Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Julkaistu Sairaanhoitajaliiton blogissa 23.9.2020

Eduskunnan työ jatkuu koronan varjossa. Syksyn tärkeimpiä asioita ovat Suomen nostaminen koronan tuomasta taantumasta ja terveyspalveluiden toimivuuden varmistaminen. Terveydenhuoltomme perusta on korkeassa osaamisessa ja osaajissa, jotka palvelut tekevät. WHO:n julistamana sairaanhoitajien ja kätilöiden vuonna on tärkeää muistuttaa siitä, että sairaanhoitajiin panostaminen on sijoitus, joka näkyy väestön parempana terveytenä. 

Tänä vuonna 95 vuotta täyttävä Sairaanhoitajaliitto on tehnyt ansiokasta työtä tekemällä näkyväksi sairaanhoitajien työn merkitystä. Kiitos Sairaanhoitajaliitolle hienosta työstä ja tiiviistä yhteistyöstä meidän hoitajataustaisten kansanedustajien kanssa.

Jotta tulevaisuudessakin Helsingissä ja Uudellamaalla olisi riittävästi ammattitaitoisia hoitotyön asiantuntijoita, johtajia ja opettajia on terveystieteen maisterin koulutus käynnistettävä uudelleen Helsingin yliopistossa. Oli karvas pettymys, että Helsingin yliopiston anomus tutkinnonanto-oikeudelle terveystieteiden maisterin tutkintoon hylättiin jälleen tänä kesänä ministeriössä.

Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella olemme urakoineet asian eteen yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. Jätin ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Helsingin yliopiston terveystieteiden koulutusvastuuesityksen hylkäämisen perusteista jatkotyöskentelymme tueksi. Periksi ei anneta.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. On sekä yhteiskunnan että opiskelijoiden voimavarojen tuhlausta, että helsinkiläiset ja uusimaalaiset terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat hakemaan jatkokoulutusta matkojen takaa.

Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen terveystieteiden koulutustarjonnassa. Tällä hetkellä Suomessa HYKS:n erityisvastuualue on ainoa erityisvastuualueista, joissa ei ole tarjolla terveystieteiden maisterikoulutusta.

Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. 

Tarvitsemme enemmän tutkimusta ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Yliopistotasoinen terveydenhuollon tutkimuksen rahoitus on ollut vuosikausia jatkuvassa laskussa riippumatta hallituksesta ja ministeristä. Valtiovarainvaliokunnassa olen vuosittain neuvotellut lisärahaa yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen ja parhaimmillaan olemme saavuttaneet merkittäviäkin lisäyksiä. Saimme myös hoitajataustaisten edustajien yhteistyöllä oman kohdan budjettiin Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle. Haluamme yhteistyössä edistää näyttöön perustuvan toimintaa  ja kehittämistä hoitotyössä. Nyt on aika saada tutkimusrahat kasvusuuntaan.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita.

Pidetään yhteyttä!

Sari Sarkomaa, helsinkiläinen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Julkaistu

Tiedote 22.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Ministeri Kiurun lausuntokierrokselle laittaman maakuntasote-esityksen kannatus on katoamassa. Hallituspuolueiden kansanedustajatkin ovat kunnissa heränneet suurten kaupunkien rahat ryöstävään rahoitusmalliin. Hallituspuolueista on tapahtumassa joukkopako hallituksen riveistä.

