteli sekä kuntoutukseen kohdennettu lisärahoitus kunnille.

Jo voimassa olevan palvelusetelilain avulla voidaan varmistaa katkeamattomat kuntoutuspolut hyödyntämällä palveluseteliä nykyistä tehokkaammin. Palveluseteli on myös väline vielä tehokkaampaan fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan hyödyntämiseen. On tärkeää tunnistaa yksityisten tuottamien kuntoutuspalvelujen kustannustehokkuus ja korkea kuntoutusalan ammattitaito. Hyödyntämällä palvelusetelin avulla kaikkien sektoreiden kuntoutusalan ammattilaisten osaamista päästään kohti saumatonta hoitojärjestelmää, joka pystyy parhaiten tukemaan ja parantamaan ihmisen toimintakykyä.

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuntoutustakuun toteuttamiseksi.

Helsingissä 15.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Eduskunnan puhemiehelle

Joka kolmas suomalainen sairastuu elinaikanaan syöpään. Vaikka syöpätapausten määrä kasvaa, yhä useampi syöpään sairastunut paranee tai elää kroonisen sairauden kanssa. Uusien lääkehoitojen kehittäminen syöpäsairauksien hoitoon on määrällisesti mitattuna keskeisin lääkekehityksen kohde maailmanlaajuisesti.

Suomessa lääkkeiden rahoitus ja arviointi jakaantuu kahteen kanavaan niiden annostelutavan perusteella. Sairaalassa suonensisäisesti annettavien lääkehoitojen kuluista vastaavat kunnat, jotka rahoittavat sairaanhoitopiirejä. Sairaalalääkkeiden arvioinnista vastaa Fimea. Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvosto Palko antaa lisäksi suositukset uusien lääkkeiden sisällyttämisestä kansalliseen palveluvalikoimaan. Jos hoidosta ei ole kansallista arviointia tai suositusta, arviointi tehdään sairaanhoitopiireissä. Avohoidon osalta reseptilääkkeiden korvattavuudesta päätetään Lääkkeiden hintalautakunnassa Hilassa, jonka päätösten toimeenpanosta vastaa Kela ja sairausvakuutuksesta maksettavista lääkekorvauksista valtio. Kaksikanavajärjestelmäämme perustuva jako sairaala- ja avoterveydenhuollon lääkkeisiin on keinotekoinen eikä enää vastaa lääkekehityksen ja uusien hoitomuotojen myötä muuttuneisiin tarpeisiin.

Suomen Syöpäpotilaat ry on kannanotossaan nostanut esiin Suomen kaksikanavaisesta lääkkeiden rahoitusjärjestelmästä johtuvat jäykkyydet, jotka eivät mahdollista useiden yhdistelmähoitojen arviointia eikä käyttöönottoa syöpien hoidossa. Suomen Syöpäpotilaat ry:n mukaan rahoitusjärjestelmä on luonut väliinputoajatilanteen: potilaat eivät saa yhdistelmähoitoa, jos vain toinen lääkkeistä kuuluu sairaalan vastuulle ja toiseen ei ole puolestaan mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta. Ongelma olisi mahdollista korjata lainmuutoksella.

Vallitseva lainsäädäntö ja lääkkeiden kaksikanavarahoitusjärjestelmä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Suomen Syöpäpotilaat ry:n ja munuaissyöpää hoitavien lääkärien mukaan nykyinen lainsäädäntö estää levinnyttä munuaissyöpää sairastavia potilaita saamasta tehokkaaksi todettua immunologisen, suonensisäisesti annosteltavan hoidon ja tablettimuotoisen lääkkeen yhdistelmähoitoa, jolle Euroopan Komissio myönsi 2019 myyntiluvan pitkälle edenneen munuaissolukarsinooman ensilinjan hoitoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 26.11 monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä valmisteluryhmää, mukaan lukien lääkekorvausjärjestelmän valmisteluryhmän myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi. Ministeriö asetti lisäksi lokakuun alussa Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanon koordinaatioryhmän, jonka toimikausi kestää 30.4.2023 saakka. Potilaiden näkökulmasta uudistustarve on kiireellinen. Vakavasti sairailla syöpäpotilailla, ei ole mahdollisuutta odottaa tehokkaaksi todetun, muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon mahdollistavaa lainsäädäntöä vaalikauden loppuun. Erilaiset syövän yhdistelmähoidot yleistyvät syöpätyyppien hoidossa ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa Suomessa lakimuutoksella kiireellisesti.

