Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Pääministerin Marinin ( sd.) hallituksen on syytä kuulla ihmisten hätä ja etsiä budjettiriihessä kestäviä ratkaisuja turvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta. Toimia tarvitaan yhtälailla muiden järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseen.

Budjettiesityksessä olevan historiallisen suuri järjestöjen rahojen leikkausesitys on vaarassa murentaa järjestöjen toiminnan pohjaa. Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna.

Järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, jota yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata.

Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään. Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki.

Määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä.

Muistutan  hallitusta, että vielä keväällä koronakriisin aikaan sosiaali- ja terveysministeriö vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi miettimättä toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin. Lisäksi järjestöjen rahoituksen leikkuri on räikeässä ristiriidassa Marinin hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitellaan vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen toiminnan autonomisuutta.

Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei näin suuria äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen.

Tein kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ja toimintaedellytysten turvaamisestavauhdittaakseni hallitusta ottamaan budjettiriihessä huomioon järjestöjen mittaamattoman arvokas työ.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Julkaistu 21.8.2020

Valtiovarainministeriö esittää vuoden 2021 budjettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaamista 127 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsisi järjestöjen rahoituksen 33 prosentin laskua. 

Esitys on erittäin huolestuttava tukea tarvitsevien ja haavoittavassa tilanteessa elävien kuten muistisairaiden ihmisten kannalta. 

Järjestöjen matalan kynnyksen maksuton ammatillinen tuki ja vertaistuki täydentävät julkisen ja yksityisen sektorin palveluita tavalla, jota on vaikea, jopa mahdoton korvata.   

Muistisairaus on kansansairaus, jota sairastaa noin 200 000 suomalaista. Omaisten ja läheisten kautta  sairaus vaikuttaa jopa miljoonan ihmisen arkeen. Sairastunut ja läheinen tarvitsevat tietoa, ohjausta ja neuvontaa sekä vertaistukea elämäntilanteeseensa.  

Erityisen haastava tilanne on nyt. Keväällä koronapandemia keskeytti muun muassa  kaiken ryhmätoiminnan sekä sulki muistisairaat ja läheiset koteihinsa. Rajoitustoimien pitkittyessä sekä sairastuneiden että läheisten jaksaminen vaarantui. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää niitä. 

Muistisairauden taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Ympärivuorokautisen hoivan asiakkaista kolme neljästä sairasta keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Ympärivuorokautisen hoivan kustannukset ovat keskimäärin 60 000 euroa vuodessa asukasta kohden. 

On lyhytnäköistä leikata tukea ihmisiltä, jotka sairastavat etenevää neurologista sairautta, joka vaatii myös läheisiltä paljon. Muistisairauden varhainen toteaminen, oikea lääkitys, kuntoutus, sujuva arki ja mielekäs tekeminen pitävät toimintakykyä ja aivoterveyttä yllä sekä siirtävät vaativampien palveluiden tarvetta eteenpäin.  

Muistiliitto vaatii, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan vuonna 2021 perumalla esitetyt leikkaukset ja järjestöjen rahoitus ratkaistaan myös pidemmällä aikavälillä muun muassa laskemalla arpajaisveroa ja kompensoimalla Veikkauksen tuottojen laskua budjettivaroista. 

Muistiliitto ry 
Merja Mäkisalo-Ropponen, puheenjohtaja 
Sari Sarkomaa, 1. varapuheenjohtaja 
Pasi Kivisaari 2. varapuheenjohtaja  

Julkaistu

Tiedote 22.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pyytää hallitusta kuulemaan ihmisten hätää ja etsimään budjettiriihessä kestäviä ratkaisuja turvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta. 

Budjettiesityksessä olevan historiallisen suuri järjestöjen rahojen leikkausesitys on vaarassa murentaa sote-järjestöjen toiminnan pohjaa. Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kukuvaan vuoteen verrattuna.

Järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, jota yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata.

”Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään. Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki.

Määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa muistuttaa, että vielä keväällä koronakriisin aikaan STM vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi, ilman, että miettisivät toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin. Lisäksi järjestöjen rahoituksen leikkuri on räikeässä ristiriidassa Marinin hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitellaan vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen toiminnan autonomisuutta.

Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

”Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei näin suuria äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen,” Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta vauhdittaakseen hallitusta ottamaan budjettiriihessään huomioon järjestöjen mittaamattoman arvokas työ.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

Hallituksen kotitalousvähennykseen tekemä leikkaus on rajussa ristiriidassa hallitusohjelman lupausten kanssa parantaa ihmisten arkea ja ostovoimaa, senioreiden palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa.

Kannustan vasemmistovihreää hallitusta perumaan kotitalousvähennykseen tekemänsä leikkauksen ja ottamaan sen kehittämisen osaksi työllisyystoimia ja parempien palveluiden kehittämistä. 

Hallituksen on tärkeää kuulla myös eläkeläisjärjestöjä asiassa. Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kaikille eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona.

Esitimme syksyllä 2019 kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. 

Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi hallituksen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla 12 euroa tunti. Senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten kotona asumista, hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Uudistuksella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen.

Sitran raportin laskelmissa on arvioitu, jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista.

Kotitalousvähennys on tuonut uusia työpaikkoja, yrityksiä ja kitkenyt harmaata taloutta, helpottanut erilaisten perheiden arkea ja ylikireätä verotustamme. Hallituksen on viisasta muuttaa kielteistä asennettaan kotitalousvähennykseen. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. VM:n esityksessä esitetään myönnettäväksi 253 miljoonaa euroa avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun vastaavasti tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa.

Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Tätä työtä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata. Huoli yleishyödyllisten toimijoiden rahoituksesta koskee kaikkia toimijoita, joiden rahoitus perustuu rahapelitoiminnan tuottoihin (liikunta, kulttuuri, tiede, nuoriso, sote, hevosala).

Erityisesti koronakevään aikana sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tehneet mittaamattoman arvokasta työtä heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi esimerkiksi järjestämällä ruoka-apua ja vertaistukea etäyhteyksin. Vielä keväällä koronakriisin aikaan STM vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi, ilman, että miettisivät toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin.

Viime keväänä koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia pohtineen työryhmän havainto oli, että koronakriisi toi näkyviin niin suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia kuin hyvinvointiyhteiskunnan murtumakohtia. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen viesti on räikeässä ristiriidassa työryhmän havaintoihin, jonka mukaan järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta on nähtävä hyvinvointipalveluja vahvistavana tekijänä.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä järjestöihin kohdistama leikkuri on myös ristiriidassa Marinin hallitusohjelmakirjauksen kanssa, jossa todetaan: ”Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen.

Toteutuessaan leikkaukset murentaisivat sote-järjestöjen toiminnan pohjaa. Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki. Järjestöjen määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Rajoitustoimien pitkittyessä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja heidän läheistensä jaksaminen vaarantuu. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata ja kehittää sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä?

Miten hallitus aikoo toteuttaa hallitusohjelmakirjauksensa kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta ja järjestöjen autonomisuuden edistämisestä?

Millä toimilla hallitus aikoo edistää järjestöjen toimintaa hyvinvointipalveluja vahvistavana tekijänä?

Millä toimilla hallitus puuttuu koronakriisin tuomiin eriarvoisuutta lisääviin ja syventäviin ilmiöihin?

Helsingissä 24.8.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus on kansallisella tasolla toimiva näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjä, jolle on myönnetty valtion talousarviossa avustusta vuosina vuodesta 2014 lähtien. Kansallisena toimijana Hotuksella on tärkeä tehtävä tuottaa luotettavaksi arvioitua ja hoitotyön tarpeisiin tiivistettyä tutkimusnäyttöä ja näyttöön perustuvan hoitotyön kansallisia tukirakenteita. Toiminnasta hyötyvät paitsi hoitotyöntekijät, mutta myös ennen kaikkea sote-palveluiden käyttäjät. Hoitotyön osuus potilaan kokonaishoidosta on merkittävä ja samoin sen merkitys on keskeinen potilaan omahoidon onnistumisen näkökulmasta. 

Hotuksen rahoitusta on nostettu vuosien aikana. Valtionavustus on kuitenkin edelleen alle puolet Duodecimin Käypä hoidon valtionavustuksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä hoitotyöntekijät edustavat ylivoimaisesti suurinta sote-ammattilaisten ryhmää. On välttämätöntä, että rahoitus vahvistuu ja jatkuu, jotta voimme turvata näyttöön perustuvan toiminnan jatkumisen ja kehittämisen myös hoitotyössä.