”On epäselvää, onko maakuntasotelle enää enemmistö eduskunnassa. Hallitus ei voi sulkea silmiään lausuntopalautteissa esitetyltä kritiikiltä varsinkin, kun kritiikkiä esitetään poikkeuksellisen vahvasti jopa tyrmäävästi hallituksen omista riveistä. On vastuutonta laittaa lausunnolle esitys, josta hallitusryhmissäkin on suuri erimielisyys”, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Varsinkin suurempien kaupunkien lausunnoissa maakuntasote-esitys saa kylmää kyytiä hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden yhteisvoimin. Ja syystä. Kaupunkien rahat ryöstetään, vastineeksi on tulossa lisähallintoa, mutta ei juurikaan parempia palveluja. Vasemmistovihreän hallituksen esitys kuihduttaa HUS:n ja kuntien palvelut sekä kaupunkien elinvoiman. Erityinen huoli on se, miten kunnissa jää sivistykseen ja koulutuksen rahaa. Suomen käy huonosti, jos maan veturina toimiva pääkaupunkiseutu hyydytetään, varoittaa Sarkomaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan uudistuksen myötä Uudenmaan sote-maakunnilta leikattaisiin rahoitusta noin 400 milj. euroa, josta HUS:n osuus olisi ainakin 100 milj. euroa. Lehtosen mukaan tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS alueen erikoissairaanhoidosta. Koronan runneltua pahiten juuri Helsinkiä ja Uuttamaata olisi alueelle kohdistettu sote-leikkuri täysin kohtuuton eikä sitä voi missään nimessä hyväksyä.

Hallituksen maakuntasote-esityksen suuria valuvikoja on se, että siitä puuttuvat vaikuttavat keinot vahvistaa peruspalveluja. Lupaukset ripeästä hoitoon pääsystä yritetään kuopata vaivihkaa. Korona ei ole syy jättää tekemättä, päin vastoin nyt on suurempi tarve kuin ikinä varmistaa ihmisten yhdenvertainen pääsy hoidon ja avun piiriin. Samalla on kurottava ripeästi kiinni koronan myötä syntynyt hoitovelka ja tähdätä samalla hoitotakuuajan lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi toteutua.

On päivän selvää, ettei hallitukselle jää muuta vaihtoehtoa kuin hylätä torso esitys ja korjata vakavat virheet. Eduskuntaan esityksen tuominen esitetyssä muodossa olisi suurta vastuuttomuutta ja sulaa hulluutta. Hallituksen on vihdoin viisasta kuulla terveydenhuollon asiantuntijoita, tutkijoita, kuntia ja kaupunkeja, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 20.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho kiittävät hallitusta budjettiriihen päätöksistä, joilla voidaan edistää kuntoutumista ja työelämään siirtymistä. Kaikista vaikuttavin mielenterveyttä edistävä työllisyystoimi, terapiatakuu, jäi kuitenkin vielä toteuttamatta.

”Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli sekä nuorten psykososiaalisten palveluiden vakiinnuttaminen sekä työllisyys- ja elinkeino palveluiden vahvistaminen nuorten palvelupiste Ohjaamoihin ovat hyviä asioita. Panostukset perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi ja varhainen tuki ovat myös välttämättömiä, kun tavoitteena on taittaa mielenterveysongelmien kasvu. Terapiatakuu on toteutettava nyt”, Sarkomaa ja Laiho toteaa.

Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016.

”Suurin kansansairautemme mielenterveysongelmat aiheuttavat mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan. Kehityssuunnan muuttamiseksi mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettava terapiatakuun mukaisesti”, vaatii Sarkomaa.

Terapiatakuun myötä Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin. Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä.

”Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla olisi mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, työkyvyttömyyseläkkeitä, työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä”, huomauttaa Laiho.

Terapiatakuu on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena.

”Koronakriisin myötä mielenterveyspalvelujen tarve on entisestään kasvanut. Vastuuministeri Kiuru on eduskunnan kyselytunnilla vakuuttanut kannattavansa terapiatakuu -aloitetta. Hallitukselta odotetaan nyt konkreettisia päätöksiä ”, Sarkomaa ja Laiho päättävät.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Julkaistu