Suomen Syöpäinstituutin Säätiön aloitteesta Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämän arviointityön pohjalta edennyt hanke Kansallisen Syöpäkeskuksen ja koordinoivan yksikön perustamiseksi eteni lokakuussa 2019 perustamissopimuksen allekirjoitukseen. Kansallinen syöpäkeskus koostuu jo perustetuista alueellisista keskuksista sekä erillisestä koordinoivasta yksiköstä, joka oli ministeriön määritelmän mukaan määrä perustaa HUSin yhteyteen mahdollisimman pian perustamissopimuksen allekirjoituksen jälkeen. On vakavaa, että Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön rahoitus ja perustaminen on viivästynyt.  

Kansallinen syöpäkeskuksen tavoitteina on muun muassa turvata yhdenvertaista hoitoa ja edistää tutkimusta ja sen toiminnan täysimääräistä käynnistymistä tulisi kiirehtiä.

Suuntaamalla voimavaroja osaamiskeskuksiin, kuten syöpäkeskukseen voidaan panostaa parempaan hoitoon sekä suomessa tehtävään tutkimukseen. Samalla rakennamme yrityksille houkuttelevaa toimintaympäristöä, joka tuo tutkimusinvestointeja suomeen. panostus maksaa itsensä takaisin parempana hoitona ja kasvavina tutkimusinvestointeina. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy yhdistelmähoitojen käyttöönoton mahdollistamiseksi syöpäpotilaiden hoidossa?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön perustamiseksi?

Helsingissä 08.12.2020

Sari Sarkomaa /kok

Eduskunnan puhemiehelle

Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.

Suomessa lainauskorvausjärjestelmä syntyi myöhään muihin Euroopan maihin verrattuna. Tekijät ovat kuitenkin hyvin kiitollisia siitä, että lainauskorvaus nousi Suomessa vihdoin vuonna 2017 pohjoismaiselle tasolle ja korkeakoulukirjastot otettiin mukaan korvauksen piiriin.

Useammassa Euroopan maassa lainauskorvaus on ulotettu myös e-kirjoihin. Suomi voisi toimia tässä asiassa etupainotteisesti ja mahdollistaa korvaukset tekijöille myös e-kirjoista ensimmäisten EU-maiden joukossa. Tällä hetkellä tekijänoikeuslain nojalla lainauskorvausta maksetaan vain fyysisinä teoskappaleina lainattavista kirjoista. Osa kirjallisuuden tekijöistä, kuten tavallisesti kertakorvauksella julkaisuoikeudet kustantajalle luovuttavat kirjallisuuden kääntäjät, putoavat e-aineiston lainaamisen osalta täysin arvoketjun ulkopuolelle.  Samaan aikaan e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainamäärät lisääntyvät vuosittain merkittävästi ja Suomessa selvitetään kansallisen e-kirjaston perustamista. Kirjallisuuden tekijät toivovat lakimuutosta asiaan: lainauskorvausta tulisi saada myös e-aineistoista.

Valtion erikoiskirjasto Celia tuottaa lukemisesteisille äänikirjoja saavutettavassa muodossa. Kirjallisuuden tekijät saavat Celian lainoista nykyisin korvauksen vain, jos teos jää pysyvästi käyttäjän haltuun. Celian äänikirjoja käytetään kuitenkin enenevässä määrin suoratoistotekniikalla, eivätkä tekijät saa tuolloin käytöstä korvausta.

Myös tämä korvausoikeus tulisi muuttaa teknologianeutraaliksi. Sivistysvaliokunta esitti mietinnössään 7/2018, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lain muuttamiseksi teknologianeutraalimmaksi siten, että tekijöiden oikeudet kohtuullisen korvauksen saamiseen varmistetaan vastaamaan paremmin teosten käyttöä. Sivistysvaliokunta esitti, että hallituksen tulee arvioida lain vaikutuksia edunsaajien ja oikeudenhaltijoiden kannalta ja antaa siitä selvitys sivistysvaliokunnalle keväällä 2021. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy lainauskorvauksen ja Celian äänikirjoista suoritettavan korvausten muuttamiseksi teknologianeutraaleiksi?

Helsingissä 3.12.2020

_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]