Hotus ja sen kansalliset yhteistyökumppanit esittävät, että vuoden 2021 valtion talousarviossa Hotuksen rahoitusta nostetaan samalle tasolle kuin Duodecimin Käypä hoidon rahoitus on lääketieteen puolella ollut jo vuosia. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet laaja joukko hoitotyön sekä hoitotyön asiantuntijoiden ja johtajien järjestöjä mukaan lukien ERVA-alueiden hoitotyön johtajat ja Hallintoylihoitajat ry, hoitotyön asiantuntijaverkostot, yliopistojen hoitotieteen laitosten ja vastaavien yksiköiden johtajat sekä hoitotyöntekijöitä edustavien liittojen puheenjohtajat.

Vuoden 2021 valtion talousarviossa STM ja VM esittävät Hoitotyön tutkimussäätiölle 388 000 € määrärahaa ja Lääkäriseura Duodecimille Käypä hoito -suositusten laadintaan esitetään 720 000 € määrärahaa. Molempiin määrärahoihin esitetään leikkausta vuoden 2020 talousarvioon nähden, jossa Hotuksen määräraha oli 396 000 ja Lääkäriseura Duodecimille Käypä hoito -suositusten laadintaan 925 000 euroa. Vuoden 2020 Antti Rinteen hallituksen antamaan valtion budjettiesitykseen eduskunta lisäsi Hotuksen rahoitusta 100 000 eurolla ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen.

Käypä hoidon suositukset on tarkoitettu lääkäreiden toiminnan tueksi, joten ne painottuvat lääketieteellisen hoidon kehittämiseen. Hoitotyössä tarvitaan tutkimusnäyttöä, joka kohdistuvat nimenomaan hoitotyöhön ja sen kehittämiseen.

Hoitotyöntekijät tarvitsevat työssään luotettavaksi arvioitua ja hoitotyön tarpeisiin tiivistettyä tutkimusnäyttöä ja näytön käyttöönottoa edistäviä tukirakenteita. Tutkimustietoa on saatavilla, mutta tutkimustiedon laatu vaihtelee ja siten hoitosuosituksiin ja järjestelmällisiin katsauksiin koottu luotettava tutkimusnäyttö on hoidon laadun näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää.

Hoitotyöntekijöiden merkitys suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on kiistaton, jonka myös Covid-19 pandemia on osoittanut. Hoitotyön käytänteiden kehittäminen kohti tuloksellisia toimintatapoja kansallisiin hoitosuosituksiin perustuen parantaa sekä potilasturvallisuutta että sote-palveluiden kustannustehokkuutta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Hoitotyön tutkimussäätiön Hotuksen rahoituksen vahvistamiseksi?

Miten hallitus aikoo edistää näyttöön perustuvan toiminnan jatkumista ja kehittämistä hoitotyössä?

Helsingissä 20.8.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

KaisaJuuso ps

Merja Mäkisalo Ropponen sd

Arja Juvonen ps

Sanna Antikainen ps

Ritva Elomaa ps

Julkaistu

Tiedote 20.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta muuttamaan asennettaan kotitalousvähennystä kohtaan ja tarttumaan kokoomuksen ehdotukseen ottaa kotitalousvähennyksen kehittäminen osaksi senioreiden palveluiden parantamista ja työllisyystoimia.

”Kotitalousvähennykseen kuluvan vuoden budjetissa kohdistettu leikkaus on täysin päinvastainen toimenpide, kuin mitä hallituksen lupaukset parantaa senioreiden palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa antavat ymmärtää”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan hallituksen on tärkeää kuulla eläkeläisjärjestöjä asiassa.

”Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona”, Sarkomaa kertoo. 

Kokoomus on esittänyt jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. 

Sarkomaan mukaan senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

”Uudistuksella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen”, Sarkomaa päättää. 

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 14.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ministeri Krista Kiurua tekemään viivyttelemättä päätöksen kansallisista terveydenhuollon laaturekistereistä.