Tiedote 19.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedusajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho ovat huolissaan hallituksen aikeista romuttaa opiskeluhuolto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Lausuntokierroksella olevassa esityksessä opiskeluhuollon järjestämisvastuun siirtyisi kunnilta sote-maakunnille. On selvää, että opiskeluhuollon eriyttäminen kouluista maakuntiin muuttaisi toimintaa enemmän oire- ja sairauskeskeiseksi eikä normaalikehitystä tukevaksi kuten nyt. Oppimisen tukemiseen liittyvät tehtävät unohtuisivat ja tämä heikentäisi kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan on välttämätöntä, että kouluterveydenhuolto toimii tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta. Kouluterveydenhuollon on oltava sellainen, että se tukee oppilashuoltotyötä ja yhteistyötä opettajien, rehtoreiden kuraattoreiden ja koulupsykologien kanssa. Opiskeluhuollon on toimittava siten, että lapset ja nuoret kokevat olevansa osa kouluyhteisöä. Olennainen osa niin koulu- kuin opiskeluterveydenhuoltoakin on oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

”On pysäytettävä hallituksen aie uhrata opiskeluhuolto maakuntien alttarilla. Olisi virhe siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit massiiviseen maakuntasoteen ja entisestään vaikeuttaa koulujen mahdollisuuksia tukea oppilaita,” Sarkomaa sanoo.

”Oppilaiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on merkittävässä roolissa lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Jotta palvelut myös kohtaisivat niiden tarpeessa olevat lapset ja nuoret, opiskeluhuollon palvelujen tulee olla lähellä ja helposti saatavilla heidän päivittäisessä toimintaympäristössään”, tähdentää sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laihon.

Edustajien mukaan on tehtävä toimia, joilla edistettäisiin kuraattori- ja psykologipalveluiden roolia tiiviinä osana kouluyhteisöä. Tämä edellyttää oppilashuollon järjestämisvastuun säilyttämistä kunnilla. Opiskeluhuollon toimiessa tiiviinä osana kouluyhteisöä on mahdollisuus havaita nopeasti ja matalalla kynnyksellä lasten ja nuorten tuen tarve. Edustajat myös muistuttavat hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan Marinin hallitus vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla sekä oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria, oppilaiden ja opiskelijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä. Opiskelijahuollon siirtäminen maakuntiin olisi räikeässä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

Useat eri toimijat kuten OAJ, Psykologiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, koulutusorganisaatiot ja suuret kaupungit ovat ottaneet kantaa sen puolesta, että oppilashuolto säilytettäisiin kunnilla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen annetussa lausuntopalautteessa hallituksen suunnitelma tyrmätään.

”Erityisesti koronakevään repimät oppimiserot vaativat nyt panostuksia opiskeluhuoltoon. Kun haluamme kaventaa terveyseroja ja vähentää eriarvoisuutta on panostettava varhaisiin vuosiin. Hyvä opiskelijahuolto on tässä työssä keskeisessä roolissa. Myöskään hallituksen esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä ei auta näitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsisivat tukea jo oppipolun varhaisessa vaiheessa,” edustajat päättävät.

Sari Sarkomaa, 050 5113033

Mia Laiho, 050 4336461

Julkaistu

Kirjallinen kysymys Helsingin yliopiston terveystieteiden koulutusvastuuesityksen hylkäämisen perusteista

Eduskunnan puhemiehelle

Osana yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuskauden 2021—2024 valmisteluita Helsingin yliopisto esitti keväällä 2020 opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuun myöntämistä terveystieteen maisterin tutkintoon, mutta esitys hylättiin.  Helsingin yliopisto on jo vuonna 2013 esittänyt samaa koulutusvastuuta, mutta sitä ei myönnetty. Tuolloin katsottiin, että kysymys siitä, voiko jokin yliopisto tai jotkut yliopistot profiloitua vain maisterikoulutuksen tuottajana, on koulutuspoliittisesti hyvin merkittävä, eikä sitä voida ratkaista pelkästään yksittäisen yliopiston yksittäistä koulutusalaa koskevan esityksen osalta.

Esitys olisi mahdollistanut kliinisen hoitotieteen asiantuntijatehtävissä, kehittämisessä, johtamisessa, opetuksessa ja tutkimuksessa tarvittavan yliopistotasoisen koulutuksen. Koulutusvastuun myöntäminen Helsingin yliopistolle olisi oleellisesti vahvistanut terveystieteellistä tutkimusta HYKS:n erityisvastuualueella. Vaikka HYKS:n erityisvastuualue on väestöpohjaltaan maamme suurin ja monimuotoisin, HYKS:n erityisvastuualue on ainoa, jossa ei tällä hetkellä ole esityksen mukaista terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Metropolialueen merkitys on ratkaiseva koko Suomen menestymisen kannalta, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen terveystieteiden koulutustarjonnassa.  

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa, vaikka jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Helsingin yliopisto on toistamiseen esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle            tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä terveystieteiden maisterintutkintoon. Vuosien varrella asian eteen on tehnyt työtä laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. 

Laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Terveydenhuollon johto-, asiantuntija- ja koulutustehtäviin vaaditaan yhä useammin yliopistossa suoritettua terveystieteiden maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Tutkijatehtävissä se on ehdoton edellytys. 

Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä.  

Omat tieteenalaohjelmat ovat välttämättömiä myös kliinisen laboratoriotyön ja radiografiatyön asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalojen sekä ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittymisen varmistamiseksi. Kliinisen laboratoriotieteen ja radiografian tutkinto-ohjelmat lakkautettiin vuonna 2014 Oulun yliopiston hallituksen päätöksestä. 

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Uudellamaalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän osaajia, sillä väestön ja työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin muualla maassa. Yliopistotasoisia terveydenhuollon osaajia tarvitaan terveydenhuollossa hoitotyön johtamiseen, mutta myös metropoliseudun ammattikorkeakouluissa opettamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että terveydenhuollon maisterin koulutusta on tärkeää saada myös metropolialueella, jossa tämän koulutuksen tarve kasvaa koko ajan. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä perusteilla Helsingin yliopiston esitys opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuun myöntämisestä terveystieteiden maisterin ja tohtorin tutkintoon hylättiin, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy terveystieteiden maisterin koulutuksen uudelleen käynnistämiseksi ja tutkinnonanto-oikeuden myöntämiseksi Helsingin yliopistolle, miten hallitus turvaa hoitotyön asiantuntijoiden, johtajien ja opettajien riittävyyden Helsingissä ja Uudellamaalla ja miten hallitus turvaa terveydenhuollon diagnostisten palveluiden asiantuntijoiden riittävyyden ja osaamisen Suomessa? 

Helsingissä 27.7.2020 SariSarkomaa kok

Julkaistu

Uutinen inhimillistä ja osaavaa saattohoitotyötä tekevän Terhokodin yt- neuvotteluista ja epävarmasta tulevaisuudesta on vakava. Terhokodissa tehdään mittaamattoman tärkeää työtä kuolemansairaiden ihmisten ja heidän omaistensa kuoleman kohtaamisen helpottamiseksi. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista. Terhokodin työn jatkuminen on varmistettava.

Vaativan erityistason saattohoidon palvelun järjestämisvastuu keskitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS) vuonna 2015. Sen jälkeen HUS on hankkinut saattohoitopalvelut Terhokodilta pääkaupunkiseudun kuntien puolesta. Monen tekijän summa on vaikuttanut siihen, että Terhokodin käyttöaste on pienentynyt.

Terhokodin, kuntien ja HUS:n kesken on sovittu selvitettäväksi vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestäminen HUS:n alueella ja sen osana myös Terhokodin toiminta. Selvitys valmistuu lokakuun loppuun mennessä. 

Selvityksen lopputulemana on saatava Terhokodin toiminnan kestävästi turvaavat askeleet. Ratkaisun on oltava sellainen, että Terhokoti voi jatkaa hyvää työtään edelläkävijänä, yhteistyökumppanina, itsenäisenä ja arvokkaana saattohoidon toteuttajana ja kehittäjänä. Terhokodin on voitava jatkaa inhimillisenä kodinomaisena yksikkönä, jossa myös koko perhe saa tukea.