”Valtakunnallinen laaturekisteri, jossa on mukana myös perusterveydenhuolto ja hoitotyö, tuovat täysin välttämätöntä avoimuutta palvelujärjestelmäämme, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat tiedossa, julkisia ja vertailukelpoisia. Tiedolla ei voi johtaa, jos sitä ei ole. Päätöksiä on jouduttu tekemään osin ”pussi päässä”. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta,” Sarkomaa toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on pilotoinut terveydenhuollon laaturekistereitä viime eduskuntakaudella kokoomuksen aloitteesta eduskunnan valtion budjettiin lisäämän rahoituksen turvin.

THL:n pilottihankkeessa on havaittu, että laaturekisterit tarjoavat tehokkaan työkalun sote-järjestelmän arviointiin. STM ja THL ovat valmistelleet THL-lain muutosten mahdollistamaa asetusta, jolla nimettäisiin THL:n rekisterinpidolliselle vastuulle tulevat laaturekisterit. Usealla taholla herännyt huolta, ettei asia etene. Asetuksen allekirjoituksesta vastaa peruspalveluministeri Kiuru. 

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä ja järkyttäväkin tieto, että julkisista terveydenhuollon palveluista ei ole valtakunnallisesti kerättyä laatutietoa. Kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on räikeä epäkohta. Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muista Pohjoismaista ja monien EU- ja OECD-maista.

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.

”Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa palveluiden vaikuttavuus ja laatu, tiedolla johtaminen ja asiakaslähtöisyys on nostettava hallintolähtöisen sote- uudistuksen sijaan kärkeen. Ilman laaturekistereistä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pelkkä torso,” Sarkomaa toteaa.

Useat potilasjärjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edunvalvontajärjestöt sekä tutkijat ovat kannattaneet terveydenhuollon laaturekistereiden vakiinnuttamista Suomessa sekä niiden laajentamista sosiaalialan palveluihin.

”Laaturekistereistä hyötyvät kaikki – niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan,” päättää Sarkomaa. 

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen terveydenhuollon laaturekistereiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon laadun kehittämisestä vauhdittaakseen terveydenhuollon laaturekistereiden perustamista Suomessa. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Mia Laiho, Pia Kauma, Sinuhe Wallinheimo, Mari-Leena Talvitie ja Jukka Kopra.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa tiedolla johtamisen, laadun ja asiakaslähtöisyyden on syytä olla keskiössä. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei onnistu ilman tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt mallia terveydenhuollon kansallisille laaturekistereille eduskunnan viime kaudella myöntämän valtion rahoituksen turvin. Vaikka hallitus ei myöntänyt hankkeelle määrärahaa vuodelle 2020, on THL pystynyt jatkamaan kehittämistyötä eteenpäin aiempien vuosien määrärahojen turvin. Hanke on tuottanut tietoa siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää. Hankkeessa on ollut mukana seitsemän pilottirekisteriä: diabetes, eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, selkäkirurgia, reuma ja psykoosi. Edellytykset systemaattiselle tiedonkeruulle ja kansallisten laaturekisterien ylläpidolle ovat olemassa.

Ajantasaista laatutietoa tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaiset ja terveyspalvelujen käyttäjät sekä virkamiehistö ja päättäjät päätöksen teon tueksi. Laatutiedolla on myös voimakas ohjausvaikutus palvelujärjestelmään. Laaturekistereistä saatava tieto mahdollistaa hoitoyksiköiden ja hoitokäytäntöjen vertailun ja kehittämisen. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. 

Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Rekisteri tuo uudenlaista avoimuutta palvelujärjestelmään, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat kenen tahansa saatavissa.  

Viime vuoden toukokuussa tehdyt THL-lain muutokset sekä voimaan tullut laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä luovat edellytykset laaturekisterien toiminnalle ja määrittelevät laaturekisterit osaksi THL:n pysyvää toimintaa. STM ja THL ovat valmistelleet THL-lain muutosten mahdollistamaa asetusta, jolla nimettäisiin THL:n rekisterinpidolliselle vastuulle tulevat laaturekisterit. Asetuksen allekirjoituksesta vastaa peruspalveluministeri. Kansallisen laaturekisteritoiminnan käynnistäminen ja sen laajuus ja aikataulu riippuvat STM:n hallinnonalan resurssien kohdentamisesta valtion talousarviossa.

Lausuntokierrokselle lähteneessä hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palveluiden järjestämistä ja tuottamista ei ole erotettu. Täten sama taho on vastuussa sekä palveluiden tuotannosta sekä valvonnasta. On olemassa vakava riski, että tällaisessa mallissa oman tuotannon laadun valvonnan valuviat johtavat palveluiden laadun heikkenemiseen ja pahimmillaan potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraava, palvelujärjestelmän kehittämiseen kuuluva tavoite: "Luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoitoa yhteistyössä käyttäjien kanssa." 

Useat potilasjärjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edunvalvontajärjestöt sekä tutkijat ovat kannattaneet terveydenhuollon laaturekistereiden vakiinnuttamista Suomessa sekä niiden laajentamista sosiaalialan palveluihin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että terveydenhuollon laaturekisterit saadaan perustettua ja niiden ylläpidolle osoitetaan tarpeelliset resurssit?  

Milloin STM:n ja THL:n valmistelema asetus THL:n rekisterinpidolliselle vastuulle tulevista laaturekistereistä lähtee lausuntokierrokselle?

Miten hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palveluiden luotettavan ja valtakunnallisesti vertailukelpoisen julkisen laatutiedon, tiedolla johtamisen sekä asiakaslähtöisen toiminnan?

Miten hallitus aikoo toteuttaa palveluiden laadun valvonnan luotettavalla tavalla yhdenvertaisesti kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille?

Miten hallitus toteuttaa hallitusohjelmassaan kirjatun tavoitteen laatua kuvaavien rekistereiden kehittämisestä?

Helsingissä 13.8.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Tiedote 12.8.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa odottaa hallitukselta ja koronaministeri Krista Kiurulta ryhtiliikettä koronatoimissa. Sarkomaa on huolissaan hallituksen kompuroinnista heti koronan toisen aallon alkumetreillä. Ulkomailla matkanneiden mukana Suomeen on tullut kymmenittäin tartuntoja ja samaan aikaan koronatesteihin pääsyssä on huomattavia viiveitä. 

“Hallituksen testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategian toimeenpano ontuu pahasti koronatestaamisen merkittävien viiveiden johdosta. Jonot ja odotusajat ovat liian pitkiä. Jos julkisen sektorin oma kapasiteetti ei riitä, on oltava valmius hankkia palveluja yksityiseltä sektorilta. Koronan toisen aallon estämisessä testaaminen on avainasemassa, eikä siinä voida epäonnistua”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaan mukaan näyttää siltä, että koronan toinen aalto on yllättänyt hallituksen, eikä kevään virheistä ole otettu opiksi. Hän ihmettelee viime päivien ministereiden käymää sekavaa julkista keskustelua riskimaista palaavien matkailijoiden pakkokaranteenista. Lisäksi Sarkomaa ihmettelee, miksi STM reagoi HUS:n johdon ehdotukseen lentomatkustajien laajasta testaamisesta vasta kaksi kuukautta kesäkuun alun ehdotuksen jälkeen.


“Miksi HUS:n asiantuntijoiden huolet ja ehdotukset on sivuutettu? Pääministeri Marin myönsi keväällä, että Helsinki-Vantaan lentokentän osalta hallituksen toimet eivät olleet riittäviä. Nyt näyttää siltä, että virheet toistuvat, vaikka niistä luvattiin ottaa oppia. Näihin kysymyksiin on vastuuministereiden ja hallituksen yhteisesti vastattava,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on ihmeissään myös maskisuosituksen viivyttämisestä. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on arvioitu joukkoliikenteen maskisuosituksen vähentävän maansisäisiä koronatartuntoja noin 20-25 prosentilla. 

“Nyt on saatava käyttöön WHO:n suosittamat kasvomaskit. Ihmiset palaavat parhaillaan työ- ja kouluarkeen, mutta maskisuositusta ei kuulu. Selkeät suositukset maskien käyttöön esimerkiksi joukkoliikenteessä olisi pitänyt saada jo aikoja sitten. Ihmisten terveyttä ja henkeä on suojeltava”, sanoo Sarkomaa.


“Suomella ei ole enää varaa sulkea koko yhteiskuntaa. Kevään rajoitustoimien inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset olivat valtavat. Hallituksen on saatava testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategiansa toimimaan, sekä tarvittaessa käyttöön alueellisia rajoitustoimia. Yhteiskunta on pidettävä auki niin pitkään kuin mahdollista. Tämä edellyttää tartuntaketjujen katkaisemista nopeasti ja tehokkaasti”, linjaa Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033