Terhokodin olemassaolon ajan saattohoito on merkittävästi kehittynyt. Terhokoti on ollut tässä työssä keskeinen toimija. Työtä on paljon tehtävänä ja sen on jatkuttava. Ihmisarvoa kunnioittavan ja lempeän elämän loppuvaiheen saattohoidon ja kivun hoidon saatavuudessa on maassamme edelleen isoja eroja. 

Yliopistossa opiskeluaikoina tein yövuorossa työtä vanhusten pitkäaikaishoidon osastolla, jossa myös nuorena hoitajana sain ensimmäiset kosketukset kuolevan ihmisen hoitoon. Yksin jääminen ja sen tuoma turvattomuus on yksi suurimpia vanhusten ja huolenaiheita.

Monet yöt valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolesta puhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin kun hän sitä tarvitsee.

Sain kunnian olla juhlapuhujana vuonna 2018 Terhokodin 30-vuotisjuhlissa. Silloin painotin, että saattohoitokotien perhekeskeinen toimintakulttuuri on oltava keskeinen osa vaativaa saattohoitoa nyt ja tulevaisuudessa. Pidän välttämättömänä, että saattohoitokotien asemaa vahvistetaan osana saattohoidon kehitystyötä. 

Laadukasta saattohoitoa on oltava saatavilla yhdenvertaisesti ihmisen tarpeen mukaan. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa saattohoitopaikkaan. On välttämätöntä löytää ratkaisu, jolla turvataan Terhokodin toiminta saattohoidon tarjoajana, kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Terveydenhuollon maisteri 

Julkaistu

Tiedote 15.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se ottaisi terapiatakuun toteuttamisen osaksi työllisyystoimia, joista hallitus päättää budjettiriihessä. Ilman panostamista mielenterveyspalveluihin on vaikea saavuttaa hallitusohjelman tavoitetta 75 prosentin työllisyysastetta 2023 mennessä.

Terapiatakuu on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena. Koronakriisin myötä saavutettavien mielenterveyspalveluiden tarve on entisestään korostunut. Vastuuministeri Kiuru on eduskunnan kyselytunnilla vakuuttanut kannattavansa terapiatakuu- aloitetta. Hallitukselta on kaikki syyt odottaa päätöksiä asiassa.

Sarkomaa on jättänyt tänään toimenpidealoitteen terapiatakuun tavoitteiden toteuttamisesta ja terapiatakuun ottamisesta osaksi työllisyystoimia vauhdittaakseen hallitusta tekemään päätöksiä. Sarkomaa haluaa aloitteella vauhdittaa myös terapiatakuuta koskevan kansalaisaloitteen käsittelyä. Suomalaisten hyvinvoinnille tärkeää asiaa ei saa yrittää haudata koronan varjolla. 

”Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan,” Sarkomaa huolehtii.

Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä. Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä.

Terapiatakuun toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.

Terapiatakuun toteuttamisen edellyttämät määrärahat sisältyivät kokoomuksen tämän vuoden vaihtoehtobudjettiin. 

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tänään alkaneesta hallituksen budjettiriihestä on saatava merkittäviä päätöksiä työllisyys- ja ilmastotoimista sekä suomalaisen osaamisen vahvistamisesta. Huonolta kuitenkin näyttää. On käsittämätöntä, että hallitus on jäänyt köllöttelemään keskusteluun 30 000 uuden työpaikan näkymästä, kun viimeisimpien lukujen mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 400 000. Kyse on isosta mittakaavavirheestä. 

Keinoja työllisyyden vahvistamiseksi kyllä on, mutta hallitukselta on puuttunut tahtoa niiden toteuttamiseen. Kokoomus julkaisi elokuussa uudistuskokonaisuuden, jolla työtä tekevien määrä voisi kasvaa jopa 120 000 henkilöllä. Hallituksen tavoite 30 000 työpaikasta on täysin riittämätön ja jättää työtä vailla olevien hädän kylmästi syrjään.

Päätöksiä lykättiin jo ennen koronaa. Pääministeri Marin on jatkanut Rinteen pääministerinä luomaa lykkäyslinjaa. 

Huolta lisää se, että keskustan uusi puheenjohtaja Ministeri Saarikko on huolestuttavasti kallellaan pääministeri Marinin löperön työllisyyspolitiikan suuntaan. Keskustan aiempi puheenjohtaja Katri Kulmuni linjasi tiukasti, että päätöksiä ei voi enää juosta karkuun. Kulmuni on vaatinut jatkuvasti, tosin ilman vaikutusta, hallitukselta toimia työllisyysasteen nostamiseksi.

Rakenteellisten työllisyystoimien lykkäyslinja on vastuuton ja jäätävän kylmää politiikkaa. Mitä pidemmälle päätöksiä lykätään, sitä useampi ihminen on ilman työtä ja kuntien vaikeudet järjestää hyvinvointipalveluja rapautuvat. Hallituksen olisi kuultava erityisesti tutkijoiden hätähuuto nuorten puolesta. Tekemättömyys työllisyystoimissa on aiheuttamassa kadotetun sukupolven. Yhä useampi on jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Me kokoomuslaiset emme puhu uusista työpaikoista vain siksi, että maassa olisi riittävästi veronmaksajia. Vaadimme työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, koska jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen ansaitsee mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan ja tulla toimeen omalla työllään. Koronasta ei saa tehdä tekosyytä jatkaa päätösten lykkäämistä, vaan päinvastoin. Tekojen aika on nyt!

Kokoomus odottaa budjettiriihestä myös vahvoja panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Kokoomus on jo pitkään esittänyt korkeakoulujen pääomittamista miljardilla eurolla. Tämän lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia on nostettava joka vuosi 100 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun. Panostuksia tarvitaan myös koko koulupolkuun aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat suomalaisessa osaamisessa ja innovaatioissa.

Tekemättömyys ja päätösten lykkääminen leimaavat työllisyyspäätösten lisäksi myös hallituksen ilmasto- ja ympäristötoimia. Budjettiriihessä on saatava päätökset ainakin turpeen tulevaisuudesta ja sen verotukien asteittaisesta poistamisesta. Kokoomus lopettaisi lainsäädännöllä turpeen merkittävän energiakäytön vuoteen 2032 mennessä. Toivon hallitukselta lisätoimia myös Itämeren ja etenkin Saaristomeren pelastamiseksi.

Hallitus julistaa kovaan ääneen olevansa ilmastohallitus, jolla on jopa historian ensimmäinen ilmastoministeri. Missä tämä näkyy? Hallitus on luvannut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Se ei tapahdu itsekseen.

Suomen on onnistuttava yhdistämään pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu, jossa työtä on ja sitä kannattaa tehdä ja teettää. Emme voi jättää tuleville sukupolville kohtuutonta velkavuorta, romutettua hyvinvointiyhteiskuntaa emmekä elinkelvotonta ympäristöä.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Multala ja Saara-Sofia Sirén vaativat ympäristöministeri Krista Mikkosta huolehtimaan, että budjettiriihessä tehdään päätöksiä vakavasti sairaan Saaristomeren pelastamiseksi. Edustajat vaativat, että ravinnepäästöjen vähentämishankkeisiin hallituskaudelle sovitut 250 miljoonaa euroa suunnataan vaikuttavimpiin toimiin sen sijaan, että rahat hajasijoitettaisiin moniin pieniin hankkeisiin. 

”Lounais-Suomen ravinnevalumat ovat nousseet koko Itämeren alueen kriittiseksi rehevöitymisen hotspotiksi. Siksi toimia tulisi kohdentaa tälle alueelle. Rahaa on ja kyse on siitä, onko tahtoa kohdentaa ne vaikuttavasti. Meremme on pelastettavissa, mutta se vaatii historiallista käännettä ravinnekuormituksessa”, edustajat toteavat. 

Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Viime talvena Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia.

”Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi olisi järkevää luoda kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri”, edustajat toteavat.

Edustajat vaativat, että hallituksen on tehtävä samalla päätökset, joilla turvataan vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti ravinnevalumien ehkäisy hyödyntämällä peltojen kipsikäsittelyä, rakennekalkituksia sekä kuitulietteitä.

”Teimme viime eduskuntakaudella päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin ripeästi lisää vaikuttavuutta. Ympäristöministerin ja koko maan hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren rehevöitymistä”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Sari Multala 040 531 7104

Saara-Sofia Sirén 050 513 2051

Julkaistu

Tiedote 13.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee ensi viikon budjettiriihessä päätöksiä työllisyyden ja suomalaisen osaamisen vahvistamisesta sekä ilmastotoimista. Kokoomus on aiemmin ilmoittanut jättävänsä välikysymyksen, mikäli hallitus ei pysty budjettiriihessä tekemään päätöksiä työllisten määrän lisäämisestä, uudesta työllisyystavoitteesta, velkakierteen pysäyttämisestä ja ratkaisuista kilpailukyvyn parantamiseksi.

”Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa lähes 400 000. Keinoja työllisyyden vahvistamiseksi kyllä on, jos hallitukselta löytyy tahtoa niiden toteuttamiseen. Kokoomus julkaisi elokuussa uudistuskokonaisuuden, jolla työtä tekevien määrä voisi kasvaa jopa 120 000 henkilöllä. Hallituksen tavoite 30 000 työpaikasta on täysin riittämätön ja jättää työtä vailla olevien hädän kylmästi syrjään sekä vaarantaa hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden rahoituksen. Kyse on isosta mittakaavavirheestä”, Sarkomaa sanoo.

”Me kokoomuslaiset emme puhu uusista työpaikoista vain siksi, että maassa olisi lisää veronmaksajia. Vaadimme työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, koska jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen ansaitsee mahdollisuuden tulla toimeen omalla työllään. Koronasta ei saa tehdä tekosyytä jatkaa päätösten lykkäämistä, vaan päinvastoin. Tekojen aika on nyt!” Sarkomaa jatkaa.

Kokoomus odottaa budjettiriihestä myös vahvoja panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

”Kokoomus on jo pitkään esittänyt korkeakoulujen pääomittamista miljardilla eurolla. Tämän lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia on nostettava joka vuosi 100 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun. Panostuksia tarvitaan myös koko koulupolkuun aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat suomalaisessa osaamisessa ja innovaatioissa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan tekemättömyys ja päätösten lykkääminen leimaavat työllisyyspäätösten lisäksi myös hallituksen ilmasto- ja ympäristötoimia. Sarkomaa odottaa, että budjettiriihessä saataisiin päätökset ainakin turpeen tulevaisuudesta ja sen verotukien asteittaisesta poistamisesta. Kokoomus lopettaisi lainsäädännöllä turpeen merkittävän energiakäytön vuoteen 2032 mennessä. Sarkomaa toivoo hallitukselta lisätoimia myös Itämeren ja etenkin Saaristomeren pelastamiseksi.

”Tavoitteita kyllä on, mutta missä viipyvät teot? Hallitus julistaa kovaan ääneen olevansa ilmastohallitus, jolla on jopa historian ensimmäinen ilmastoministeri. Missä tämä näkyy? Hallitus on luvannut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Se ei tapahdu itsekseen”, Sarkomaa sanoo.

”Suomen on onnistuttava yhdistämään pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu, jossa työtä on ja sitä kannattaa tehdä ja teettää. Emme voi jättää tuleville sukupolville kohtuutonta velkavuorta, romutettua hyvinvointiyhteiskuntaa tai elinkelvotonta ympäristöä”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033